Olin uskossa pitkään, lapsuudesta saakka. Uskovaisten piireissä oli monenlaista ihmistä, pääsääntöisesti negatiivisia kokemuksia heistä sain. Ei sen kummemmin hyvää kokemusta ateisteistakaan, tai niistä jotka uskovat tieteeseen. Ihmisillä on liian usein ylpeä ja itseriittoinen mieli sen suhteen mitä he kokevat oikeaksi.
Saattavat ollakin oikeassa, jokainen.
Todellisuuksia on yhtä monta kuin on ihmisiäkin, ja mahdollisesti sitten myös rinnakkaistodellisuus sun muut kvanttifysikaaliset ilmiöt siihen mukaan luettuna. Tiesittekö, että jokakinen ihminen näkee, kokee, haistaa, maistaa ja kuulee omilla aisteillaan, jotka aivot prosessoivat ymmärrettävään muotoon? Joten kuka on väärässä tai oikeassa? Minä ainakaan en väitä olevani oikeassa, mutta uskallan epäillä ja esittää kysymyksiä.
Tiedemiehistä osa uskoo, että todellisuus missä elämme, voi olla korkeamman älyn tuottama simulaatio. Tarpeeksi kehitynyt olento voisi periaatteessa kyetä simuloimaan täysin toimivan systeemin, jossa jokainen meistä olisi vain yksittäinen sovellus. Ohjelmointi, joka saisi meidät uskomaan että olemme tietoisia. Grand design, luojan luoma maailma. Ihmekös jos jotkut ennustavat tulevaisuutta, tai näkevät enneunia, jos kaikki on jo valmiiksi suunniteltu.
Mennyt, nykyhetki ja tuleva, jospa ne ovat kaikki olemassa tässä hetkessä. Tai entä jos universumi lakkaa laajenemasta ja romahtaa kasaan, synnyttäen uuden alkuräjähdyksen, josta kehittyy täsmälleen sama universumi ja maailma jossa elämme nyt. Ja jos tämä toistuisi uudelleen ja uudelleen loputtomiin? Jospa aika on kuin ympyrä, ei viiva tai aikajana. Käärme joka syö omaa häntäänsä, kuvaa juurikin tätä oletusta kaiken toistumisesta uudelleen ja uudelleen, ikuisesti. Kohtalo, jota ei voi paeta. Tämä ei ole minun ideani, vaan tähän uskovat monet. Eikä se silti ole välttämättä totuus.
Yhtälailla psykoottinen ihminen on oikeassa, se mitä hänen aivonsa tuottavat ovat ihan totta siinä missä niinsanotun terveen ihmiset havainnot todellisuudesta. Kuten sanotaan, todellisuus on vain hyvin itsepintainen harha. Kemiaa kaikki on, aivojen ja välittäjä-aineiden toimintaa. Siksi psyykenlääkkeetkin "toimivat". Eri asia on, onko meillä sielu. Mutta jos on, sekin on ainetta, eikä mitään näkymätöntä tai olematonta. Tämäkään ei ole välttämättä mikään totuus, vaan ainoastaan omaa mietiskelyäni.
Amen, tai Amen-Ra oli egyptissä jonkinlainen jumala/puolijumala. Hänen nimeensäkö rukoukset päätetään, sanomalla Amen? Ihmiset on huijattu ja orjuutettu uskomaan ja luulemaan. Ja siltikin jotkut heistä voivat olla oikeassa, ehkä. Mikä se totuus oikeastaan on? Ehkä sitä ei ole.
"Don't care which god you follow
Whose promises you swallow
Time and again
We must meet at the end
It's all right
When the music is over
Come on and dance
For the lord of the last day."
-Ronnie James Dio
Saattavat ollakin oikeassa, jokainen.
Todellisuuksia on yhtä monta kuin on ihmisiäkin, ja mahdollisesti sitten myös rinnakkaistodellisuus sun muut kvanttifysikaaliset ilmiöt siihen mukaan luettuna. Tiesittekö, että jokakinen ihminen näkee, kokee, haistaa, maistaa ja kuulee omilla aisteillaan, jotka aivot prosessoivat ymmärrettävään muotoon? Joten kuka on väärässä tai oikeassa? Minä ainakaan en väitä olevani oikeassa, mutta uskallan epäillä ja esittää kysymyksiä.
Tiedemiehistä osa uskoo, että todellisuus missä elämme, voi olla korkeamman älyn tuottama simulaatio. Tarpeeksi kehitynyt olento voisi periaatteessa kyetä simuloimaan täysin toimivan systeemin, jossa jokainen meistä olisi vain yksittäinen sovellus. Ohjelmointi, joka saisi meidät uskomaan että olemme tietoisia. Grand design, luojan luoma maailma. Ihmekös jos jotkut ennustavat tulevaisuutta, tai näkevät enneunia, jos kaikki on jo valmiiksi suunniteltu.
Mennyt, nykyhetki ja tuleva, jospa ne ovat kaikki olemassa tässä hetkessä. Tai entä jos universumi lakkaa laajenemasta ja romahtaa kasaan, synnyttäen uuden alkuräjähdyksen, josta kehittyy täsmälleen sama universumi ja maailma jossa elämme nyt. Ja jos tämä toistuisi uudelleen ja uudelleen loputtomiin? Jospa aika on kuin ympyrä, ei viiva tai aikajana. Käärme joka syö omaa häntäänsä, kuvaa juurikin tätä oletusta kaiken toistumisesta uudelleen ja uudelleen, ikuisesti. Kohtalo, jota ei voi paeta. Tämä ei ole minun ideani, vaan tähän uskovat monet. Eikä se silti ole välttämättä totuus.
Yhtälailla psykoottinen ihminen on oikeassa, se mitä hänen aivonsa tuottavat ovat ihan totta siinä missä niinsanotun terveen ihmiset havainnot todellisuudesta. Kuten sanotaan, todellisuus on vain hyvin itsepintainen harha. Kemiaa kaikki on, aivojen ja välittäjä-aineiden toimintaa. Siksi psyykenlääkkeetkin "toimivat". Eri asia on, onko meillä sielu. Mutta jos on, sekin on ainetta, eikä mitään näkymätöntä tai olematonta. Tämäkään ei ole välttämättä mikään totuus, vaan ainoastaan omaa mietiskelyäni.
Amen, tai Amen-Ra oli egyptissä jonkinlainen jumala/puolijumala. Hänen nimeensäkö rukoukset päätetään, sanomalla Amen? Ihmiset on huijattu ja orjuutettu uskomaan ja luulemaan. Ja siltikin jotkut heistä voivat olla oikeassa, ehkä. Mikä se totuus oikeastaan on? Ehkä sitä ei ole.
"Don't care which god you follow
Whose promises you swallow
Time and again
We must meet at the end
It's all right
When the music is over
Come on and dance
For the lord of the last day."
-Ronnie James Dio
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.