Niin, minun työpaikallani oli ihan ok ilmapiiri, mutta kun keväällä sanottiin porukkaa irti, sen jälkeen on alkanut alamäki..
Kaikki kyttäilevät toisiaan ja välillä ihan tosissaan tapellaan että kenen olisi "oikeasti" pitänyt lähteä ja kenen ei..
Luottamusmies sanoutui irti ja vaihtoi työpaikkaa, jäljelle jääneet ovat sairaslomilla jatkuvasti kuten myös minä..
Minuun kohdistui paljon paineita koska tulin viimeisenä taloon, mutta silti minä sain jäädä ja monta vuotta talossa olleita pistettiin pois.
Ei kai se MINUN syyni ole?
Kenties sain jäädä koska olen ainut nuori, lapsiakaan ei ole ja palkkani on surkea;)
Johtajatasolta ei ole millään tavalla puututtu irtisanomisten jälkeisen kiusaamisen lisääntymiseen.
Ehkä sitä ei johtajatasolla edes tiedetä.
Kaikki kyttäilevät toisiaan ja välillä ihan tosissaan tapellaan että kenen olisi "oikeasti" pitänyt lähteä ja kenen ei..
Luottamusmies sanoutui irti ja vaihtoi työpaikkaa, jäljelle jääneet ovat sairaslomilla jatkuvasti kuten myös minä..
Minuun kohdistui paljon paineita koska tulin viimeisenä taloon, mutta silti minä sain jäädä ja monta vuotta talossa olleita pistettiin pois.
Ei kai se MINUN syyni ole?
Kenties sain jäädä koska olen ainut nuori, lapsiakaan ei ole ja palkkani on surkea;)
Johtajatasolta ei ole millään tavalla puututtu irtisanomisten jälkeisen kiusaamisen lisääntymiseen.
Ehkä sitä ei johtajatasolla edes tiedetä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mutta ei puututa, koska tavoite on vähentää työntekijöitä.
Kun vähennetään vahemmasta päästä, niin saadaan suurin säästö tietysti, koska pidempään talossa olleilla on suurempi palkka.
Ei se ole sinun vika,johto haluaa vain maksimoida voiton.
Ahneus on se vika johdossa.
Jos/kun tunnet työpaikallasi kiusattuja välitä heille seuraava linkki, kiusattujen foorumista:
http://forums.cjb.net/index.php?mforum=mobbinfo
Siellä ketään kiusattua ei jätetä yksin, toisin kuin työpaikalla.
Estä siis oasltasi muiden/oma mielipaha/irtisanomiset!
Tuo linkki ei toimi
Vedäppä matto kiusaajien jalkojen alta,eli vittuile takaisin.Älä koskaan ota mitään,mitä he sanovat, henkilökohtaisesti ja muista vittuilla heille VAIN tosiasioista.Keksimään älä ala.Jos sinusta ei ole hakkaamaan ketään henkisellä tasolla,kokeile ai niin,täällä ei saanut yllyttää eikä neuvoa väkivaltaan..
Asioita ei ratkota tuolla tavalla.. henkinen tai fyysinen väkivalta tuottaa aina lisää henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Olen ollut kiusaamisen kohteena itse ja olen yrittänyt taistella henkisesti takaisin muutamaan otteeseen ja paikoitellen onnistuinkin hyvin mutta koskaan onnistuminen ei tuottanut sitä haluttua lopputulosta, kiusaajat eivät oikeasti välitä kuinka hyvin osut oikeaan, heillä on paha olla ja sinä vain teet heille pahemmat oltavat jolloin homma ei lopu koskaan näin kävi minullekin, lopuksi huomasin että parempi on passivoitua ja olla vain välittämättä, ja ainakin minun kohdallani kiusaaminen loppui siinä samalla kasvoi ainakin minulla luonne kun tajusin kuinka tyhmiä he ovat, ja että minun ei tarvitse alentua heidän tasollensa haukkumaan yms.. sellainen ei ole mistään kotoisin. Tottakai se on rankkaa ja jos on liian rankkaa niin kannattaa puhua asiasta jollekin ulkopuoliselle se helpottaa suunnattomasti, tai jos mahdollista niin jollekin joka voi tehdä asialle jotain.
Joo,ole passiivinen,hurraa!! Oikeasti,on hyvä,että sait,parahin JKK, kiusaamisesi loppumaan olemalla passiivinen,minulta se vaati puhdasta väkivaltaa,kunnon selkäsaunan,ei siis minulle,vaan kiusaajajengin johtajalle,minulta.Kiusaaminen loppui siihen.Passiivisena olin 5 vuotta,sitten pinna vaan katkesi.Mutta en kadu,että niin kävi,sillä minun kohdalla se oli käännös parempaan.Väkivaltainen olen ainoastaan silloin,kun minua lyödään.
Sanoin että olen onnistunut muutamia kertoja yrityksissäni pistää vastaan, jokaisella kerralla se kiusaaminen kuitenkin jatkui en sitten tiedä ehkä sinulla on vaan ollut helpompi tapaus kuin minulla jos kerran piekseminen on riittänyt, minun tapauksessani kun se vain antoi heille lisää motivaatiota ja en valehtelisi jos sanoisin että jokainen niistä kiusaajista oli minua fyyisesti heikompi ihminen mutta heillä oli minusta henkinen yliote joka sitten katosi ja loppujen lopuksi en vain enää jaksanut välittää, kiusaaminen oli menettänyt tehonsa minuun ja minun ei tehnyt mieli alentua heidän tasolleen enää. Minua ei ole siis fyysisesti juurikaan kiusattu, he tiesivät että jos he koskisivat minuun he antaisivat minulle hyvän syyn hakata heidät ja minä tiesin ihan saman asian kyllä minulla avautuikin ajankuluessa pari mahdollisuutta jotka käytin mutta ei niillä ollut haluttua lopputulosta enkä loppujen lopuksi ollut ollenkaan ylpeä itsestäni koska olin alentunut heidän tasollensa, henkisellä tasolla pystyin kyllä pistämään vastaan mutta sillä ei koskaan ollut haluttua lopputulosta koska he eivät yksinkertaisesti välittäneet, heillä oli paha olla ja minä vain lisäsin sitä, joskus he jopa saivat lisäpotkua siitä kun vastasin kiusaamiseen se motivoi heitä, sitten kun lakkasin välittämättä niin se alkoi vähenemään, minun olisi kyllä kannattanut puhua jollekin asiasta jo silloin ja näin jälkeenpäin en tiedä miksi en puhunut.
Useimmilla kiusatuilla ei riitä henkinen tai joskus fyysinen kantti käydä kiusaajiaan vastaan ja se on ihan ymmärrettävää, minä en rohkaisisi kiusattuja tekemään sellaista mistä he eivät ole varmoja pystyvätkö he koska se voi (ja todennäköisesti) pahentaakin vain tilannetta. Aina olisi hyvä puhua jonkun kanssa asiasta, itse puhuin vasta vuosia kiusaamiseni jälkeen jollekin asiasta ja se helpotti vielä silloinkin sitä ennen olin vain padonnut kaiken sisälleni jota minun ei olisi kannattanut tehdä, jos on jokin keskustelu foorumi kiusatuille joilla voi jakaa kokemuksiian kohtalotovereiden kanssa niin se on varmasti erittäin hyvää terapiaa.
Ainakin minun tapauksessani.
Työtehtävistä piruilua ja jos omia töitäni jätin kiusaajalla tehtäväksi, ettei tarvitsisi valittaa pomolle, että vien kaikki työt, niin sitten valitettiin pomolle, etten tee mitään ja kaadan kaikki työt kiusaajan tehtäväksi.
Perättömien juorujen kertomista työkavereille ja kun asiasta kysyin, että miksi tarvitsee valehdella kaikille, ei mitään sellaista ollut kiusaajan mielestä koskaan tapahtunutkaan.
Meitä oli mukava 4 hengen työporukka ja kiusaaja hajotti tämän niin, että 2 haki siirron muihin tehtäviin ja minut irtisanottiin laittomasti, kun ilmoitin kiusaamisestani.
Kiusaaja tekee nyt töitä yksin, pääsi kai tavoitteeseensa.
Kiusattujen foorumi on olemassa, tosin vielä alkutaipaleella:
http://forums.cjb.net/index.php?mforum=mobbinfo
Mutta tarkoitus kehittää toimintaa eteenpäin.
Yksi tavoitteista on saada työpaikkakiusaamiselle julkisuutta ja näin ollen saattaa asiaa ihmisten tietoon.
Toinen tarkoitus on kerätä kertomuksia kiusaamistapauksista, näin voidaan toivottavasti auttaa kiusattuina olevia/olleita saamaan taas voimia jaksaa.
Ei pidä unohtaa että se on laitonta.. kunnianloukkashan on kyseessä. Itsellänikin on ikäviä kokemuksia porukan rikkomisesta (toisaalta se ei ollut työpaikalla mutta uskon että tiettyjä samoja piirteitä on), se voi olla erittäin hankala tilanne ja siitä puhuminen porukan kanssa voi olla vaikeaa koska se henkinen yliote voi todella olla niin paha, aina olisi parasta jos työpaikalla on joku fiksu tyyppi jota voi lähestyä asiassa näinhän ei aina ole. Minun mielestäni ei edellenkään pitäisi käyttää kiusaajien metodeja kiusaajia vastaan.
Kiusaajien menetelmiä ei pidä käyttää minunkaan mielestäni.
Se ei johda mihinkään hyvään.
Yleisin keino on pyrkiä irti tapauksesta, mutta tämä usen johtaa siihen, että haetaan joko siirto toisiin tehtäviin tai otetaan lopputili.
Itse hain siirron toiselle paikkakunnalle, mutta tämäkään ei auttanut, kun työtehtävät eivät muuttuneet.
Puhelin ja sähköpostikin kun on keksitty, niin nekin toimivat hyvin kiusaamisen välineinä.
Minäkin voisin sinulle lähettää pitkä pituisen jutun luottamuksella sähköpostiisi. Ehkä se auttaisi toipumaaan, jotta näkisit miten kovia
toisetkin ovat kokeneet.
Kirjoittamalla tarinasi kiusattujen foorumiin.
http://forums.cjb.net/index.php?mforum=mobbinfo
Kertomuksien alla, sieltä löytyy jo minun ja mirkun kertomukset.
Nimiä ei käytetä, vaan kaikki esiintyvät nimimerkillä.
Olen lueskellut kertomuksia ja mielestäni ne muistuttavat hyvin paljon toisiaan, siksi uskonkin, että jos saisimme tuonne foorumiin kerättyä näitä kertomuksia, niin voisimme auttaa hyvin monia ymmärtämään, etteivät he ole yksin.
kun ei sitä enää edes tiedä kuka on sanonut mitäkin. Aina välillä vaan kuulee joltakin että "joku sanoi", mutta kuka se joku on?
Olisikin helppoa mennä haastattelemaan jos olisi selvillä kuka on sanonut mitäkin, mutta kun se on aina tällaista salamyhkäistä ja eihän kukaan tunnusta mitään sanoneensa, ääh..