tuo johtunoon. Ei ukkoset ole etelässä näin kovia kuin mitä tiällä. Ennen oli vanholla hyvä sanonta ukkosia varten lapsille: "musta pilivi pelottaa, harmoo pilivi sataa". Joskus kun nouseva pilivi oli ihan savenkarvanen niin siitä tiesi jotta kohta vettä putoo.
Oisko syyllinen tuo Pielinen tuossa.
Lieksa on kovin ukkosherkkä alue, mistähän
83
1973
Vastaukset
- Wladimir.Kojonkoskikatu
Eihän täällä ole ollyt ukkosta. Rassejen mielestä ukkonen on somalien syytä.
- Rasseli
Olet väärällä keskustelupalstalla. Tämä ei ole "Rasmuslaisten" keskusteluryhmä.
- MissäOnTietosi
Mistäpä oletat että Lieksa on ukkosherkkää aluetta? Väitteellesi ei näetsen ole minkäänlaista katetta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan eniten ukkosia esiintyy Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, eikä suinkaan Itä-Suomessa.
Maasalamoiden esiintymistiheys oli vv. 1998-2016 Pohjanmaalla keskimäärin max. 0,8 maasalamaa/km2.
Itäisimmässä Suomessa, johon mm. Lieksa kuuluu, se oli n. 3-4 maasalamaa/km2.
Vieläkö tuntuu siltä, että Lieksa on ukkosherkkää aluetta?
Tiedot ovat siis Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Minä luotan ko. laitokseen hiukan enemmän kuin kahvinporoista ennustajiin.- elä-yritä
Uskotko sinä mieluimmin erilaisia tilastoja kuin omaa kokemusta. Jo on kaverilla kova usko erilaisiin ns. asiantuntijoihin.
- MissäSeTietoOn
elä-yritä kirjoitti:
Uskotko sinä mieluimmin erilaisia tilastoja kuin omaa kokemusta. Jo on kaverilla kova usko erilaisiin ns. asiantuntijoihin.
Niinno. Tottakai lieksalainen tietää Lieksan asiat paremmin. Vertailukohtia ei ole kun ei käydä missään, eikä hankita tietoa. Oletetaan vaan ja ollaan niinkuin siinä oilsi koko totuus.
Ilmankos Lieksa on yksi Suomen tunnetuimmista takapajuloista. - Opettele.perusteet
Etkö tosiaan ymmärtänyt että Pohjanmaan 0,8 on paljon vähemmän kuin 2 -3 samalle alueelle. Jäikö alakoulu kesken.
- MissäOnTietosi
Opettele.perusteet kirjoitti:
Etkö tosiaan ymmärtänyt että Pohjanmaan 0,8 on paljon vähemmän kuin 2 -3 samalle alueelle. Jäikö alakoulu kesken.
OOOOoops, tuli pilkkuvirhe.
Kiitos kun oikaisit. Se Lieksan lukema on 0,3-0,4 maasalamaa/km2.
Pohjanmaallahan se lukema oli siis 0,8. MissäOnTietosi kirjoitti:
OOOOoops, tuli pilkkuvirhe.
Kiitos kun oikaisit. Se Lieksan lukema on 0,3-0,4 maasalamaa/km2.
Pohjanmaallahan se lukema oli siis 0,8.Vain kahdella erittäin pienellä alueella Pohjanmaalla on tuo 0.8 eikä keskimäärin.
Keskimäärät ovat 0,4 - 0,6.
Lieksan seudulla keskimäärät ovat 0,4 - 0,5.
Tässä linkki jossa näkyy nuo todelliset luvut.
http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ukkosilmasto- juusoW
kamuttaja kirjoitti:
Vain kahdella erittäin pienellä alueella Pohjanmaalla on tuo 0.8 eikä keskimäärin.
Keskimäärät ovat 0,4 - 0,6.
Lieksan seudulla keskimäärät ovat 0,4 - 0,5.
Tässä linkki jossa näkyy nuo todelliset luvut.
http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ukkosilmastoHyvä kun joku oikaisi tuon väärän tiedon. Mikähän tarvis oli sekin vääristellä outo tyyppi.
Hyvin harvoin on Lieksassa ukkosta ja nekin vähäiset salamoinnit ovat yleensä paikallisia. Suuri ukkosrintama saavuttaa Lieksan ehkä enintään noin kerran kymmenessä vuodessa ja sekin rintama tulee idän suunnasta. Lansi-Suomen suunnasta tulevat ukkosrintamat sammuvat jo välille. Viime öinen pienehkö ukkonen oli tämän kesän ensimmäinen Lieksan keskustan alueella. Ukkonen möyrysi enimmäkseen Pielisen länsirannalla. Yhden kerran on salama iskenyt pihapiirissäni olleeseen petäjään ja sekin tapahtui nelisenkymmentä vuotta sitten. Muutettuani Lieksaan yli 70 vuotta sitten, voin kertoa ilman tilastojakin, ettei Lieksa ei ole ollut todellakaan ukkosherkkää aluetta.
- brouhahhhaaaaa
Etelässä annetaan hätätiedotteita jos on kova ukkonen, sade tai helle, liekkö vielä pakkasestakin! Samoin jos sattuu karhu tai susi eksymään uudellemaalle! Hyvähän se on pölvästejä varoittaa kaikenlaisista asioista!
- OletkoLyömäväline
Vai annetaan etelässä hätätiedotteita - HAH!
Ensinnäkin -se on vaaratiedote, ei hätätiedote.
Toiseksi, edellinen vaaratiedote annettiin mm. Etelä-Savon alueelle. Sitä edellinen tuli Lappiin, Kaamanen, Partakko jne... Sitä edelliset kolme vai oliko peräti neljä kappaletta tulivat myös Lapin alueelle. Näitä edeltävä oli Kokkolan seudulle. Kokkola on hiukan pohjoisempana kuin Lieksa.
Sitten oli tiedote Uudellemaalle ja toinen Närpiöön. Näitä edelliset olivat Keski-Pohjanmaalle ja mm. Inarin Kaunispäälle.
Ettekö te hölmöt osaa hakea tietoa? Te vain napsaisette omasta pöntöstä jonkun jutun ja sitten puhutte siitä kuin totuutena. Sille menettelylle on olemassa ihan oma nimityksensä, eikä se ole kovin imarteleva. - hihihiiihhiiii
OletkoLyömäväline kirjoitti:
Vai annetaan etelässä hätätiedotteita - HAH!
Ensinnäkin -se on vaaratiedote, ei hätätiedote.
Toiseksi, edellinen vaaratiedote annettiin mm. Etelä-Savon alueelle. Sitä edellinen tuli Lappiin, Kaamanen, Partakko jne... Sitä edelliset kolme vai oliko peräti neljä kappaletta tulivat myös Lapin alueelle. Näitä edeltävä oli Kokkolan seudulle. Kokkola on hiukan pohjoisempana kuin Lieksa.
Sitten oli tiedote Uudellemaalle ja toinen Närpiöön. Näitä edelliset olivat Keski-Pohjanmaalle ja mm. Inarin Kaunispäälle.
Ettekö te hölmöt osaa hakea tietoa? Te vain napsaisette omasta pöntöstä jonkun jutun ja sitten puhutte siitä kuin totuutena. Sille menettelylle on olemassa ihan oma nimityksensä, eikä se ole kovin imarteleva.Olikos etelässä vaaratiedote kun joku näki suden? Meilläpäin nuo ei ylitä uutiskynnystä, vaan se on jokapäiväistä hommaa!
- EtOleVaara
hihihiiihhiiii kirjoitti:
Olikos etelässä vaaratiedote kun joku näki suden? Meilläpäin nuo ei ylitä uutiskynnystä, vaan se on jokapäiväistä hommaa!
Vaaratiedotteen antaminen ei edellytä uutiskynnyksen ylittymistä eli se ei ole uutinen.
Uutinen siitä syntyy tai voi syntyä jos sen syy on uutisoinnin arvoinen.
Yksittäinen susi ei aiheuta vaaratiedotetta muuten kuin poikkeustapauksessa. Jos kyseessä on lauma niin se on eri juttu. Silloinkin se on tarkoitettu lähinnä siksi, että kukaan ei syötä esim. lemmikkiään tai muita kotieläimiä susille.
Vaaratiedotteiden perusteet ovat samat koko maassa. Tämä tarkoittaa myös Lieksaa.
Väheksyvä asenteesi ei ole vaaratiedotteen arvoinen, mutta jotainhan se sinusta kertoo.
Eräs kova ja pitkäkestoinen ukonilma Pielisjärvellä 60 vuotta sitten äitienpäivänä 11.5.1958 jäi mieleeni. Tästä olen täällä aiemmin kirjoittanutkin. Toukokuun alkupäivien helteisen jakson päätti laajarintamainen ukkosmyräkkä, joka raivosi paikkakunnalla tuntikausia. Seurasin salamointia kauppalan puolella. Salama sytytti Rantalassa tuleen ison omakotitalon, joka paloi maan tasalle, vaikka palokunta sijaitsi talon läheisyydessä. Harvoin on Lieksan seudulla ollut yhtä kovaa ukonilmaa. Seuraava samanmoinen ukkosmyräkkä taisi olla vasta 1970-luvun puolella.
Ukkoset haittasivat kesäisin paikkakunnan sähkönjakelua 1960-luvulta 80-luvulle, koska yhteys valtakunnan sähköverkkoon oli yhden 80 km pituisen 110 kV johdon varassa vuoteen 1985 saakka. Johto oli Pankakosken ja Kuurnan välinen ilman ukkosköysiä oleva johto.
Vuonna 1985 valmistui silloisen IVO:n rakentama ukkosköysin varustettu 110 kV johto Pankakosken IVO:n kytkinasemalta Nurmeksen Särkivaaraan, jolloin paikkakunnan sähköhäiriöt vähenivät huomattavasti.- jotain-muistan
1955 valmistui Pamilosa 45 kV johto Lieksaan jatkuen Nurmekseen. Muuntoasema oli vanhan paloaseman takana, Pankakosken radan varressa. PKS käytti 20 kV jännitettä, Lieksan Sähkö 6 kV.
Oli varmaan vuosi 1964 kun valmistui uusi kytkinasema PKS:lle Lieksankosken voimalaitoksen viereen. Siitä tuli vahva syöttö Partalanmäelle siihen korkeaan tiilikoppiin. Samoin siitä jatkui se vanha 45 kV johto Nurmekseen ja Valtimolle. Syöttö tuli voimalaitokselta 10 kV jännitteellä.
Voimalaitoksen kytkinkentälle tuli 110 kV syöttö Pankakoskelta. Kuurnan voimalaitos valmistui vasta myöhemmin -60-luvulla. Tietenkin tuo 110 kV johto on jossakin liittynyt valtakunnan verkkoon, lie jossakin Joensuun nurkilla ennen Kuurnan valmistumista. Muistelen hämärästi, että Joensuusta Lieksaan päin olisi ollut iso kytkinlaitos Imatran Voimalla. jotain-muistan kirjoitti:
1955 valmistui Pamilosa 45 kV johto Lieksaan jatkuen Nurmekseen. Muuntoasema oli vanhan paloaseman takana, Pankakosken radan varressa. PKS käytti 20 kV jännitettä, Lieksan Sähkö 6 kV.
Oli varmaan vuosi 1964 kun valmistui uusi kytkinasema PKS:lle Lieksankosken voimalaitoksen viereen. Siitä tuli vahva syöttö Partalanmäelle siihen korkeaan tiilikoppiin. Samoin siitä jatkui se vanha 45 kV johto Nurmekseen ja Valtimolle. Syöttö tuli voimalaitokselta 10 kV jännitteellä.
Voimalaitoksen kytkinkentälle tuli 110 kV syöttö Pankakoskelta. Kuurnan voimalaitos valmistui vasta myöhemmin -60-luvulla. Tietenkin tuo 110 kV johto on jossakin liittynyt valtakunnan verkkoon, lie jossakin Joensuun nurkilla ennen Kuurnan valmistumista. Muistelen hämärästi, että Joensuusta Lieksaan päin olisi ollut iso kytkinlaitos Imatran Voimalla.Pankakosken tehtaan 110 kV kytkinlaitos valmistui vuonna 1960, jolloin Lieksankosken voimalaitokselta tuleva 110 kV johto yhdistettiin katkaisijalla Pankakosken kiskostoon. Pankakosken kentältä lähti 1960 valmistunut 110 kV johto valtakunnan suuntaan ja se oli kytketty Pamilosta valtakuntaan päin lähtevään 110 kV johtoon lähellä tulevaa Kuurnan voimalaitosta, joka valmistui vuonna 1971.
Pankakosken vesivoimalaitos valmistui vuonna 1964 ja se yhdistettiin 10 kV kaapelilla Pankakosken 10 kV kytkinaseman kiskostoon ja siitä edelleen 10 kV/110 kV 18 MVA muuntajan kautta 110 kV kiskostoon.
En löytänyt (vielä) arkistostani IVO:n mainitsemaasi kytkinaseman sijaintia. Sellainen todella oli ja sen kautta oli yhteys Suomen kantaverkkoon Varkaudessa. Olisiko ollut jossakin Kuurnan alueella?- jotain-muistan
jotain-muistan kirjoitti:
1955 valmistui Pamilosa 45 kV johto Lieksaan jatkuen Nurmekseen. Muuntoasema oli vanhan paloaseman takana, Pankakosken radan varressa. PKS käytti 20 kV jännitettä, Lieksan Sähkö 6 kV.
Oli varmaan vuosi 1964 kun valmistui uusi kytkinasema PKS:lle Lieksankosken voimalaitoksen viereen. Siitä tuli vahva syöttö Partalanmäelle siihen korkeaan tiilikoppiin. Samoin siitä jatkui se vanha 45 kV johto Nurmekseen ja Valtimolle. Syöttö tuli voimalaitokselta 10 kV jännitteellä.
Voimalaitoksen kytkinkentälle tuli 110 kV syöttö Pankakoskelta. Kuurnan voimalaitos valmistui vasta myöhemmin -60-luvulla. Tietenkin tuo 110 kV johto on jossakin liittynyt valtakunnan verkkoon, lie jossakin Joensuun nurkilla ennen Kuurnan valmistumista. Muistelen hämärästi, että Joensuusta Lieksaan päin olisi ollut iso kytkinlaitos Imatran Voimalla.Sen verran vielä, että Saavan asemalta läksi Partalanmäelle syöttö 20 kV jännitteellä. Partalanmäellä oli Lieksan Sähköllä ensin yksi 20/6 kV välimuuntaja, alkuvuodesta 1965 lisättiin toinen, joka tuotiin sieltä Pankakosken radan varresta TVH:n tiehöylällä hinaten, alustana joki Uittoyhdistyksen iso kelkka. Mikä lie senkin kelkan käyttötarkoitus ollut alunperin.
Saavan asemalla oli PKS:llä muuntajana 10/20/45 kV muuntaja. Tehosta en ole enää varma, saattoi olla 10 MVA. Heinävaaran yli meni Gutzeitin oma 10 kV johto Yläkanavan patomoottoreille. - Diplomi.insinööri
jotain-muistan kirjoitti:
Sen verran vielä, että Saavan asemalta läksi Partalanmäelle syöttö 20 kV jännitteellä. Partalanmäellä oli Lieksan Sähköllä ensin yksi 20/6 kV välimuuntaja, alkuvuodesta 1965 lisättiin toinen, joka tuotiin sieltä Pankakosken radan varresta TVH:n tiehöylällä hinaten, alustana joki Uittoyhdistyksen iso kelkka. Mikä lie senkin kelkan käyttötarkoitus ollut alunperin.
Saavan asemalla oli PKS:llä muuntajana 10/20/45 kV muuntaja. Tehosta en ole enää varma, saattoi olla 10 MVA. Heinävaaran yli meni Gutzeitin oma 10 kV johto Yläkanavan patomoottoreille.Eikö tuota Kamuttaja saa millään pois täältä kun ei se kumminkaan tiedä mitään. Minä olin aikoinaan PKS suunnittelija ja tiedän todellisuuden.
- Kwhw
Diplomi.insinööri kirjoitti:
Eikö tuota Kamuttaja saa millään pois täältä kun ei se kumminkaan tiedä mitään. Minä olin aikoinaan PKS suunnittelija ja tiedän todellisuuden.
Yksilöi joitain virheitä.
jotain-muistan kirjoitti:
Sen verran vielä, että Saavan asemalta läksi Partalanmäelle syöttö 20 kV jännitteellä. Partalanmäellä oli Lieksan Sähköllä ensin yksi 20/6 kV välimuuntaja, alkuvuodesta 1965 lisättiin toinen, joka tuotiin sieltä Pankakosken radan varresta TVH:n tiehöylällä hinaten, alustana joki Uittoyhdistyksen iso kelkka. Mikä lie senkin kelkan käyttötarkoitus ollut alunperin.
Saavan asemalla oli PKS:llä muuntajana 10/20/45 kV muuntaja. Tehosta en ole enää varma, saattoi olla 10 MVA. Heinävaaran yli meni Gutzeitin oma 10 kV johto Yläkanavan patomoottoreille.Vanhoista ja uusista ilmajohtokartoista selvitin, että Lieksankosken ja Pankakosken tehtaan kytkinlaitoksen välillä oli vuonna 1960 rakennettu 20 kV avojohto. Sillä varmistettiin Pankakoksen laitoksen valmistuttua vuonna 1964 toisen laitoksen käynnistys, jos toinen oli kokonaan sähköttömänä (laitosten omakäytön varmistus). Tästä johdosta oli pistojohto Heinävaaran yli Yläkanavan padon luukkukoneiston 30 kVA 20 kV/0,4 kV muuntajalle.
Laitosten välinen 20 kV johto on poistettu käytöstä ja kartoista tarpeettomana joskus 90-luvulla. Varasähkön laitoksille huolehtii nykyään PKS 20/0,4 kV muuntajilla. Yläkanavan luukkukoneistolle on laitokselta asennettu 400 V ilmajohto ja sen varmistamiseksi on myös PKS:ltä 400 V varasyöttö.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vanhoista ja uusista ilmajohtokartoista selvitin, että Lieksankosken ja Pankakosken tehtaan kytkinlaitoksen välillä oli vuonna 1960 rakennettu 20 kV avojohto. Sillä varmistettiin Pankakoksen laitoksen valmistuttua vuonna 1964 toisen laitoksen käynnistys, jos toinen oli kokonaan sähköttömänä (laitosten omakäytön varmistus). Tästä johdosta oli pistojohto Heinävaaran yli Yläkanavan padon luukkukoneiston 30 kVA 20 kV/0,4 kV muuntajalle.
Laitosten välinen 20 kV johto on poistettu käytöstä ja kartoista tarpeettomana joskus 90-luvulla. Varasähkön laitoksille huolehtii nykyään PKS 20/0,4 kV muuntajilla. Yläkanavan luukkukoneistolle on laitokselta asennettu 400 V ilmajohto ja sen varmistamiseksi on myös PKS:ltä 400 V varasyöttö.Pitää olla ...Pankakosken...
- pelle-olet
Diplomi.insinööri kirjoitti:
Eikö tuota Kamuttaja saa millään pois täältä kun ei se kumminkaan tiedä mitään. Minä olin aikoinaan PKS suunnittelija ja tiedän todellisuuden.
Kuules dipl.ins, sinun käyttöjärjestelmääsi ja tehdasasetuksiisi ei taida sisältyä järki. Voisitko tilata ne asennettuina vielä jälkikäteen.
- jotain-muistan
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Vanhoista ja uusista ilmajohtokartoista selvitin, että Lieksankosken ja Pankakosken tehtaan kytkinlaitoksen välillä oli vuonna 1960 rakennettu 20 kV avojohto. Sillä varmistettiin Pankakoksen laitoksen valmistuttua vuonna 1964 toisen laitoksen käynnistys, jos toinen oli kokonaan sähköttömänä (laitosten omakäytön varmistus). Tästä johdosta oli pistojohto Heinävaaran yli Yläkanavan padon luukkukoneiston 30 kVA 20 kV/0,4 kV muuntajalle.
Laitosten välinen 20 kV johto on poistettu käytöstä ja kartoista tarpeettomana joskus 90-luvulla. Varasähkön laitoksille huolehtii nykyään PKS 20/0,4 kV muuntajilla. Yläkanavan luukkukoneistolle on laitokselta asennettu 400 V ilmajohto ja sen varmistamiseksi on myös PKS:ltä 400 V varasyöttö.Olet oikeassa, nyt muistan, se johto Heinävaaran yli oli todellakin 20 eikä 10 kV. Muistan tämän siitä kun joskus 1960-luvulla Saavan päämuuntajan käämikytkin pamahti ja tästä Heinävaaran johdosta otettiin sähköä jompeilla suoraan PKS:n 20 kV linjaan. Tarkempaan en muista mitä kaikkea siinä silloin oli jouduttu sumplimaan esim. energian mittaus, Nurmeksen ja Lieksan syötöt jne.. mutta ainakin tämän muistan.
- varauduttu.on
Ukkonen näkyy ja kuullu nousevan, mutta varauduttu on agregaatin kanssa jos menee sähköt poikki! Saadaan pakastimessa pakasteet ja säilymään ja ruuat jääkaapissa, samoin imlalämpöpumpulle virtaa ettei tule kuuma sisätiloihin!
- rtkgzktklhj
Mädättäjämedia Yle yrittää väittää että Lieksassa on ukkonen ja laittaa sen isänmaallisten syyksi!!
- Todellakin-vai-niin
Ihanko oikeasti olet idiootti?
Joitakin vuosia sitten oli kohtalainen ukkonen Pankajärvi-Toivaanjärvi alueella kun metsää kaatui satojenmetrien matkalta.
Hellekesänä 2010 oli useita rajuja ukkosia eri puolilla Suomea ja ukkospuuskissa kaatui metsää ja irtoili kattopeltejä. Rajuin ilma nimettiin Asta -myrskyksi.
- herkkää.on
Kyllä täällä on enemmän ukkosia kuin missään muualla missä olen asunut.
- hajanaista-sadetta
Tuo Pielinen on siitä metka että kun siitä nousee paljon kosteaa ilmaa, niin pienemmät ukkospilvet jotka yrittää kolin suunnalta Pielisen yli jakaantuvat kahtia, eli toinen puoli menee Nurmeksen suuntaan ja toinen Kontiolahteen päin!
Tai tekeekö se järven päällä jonkun ilmavirtauksen ylöspäin joka hajottaa ukkospilven? Joskus kun ukkosrintama tulee Pielisen ylin niin aika kovaa jytisee! Viisaat vastatkoot!- Eräs.vaan
Olen samaa mieltä kanssasi. Juuri äsken oli taas kerran havaittavissa sama ilmiö. Nurmes ja Joensuu kärsivät todennäköisesti pahemmista ukkosista.
- UkkoSammui
Ei ihan noin. Kyllä se pilvi tulee Pieliselle, mutta sitten puhti loppuu kun vesistön yllä ilma onkin viileämpää.
Noin yleisesti voidaan sanoa, ettei ukkonen juuri piittaa vesistöistä, ei edes Pielisestä ja mm. eilenhän tuo tuli yli että heilahti, mutta sammui hetken päästä. - puhti.loppui
UkkoSammui kirjoitti:
Ei ihan noin. Kyllä se pilvi tulee Pieliselle, mutta sitten puhti loppuu kun vesistön yllä ilma onkin viileämpää.
Noin yleisesti voidaan sanoa, ettei ukkonen juuri piittaa vesistöistä, ei edes Pielisestä ja mm. eilenhän tuo tuli yli että heilahti, mutta sammui hetken päästä.Eipä montakaan salamaa riittänyt Lieksan puleiselle rannalle.
1964 oli kova ukonilma, Nurmeksen saha syttyi salamaniskusta tuleen. Asuttiin Surpeella yhden talon yläkerrassa. Katselin ikkunasta kun porukkaa painoi paloauton perässä tulipaloa katsomaan. Polkupyöräilijät taisivat jo hyytyä Ahonpäänmäkeen. Joku mopomies taisi käydä paikanpäällä. Olipa sorkanporinaa kerrankin kylällä.
Silloin ei ollut tosiaan kantatie 73 rakennettu vielä, joten sitä kautta menivät, jotta hippulat vinkuivat;)
Nyt heräsi kysymys, minä vuonna ko. kantatie rakennettiin Lieksa- Nurmes välille? Itse en aivan tarkkaan muista.- muistelua
Katuvankka kirjoitti:
Silloin ei ollut tosiaan kantatie 73 rakennettu vielä, joten sitä kautta menivät, jotta hippulat vinkuivat;)
Nyt heräsi kysymys, minä vuonna ko. kantatie rakennettiin Lieksa- Nurmes välille? Itse en aivan tarkkaan muista.Kantatie Lieksa- Nurmes välille valmistui n. v.1969
muistelua kirjoitti:
Kantatie Lieksa- Nurmes välille valmistui n. v.1969
Lieksa-Joensuu -väli valmistui vuonna 1964.
- simcalla
Taisi olla 1964-1965 Muistan ne avajaiset jotka pitivät ja siellä ole Espanjalainen Jose Kanga niminen mies joka temppuili Simca 1000 autolla kahdella pyörällä!
Kyseinen tyyppi on kuollut aikoinaan samassa hommassa tapahtuneessa onnettomuudessa! Tapahtuma oli siinä Lamminkylän risteyksen jälkeisellä suoralla kun lähdetään Joensuuhun päin!Olikohan Juha Watt Vainio spiikkerinä jossain vastaavassa tapahtumassa. Voin muistaa väärinkin.
- KattooNy
Siellähän se vuosiluku on sillan tolpassa. Käykää katsomassa.
- rjzktyfghxh
KattooNy kirjoitti:
Siellähän se vuosiluku on sillan tolpassa. Käykää katsomassa.
Silta taidettiin rakentaa -66 mutta tie taisi tulla aiemmin!
- Eräs.vaan
Tuon nimimerkki muistelua 1969 uskon aika lailla todeksi. Samaa osaan muistella itsekin, kun vertailen nuoruuteni tapahtumia ja autoajeluja Neckarin takapenkillä.
Menkäämme kuitenkin ketjun aiheeseen. Viime yönä oli aika näyttävää ”elosalamointia” Lieksassa. Ei ehkä toistu tämä sama tulevana yönä.
Juuri selailin myös Karjalaista. Ikävä uutinen
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/190479-kaksi-miesta-kuoli-salaman-iskettya-puuhun-juuassa-mitaan-ei-ollut-tehtavissa - paukkui-ja-jytisi
Ei täällä etelässä ole sellaisia ukkosia kuin oli Lieksassa. Maa tärisi kun salamat löivät ja vettä tuli enemmän kuin direktiivi olisi sallinut. 2000-luvullakin on täällä mennyt useita kesiä, että edes yhtä ainoaa jyrähdystä en ole päässyt kuulemaan. Sellaista kesää ei Lieksassa ole koskaan.
- vähän.ukkosta.täällä
Lieksassa on ollut todella paljon kesiä, jolloin ei ole ollut ukkosia ollenkaan. Esimerkiksi viime kesänä ei ollut eikä monena muunakaan kesänä tällä vuosituhannella. Jos asuisit Lieksassa kuten minä, niin tietäisit kuinka asia oikeasti on. Olen asunut Lieksassa kohta 80 vuotta ja tiedän tilanteen. En lähde arvioimaan etelän ukkosia kun en ole asunut siellä. Olet ilmeisesti vieraillut Lieksassa sen kesän ainoan ukkoskuuron aikana.
- paukkui-ja-jytisi
vähän.ukkosta.täällä kirjoitti:
Lieksassa on ollut todella paljon kesiä, jolloin ei ole ollut ukkosia ollenkaan. Esimerkiksi viime kesänä ei ollut eikä monena muunakaan kesänä tällä vuosituhannella. Jos asuisit Lieksassa kuten minä, niin tietäisit kuinka asia oikeasti on. Olen asunut Lieksassa kohta 80 vuotta ja tiedän tilanteen. En lähde arvioimaan etelän ukkosia kun en ole asunut siellä. Olet ilmeisesti vieraillut Lieksassa sen kesän ainoan ukkoskuuron aikana.
----Olet ilmeisesti vieraillut Lieksassa sen kesän ainoan ukkoskuuron aikana. ---
Olen asunut Lieksassa vuosikymmeniä vaikka nyt olosuhteitten pakosta asun etelässä. Tiedän mitä puhun.
Lieksanjoen ylittävä "uusi silta" valmistui vuonna 1964.
- Diplomi.insinööri
Silta valmistui 1969 ja tämä on varma tosi vedin hanketta ja tiedän asian paremmin kuin kukaan muu.
- hissanmaikk
Oluuuert oiikkurssaaf siilloiita sseeeref olikin kkiuook tunnit allööoiytettuuiimn
Diplomi.insinööri kirjoitti:
Silta valmistui 1969 ja tämä on varma tosi vedin hanketta ja tiedän asian paremmin kuin kukaan muu.
Siltapilariin on merkitty pysyvästi valmistumisvuosi 1964. En minäkään luota vanhuksena pelkkään muistiini, joka voi joskus pettää, vaan tarkistan asiat ennen kuin niistä kirjoitan. Käytin siltaa jo seuraavina vuosina ollessani kesätöissä Asfaltor Oy:ssä kantatietä päällystettäessä.
Muistin menettämiseen ei ole vielä keksitty parannuskeinoa, mutta ystävällispitoisena neuvonani voit 30-luvulla syntyneenä diplomi-insinöörinä ja sillan rakentajana lukea vaikkapa historiateoksia aivosolujesi virkistämiseksi.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Siltapilariin on merkitty pysyvästi valmistumisvuosi 1964. En minäkään luota vanhuksena pelkkään muistiini, joka voi joskus pettää, vaan tarkistan asiat ennen kuin niistä kirjoitan. Käytin siltaa jo seuraavina vuosina ollessani kesätöissä Asfaltor Oy:ssä kantatietä päällystettäessä.
Muistin menettämiseen ei ole vielä keksitty parannuskeinoa, mutta ystävällispitoisena neuvonani voit 30-luvulla syntyneenä diplomi-insinöörinä ja sillan rakentajana lukea vaikkapa historiateoksia aivosolujesi virkistämiseksi.Kantatien Lieksan silta otettiin ajoliikennekäyttöön vuonna 1965, jolloin kantatien päällystys Joensuuhun päin aloitettiin. Meijerin puoleisessa beronipilarissa on muistaakseni vuosiluku 1965. Muistelin, että jossakin kohtaa on merkintä 1964. Olisiko se kirkkoon menevän sillan pilarissa? Pitänee joskus tarkistaa.
hissanmaikk kirjoitti:
Oluuuert oiikkurssaaf siilloiita sseeeref olikin kkiuook tunnit allööoiytettuuiimn
On meillä siinä oikein kielinero. Nyt hän on aloittanut jo latinan murteitten tulkinnan ja kääntämisen. Kohta häntä verrataan itseensä Julius Caesariin. Ottaen huomioon, että jo aiemmin on toteennäytetty suuri lahjakkuutensa, niin ei voi kuin hämmästellä tätä nykyistä yllättävän nopeaa kehitystä nerouden saralla.
Difficile est saturam non scribere.Katuvankka kirjoitti:
On meillä siinä oikein kielinero. Nyt hän on aloittanut jo latinan murteitten tulkinnan ja kääntämisen. Kohta häntä verrataan itseensä Julius Caesariin. Ottaen huomioon, että jo aiemmin on toteennäytetty suuri lahjakkuutensa, niin ei voi kuin hämmästellä tätä nykyistä yllättävän nopeaa kehitystä nerouden saralla.
Difficile est saturam non scribere.Hissa on hissa vaikka voissa paistaisi.
- aivosähkökäyrä.on.susi
Hissanmaiko osaa kirjoittaa kalkkunoiden kielellä! Helle on taas näköjään tehnyt tehtävänsä, ja hissanmaikan pääkopassa kirjoitus sensoria jumittaa!
- Unibanco_
"Muistin menettämiseen ei ole vielä keksitty parannuskeinoa, mutta ystävällispitoisena neuvonani voit 30-luvulla syntyneenä diplomi-insinöörinä ja sillan rakentajana lukea vaikkapa historiateoksia aivosolujesi virkistämiseksi."
Aivan!
Tottahan toki me uskomme ilman pienintäkään epäilystä kyseessä olevan diplomi-insinöörin, sillä jos ketkä, niin juuri diplomi-insinöörit ovat erityisen aktiivisia tämän palstan käyttäjiä.
Luonnollisestikin asia selittyy erityisen älyllisellä sisällöllä, sillä korkeamman koulutuksen hankkineet hakeutuvat foorumille joka on riittävän tasokas vaikeidenkin kysymysten selvittämiseen.
Muistakaamme myös Lieksan jo muutenkin olevan insinööritiheydeltään maailmanennätyksen haltija, joten se vetää puoleensa muita vastaavanlaisen koulutuksen suorittaneita.- itkupotkun.seuraaja
Ahah;) Tervetuloa meidän diplomi-insinöörien joukkoon. Jo minä vähän tyylistäsi epäilin, että sinä olet hyvä veli kerhoomme.
Ja paltakohteliaisuuden moraalista ja kyvystä toimia täällä. Hyvä asiakaspalvelu on tietenkin täysin venyvä käsite. Tälläkin palstalla.
https://www.youtube.com/watch?v=eAk1wBPanVc
Käytiin poikasena katsomassa siltatyömaalla kun sukeltaja laskeutui työmaalleen silta-arkun kupeeseen. Sai kuulemma hurjan 12 markan tuntipalkan.
Vai on "diplomi insinööri" varma, että silta valmistui 1969.
Tuo olikin mielenkiintoinen näkökohta.
Sittenhän silta asfaltoitiin jo kolme vuotta ennen valmistumista.
Asfaltti tuli sillalle 1966, ja minä olin vähän perään katsomassa Asfalttorin touhuja laadun puolesta.
Samana kesänä jotkut laittoivat myös jonkinlaisia rautakaiteita, vielä lienee tallella.
Muistan kun ryhmän vetäjä tuli minulle selittämään, että he vaativat ainakin 100 mk/ metri kaiteen teosta.
Kerroin ettei minua kinosta kaiteen teko yhtään, vaan asfaltin laatu.
Se mies asui entisessä Ikosen mökissä Yrjölän tien varressa heti Kurapuron jälkeen.
Myös sillan penkkojen kiveykset tehtiin samana kesänä.
Jouto aikoina katselin kahden kivimiehen työskentelyä.- 50mkneliölle
TAisin minäkin niitä kivimiehiä jututtaa. Muistan kun kertoivat hinnaksi tulevan 50 mk/neliö. Hirveä hinta siihen aikaan, kyllä sitä kauhisteltiin.
Minä oli yhtenä kantatien päällystyskesänä Asfaltorin kirjoilla "monitoimimiehenä". Mieluisin homma oli silloin nuorukaisena pomojen autokuskina toimiminen. Voinen jo nyt paljastaa, että pitkien työrupeamien jälkeen oli työntekijöille lepoaikaakin suotu ja myös muutamat pomotkin halusivat rentoutua ihan kemiallisin keinoin. Koska paikallinen pitkäripainen oli jo ehtinyt sulkea ovensa, kemikaalit haettiin vapailta markkinoilta. Eräs avoimien ovien paikka löytyi Rantakylän raitilta, jossa piipahdimme jonkin kerran mustalla Volgalla. Ajokilometrejä kertyi myös päiväsaikaan työmaakohteista toiseen siirryttäessä. Joitakin pomojen ja työntekijöiden nimiä on jäänyt mieleeni ja niistä olen tääällä jo joskus kertoillutkin. Nyt en enää lähde niitä toistamaan.
50mkneliölle kirjoitti:
TAisin minäkin niitä kivimiehiä jututtaa. Muistan kun kertoivat hinnaksi tulevan 50 mk/neliö. Hirveä hinta siihen aikaan, kyllä sitä kauhisteltiin.
Hintoja en koskaan kysellyt.
Päävastuu oli kahdella kivimiehellä, jotka olivat isä ja poika.
Pojasta jäi mieleen erikoisen valkea tukka, ja mahtavat lihakset, kuin jollain huippubodarilla.
Lekoja ja kiiloja näkyi olevan monenlaisia, ja poika oli lekamies.
Nimiä en muista ja enkä tainnut tietääkään.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Minä oli yhtenä kantatien päällystyskesänä Asfaltorin kirjoilla "monitoimimiehenä". Mieluisin homma oli silloin nuorukaisena pomojen autokuskina toimiminen. Voinen jo nyt paljastaa, että pitkien työrupeamien jälkeen oli työntekijöille lepoaikaakin suotu ja myös muutamat pomotkin halusivat rentoutua ihan kemiallisin keinoin. Koska paikallinen pitkäripainen oli jo ehtinyt sulkea ovensa, kemikaalit haettiin vapailta markkinoilta. Eräs avoimien ovien paikka löytyi Rantakylän raitilta, jossa piipahdimme jonkin kerran mustalla Volgalla. Ajokilometrejä kertyi myös päiväsaikaan työmaakohteista toiseen siirryttäessä. Joitakin pomojen ja työntekijöiden nimiä on jäänyt mieleeni ja niistä olen tääällä jo joskus kertoillutkin. Nyt en enää lähde niitä toistamaan.
Siellähän sinä olet ollut, ja meillä on joitain yhteisiä tuttavia niiltä ajoilta.
Ihan harmittaa kun en saa millään mieleeni sinua, mutta en ollut kovin paljoa tekemisissä Asfalttorin miesten kanssa.
Jonkin sanan kyllä heitin jokaiselle joskus, mutta en tullut kuin kerran aivan levityskoneen taakse miesten luo katsomaan, ja se riitti.
Kuumaa oli, ja kengänpohjat meinasi jäädä siihen.
On me silloin keskusteltu, mutta ei sitä aavistanut, että täällä kerran tapaamme.
Puujalkatehtaan ajoilta on hämärä mielikuva sinusta.kamuttaja kirjoitti:
Siellähän sinä olet ollut, ja meillä on joitain yhteisiä tuttavia niiltä ajoilta.
Ihan harmittaa kun en saa millään mieleeni sinua, mutta en ollut kovin paljoa tekemisissä Asfalttorin miesten kanssa.
Jonkin sanan kyllä heitin jokaiselle joskus, mutta en tullut kuin kerran aivan levityskoneen taakse miesten luo katsomaan, ja se riitti.
Kuumaa oli, ja kengänpohjat meinasi jäädä siihen.
On me silloin keskusteltu, mutta ei sitä aavistanut, että täällä kerran tapaamme.
Puujalkatehtaan ajoilta on hämärä mielikuva sinusta.Ainakin kahdessa kohteessa olemme tavanneet. Todennäköisesti mainitsemasi "puujalkatehdas" oli ensimmäinen 60-luvun alkuvuosina. Tehdashan meni konkurssiin vuonna 1965. Vierailin tehtaalla usein, kun valmistin itselleni johtajan luvalla veneen tehdastien oikealla puolella sijainneessa varastorakennuksessa. Opin silloin tuntemaan joitakin tehtaalaisia, joista tässä voin mainita nimeltä johtaja Toivo Saastamoisen, höyläri Leo Häkkisen, joka asui perheineen pienessä mökissä tehtaan tienristeyksessä, yövahti Jaakko Hantulan ja puuseppä Vilho Haimakaisen, joka asui Timitran perukoilla. Tapasin monia muitakin, mutta nimiä en saanut tietooni tai en niitä muista. Tehtaalla oli tuolloin yli 20 työntekijää.
Hantula oli mukava, huumorintajuinen juttukaveri, laiha, pienehkö mies. Tapasin hänet usein myöhemminkin Vehkankaalla, jonne hän rakensi talon Pielisentien varrelle. Hantulan työmaa oli tehtaan pannuhuone, joka sijaitsi matalahkossa kellarissa. Muistan pannuhuoneen lattialla olleen usein paksulti vettä, jota Hantula pumppasi ulos. Tulviminen johtui Lieksanjoen veden korkeudesta.
Tehdas todellakin jalosti hankkimansa tukkipuut ikkunoiksi, oviksi, keittiökalusteiksi ja moniksi muiksi pientuotteiksi tilausten mukaisin mitoin.
Olisin suonut vuonna 1921 perustetun tehtaan toiminnan jatkuvan, mutta tehdas ei pysynyt kehityksen mukana ilman kunnollista laajemmalle ulottuvaa markkinointia, tuotekehittelyä ja talousasioiden tietämystä.
Helppoa on olla jälkiviisas!wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ainakin kahdessa kohteessa olemme tavanneet. Todennäköisesti mainitsemasi "puujalkatehdas" oli ensimmäinen 60-luvun alkuvuosina. Tehdashan meni konkurssiin vuonna 1965. Vierailin tehtaalla usein, kun valmistin itselleni johtajan luvalla veneen tehdastien oikealla puolella sijainneessa varastorakennuksessa. Opin silloin tuntemaan joitakin tehtaalaisia, joista tässä voin mainita nimeltä johtaja Toivo Saastamoisen, höyläri Leo Häkkisen, joka asui perheineen pienessä mökissä tehtaan tienristeyksessä, yövahti Jaakko Hantulan ja puuseppä Vilho Haimakaisen, joka asui Timitran perukoilla. Tapasin monia muitakin, mutta nimiä en saanut tietooni tai en niitä muista. Tehtaalla oli tuolloin yli 20 työntekijää.
Hantula oli mukava, huumorintajuinen juttukaveri, laiha, pienehkö mies. Tapasin hänet usein myöhemminkin Vehkankaalla, jonne hän rakensi talon Pielisentien varrelle. Hantulan työmaa oli tehtaan pannuhuone, joka sijaitsi matalahkossa kellarissa. Muistan pannuhuoneen lattialla olleen usein paksulti vettä, jota Hantula pumppasi ulos. Tulviminen johtui Lieksanjoen veden korkeudesta.
Tehdas todellakin jalosti hankkimansa tukkipuut ikkunoiksi, oviksi, keittiökalusteiksi ja moniksi muiksi pientuotteiksi tilausten mukaisin mitoin.
Olisin suonut vuonna 1921 perustetun tehtaan toiminnan jatkuvan, mutta tehdas ei pysynyt kehityksen mukana ilman kunnollista laajemmalle ulottuvaa markkinointia, tuotekehittelyä ja talousasioiden tietämystä.
Helppoa on olla jälkiviisas!Silloinkin tavattiin muutaman kerran.
Muistan erään viikonlopun kun menin käymään lämmittäjä/yövahtia tapaamaan.
Hän oli aikas uupunut kun vettä oli paljon pannuhuoneessa ja pumppu ei pelannut.
Minä nuorena miehenä lupasin tyhjentää lattian vedestä rautainen sankko ainoana välineenä.
Homma veikin monta tuntia.
Vahti hoiti sillä välin kuivauuniin lastinvaihdon.
Välillä autoin siinnäkin kun oli paksua koivulautaa paljon.
Ei siinnä hommassa leikin leipää syöty.
Siellä oli joskus vakinaisen vahdin sijaisena isohko roteva mies, nimi ei tule mieleen.
Molemmat vahdit mainitsivat nuoresta miehestä (sinusta), joka rakentelee siellä sivurakennuksessa.
Nuo mainitsemassi miehet tunsin myös.
Haimakaisella taisi olla 2 lasta vanhempi poika ja nuorempi tyttö, heidän nimensä muistan, mutta en laita tänne.
En varmaan koskaan ole puhunut heidän kanssaan, mutta tulin tuntemaan joidenkin tapahtumien kautta.
Tunsin monia työntekijöitä, Eräs heistä kuoli 19 v ikäisenä rajussa kolarissa 1955.
Harmi kun tehdas lopetti,mutta syyt olivat juuri ne jotka mainitsit.
Muistan sinut kun kävelit siellä, ja siitä on silhuetti mielessä.- hissanmaikk
Mmloilkñöä loöliinb jkiooohtsajjbana puuuuuytasjallostgyustehhyaahkkĺa
kamuttaja kirjoitti:
Silloinkin tavattiin muutaman kerran.
Muistan erään viikonlopun kun menin käymään lämmittäjä/yövahtia tapaamaan.
Hän oli aikas uupunut kun vettä oli paljon pannuhuoneessa ja pumppu ei pelannut.
Minä nuorena miehenä lupasin tyhjentää lattian vedestä rautainen sankko ainoana välineenä.
Homma veikin monta tuntia.
Vahti hoiti sillä välin kuivauuniin lastinvaihdon.
Välillä autoin siinnäkin kun oli paksua koivulautaa paljon.
Ei siinnä hommassa leikin leipää syöty.
Siellä oli joskus vakinaisen vahdin sijaisena isohko roteva mies, nimi ei tule mieleen.
Molemmat vahdit mainitsivat nuoresta miehestä (sinusta), joka rakentelee siellä sivurakennuksessa.
Nuo mainitsemassi miehet tunsin myös.
Haimakaisella taisi olla 2 lasta vanhempi poika ja nuorempi tyttö, heidän nimensä muistan, mutta en laita tänne.
En varmaan koskaan ole puhunut heidän kanssaan, mutta tulin tuntemaan joidenkin tapahtumien kautta.
Tunsin monia työntekijöitä, Eräs heistä kuoli 19 v ikäisenä rajussa kolarissa 1955.
Harmi kun tehdas lopetti,mutta syyt olivat juuri ne jotka mainitsit.
Muistan sinut kun kävelit siellä, ja siitä on silhuetti mielessä.Isohkon rotevan yövahdin nimi oli Heikki Rissanen. Hänkin oli jo vanhemman puoleinen mies. Hän todellakin tuuraili Hantulaa, ainakin kesäaikaan. Hantulan perhe asui rautatieaseman lähellä veturitallin tienoilla muistaakseni kun meidän perheen mökki oli siitä pohjoisen suuntaan nykyisen Kalliokadun seutuvilla. Lähinaapurimme oli työasiamies Toivo Niemi suuressa talossa. Talo on edelleenkin pystyssä lähellä veturitallia. Muutimme Yläkylältä Alakylälle vuonna 1953.
- aika-pahaa
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Isohkon rotevan yövahdin nimi oli Heikki Rissanen. Hänkin oli jo vanhemman puoleinen mies. Hän todellakin tuuraili Hantulaa, ainakin kesäaikaan. Hantulan perhe asui rautatieaseman lähellä veturitallin tienoilla muistaakseni kun meidän perheen mökki oli siitä pohjoisen suuntaan nykyisen Kalliokadun seutuvilla. Lähinaapurimme oli työasiamies Toivo Niemi suuressa talossa. Talo on edelleenkin pystyssä lähellä veturitallia. Muutimme Yläkylältä Alakylälle vuonna 1953.
....meidän perheen mökki oli siitä pohjoisen suuntaan nykyisen Kalliokadun seutuvilla,,,
Yäk, Lleksan pahamaineisinta räkäläaluetta kautta aikain.
- barvo.hissa
Hissa on opettllut arabiankieltä aivan ilmiselvästi!
- A.P
Minulla on mersu ja minä kyllä tiijän. Syökää läskiä pojat että kasvatte eikä ukkonen iske.
Miulla on radioita ja antenneja sinne tänne ja mersun katollakin yksi. - timitralainen
Eikös joku täällä joskus kertonut jostain hirmusesta ukkosyöstä jollon rajalta ammuttiin tykeillä piliviä? Millon se ukkonen oli ja kuka siitä kerto en muista kuka muistass.
Kamuttaja. Olihan rymäkkä.
kamuttaja
13.8.2017 17:16
Olihan sellainen jyräkkä ukkonen, ettei heti tule monta samanlaista mieleen.
Suomesta muistan yhden, olikohan joskus 50- luvun alkua.
Silloin ankara ukkonen kesti koko yön, koska pilvet tuli idästä ja eivät päässeet Pielisen yli.
Koko yön riehui ankara ukkonen Lieksan kauppalan ja melkein koko Pielisen itäpuolen päällä.
Rajavartiostolla oli silloin jo ne kaksi tykkiä, ja he ampuivat pitkin yötä pilviin, koettaen saada salamoita purkautumaan niihin kranaatin sirpaleisiin.
Amerikasta muistan useamman tällaisen mylläkän.
Siellä niihin liittyi lähes joka kerta tornadoja.
Millainen ilma oli Lieksan seuduilla?- Eversti.evp
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kamuttaja. Olihan rymäkkä.
kamuttaja
13.8.2017 17:16
Olihan sellainen jyräkkä ukkonen, ettei heti tule monta samanlaista mieleen.
Suomesta muistan yhden, olikohan joskus 50- luvun alkua.
Silloin ankara ukkonen kesti koko yön, koska pilvet tuli idästä ja eivät päässeet Pielisen yli.
Koko yön riehui ankara ukkonen Lieksan kauppalan ja melkein koko Pielisen itäpuolen päällä.
Rajavartiostolla oli silloin jo ne kaksi tykkiä, ja he ampuivat pitkin yötä pilviin, koettaen saada salamoita purkautumaan niihin kranaatin sirpaleisiin.
Amerikasta muistan useamman tällaisen mylläkän.
Siellä niihin liittyi lähes joka kerta tornadoja.
Millainen ilma oli Lieksan seuduilla?Ei niillä rajan miehillä ole mitään tykkejä koskaan ollut tiedän varmasti koska olin paikan komentaja vuosikymmeniä.
- Kysymyksiä_vastattavaksi
Eversti.evp kirjoitti:
Ei niillä rajan miehillä ole mitään tykkejä koskaan ollut tiedän varmasti koska olin paikan komentaja vuosikymmeniä.
Olikos teitä samassa kopissa montakin everstiä, vai oliko osa muutakin päällystöä ja minkäs alan miehiä muihin käytävän koppeihin oli asutettu? Vähintäin pari Jeesusta ja välttämätön Jumala, vai mitenkä? Entä montako profeettaa oli samalla kerroksella?
Varmaan olitte oikein sotilaallisen ryhdikäässä jonossa lääkkeiden jaon aikana ja kun eversti olit, niin varmaankin huusit kuuluvalla ja selkeällä äänellä huomion lääkärin tullessa kierroksilleen. - meitä.on.moneksi
Kysymyksiä_vastattavaksi kirjoitti:
Olikos teitä samassa kopissa montakin everstiä, vai oliko osa muutakin päällystöä ja minkäs alan miehiä muihin käytävän koppeihin oli asutettu? Vähintäin pari Jeesusta ja välttämätön Jumala, vai mitenkä? Entä montako profeettaa oli samalla kerroksella?
Varmaan olitte oikein sotilaallisen ryhdikäässä jonossa lääkkeiden jaon aikana ja kun eversti olit, niin varmaankin huusit kuuluvalla ja selkeällä äänellä huomion lääkärin tullessa kierroksilleen.Tuo eversti.evp oli eilen diplomi-insinööri. Huomenna hän saattaa olla Napoleon.
- tyttären.poika
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Kamuttaja. Olihan rymäkkä.
kamuttaja
13.8.2017 17:16
Olihan sellainen jyräkkä ukkonen, ettei heti tule monta samanlaista mieleen.
Suomesta muistan yhden, olikohan joskus 50- luvun alkua.
Silloin ankara ukkonen kesti koko yön, koska pilvet tuli idästä ja eivät päässeet Pielisen yli.
Koko yön riehui ankara ukkonen Lieksan kauppalan ja melkein koko Pielisen itäpuolen päällä.
Rajavartiostolla oli silloin jo ne kaksi tykkiä, ja he ampuivat pitkin yötä pilviin, koettaen saada salamoita purkautumaan niihin kranaatin sirpaleisiin.
Amerikasta muistan useamman tällaisen mylläkän.
Siellä niihin liittyi lähes joka kerta tornadoja.
Millainen ilma oli Lieksan seuduilla?Tuota ukkosta varmaan minunkin mummoni muisteli usein. Puhu yöllä olleesta hirmu ukkosesta joka kesti koko yön ilman mitään taukoja. Tykillä ampumisestakin puhu mutta sitä ollen tähän asti pitänyt vanhan liiotteluna. Hän asui Timitrassa lähellä Rajavartiostoa. Mummo sanoi olleensa nuori tyttö silloin (synt. 1938). Nyt kun huomasin tuon Kamuttajan kertomuksen niin ei tainnut mummo puhua omiaan. Hän on puhunut tuosta Äitienpäivän ukkosestakin joten varmaan sekin oli kova, mutta sanoo sen öisen rajuilman olleen pahin minkä muistaa. Mummo elää vielä ja on virkeä ja terävä päästään mutta huono jaloistaan.
tyttären.poika kirjoitti:
Tuota ukkosta varmaan minunkin mummoni muisteli usein. Puhu yöllä olleesta hirmu ukkosesta joka kesti koko yön ilman mitään taukoja. Tykillä ampumisestakin puhu mutta sitä ollen tähän asti pitänyt vanhan liiotteluna. Hän asui Timitrassa lähellä Rajavartiostoa. Mummo sanoi olleensa nuori tyttö silloin (synt. 1938). Nyt kun huomasin tuon Kamuttajan kertomuksen niin ei tainnut mummo puhua omiaan. Hän on puhunut tuosta Äitienpäivän ukkosestakin joten varmaan sekin oli kova, mutta sanoo sen öisen rajuilman olleen pahin minkä muistaa. Mummo elää vielä ja on virkeä ja terävä päästään mutta huono jaloistaan.
Aivan selvästi samasta jyräkästä on kyse.
Tykkikoe epäonnistui pahoin, eli ei auttanut mitään.
- mistä-kyse
Ukkosella on hyvä leketellä ja kutjuilla. Kuka tietää ?
Minun mielestäni on kyse joutenolosta. Ensimmäinen tarkoittaa selällään makoilua valveilla odotellen ukkosen loppumista ja toiseen sanaan liittyy myös liikehtimistä makuulla ollessa. Kutjuillessa voi vieressä olla myös toista sukupuolta oleva kutjuilukaveri. Kyse ei ole kuitenkaan seksistä, vaan ajan tappamisesta.
- vötkyilijä.ukkosella
Samaa kuin olla mitään tekemättä ja vötkyillä laiskana, jopa ottaa päivällä ettonetta!
- entinen.lieksalainen
Turussa< on taas kunnon ukkonen.
- salamatutka
Ihanko totta. Kaikki salamakartat näyttää, että Oulussa hieman jytäjää?
- Anonyymi
Johtuu niistä uskovaisista, jumala rankassoo harhaoppisia.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174336
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842489Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731627Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella251260Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641187Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42922- 113918
- 171904
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä74885Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72830