Yksi 6-luokkalainen tyttö täällä. Olen lukuisia kertoja kysynyt koulukavereiltani, haluisivatko he tulla kylään tai lähteä uimaan, mutta vastaus on aina sama: ei. Olen omasta mielestäni ollut aina ystävällinen ja reilu enkä käsitä, miksi kavereitani ei kiinnosta olla kanssani. Ainoa, joka tykkää olla kanssani on minun entinen koulukaverini joka käy eri koulussa nykyään. Mutta hänen seuransa on ikävän aikuismaista. Hänestä on noloa leikkiä 'enää' 12-vuotiaana, minusta ei. Tämä tyyppi myös puhuu aina vain kahdesta kaveristaan, keidät hän on tavannut NETISSÄ. Olen aina ollut ystäväni tukena ja lohtuna mutta silti tänäänkin ystäväni laittoi Instagramiin selfien jonka kuvatekstinä oli "ootte parhaita, Maija ja Elli". (nimet muutettu) Siinä ei mainittu mitään siitä, että olin JUURI EILEN käynyt ystävälläni kylässä.
Minulle tuli kieltämättä asiasta aika paha mieli. Sellainen tunne, että olen niin arvoton kaveri että minut on korvattavissa kaiken maailman nettikavereilla. Minua hirvittää koulun alku koska pelkään jääväni täysin yksin.... Mitä minun kannattaisi tehdä etten jää yksin? Olen yrittänyt tutusta myös muihin koulun oppilaisiin, mutta ei vaikuttanut heitäkään pahemmin seurani kiinnostavan :(((
Minulle tuli kieltämättä asiasta aika paha mieli. Sellainen tunne, että olen niin arvoton kaveri että minut on korvattavissa kaiken maailman nettikavereilla. Minua hirvittää koulun alku koska pelkään jääväni täysin yksin.... Mitä minun kannattaisi tehdä etten jää yksin? Olen yrittänyt tutusta myös muihin koulun oppilaisiin, mutta ei vaikuttanut heitäkään pahemmin seurani kiinnostavan :(((
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikka leikkiminen olisi kaveristasi noloa, voi hän ehkä suostua siihen kahden kesken kunhan asia myös jää kahdenkeskiseksi. Sitten ei ole syytä nolostua, ja jos hän kuitenkin periaatteessa tykkäisi leikkiä niin hän voi ainakin sen kerran leikkiä vailla huolta.
Missä päin asut?
Koulut on alkaneet ja toivon niin, että olisit saanut ystävän. Leikkiminen on hieno taito ja sille ei ole ikärajaa. Tuntuu, että sinulla on hyvä itsetunto, kun taas näillä muilla se on vielä hakusessa, eikä tämä lähin kaverisi uskalla olla ikäisensä . Se on ikävää, mutta SINÄ älä koskaan ikinä muutu. Hyvää syksyä sinulle.
T. Kolmen pojan äiti
Onko koulussasi mitään oppiaineiden ulkopuolista harrastusmahdollisuutta? ellei, olisiko paikkakunnallasi kerhoa tai ryhmää johon voisit liittyä ja tehdä asioita muiden kanssa?
Sinä kuulostat liian fiksulta suremaan "kavereittesi" huonoa käytostä.
Ala tietoisesti harrastamaan mitä tahaansa täyttääksesi vapaa-aikasi jollain älykkäämmällä kuin suremalla muiden käytostä.