Eikö kukaan ole kiinnostunut lapsen kasvatuksesta?

todellavaikeeta

Äärimmäisen vähän tuli tuohonkin keskusteluketjuun kommentteja, jossa otin kantaa siihen, että on naurettavaa alkaa yliopistoja pitämään jotenkin pedofilia myönteisinä sen takia, että tutkijat ovat löytäneet seksuaalisia suuntautumisia, jotka ovat muuttumattomia. Jos seksuaalisen suuntautumisen muuttumattomuus on todennettu, ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, että lapsen pahoinpitely tultaisiin laillistamaan.

Lapsen seksuaalisuus kysymykset tottakai ovat valtavia tabuja, mutta kukaan meistä ei pääse pakoon tätä tosiasiaa - tämä tulee jokaiselle palstalaisellekin vastaan viimeistään siinä vaiheessa, kun hankkii omia lapsia ja miettii miten niitä kasvatetaan. Minua ainakin kiinnostaa lapsen kasvatus kysymykset.

Mulla ei siis ole lapsia, mutta jos onnistun vaikka saamaan pojan, viimeistään siinä vaiheessa kun oma poika tulee teini ikään ja alkaa seurustelu kiinnostamaan, tulee aivan väistämättömästi eteen myös tällaiset kysymykset, mikä on sallittua, mikä kiellettyä, mikä sairasta, jne. Eikö palstalaiset aio tulla koskaan isäksi? Jos haluatte, niin luulis, että teitä edes vähän enemmän kiinnostais lasten kasvatus kysymykset, joissa seksuaali kasvatus on väistämättä yksi kasvatuksen osa alueista.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801242200689274_u0.shtml

Iltalehden artikkelin otsikko: "Vanhemmat vaativat 7-vuotiasta vapautettavaksi seksuaalikasvatuksen tunneilta - Ihmisoikeustuomioistuin teki historiallisen linjauksen: lasten osallistuttava"

Lisäksi tämä:"Päätöksessään Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin tunnusti ensimmäisen kerran, että yksi sukupuolikasvatuksen tavoitteista on seksuaalisen hyväksikäytön ehkäiseminen."

Tuossakin huomaamme, että kukaan emme voi väistyä siltä tosiasialta, että lapsetkin tarvitsevat seksuaalikasvatusta. Tämä tosiasia on vaan aivan pakko kaikkien palstalaisten omaksuttava, jos haluavat tulla isäksi.

Tiedän, että lapsen seksuaalikasvatus aiheena voi aiheuttaa voimakkaita pelkoja ja fobioita, mutta sitäkään osa aluetta ei voi ohittaa. Pahimmassa tapauksessa lapsen kasvattaa ymmärtämättömyyttään erittäin väärin ja lapselle jää pahat traumat. Kyllä näistä lapsen kasvatus kysymyksistä on mielestäni vaan aivan pakko kiinnostua, vaikka niihin liittyisikin ikäviä fobioita, kuten tämä kysymys, onko lapsi seksuaalinen olento ja tämä harha käsitys, että vain pedofiilit ajattelevat näin.

Jos me aletaan menemään kansan "sokean" ymmärryksen mukaan seksuaalikasvatus kysymyksissä, kansan keskuudessa alkaa todellakin leviämään tällainen harhakäsitys, että seksuaalikasvatus on pelkkien pedofiilien hommia ja kaikk asiantuntijati, jotka ovat kehittäneet lasten seksuaalikasvatusta eteenpän ovat tietämättömän kansan mielestä pedofiileja. Tosiasia on vaan se, että tämä on täyttä harhaa ja tämän takia mä en missään tapauksessa halua, että aletaan jotain yliopistoja demonisoimaan ja tekemään niistä harhaisin perustein jotain pedofilia myönteisiä. Mä lähden ihan automaattisesti nimenomaan tästä, että tämä "myönteisyys" tarkoittaa ainoastaan sitä, että riskiryhmään kuuluvat saavat tulevaisuudessa paremmin apua ja tämän takia rikokset ja inhimillinen kärsimys tulevat nimenomaan vähenemään.

Arvasinhan tuonkin, että jotkut alkoi tuossa Verkkouutisten artikkelin kommenteissakin pitämään tuota yliopiston rehtori Keijo Hämäläistäkin pedarina. Tätä tämä tietämättömyys ja kansan "sokeeseen" ymmärrykseen uskominen aiheuttaa.
https://www.verkkouutiset.fi/paivi-rasanen-miksi-pedofiliasta-varoittaminen-on-vastoin-yliopiston-arvoja/

Lukekaa tuo keskustelun aloitus, jos teillä nyt olisi vähän enemmän vastattavaa.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15365216/me-emme-voi-alkaa-rakentaa-vaikenemisen-kulttuuria

138

1664

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lempeä_herätys

      Itselläni ei myöskään ole lapsia, mutta olen joskus hieman osallistunut muiden ihmisten lasten kasvatukseen.

      Olen hyvin pitkälle samaa mieltä kanssasi tekstissäsi esille tuomistasi asioista muutamaa kohtaa lukuun ottamatta:

      ”Pahimmassa tapauksessa lapsen kasvattaa ymmärtämättömyyttään erittäin väärin ja lapselle jää pahat traumat.”

      Tästä olen sillä tavalla samaa mieltä, että kasvattajan ensimmäinen asia on selvittää itselleen lapsen näkökulma (sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla) ja kysyä itseltään, mitä lapsi tarvitsee. Uskon, että monet palstalaiset eivät ole kiinnostuneita kasvatuskysymyksistä, koska he lähestyvät ihmissuhteitaan niin voimakkaasti siitä kysymyksestä, mitä he itse tarvitsevat. Naisista he toteavat, että naiset tarvitsevat hyvännäköisen, rikkaan alfan. Miten he mahtaisivat tulkita lasten tarpeet: ajattelisivatko, että lapset tarvitsevat mahdollisimman ison asunnon ja kalleimmat mahdolliset vaipat ja että lapsi ei rakastaisi heitä, elleivät he työskentelisi korkeassa asemassa ja näyttäisi hyvältä? :D No nyt menee mopo jo kaukana edelläni, mutta pointtina on, että useimmat palstalaiset eivät halua selvittää toisen ihmisen tarpeita. Sekä naiset, lapset että palstan sinkkumiehet hyötyisivät siitä.

      Toisaalta en sitten kuitenkaan ymmärrä ylenmääräistä pelkoa väärin kasvattamisesta. Aina kasvatuksessa jokin asia menee metsään ja todennäköisesti vielä juuri sellainen asia, jota ei itse olisi koskaan tullut ajatelleeksi. :D Onneksi lapset eivät ole tyhmiä eivätkä pitkävihaisia. He yleensä tyytyvät siihen, että aikuinen myöntää virheensä. Jos aikuinen on muissa yhteyksissä tuonut selvästi esille, että hänen päätöstensä motiivina on lapsen tarpeiden tukeminen, lapsi antaa yleensä kasvattajan töppäilyt anteeksi. Kyllä lapsikin ymmärtää tahallisen ja tahattoman vahingonteon eron. Lisäksi on sitten vielä teini-ikä, joka on mielestäni suuri siunaus paitsi lasten kasvattajille myös koko ihmiskunnalle. Silloin lapsi sanoo kasvattajalle päin kasvoja: ”Sä oot vittu ihan paska tyyppi.” Tähän kasvattaja ei voi todeta muuta kuin seuraavaa: ”Hyvä että huomasit. Ole sinä isona minua fiksumpi.” Harmi vain, että teini ottaa tuollaisen vastauksen kettuiluna, vaikka kasvattaja voisi aidosti tarkoittaa sitä.

      Vielä ihan yleisellä tasolla toteaisin, että itse lähestyisin seksuaalikasvatusta paljon positiivisemmasta näkökulmasta kuin sinä. Tietysti on äärimmäisen tärkeää tuoda esille tuhoavan ja rakentavan seksuaalisuuden eroja ja opastaa lasta ihan konkreettisesti, miten omien rajojen ylityksiltä suojaudutaan ja miten ylityksiin reagoidaan, mutta muuten näkökulmasi seksuaalikasvatukseen on aika ongelmakeskeinen. Seksuaalisuus on kuitenkin valtava voimavara ihmisessä ja useimpien mielestä positiivinen asia elämässä. En tarkoita tällä seksin harrastamista vaan sitä, miten sukupuoli ja seksuaalisuus on esillä arjessa kaiken ikäisillä ihmisillä. Mielestäni kulttuurissamme ei oikein ole välineitä, joilla ottaa myöskään seksuaalisuuden positiivisia puolia esille lasten kasvatuksessa. Se voi tietysti johtua siitä, että harvemmin niitä aikuisillekaan korostetaan missään, vaan ne täytyy etsiä itse.

      • todellavaikeeta

        Tuossa on mun yksi aikaisempi kommentti.
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15322642/tama-tabu-on-kylla-tulevalle-isalle-haaste#comment-94345207

        Tuosa kommentissa on myös Ylen artikkeli Anna Kontulasta.

        Tuo Ylen artikkelin otsikko: "Tutkija: Tyttöjä syyllistetään seksuaalisuudesta"

        Jo tässäkin ensimmäinen huolen aihe isänä, jos saan tytön - pitääkö minunkin kaikkien muiden "normaalien" miesten tavoin syyllistää tyttöäni, kun tyttö tulee tiettyyn ikään? Onko tämä siis enemmän väärin, että teini tyttö seurustelee ylä asteella oman ikäisen tai vuotta tai 2 vuotta vanhemman pojan kanssa kuin se, että teini ikäinen poka seurustelee ylä asteella oman ikäisen tytön tai korkeintaan 2 vuotta nuoremman tai 2 vuotta vanhemman tytön kanssa, jos onnistuu siis saamaan itseään vanhemman tytön?

        Ylen artikkeli jatkuu: "Seksuaalisesti aktiiviset naiset ovat joutuneet kärsimään siitä, ettei heidän seksuaalisuutensa ole mahtunut pohjoismaisen feminismin siveään raamiin. Aamu-tv:ssä vierailleen sosiologi Anna Kontulan mukaan feminismi on nyt muuttumassa."

        Muistan vieläkin yläasteelta, kun yksi tyttö siellä seurusteli useamman pojan kanssa. Toki kaikki olivat joko oman ikäisiä tai korkeintaan 2 vuotta vanhempia. Onko tämä nimenomaan juuri yläasteikäiselle tytölle pahitteeksi toisin kuin yläasteikäiselle pojalle? Olenko minä isänä nykypäivänäkin pakotettu olemaan tytöstä huolissaan, jos sillä on yläasteikäisenä oman ikäisiä pokaystäviä? Nimenomaan kysymys: miksi tytöstä pitää olla enemmän huolissaan nykypäivänäkin???????

        Tärkeä seikka tuossa Ylen artikkelissa: " Äidit ovat opettaneet, että naiset voivat olla yhtä hyviä kuin miehetkin, jos piilottavat seksuaalisuutensa ja luopuvat naiseuteen liittyvistä tunnuksista. Nyt ajattelussa on muutoksia ilmassa, Kontula mainitsee."

        Eikö tuossa juuri huomaa tuon ajatusvääristymän vaikkapa teini ikäisen kasvattamisessa - teini ikäinen poika voi olla jossain määrin todella "kova jätkä", jos onnistuu seurustelemaan useammankin tytön kanssa yläasteella, mutta jos tyttö tekee samaa, ei asiaa katsota ollenkaan niin suopeana. MIKSI?????? Miksi pojilla pitäisi tässä asiassa olla enemmän oikeuksia??????? Minä isänä en todellakaan haluaisi välittää tällaista vääristynyttä mieskuvaa omalle pojalleni, jos satun ssamaan vaikkapa pojan.

        Aiheeseen liittyen tuossa Ylen artikkelissa: "Meidän yhteiskunnassa sallitaan, että teini-ikäinen poika etsii omaa seksuaalisuuttaan, mutta jos nuori nainen tekee samaa, se voi olla huostaanottoperuste. Se voidaan tulkita myös osoitukseksi ympäristön traumatisoivista vaikutuksista, Kontula kauhistelee."

        Niinpä - on todellakin tärkeetä olla perillä seksuaalikasvatus kysymyksistä. Lisäksi myös juuri tämä mistä mainitsin, että mä kun en halua antaa sellaista mieskuvaa esimerkiksi omalle pojalle, että on "kova jätkä", kun onnistuu seurustelee mahdollisimman monen tytön kanssa. Tämä on juuri tätä kyynärpää peliä joko suoremmin tai epäsuoremmin, jota miehet ovat kautta aikojen harrastaneet jo lapsesta lähtien - luusereille ei jätetä mitään, he saavat syyttää täysin itseään omasta luuseriudestaan. Tyypillistä toksista maskuliinisuuden ajattelua - miehen pitää aina pärjätä itse. Tällaista en allekirjoita.

        Tuossa tärkeä kohta tuossa Ylen artikkelissa: "Hän painottaakin, että tytöillekin pitäisi antaa mahdollisuus tutustua omaan seksuaalisuuteen syyllistämättä."

        Nimenomaan juuri tämä, kun minä miehenä ajattelen, että mies ei ole yhtään etuoikeutetussa asemassa, mitä seksuaalisuuteen tulee. Jos joku mies ajattelee, että hänellä olisi oikeus vaikkapa pitää monta naista itsellään, mutta naisilla ei olisi samoja oikeuksia, mä ajattelen tämän erittäin tisekkäänä ja pahana toksisena maskuliinisuutena, joka ei tämän päivän yhteiskuntaan sovi.

        Minä kannatan ehdottomasti, että naisilla pitää olla samat oikeudet. Tässä, että tytöillä on samat oikeudet kuin pojilla, ei tällaisella ajattelulla ole mitään tekemistä esimerkiksi pedofilian kanssa, vaikka joku tietämätön konservatiivisella ajattelulla varustettu saattaisikin intuitiivisesti ajatella. Myös naisissakin on pedofiileja ja lisäksi joku konservatiivisella tavalla ajatteleva hysteerikko voi myös ajatella, että mies, joka vaatii pojille parempia oikeuksia, voi olla pedofiili. Osa miespuoleisista pedareista kun kiinnostuu vain pojista. Tämän takia mä vaatisin, ettei asianmukaisia tutkimuksia rajoitettaisi ja asianmukaista tietoa ja kasvatusta annettaisiin ilman muuta riittävän varhain, jotta ei sitten tulisi aikuisena pahoja väärin käsityksiä. Pervoksi syyttäminen on nimittäin erittäin vakava asia, jos sille ei ole asianmukaista perustetta. Tämän takia mä toivoisin, että seksuaalisuuden tutkijat saisivat rauhassa tehdä hyödyllistä työtään ja heidän tutkimuksiaan kunnioitettaisi eikä heti oltaisi vaan aggressiivisena lyttäämässä joidenkin arvokonservatiivien toimesta.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tuossa on mun yksi aikaisempi kommentti.
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15322642/tama-tabu-on-kylla-tulevalle-isalle-haaste#comment-94345207

        Tuosa kommentissa on myös Ylen artikkeli Anna Kontulasta.

        Tuo Ylen artikkelin otsikko: "Tutkija: Tyttöjä syyllistetään seksuaalisuudesta"

        Jo tässäkin ensimmäinen huolen aihe isänä, jos saan tytön - pitääkö minunkin kaikkien muiden "normaalien" miesten tavoin syyllistää tyttöäni, kun tyttö tulee tiettyyn ikään? Onko tämä siis enemmän väärin, että teini tyttö seurustelee ylä asteella oman ikäisen tai vuotta tai 2 vuotta vanhemman pojan kanssa kuin se, että teini ikäinen poka seurustelee ylä asteella oman ikäisen tytön tai korkeintaan 2 vuotta nuoremman tai 2 vuotta vanhemman tytön kanssa, jos onnistuu siis saamaan itseään vanhemman tytön?

        Ylen artikkeli jatkuu: "Seksuaalisesti aktiiviset naiset ovat joutuneet kärsimään siitä, ettei heidän seksuaalisuutensa ole mahtunut pohjoismaisen feminismin siveään raamiin. Aamu-tv:ssä vierailleen sosiologi Anna Kontulan mukaan feminismi on nyt muuttumassa."

        Muistan vieläkin yläasteelta, kun yksi tyttö siellä seurusteli useamman pojan kanssa. Toki kaikki olivat joko oman ikäisiä tai korkeintaan 2 vuotta vanhempia. Onko tämä nimenomaan juuri yläasteikäiselle tytölle pahitteeksi toisin kuin yläasteikäiselle pojalle? Olenko minä isänä nykypäivänäkin pakotettu olemaan tytöstä huolissaan, jos sillä on yläasteikäisenä oman ikäisiä pokaystäviä? Nimenomaan kysymys: miksi tytöstä pitää olla enemmän huolissaan nykypäivänäkin???????

        Tärkeä seikka tuossa Ylen artikkelissa: " Äidit ovat opettaneet, että naiset voivat olla yhtä hyviä kuin miehetkin, jos piilottavat seksuaalisuutensa ja luopuvat naiseuteen liittyvistä tunnuksista. Nyt ajattelussa on muutoksia ilmassa, Kontula mainitsee."

        Eikö tuossa juuri huomaa tuon ajatusvääristymän vaikkapa teini ikäisen kasvattamisessa - teini ikäinen poika voi olla jossain määrin todella "kova jätkä", jos onnistuu seurustelemaan useammankin tytön kanssa yläasteella, mutta jos tyttö tekee samaa, ei asiaa katsota ollenkaan niin suopeana. MIKSI?????? Miksi pojilla pitäisi tässä asiassa olla enemmän oikeuksia??????? Minä isänä en todellakaan haluaisi välittää tällaista vääristynyttä mieskuvaa omalle pojalleni, jos satun ssamaan vaikkapa pojan.

        Aiheeseen liittyen tuossa Ylen artikkelissa: "Meidän yhteiskunnassa sallitaan, että teini-ikäinen poika etsii omaa seksuaalisuuttaan, mutta jos nuori nainen tekee samaa, se voi olla huostaanottoperuste. Se voidaan tulkita myös osoitukseksi ympäristön traumatisoivista vaikutuksista, Kontula kauhistelee."

        Niinpä - on todellakin tärkeetä olla perillä seksuaalikasvatus kysymyksistä. Lisäksi myös juuri tämä mistä mainitsin, että mä kun en halua antaa sellaista mieskuvaa esimerkiksi omalle pojalle, että on "kova jätkä", kun onnistuu seurustelee mahdollisimman monen tytön kanssa. Tämä on juuri tätä kyynärpää peliä joko suoremmin tai epäsuoremmin, jota miehet ovat kautta aikojen harrastaneet jo lapsesta lähtien - luusereille ei jätetä mitään, he saavat syyttää täysin itseään omasta luuseriudestaan. Tyypillistä toksista maskuliinisuuden ajattelua - miehen pitää aina pärjätä itse. Tällaista en allekirjoita.

        Tuossa tärkeä kohta tuossa Ylen artikkelissa: "Hän painottaakin, että tytöillekin pitäisi antaa mahdollisuus tutustua omaan seksuaalisuuteen syyllistämättä."

        Nimenomaan juuri tämä, kun minä miehenä ajattelen, että mies ei ole yhtään etuoikeutetussa asemassa, mitä seksuaalisuuteen tulee. Jos joku mies ajattelee, että hänellä olisi oikeus vaikkapa pitää monta naista itsellään, mutta naisilla ei olisi samoja oikeuksia, mä ajattelen tämän erittäin tisekkäänä ja pahana toksisena maskuliinisuutena, joka ei tämän päivän yhteiskuntaan sovi.

        Minä kannatan ehdottomasti, että naisilla pitää olla samat oikeudet. Tässä, että tytöillä on samat oikeudet kuin pojilla, ei tällaisella ajattelulla ole mitään tekemistä esimerkiksi pedofilian kanssa, vaikka joku tietämätön konservatiivisella ajattelulla varustettu saattaisikin intuitiivisesti ajatella. Myös naisissakin on pedofiileja ja lisäksi joku konservatiivisella tavalla ajatteleva hysteerikko voi myös ajatella, että mies, joka vaatii pojille parempia oikeuksia, voi olla pedofiili. Osa miespuoleisista pedareista kun kiinnostuu vain pojista. Tämän takia mä vaatisin, ettei asianmukaisia tutkimuksia rajoitettaisi ja asianmukaista tietoa ja kasvatusta annettaisiin ilman muuta riittävän varhain, jotta ei sitten tulisi aikuisena pahoja väärin käsityksiä. Pervoksi syyttäminen on nimittäin erittäin vakava asia, jos sille ei ole asianmukaista perustetta. Tämän takia mä toivoisin, että seksuaalisuuden tutkijat saisivat rauhassa tehdä hyödyllistä työtään ja heidän tutkimuksiaan kunnioitettaisi eikä heti oltaisi vaan aggressiivisena lyttäämässä joidenkin arvokonservatiivien toimesta.

        Olen samaa mieltä kanssasi näistä asioista. :)

    • vaikeetako

      Ihanaa ajatusta ja osuvaa analyysia palstan tilasta.

      Lapset todella antavat anteeksi jopa fyysistä kuritusta kunhan sen tekee rakastava ihminen ja lapselle ymmärrettävästä aiheesta (syy-seuraus -taju on kehittynyt). Lasta vihaavan aikuisen pahoinpitely, sekä henkinen että fyysinen, aiheuttaa varmoja traumoja. Ensimmäiset 10 vuotta ovat tärkeimmät ja silloin tehdyt virheet ja niiden käsittelemättömyys yleensä kertautuu teinin käytöksessä ja ongelmissa, jolloin niitä voi taas koettaa sitten jo huomattavammalla vaivalla korjailla. Teini-iän ja nuoruuden jäädessä jotenkin vajaaksi tai epäonnistuneeksi voi johtaa sittemmin keski-iän kiisiin, jolloin henkilö on mitä suuremmassa määrin löysä kanuuna. Kuitenkin elämänpolut ja haasteet ovat jo niin yksilöllistyneet että paras kasvatus on kohti itsenäistä, autonomista yksilöä, jolla on riittävät taidot hakea tietoa ja muodostella käsityksiään ja arvostelmiaan itsenäisesti viiteryhmiin liiaksi tukeutumatta. Eriytymisen ja yksilöllistymisen tie on usein pitkä ja kivulias ja moni jää valitettavan laumaiselle tasolle ehkä osin temperaminttinsakin takia, jolloin se saattaa sopia tällaiselle yksilölle.

    • Dissident

      Isänä voin sanoa, etten ole huolissaan kasvatuksesta, vaan olen huolissaan yleisesti vanhempien omasta elämästä, se peilautuu lapsiin.

      Ei kasvatusta voi oppia mistään kirjoista tai ei sitä opeteta kouluissa. Se koetaan itse. Siksi olen huolissaan ihan niistä vanhemmista, jotka eivät ota vastuuta omasta elämästään, se kaatuu lastenkin päälle. Lapsen pitää saada olla lapsi ja hällä olla vastuullinen vanhempi vierellä, että voi rauhassa opetella elämää ja tehdä virheitä turvallisesti.

      Sama koskee tuota seksuaalisuutta. Senkin lapsi kokee aikanaan itse, eikä sitä pidä vanhemmankaa tuupata korvasta sisään.

      Aloittaja nyt tarttuu kaikkeen kuin johonkin ratkaistavaan tekniseen pulmaan. On ensin havaittu vika ja sitten se korjataan. Ei näitä tälläisiä asioita niin hoideta. Ei ihminen ole mikään robotti, jonka viallinen ohjelma päivitetään vaan uudella ja naps. Se toimii taas, eikä ”bugia” enää ole.

      Asenteet muuttu positiivisien kokemusten kautta hitaasti, mutta vääjäämättä parempaan suuntaan... tässäkin.

      • todellavaikeeta

        "Aloittaja nyt tarttuu kaikkeen kuin johonkin ratkaistavaan tekniseen pulmaan. "

        Mä luulen, että tässä on vähän tällainen saman tyyppinen filosofinen ongelma, kun esimerkiksi tuossa PUA kulttuurissa - siinäkin naisen pokaaminen on aika pitkälti tekninen toimenpide. Eikö lasten kasvatusta voi myös ottaa teknisenä toimenpiteenä samalla tavalla kuin naisen pokaamista? Tarvitaan tietoa ihmisen käyttäytymisestä, käyttäytymisen ennakoinnista, temperamentista, erityisryhmien mahdollisista tukitoimista, jne. Esimerkiksi tuo PUA kulttuuri jakaa hyvin paljon mielipiteitä, joten tässäkin voi olla nimenomaan filosofinen ongelma kyseessä. Oletko perehtynyt tuohon PUA kulttuuriin esimerkisi lukemalla Neil Straussin Pelimies kirjan?

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Aloittaja nyt tarttuu kaikkeen kuin johonkin ratkaistavaan tekniseen pulmaan. "

        Mä luulen, että tässä on vähän tällainen saman tyyppinen filosofinen ongelma, kun esimerkiksi tuossa PUA kulttuurissa - siinäkin naisen pokaaminen on aika pitkälti tekninen toimenpide. Eikö lasten kasvatusta voi myös ottaa teknisenä toimenpiteenä samalla tavalla kuin naisen pokaamista? Tarvitaan tietoa ihmisen käyttäytymisestä, käyttäytymisen ennakoinnista, temperamentista, erityisryhmien mahdollisista tukitoimista, jne. Esimerkiksi tuo PUA kulttuuri jakaa hyvin paljon mielipiteitä, joten tässäkin voi olla nimenomaan filosofinen ongelma kyseessä. Oletko perehtynyt tuohon PUA kulttuuriin esimerkisi lukemalla Neil Straussin Pelimies kirjan?

        Tämäkin ongelma vielä, miten teinille opetetaan pariutumismarkkinoiden raaka todellisuus. Jos PUA kulttuuri on joillekin yksilöille luontaisempaa kuin toisille, voisiko tähän ajatukseen jo kohtuu varhain sopeuttaa teiniä viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöt alkavat kiinnostaa. Kyllähän perinnöllisyyttä ollaan havaittu ihmisen persoonallisuuden lähtökohdissa, joten jollekin PUA kulttuurin omaksi tuntevalle voi olla myös helpomppaa opettaa lapselleen saman tyyppistä ajattelu tapaa siinä vaiheesa kun lapsi erytisesti poika lapsi tulee teini ikään ja tytöt alkavat todella kiinnostaa. Itseä kyllä ylä asteella kiinnosti muutama tyttö, mutta puuttui työkalut pokaamiseen. Voisiko pokaamisen opetus olla joillekin teineille ok? Voiko se olla pahitteeksi, jos kuitenkin osa ylä asteikäisistä jo luonnostaankin osas pokata tyttöjä ja pääsi seurustelemaan? Voiko nimenomaan pokaamisen opetus olla ylä asteikäisenä pahitteeksi, jos tytöt kuitenkin kiinnostaa?

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tämäkin ongelma vielä, miten teinille opetetaan pariutumismarkkinoiden raaka todellisuus. Jos PUA kulttuuri on joillekin yksilöille luontaisempaa kuin toisille, voisiko tähän ajatukseen jo kohtuu varhain sopeuttaa teiniä viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöt alkavat kiinnostaa. Kyllähän perinnöllisyyttä ollaan havaittu ihmisen persoonallisuuden lähtökohdissa, joten jollekin PUA kulttuurin omaksi tuntevalle voi olla myös helpomppaa opettaa lapselleen saman tyyppistä ajattelu tapaa siinä vaiheesa kun lapsi erytisesti poika lapsi tulee teini ikään ja tytöt alkavat todella kiinnostaa. Itseä kyllä ylä asteella kiinnosti muutama tyttö, mutta puuttui työkalut pokaamiseen. Voisiko pokaamisen opetus olla joillekin teineille ok? Voiko se olla pahitteeksi, jos kuitenkin osa ylä asteikäisistä jo luonnostaankin osas pokata tyttöjä ja pääsi seurustelemaan? Voiko nimenomaan pokaamisen opetus olla ylä asteikäisenä pahitteeksi, jos tytöt kuitenkin kiinnostaa?

        "Voisiko pokaamisen opetus olla joillekin teineille ok? Voiko se olla pahitteeksi, jos kuitenkin osa ylä asteikäisistä jo luonnostaankin osas pokata tyttöjä ja pääsi seurustelemaan? Voiko nimenomaan pokaamisen opetus olla ylä asteikäisenä pahitteeksi, jos tytöt kuitenkin kiinnostaa?"

        Kannatatko pokaamisen opetusta vain pojille? Jos kannatat sitä vain pojille niin miksi näin, ja miten perustelisit sen tyttärellesi? Jos kannatat pokaamisen opetusta myös tytöille, millä tavalla tyttöjen suorittaman poikien pokaamisen pitäisi erota poikien suorittamasta tyttöjen pokaamisesta?

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Aloittaja nyt tarttuu kaikkeen kuin johonkin ratkaistavaan tekniseen pulmaan. "

        Mä luulen, että tässä on vähän tällainen saman tyyppinen filosofinen ongelma, kun esimerkiksi tuossa PUA kulttuurissa - siinäkin naisen pokaaminen on aika pitkälti tekninen toimenpide. Eikö lasten kasvatusta voi myös ottaa teknisenä toimenpiteenä samalla tavalla kuin naisen pokaamista? Tarvitaan tietoa ihmisen käyttäytymisestä, käyttäytymisen ennakoinnista, temperamentista, erityisryhmien mahdollisista tukitoimista, jne. Esimerkiksi tuo PUA kulttuuri jakaa hyvin paljon mielipiteitä, joten tässäkin voi olla nimenomaan filosofinen ongelma kyseessä. Oletko perehtynyt tuohon PUA kulttuuriin esimerkisi lukemalla Neil Straussin Pelimies kirjan?

        Ei lapsen kasvatusta ja toiseen ihmisen kanssa pariutumista voi ajatella teknisenä 1 1 toimituksena. Se sinun ongelma tuntuu olevankin. Välillä tuntuu, että laskeskelet kaikki matemaattisloohisesti ja ihmettelet, miksi kaava ei tuotakaan tulosta.

        Ihmisyys ei ole loogisen matemaattista, vaan se on tunteisiin perustuvaa aistimista. Ihan niinkuin sinä vaikka maistat mansikan suussa eritavalla kuin minä.

        Lapsissakin on eroja. Minunkin lapset ovat erilaisia luonteeltaan vaikka eroa on sukupuolissakin. Ja he kokevat seksuaalisuudenkin eritavalla.

        En minä isänä voi olla kun tukena ja ehkä esimerkkinä heidän kasvussaan. Mutta vastuutan heitä ottamaan elämän vastaan itse. Vastaan kysymyksiin, mutta en tuouta mitään. Heidän pitää saada kokea ja tuntea itse, mikä maistuu hyvältä.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        "Voisiko pokaamisen opetus olla joillekin teineille ok? Voiko se olla pahitteeksi, jos kuitenkin osa ylä asteikäisistä jo luonnostaankin osas pokata tyttöjä ja pääsi seurustelemaan? Voiko nimenomaan pokaamisen opetus olla ylä asteikäisenä pahitteeksi, jos tytöt kuitenkin kiinnostaa?"

        Kannatatko pokaamisen opetusta vain pojille? Jos kannatat sitä vain pojille niin miksi näin, ja miten perustelisit sen tyttärellesi? Jos kannatat pokaamisen opetusta myös tytöille, millä tavalla tyttöjen suorittaman poikien pokaamisen pitäisi erota poikien suorittamasta tyttöjen pokaamisesta?

        Totta - tässä täytyykin huomioida tietyt realiteetit. Kulttuurin pitäisi muuttua niinkin paljon, että tytöt tekisivät lähes yhtä paljon aloitteita poikiin kuin pojat tyttöihin.

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        Ei lapsen kasvatusta ja toiseen ihmisen kanssa pariutumista voi ajatella teknisenä 1 1 toimituksena. Se sinun ongelma tuntuu olevankin. Välillä tuntuu, että laskeskelet kaikki matemaattisloohisesti ja ihmettelet, miksi kaava ei tuotakaan tulosta.

        Ihmisyys ei ole loogisen matemaattista, vaan se on tunteisiin perustuvaa aistimista. Ihan niinkuin sinä vaikka maistat mansikan suussa eritavalla kuin minä.

        Lapsissakin on eroja. Minunkin lapset ovat erilaisia luonteeltaan vaikka eroa on sukupuolissakin. Ja he kokevat seksuaalisuudenkin eritavalla.

        En minä isänä voi olla kun tukena ja ehkä esimerkkinä heidän kasvussaan. Mutta vastuutan heitä ottamaan elämän vastaan itse. Vastaan kysymyksiin, mutta en tuouta mitään. Heidän pitää saada kokea ja tuntea itse, mikä maistuu hyvältä.

        Tässä se ongema juuri onkin, kun me vaan hahmotamme maailman vähän eri tavalla - toisille tasoteoria on jopa pelastus, koska se paljastaa pariutumisen raakuuden, mutta toiset eivät siihen usko. Voisiko teineissäkin olla aivan samanlaisia eroja?

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tämäkin ongelma vielä, miten teinille opetetaan pariutumismarkkinoiden raaka todellisuus. Jos PUA kulttuuri on joillekin yksilöille luontaisempaa kuin toisille, voisiko tähän ajatukseen jo kohtuu varhain sopeuttaa teiniä viimeistään siinä vaiheessa, kun tytöt alkavat kiinnostaa. Kyllähän perinnöllisyyttä ollaan havaittu ihmisen persoonallisuuden lähtökohdissa, joten jollekin PUA kulttuurin omaksi tuntevalle voi olla myös helpomppaa opettaa lapselleen saman tyyppistä ajattelu tapaa siinä vaiheesa kun lapsi erytisesti poika lapsi tulee teini ikään ja tytöt alkavat todella kiinnostaa. Itseä kyllä ylä asteella kiinnosti muutama tyttö, mutta puuttui työkalut pokaamiseen. Voisiko pokaamisen opetus olla joillekin teineille ok? Voiko se olla pahitteeksi, jos kuitenkin osa ylä asteikäisistä jo luonnostaankin osas pokata tyttöjä ja pääsi seurustelemaan? Voiko nimenomaan pokaamisen opetus olla ylä asteikäisenä pahitteeksi, jos tytöt kuitenkin kiinnostaa?

        Teet ihmiseen tutustumisesta ”projektin” tai suorituksen, kuten vaikka hyllyn kiinnitys seinään. Et taida oikein ymmärtää, että mitä tutustumisessa edes on tarkoitus? Se ei ole mikään suoritus tai markkinointitapahtuma, vaan vaikka keskustelutilanne kahvikupposen ääressä... alkuun.

        Ehkä sulla voi olla jokin sellainen pikkuhäikkä, ettet tunne empatiaa tai toisten tunteita ja se voi tehdä tutustumisesta ja pariutumisesta hankalaa? Toiset täällä ärsyyntyy ja jopa suuttuu sulle, mutta et sä sille mitään voi. Selkeesti olet fiksu ja haluat vaan ymmärtää, mutta jokin estää sua ymmärtämästä tunteita.

        Sanon tämän ihan luetun perusteella ja hyvässä hengessä. Tarkoitus ei ole suututtaa eikä mollata. Tuli vaan mieleen...

        Meillähän osaa olla kaikenlaista... jotkut ei esimerkiksi näe kasvojen ilmeistä mitään,kun toiset havaitsee niistä vaikka mitä.

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        Teet ihmiseen tutustumisesta ”projektin” tai suorituksen, kuten vaikka hyllyn kiinnitys seinään. Et taida oikein ymmärtää, että mitä tutustumisessa edes on tarkoitus? Se ei ole mikään suoritus tai markkinointitapahtuma, vaan vaikka keskustelutilanne kahvikupposen ääressä... alkuun.

        Ehkä sulla voi olla jokin sellainen pikkuhäikkä, ettet tunne empatiaa tai toisten tunteita ja se voi tehdä tutustumisesta ja pariutumisesta hankalaa? Toiset täällä ärsyyntyy ja jopa suuttuu sulle, mutta et sä sille mitään voi. Selkeesti olet fiksu ja haluat vaan ymmärtää, mutta jokin estää sua ymmärtämästä tunteita.

        Sanon tämän ihan luetun perusteella ja hyvässä hengessä. Tarkoitus ei ole suututtaa eikä mollata. Tuli vaan mieleen...

        Meillähän osaa olla kaikenlaista... jotkut ei esimerkiksi näe kasvojen ilmeistä mitään,kun toiset havaitsee niistä vaikka mitä.

        Luitko jo tuon kommentin?
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15365940/eiko-kukaan-ole-kiinnostunut-lapsen-kasvatuksesta#comment-94603637

        Jos luit niin, siinä on paljon tärkeetä taustatietoa. Ok, jatkan käyttäen tuota tietoa - pariutumisella todellakin on omat sääntönsä, jotka on vaan osattava tai joutuu hankaluuksiin. On tajuttava esimerkiksi mieskulttuuri, vaikka se olisi kuinka mätä tahansa ja mielestäni juuri mieskulttuuri on se, joka kaipaa muutosta kaikkine kyynärpää tekniikkoine ja ajatuksine, että miehen pitää vaan aina pärjätä ja se, että miehellä saa olla paljon seksikumppaneita, mutta samoja oikeuksia ei saa olla naisella. Toksista maskuliinisuutta, mutta on hyvä tietotasolla ymmärtää missä mennään ja jos ei täysin pysty tätä toksista maskuliinisuutta muuttamaan keskuudessamme, on kehiteltävä taitoja "pokaustaidot", jolla opitaan pelaamaan tämän toksisen maskuliinisuuden ympärillä. Tähän tämä PUA kulttuuri juuri antaa hyviä neuvoja. Jos olet lukenut Neil Straussin Pelimies kirjan, kyllä varmasti aukenee tämä pelaamisen maailma. Mielestäni pariutumisen raakuus pitäisi riittävän ajoissa opettaa niin pojille kuin tytöille, jotta eivät kuvittelisi ihan mahdottomuuksia.

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Mitä olet Dissi mieltä tuosta kommentista?
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15365940/eiko-kukaan-ole-kiinnostunut-lapsen-kasvatuksesta#comment-94603637

        Toksista maskuliinisuutta.

        Pojasta ollaan huolissaan jos ei olisi tyttöystäviä, mutta tytöstä ollaan huolissaan jos on monta poikaystävää...

        Toksinen mieskuva-ajattelu on monitahoista. Se on juurtunut uskontojen mukana. Sieltä nuo moraalikäsityksetkin tulevat. Mietippä uskontoja... ne ovat kovin miessankareita täynnä...Jeesus, Muhammed yms. Ja missä kuvassa nainen on? Eeva, Maria Magdaleena jne...nainen on se mitä pitää hallita ja seksuaalisesti jarrutella, muuten se on huora ja vaikka mitä...(mitäpä täällä toksisella palstalla usein näkee)

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Luitko jo tuon kommentin?
        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15365940/eiko-kukaan-ole-kiinnostunut-lapsen-kasvatuksesta#comment-94603637

        Jos luit niin, siinä on paljon tärkeetä taustatietoa. Ok, jatkan käyttäen tuota tietoa - pariutumisella todellakin on omat sääntönsä, jotka on vaan osattava tai joutuu hankaluuksiin. On tajuttava esimerkiksi mieskulttuuri, vaikka se olisi kuinka mätä tahansa ja mielestäni juuri mieskulttuuri on se, joka kaipaa muutosta kaikkine kyynärpää tekniikkoine ja ajatuksine, että miehen pitää vaan aina pärjätä ja se, että miehellä saa olla paljon seksikumppaneita, mutta samoja oikeuksia ei saa olla naisella. Toksista maskuliinisuutta, mutta on hyvä tietotasolla ymmärtää missä mennään ja jos ei täysin pysty tätä toksista maskuliinisuutta muuttamaan keskuudessamme, on kehiteltävä taitoja "pokaustaidot", jolla opitaan pelaamaan tämän toksisen maskuliinisuuden ympärillä. Tähän tämä PUA kulttuuri juuri antaa hyviä neuvoja. Jos olet lukenut Neil Straussin Pelimies kirjan, kyllä varmasti aukenee tämä pelaamisen maailma. Mielestäni pariutumisen raakuus pitäisi riittävän ajoissa opettaa niin pojille kuin tytöille, jotta eivät kuvittelisi ihan mahdottomuuksia.

        Vielä tällainen filosofinen kysymys: kumpi on enemmän väärässä, toksisen maskuliinisuuden kannattaja, vai PUA kulttuuria kannattava sosiaalisia tilanteita taitavasti pelaava pelimies???????

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tässä se ongema juuri onkin, kun me vaan hahmotamme maailman vähän eri tavalla - toisille tasoteoria on jopa pelastus, koska se paljastaa pariutumisen raakuuden, mutta toiset eivät siihen usko. Voisiko teineissäkin olla aivan samanlaisia eroja?

        On eroja tietenkin. Jokainen ihminen on erilainen. Ei kahta samanlaista ole olemassakaan. Sinäkin olet aivat ainutlaatuinen. Mutta taatusti ihan paras olemaan juuri sinä.

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Vielä tällainen filosofinen kysymys: kumpi on enemmän väärässä, toksisen maskuliinisuuden kannattaja, vai PUA kulttuuria kannattava sosiaalisia tilanteita taitavasti pelaava pelimies???????

        Ei kumpikaan. Jokainen on vaan itse vastuussa omasta elämästään. Ei ole väärää tai oikeaa, on vaan joko tyytyväinen tai tyytymätön ihminen elämäänsä.

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Vielä tällainen filosofinen kysymys: kumpi on enemmän väärässä, toksisen maskuliinisuuden kannattaja, vai PUA kulttuuria kannattava sosiaalisia tilanteita taitavasti pelaava pelimies???????

        Ois kiva turistella, mut nyt pitää mennä jatkamaan kotitaloushommia. Täällähän nää kommentit pysyy. Vastailen kun on taas aikaa.

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        Toksista maskuliinisuutta.

        Pojasta ollaan huolissaan jos ei olisi tyttöystäviä, mutta tytöstä ollaan huolissaan jos on monta poikaystävää...

        Toksinen mieskuva-ajattelu on monitahoista. Se on juurtunut uskontojen mukana. Sieltä nuo moraalikäsityksetkin tulevat. Mietippä uskontoja... ne ovat kovin miessankareita täynnä...Jeesus, Muhammed yms. Ja missä kuvassa nainen on? Eeva, Maria Magdaleena jne...nainen on se mitä pitää hallita ja seksuaalisesti jarrutella, muuten se on huora ja vaikka mitä...(mitäpä täällä toksisella palstalla usein näkee)

        Juuri näin. Onko asian todellakin pakko mennä näin? Me elämme nykyään aivan toisenlaisessa maailmassa, jossa naiset ovat itsenäisiä, kouluttautuvat pitkälle, ovat johtajan asemassa jne.
        Olen jo aikaisemminkin sanonut, että itse jopa arvostan sitä, että naisella on älyä ja osaamista eri asioissa. Maailma on vaan muuttunut ja meidän pitäisi kyetä muuttumaan sen mukana.

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        Ois kiva turistella, mut nyt pitää mennä jatkamaan kotitaloushommia. Täällähän nää kommentit pysyy. Vastailen kun on taas aikaa.

        Jos et ole lukenut tuota Neil Straussin Pelimies kirjaa, kannattaa lukea, jos on joskus aikaa. Siitä saa perspektiiviä näihin pariutumiskysymyksiin.

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        Ois kiva turistella, mut nyt pitää mennä jatkamaan kotitaloushommia. Täällähän nää kommentit pysyy. Vastailen kun on taas aikaa.

        Joo, jatketaan myöhemmin.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Vielä tällainen filosofinen kysymys: kumpi on enemmän väärässä, toksisen maskuliinisuuden kannattaja, vai PUA kulttuuria kannattava sosiaalisia tilanteita taitavasti pelaava pelimies???????

        Hankala kysymys. Molemmissa nainen kuitenkin nähdään objektina, ei subjektina. En voi ymmärtää sitä.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        Hankala kysymys. Molemmissa nainen kuitenkin nähdään objektina, ei subjektina. En voi ymmärtää sitä.

        Tuoki filosofinen kysymys, että näkeekö todellakin pelimiesoppeja noudattanut mies naisen automaattisesti objektina?

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tuoki filosofinen kysymys, että näkeekö todellakin pelimiesoppeja noudattanut mies naisen automaattisesti objektina?

        Ei välttämättä yksittäinen mies, mutta käsitys pokaamisesta vihjaa, että on olemassa pokaaja ja pokattava.

        Enkä tarkoita nyt mitään naisen seksiobjektina näkemistä vaan yleisemmin naisen näkemistä minkä tahansa toiminnan kohteena.

        Keltikangas-Järvinen ei tee toimijan ja kohteen erottelua sukupuoleen perustuen. Siksi luen hänen ajatuksiaan sosiaalisesta kanssakäymisestä oikein mielelläni.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        Ei välttämättä yksittäinen mies, mutta käsitys pokaamisesta vihjaa, että on olemassa pokaaja ja pokattava.

        Enkä tarkoita nyt mitään naisen seksiobjektina näkemistä vaan yleisemmin naisen näkemistä minkä tahansa toiminnan kohteena.

        Keltikangas-Järvinen ei tee toimijan ja kohteen erottelua sukupuoleen perustuen. Siksi luen hänen ajatuksiaan sosiaalisesta kanssakäymisestä oikein mielelläni.

        Keltikangas-Järvisellä on kyllä erittäin hyviä ajatuksia. Kannattaa lukea.

        Mitenkä näet sitten tulevaisuudessa tämän, jos pokaamisesta tulee absoluuttisen tasa-arvoista - naiset alkavat yhtä paljon tulevaisuudessa pokaamaan. Mä näen ongelman tässä pokaamisessa siinä, kun mies yleensä tekee aloitteen, jossa miehen on toimittava "oikein". Tähän nämä erilaiset "ohjekirjat" ovat avuksi.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Keltikangas-Järvisellä on kyllä erittäin hyviä ajatuksia. Kannattaa lukea.

        Mitenkä näet sitten tulevaisuudessa tämän, jos pokaamisesta tulee absoluuttisen tasa-arvoista - naiset alkavat yhtä paljon tulevaisuudessa pokaamaan. Mä näen ongelman tässä pokaamisessa siinä, kun mies yleensä tekee aloitteen, jossa miehen on toimittava "oikein". Tähän nämä erilaiset "ohjekirjat" ovat avuksi.

        En ihan ymmärrä kysymystäsi. Pahoittelut, jos vastaan sen vierestä.

        En ole lukenut tuota Pelimies-kirjaa, joten en oikein valtavan mielelläni kommentoi asioita, joista en tiedä kunnolla. Tässä mennään nyt googletuksen perusteella. Yritän kuitenkin selittää, miksi vaikkapa tuo vaatimus "oikein" toimimisesta puistattaa minua niin syvästi. Tuo on itse asiassa yksi niistä syistä, miksi en mielelläni tartu tuohon kirjaan.

        Minusta on äärimmäisen JULMAA vaatia, että tutustumisvaiheessa vastapuolen olisi toimittava jotenkin tietyllä tavalla. Tämä koskee molempia sukupuolia. Puhun nyt sekä kiinnostaviin kumppaniehdokkaisiin tutustumisesta että mistä tahansa tutustumistilanteesta, jossa kaksi entuudestaan tuntematonta ihmistä on vuorovaikutuksessa.

        Nimenomaan tutustumisvaiheessa pitäisi katsoa useampia asioita läpi sormien kuin tutustumisen jälkeen, koska tutustuttaessa ei vielä voi tietää, mikä loukkaa vastapuolta. Tilannetta voisi verrata tutustumiseen henkilöön, joka tule eri kulttuurista. Jokainen vieraiden kulttuurien kanssa tekemisissä ollut ymmärtää, että eri kulttuuria edustavan henkilön kanssa juteltaessa sanoo ja tekee väistämättä asioita, jotka tuossa kulttuurissa ovat periaatteessa loukkaavia. Vastapuoli kuitenkin yleensä antaa ne anteeksi, koska ymmärtää, ettei toinen vielä tunne kommunikointitapoja kyseisessä kulttuurissa. Tämän pitäisi mielestäni olla normaali asia tutustuttaessa keneen tahansa. Onhan samanlaisia kommunikaatioeroja hyvin monien eri ryhmien välillä, esimerkiksi eri sosiaaliluokkien. Voi olla, etteivät kaikki aina osaa asettua vastapuolen asemaan, mutta yleensä ihmiset näkevät jo hyvin pienistä ulkoisista vihjeistä, milloin joku kuuluu eri ryhmään kuin he itse.

        Minusta kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa vastaavanlaista huomaavaisuutta. Alussa pitäisi sietää "loukkaavaltakin" tuntuvia asioita sen vuoksi, että vastapuoli ei vielä tiedä loukkaavansa toista. Kun tuntee toisen ja tietää, mitkä asiat loukkaavat juuri häntä, pitäisi välttää näiden asioiden sanomista tai tekemistä. Mutta sitä ennemmin niitä ei voi välttää! Minä esimerkiksi inhoan syvästi sitä, että minulle vieras ihminen koskettaa minua. Jos näin kuitenkin tapahtuu, annan sen anteeksi siinä vaiheessa, kun henkilö ei vielä tiedä, että inhoan tuntemattomien ihmisten kosketuksia. Sama koskee myös kielellistä kommunikaatiota. Haluaisin tietysti myös, että vastapuoli ymmärtäisi omia kömmähdyksiäni siinä vaiheessa, kun en vielä tunne häntä.

        Mitkä edes ovat ne "yleispätevät" kriteerit, joita vasten "pelimies" vertaa oman toimintansa oikeellisuutta? Jos olen ymmärtänyt oikein, Pelimies-kirja kehottaa välttämään muun muassa epävarmuutta. Itse olen täysin päinvastaista mieltä. En näe mitään ongelmaa siinä, jos vastapuoli vaikuttaa epävarmalta. Se ei minusta vähennä hänen miellyttävyyttään millään tavalla vaan asia on jopa päin vastoin. Syy on tässä: Äärimmäisen itsevarmat ihmiset vaikuttavat helposti ylimielisiltä. He kuvittelevat jo tietävänsä, millainen vastapuoli on ja mitä vastapuoli odottaa. Tästä päästään takaisin tuohon "eri ryhmän" edustajiin tutustumiseen, josta kirjoitin ylempänä. Äärimmäisen itsevarma käytös osoittaa, ettei toinen osapuoli ole kiinnostunut tarkkailemaan vastapuolta. Sen sijaan epävarmasta ihmisestä näkee välittömästi, että hän tarkkailee vastapuolta ja yrittää selvittää, millä tavoin vastapuoli on tottunut kommunikoimaan ja millä tavoin vastapuoli reagoi mihinkin sanottuun tai tehtyyn asiaan. Se on minusta positiivinen asia, ei negatiivinen.

        Erityisen miellyttävän tuntuista vastapuolen epävarmuus on seksin aikana. Syy on sama kuin ylempänä, eli epävarma ihminen yleensä tarkkailee, mistä toinen osapuoli pitää. Hän on yleensä tunnustelevampi (pun intended) ja huomaavaisempi. Liian itsevarma ihminen ei yleensä tarkkaile toista osapuolta vaan tekee asioita, joista olettaa toisen pitävän.

        Minusta ainoat asiat, joissa täytyy toimia "oikein", ovat normaalit käyttäytymissäännöt. Toisin sanoen olisi hyvä, jos toinen osapuoli ei käyttäytyisi uhkaavasti eikä olisi tahallaan ilkeä. En ymmärrä, miksi kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa jotain nimenomaan siihen tilanteeseen liitettyä sääntökoodistoa. Vielä vähemmän ymmärrän, miksi juuri miesten pitäisi noudattaa tuota koodistoa mutta naisten ei. Tai jos nainen on lähestyvä osapuoli, miksi juuri hänen pitäisi noudattaa tiettyä sääntökoodistoa mutta miehen ei.

        Juuri persoonalliset reaktiot eri tilanteisiin tuovat esille ihmisen ihastuttavan ainutlaatuisuuden. En haluaisi, että vastapuoli noudattaisi mitään tiettyä yleispäteväksi väitettyä sääntökoodistoa, vaan kertoisi minulle juuri niistä asioista, joita hän kulloinkin ajattelee ja tuntee. Mielellään jo ensi sekunneista alkaen.

        Satutkohan tietämään, mitä Neil Strauss nykyään ajattelee pelimiesopeistaan? Hän on kirjoittanut kirjan "The Truth: An Uncomfortable Book About Relationships". Minusta Straussin neuvoista ei voi puhua ottamatta huomioon tuota jatko-osaa.

      • NainenRuudunTakaa
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Vielä tällainen filosofinen kysymys: kumpi on enemmän väärässä, toksisen maskuliinisuuden kannattaja, vai PUA kulttuuria kannattava sosiaalisia tilanteita taitavasti pelaava pelimies???????

        PUA kulttuuria kannattava sosiaalisia tilanteita taitavasti pelaava pelimies = toksisen maskuliinisuuden kannattaja, jos se pua on manipulointia jne juttuja, joita puassa paljon on.

        Ihmiset on tosiaan erilaisia ja ajattelevia ja tuntevia yksilöitä.

        Mitä muuten olet mieltä siitä, kun lempeä_herätys on usein sanonut haluavansa sinut, mutta et ole näin julkisesti ainakaan mitään kommentonut takaisin, niin onkohan ätmiellä useinkin niin että joku nainen tekee todella suoria ehdotuksia ja osoittaa palvontaa, niin ätmi ei vaan vastaa niihin mitään?

      • lempeä_herätys
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        PUA kulttuuria kannattava sosiaalisia tilanteita taitavasti pelaava pelimies = toksisen maskuliinisuuden kannattaja, jos se pua on manipulointia jne juttuja, joita puassa paljon on.

        Ihmiset on tosiaan erilaisia ja ajattelevia ja tuntevia yksilöitä.

        Mitä muuten olet mieltä siitä, kun lempeä_herätys on usein sanonut haluavansa sinut, mutta et ole näin julkisesti ainakaan mitään kommentonut takaisin, niin onkohan ätmiellä useinkin niin että joku nainen tekee todella suoria ehdotuksia ja osoittaa palvontaa, niin ätmi ei vaan vastaa niihin mitään?

        "onkohan ätmiellä useinkin niin että joku nainen tekee todella suoria ehdotuksia ja osoittaa palvontaa, niin ätmi ei vaan vastaa niihin mitään?"

        On, mutta se voi johtua siitä, että kyseessä on joka kerralla epäsopiva nainen.

      • tunnesokeus
        lempeä_herätys kirjoitti:

        "onkohan ätmiellä useinkin niin että joku nainen tekee todella suoria ehdotuksia ja osoittaa palvontaa, niin ätmi ei vaan vastaa niihin mitään?"

        On, mutta se voi johtua siitä, että kyseessä on joka kerralla epäsopiva nainen.

        Tai vaikeus ymmärtää, mitä toinen tavallisille tutulla tavalla tarkoittaa?

      • lempeä_herätys
        tunnesokeus kirjoitti:

        Tai vaikeus ymmärtää, mitä toinen tavallisille tutulla tavalla tarkoittaa?

        En oikein usko tuohon.

      • Tunnesokeus
        lempeä_herätys kirjoitti:

        En oikein usko tuohon.

        No ihan kuin dissi tuolla ylempänä sanoi, että empatia ja tunnesokeus selittäisi tapauksen mukavuuden, mutta jotenkin matemaattisen ajattelutavan. Opiskellut mukava mies pitäisi hänen mielestään saada seksiä. Hän ei ymmärrä, että pitää olla kiinnostunut, ihastunut, takastunut jne. Hän vaan toitottaa näitä omia ongelmakohtiaan kuin piru raamattua. Ystävällinen kyllä, mutta tunneköyhä. Sad but true.

      • todellavaikeeta
        Tunnesokeus kirjoitti:

        No ihan kuin dissi tuolla ylempänä sanoi, että empatia ja tunnesokeus selittäisi tapauksen mukavuuden, mutta jotenkin matemaattisen ajattelutavan. Opiskellut mukava mies pitäisi hänen mielestään saada seksiä. Hän ei ymmärrä, että pitää olla kiinnostunut, ihastunut, takastunut jne. Hän vaan toitottaa näitä omia ongelmakohtiaan kuin piru raamattua. Ystävällinen kyllä, mutta tunneköyhä. Sad but true.

        Tunteet kyllä tulee itsestään, kun ensin löydetään matemaattisen tarkat kaavat ihmissuhteiden toimimiselle.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tunteet kyllä tulee itsestään, kun ensin löydetään matemaattisen tarkat kaavat ihmissuhteiden toimimiselle.

        Ymmärrän, mitä tarkoitat.

        Mihin asioihin perustuvat kaavat olisivat mielestäsi toimivimpia: persoonallisuuteen, käytökseen, mielipiteisiin vai seksuaaliseen palkitsemisvaltaan? Vai johonkin muuhun?

        Entä miten pystyisit operationalisoimaan kaavan käytössä vaaditut kahden ihmisen ominaisuudet/käytöksen/muut hankalasti mitattavat asiat siten, että niitä voisi verrata keskenään?

      • NainenRuudunTakaa
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tunteet kyllä tulee itsestään, kun ensin löydetään matemaattisen tarkat kaavat ihmissuhteiden toimimiselle.

        Neurotyypillisilä nää tunteiden havainnoinnnit menee suunnilleen näin:

        Omat tunteet:
        1. Havaitaan oma tunne, yleensä tunnetta ilmaisevan ajatuksen kautta.
        2. Mietitään mahdollista taustaa. Esim. että ottaako päähän siksi että on nälkä/väsynyt vai että asiat oikeasti huonosti vai molempia.
        3. Tehdään asialle jotain, tai annetaan tunteen mennä itsestään ohi enempiä miettimättä.

        Toisten tunteet:
        1. Havaitaan toisen tunne esim. ilmeistä, eleistä, sanoista, äänensävystä.
        2. Kontekstoidaan se tiedon perusteella. Esim. millainen tempreamentti toisella on, missä tilanteessa ollaan, muuta taustaa että mihin tunne liittyy jne.
        3. Viestitään takaisin sopiva yhdistelmä asiaa ja tunnetta. Esim. vihainen asiakas palauttaa viallista tuotetta kohdataan eri tavoin kuin vihainen puoliso, joka kiroilee kotona paskaa pomoaan.

        Toiset tunnereaktiomallit johtaa parempiin ihmissuhteisiin kuin toiset, mutta mitään suurta yhtä matemaattista teoriaa, jossa 1) tiedettäisiin kaikki muuttujat, 2) pysyttäisiin manipuoloimaan kaikkia, ei ole mahdollista rakentaa. Niin hyvin ihmisten tunne-elämää ei vielä tunneta. Onneksi, koska siinä olisi aikamioinen vallankäyttömahdollisuus.

        Noi samat heikkoudet menee pokausteoroihinkin jos kuvittelee niistä jotain ehdotonta pelastusta. Eli miksi pokausoppi ei ole mitään matematiikkaa:
        1) et voi tietää kaikkia varsinkaan jokun tuntemattoman naisen tunne-elämään vaikuttavia seikkoja
        2) et pysty manipuloimaan kuin tiettyä osaa tunteisiin vaikuttavista muuttujista.

        Kuka muuta väittää valehtelee tai on muuten vaan väärässä. :)

        Mutta osalle on toki helpompaa uskoa aukottomaan teoriaan kuin ymmärtää todellisuuden monimutkaisuutta. Siksi palstallakin elää niin paljon varmoja teorioita.

        Tämä ei tarkoita, että sosiaaliseen elämään ei voisi lainkaan vaikuttaa. Kyllä voi, esim. omalla käytöksellään hyvinkin paljon lisätä todennäköisyyttä siihen, että toiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Mutta mikään takuu, mitä monet ätmit tuntuvat kaipaavan, ei se ole.

      • todellavaikeeta
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        Neurotyypillisilä nää tunteiden havainnoinnnit menee suunnilleen näin:

        Omat tunteet:
        1. Havaitaan oma tunne, yleensä tunnetta ilmaisevan ajatuksen kautta.
        2. Mietitään mahdollista taustaa. Esim. että ottaako päähän siksi että on nälkä/väsynyt vai että asiat oikeasti huonosti vai molempia.
        3. Tehdään asialle jotain, tai annetaan tunteen mennä itsestään ohi enempiä miettimättä.

        Toisten tunteet:
        1. Havaitaan toisen tunne esim. ilmeistä, eleistä, sanoista, äänensävystä.
        2. Kontekstoidaan se tiedon perusteella. Esim. millainen tempreamentti toisella on, missä tilanteessa ollaan, muuta taustaa että mihin tunne liittyy jne.
        3. Viestitään takaisin sopiva yhdistelmä asiaa ja tunnetta. Esim. vihainen asiakas palauttaa viallista tuotetta kohdataan eri tavoin kuin vihainen puoliso, joka kiroilee kotona paskaa pomoaan.

        Toiset tunnereaktiomallit johtaa parempiin ihmissuhteisiin kuin toiset, mutta mitään suurta yhtä matemaattista teoriaa, jossa 1) tiedettäisiin kaikki muuttujat, 2) pysyttäisiin manipuoloimaan kaikkia, ei ole mahdollista rakentaa. Niin hyvin ihmisten tunne-elämää ei vielä tunneta. Onneksi, koska siinä olisi aikamioinen vallankäyttömahdollisuus.

        Noi samat heikkoudet menee pokausteoroihinkin jos kuvittelee niistä jotain ehdotonta pelastusta. Eli miksi pokausoppi ei ole mitään matematiikkaa:
        1) et voi tietää kaikkia varsinkaan jokun tuntemattoman naisen tunne-elämään vaikuttavia seikkoja
        2) et pysty manipuloimaan kuin tiettyä osaa tunteisiin vaikuttavista muuttujista.

        Kuka muuta väittää valehtelee tai on muuten vaan väärässä. :)

        Mutta osalle on toki helpompaa uskoa aukottomaan teoriaan kuin ymmärtää todellisuuden monimutkaisuutta. Siksi palstallakin elää niin paljon varmoja teorioita.

        Tämä ei tarkoita, että sosiaaliseen elämään ei voisi lainkaan vaikuttaa. Kyllä voi, esim. omalla käytöksellään hyvinkin paljon lisätä todennäköisyyttä siihen, että toiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Mutta mikään takuu, mitä monet ätmit tuntuvat kaipaavan, ei se ole.

        Meillä on erilaisia temperamentteja ja erilaisia synnynnäisiä lähtökohtia, joissa joku vaan saa onnekkaana juuri ne lähtökohdat, jotka saavat tonennäköisimmin tuelvaisuudessa arvostusta. Koko ajanhan kuitenkin tehdään tutkimusta ja yritetään löytää selityksiä erilaisille poikkeaville käyttäytymisille ja mietitään voidaanko esimerkiksi alttiutta jollekin ei toivotulle käyttäytymiselle poistaa. Jos on saanut tähän todellisuuteen heikot lähtökohdat, joutuu vaan tekemään töitä ja paljon sen eteen, että oppii elämään heikkojen lähtökohtiensa kanssa, mikä taas aiheuttaa joissakin "hyvä-osaisissa" ärtymystä siinä, että heidän mielestään aivan turhaan pannaan julkisia varoja, kun ei tuo "paskakasa" kuitenkaan parane. Tuo on juuri sitä, että uskoo joidenkin olevan toivottomia tapauksia. Sen sijaan itse, kun olen kokenut tätä elämää koko ikäni jollain tavoin "huono-osaisena", on ainakin itselle tullut uskoa siihenkin, että asioita voidaan tehdä paremmaksikin ja vaikeuksia pystyy myös kovalla työllä voittamaan. Tässä sitten kilpailee kaksi erilaista asennetta - toinen uskoo toivottomuuteen ja toinen siihen, että asioita voi pikkuhiljaa parantaa ja vaikeuksia pikkuhiljaa voittaa. Minä uskon jälkimmäiseen.

      • Dissident
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        Neurotyypillisilä nää tunteiden havainnoinnnit menee suunnilleen näin:

        Omat tunteet:
        1. Havaitaan oma tunne, yleensä tunnetta ilmaisevan ajatuksen kautta.
        2. Mietitään mahdollista taustaa. Esim. että ottaako päähän siksi että on nälkä/väsynyt vai että asiat oikeasti huonosti vai molempia.
        3. Tehdään asialle jotain, tai annetaan tunteen mennä itsestään ohi enempiä miettimättä.

        Toisten tunteet:
        1. Havaitaan toisen tunne esim. ilmeistä, eleistä, sanoista, äänensävystä.
        2. Kontekstoidaan se tiedon perusteella. Esim. millainen tempreamentti toisella on, missä tilanteessa ollaan, muuta taustaa että mihin tunne liittyy jne.
        3. Viestitään takaisin sopiva yhdistelmä asiaa ja tunnetta. Esim. vihainen asiakas palauttaa viallista tuotetta kohdataan eri tavoin kuin vihainen puoliso, joka kiroilee kotona paskaa pomoaan.

        Toiset tunnereaktiomallit johtaa parempiin ihmissuhteisiin kuin toiset, mutta mitään suurta yhtä matemaattista teoriaa, jossa 1) tiedettäisiin kaikki muuttujat, 2) pysyttäisiin manipuoloimaan kaikkia, ei ole mahdollista rakentaa. Niin hyvin ihmisten tunne-elämää ei vielä tunneta. Onneksi, koska siinä olisi aikamioinen vallankäyttömahdollisuus.

        Noi samat heikkoudet menee pokausteoroihinkin jos kuvittelee niistä jotain ehdotonta pelastusta. Eli miksi pokausoppi ei ole mitään matematiikkaa:
        1) et voi tietää kaikkia varsinkaan jokun tuntemattoman naisen tunne-elämään vaikuttavia seikkoja
        2) et pysty manipuloimaan kuin tiettyä osaa tunteisiin vaikuttavista muuttujista.

        Kuka muuta väittää valehtelee tai on muuten vaan väärässä. :)

        Mutta osalle on toki helpompaa uskoa aukottomaan teoriaan kuin ymmärtää todellisuuden monimutkaisuutta. Siksi palstallakin elää niin paljon varmoja teorioita.

        Tämä ei tarkoita, että sosiaaliseen elämään ei voisi lainkaan vaikuttaa. Kyllä voi, esim. omalla käytöksellään hyvinkin paljon lisätä todennäköisyyttä siihen, että toiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Mutta mikään takuu, mitä monet ätmit tuntuvat kaipaavan, ei se ole.

        Aika perusteellinen selostus. Täytyy sanoa, että tuohon on käytetty ajatusta. Nostan hattua...ja hitto kyllä kumarran syvään.

        Muuta ei tuohon tehdä. Aamen.

      • NainenRuudunTakaa
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Meillä on erilaisia temperamentteja ja erilaisia synnynnäisiä lähtökohtia, joissa joku vaan saa onnekkaana juuri ne lähtökohdat, jotka saavat tonennäköisimmin tuelvaisuudessa arvostusta. Koko ajanhan kuitenkin tehdään tutkimusta ja yritetään löytää selityksiä erilaisille poikkeaville käyttäytymisille ja mietitään voidaanko esimerkiksi alttiutta jollekin ei toivotulle käyttäytymiselle poistaa. Jos on saanut tähän todellisuuteen heikot lähtökohdat, joutuu vaan tekemään töitä ja paljon sen eteen, että oppii elämään heikkojen lähtökohtiensa kanssa, mikä taas aiheuttaa joissakin "hyvä-osaisissa" ärtymystä siinä, että heidän mielestään aivan turhaan pannaan julkisia varoja, kun ei tuo "paskakasa" kuitenkaan parane. Tuo on juuri sitä, että uskoo joidenkin olevan toivottomia tapauksia. Sen sijaan itse, kun olen kokenut tätä elämää koko ikäni jollain tavoin "huono-osaisena", on ainakin itselle tullut uskoa siihenkin, että asioita voidaan tehdä paremmaksikin ja vaikeuksia pystyy myös kovalla työllä voittamaan. Tässä sitten kilpailee kaksi erilaista asennetta - toinen uskoo toivottomuuteen ja toinen siihen, että asioita voi pikkuhiljaa parantaa ja vaikeuksia pikkuhiljaa voittaa. Minä uskon jälkimmäiseen.

        Muakin kiinnostais mitä mieltä olet näistä lempeän kysymyksistä: "Mihin asioihin perustuvat kaavat olisivat mielestäsi toimivimpia: persoonallisuuteen, käytökseen, mielipiteisiin vai seksuaaliseen palkitsemisvaltaan? Vai johonkin muuhun?

        Entä miten pystyisit operationalisoimaan kaavan käytössä vaaditut kahden ihmisen ominaisuudet/käytöksen/muut hankalasti mitattavat asiat siten, että niitä voisi verrata keskenään?"

      • NainenRuudunTakaa
        Dissident kirjoitti:

        Aika perusteellinen selostus. Täytyy sanoa, että tuohon on käytetty ajatusta. Nostan hattua...ja hitto kyllä kumarran syvään.

        Muuta ei tuohon tehdä. Aamen.

        Kiitos. Oon miettinyt tunnejuttuja viime aikoina ja käynyt tunnekeskusteluja viisaiden ihmisten kanssa. Että miten tunteet syntyvät ja vaikka kaikkia muuttujia ei voi tietää, niin paljon voi ja nihin vaikuttaa. Esim. just säännöllisellä syömisellä jne.

        Ja sit sitä kiintymyssuhdeteoriaa, että eri malleista käsin ihmiset tulkitsee toisten ja omia tunteita eri tavalla, mikä taas johtaa erilaiseen toimintaan.

      • todellavaikeeta
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        Neurotyypillisilä nää tunteiden havainnoinnnit menee suunnilleen näin:

        Omat tunteet:
        1. Havaitaan oma tunne, yleensä tunnetta ilmaisevan ajatuksen kautta.
        2. Mietitään mahdollista taustaa. Esim. että ottaako päähän siksi että on nälkä/väsynyt vai että asiat oikeasti huonosti vai molempia.
        3. Tehdään asialle jotain, tai annetaan tunteen mennä itsestään ohi enempiä miettimättä.

        Toisten tunteet:
        1. Havaitaan toisen tunne esim. ilmeistä, eleistä, sanoista, äänensävystä.
        2. Kontekstoidaan se tiedon perusteella. Esim. millainen tempreamentti toisella on, missä tilanteessa ollaan, muuta taustaa että mihin tunne liittyy jne.
        3. Viestitään takaisin sopiva yhdistelmä asiaa ja tunnetta. Esim. vihainen asiakas palauttaa viallista tuotetta kohdataan eri tavoin kuin vihainen puoliso, joka kiroilee kotona paskaa pomoaan.

        Toiset tunnereaktiomallit johtaa parempiin ihmissuhteisiin kuin toiset, mutta mitään suurta yhtä matemaattista teoriaa, jossa 1) tiedettäisiin kaikki muuttujat, 2) pysyttäisiin manipuoloimaan kaikkia, ei ole mahdollista rakentaa. Niin hyvin ihmisten tunne-elämää ei vielä tunneta. Onneksi, koska siinä olisi aikamioinen vallankäyttömahdollisuus.

        Noi samat heikkoudet menee pokausteoroihinkin jos kuvittelee niistä jotain ehdotonta pelastusta. Eli miksi pokausoppi ei ole mitään matematiikkaa:
        1) et voi tietää kaikkia varsinkaan jokun tuntemattoman naisen tunne-elämään vaikuttavia seikkoja
        2) et pysty manipuloimaan kuin tiettyä osaa tunteisiin vaikuttavista muuttujista.

        Kuka muuta väittää valehtelee tai on muuten vaan väärässä. :)

        Mutta osalle on toki helpompaa uskoa aukottomaan teoriaan kuin ymmärtää todellisuuden monimutkaisuutta. Siksi palstallakin elää niin paljon varmoja teorioita.

        Tämä ei tarkoita, että sosiaaliseen elämään ei voisi lainkaan vaikuttaa. Kyllä voi, esim. omalla käytöksellään hyvinkin paljon lisätä todennäköisyyttä siihen, että toiset käyttäytyvät tietyllä tavalla. Mutta mikään takuu, mitä monet ätmit tuntuvat kaipaavan, ei se ole.

        Sä kyllä tiedät paljon ihmissuhdeasioista, mutta nyt vaan sanon, mikä mua vähän arsyttää, on se, kun sä olet tehnyt vähän liian hätäisiä johtopäätöksiä mun tilanteesta. Tämä on anonyymi palsta ja täällä ei lähtökohtaisesti kukaan kerro itsestään kaikkea. Minä en ole kertonut, kuinka pitkälle olen kouluttautunut, en sitä, miltä alalta, en sitä mitä olen tehnyt työkeni tai teen tällä hetkellä työkseni tai teenkö ollenkaan. Ongelmia voi yhdellä ihmisellä olla vaikka kuinka paljon - työ asiat, koulutus asiat, perhe asiat, kaverit, ystävät, rahaongelmat, erilaiset terveysongelmat, jne. Esimerkiksi itsellä on elämän aikana tullut oltua tekemisissä esimerkiksi sellaistenkin ihmisten kanssa, jota kärsivät kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ainakin ovat itse niin kertoneet, mutta joka tapauksessa heilläkin on elämä hyvin erilaista eikä TODELLAKAAN voi sanoa, että he olisivat TÄYSIN samanlaiset ja, että sairauden takia eivät voi saavuttaa sellaisia asoita, joita yleisesti "normaalin" ihmisen kuuluu saavuttaa tai joita "notmaalit" ihmiset yleensä haluavat. Joku kaksisuuntaisen mielialahäiriön omaavista voi saavuttaa ihan kohtuu kiitettävästi "normaaline" ihmisen haluamia asioita, joku toinen saman sairauden omaava taasi vähemmän. Me ollan aina erilaisia, vaikka olisikin joku samanlainen sairaus. Samanlainen sairaus on vain yksi ongelma monen muun ongelman joukossa.

      • todellavaikeeta
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        Kiitos. Oon miettinyt tunnejuttuja viime aikoina ja käynyt tunnekeskusteluja viisaiden ihmisten kanssa. Että miten tunteet syntyvät ja vaikka kaikkia muuttujia ei voi tietää, niin paljon voi ja nihin vaikuttaa. Esim. just säännöllisellä syömisellä jne.

        Ja sit sitä kiintymyssuhdeteoriaa, että eri malleista käsin ihmiset tulkitsee toisten ja omia tunteita eri tavalla, mikä taas johtaa erilaiseen toimintaan.

        Kyllä toki elintavoilla voi vaikuttaa, mutta sitten tulee vielä tämäkin ongelma, kun mies kiinnostuu vaikkapa liikaa saliharjoittelusta, saa voimaa vähän liikaakin ja alkaa uskomaan, että voimakeinoin ratkaistaan kaikki. Tony Halme oli hyvä esimerkki tästä, kun meni "estämään" raiskauksen ja sai itsekin tuomion. Vaikka voimaa on paljon, täytyy voiman käytössä olla kuitenkin AINA järki mukana.

      • vastaaja
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Sä kyllä tiedät paljon ihmissuhdeasioista, mutta nyt vaan sanon, mikä mua vähän arsyttää, on se, kun sä olet tehnyt vähän liian hätäisiä johtopäätöksiä mun tilanteesta. Tämä on anonyymi palsta ja täällä ei lähtökohtaisesti kukaan kerro itsestään kaikkea. Minä en ole kertonut, kuinka pitkälle olen kouluttautunut, en sitä, miltä alalta, en sitä mitä olen tehnyt työkeni tai teen tällä hetkellä työkseni tai teenkö ollenkaan. Ongelmia voi yhdellä ihmisellä olla vaikka kuinka paljon - työ asiat, koulutus asiat, perhe asiat, kaverit, ystävät, rahaongelmat, erilaiset terveysongelmat, jne. Esimerkiksi itsellä on elämän aikana tullut oltua tekemisissä esimerkiksi sellaistenkin ihmisten kanssa, jota kärsivät kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ainakin ovat itse niin kertoneet, mutta joka tapauksessa heilläkin on elämä hyvin erilaista eikä TODELLAKAAN voi sanoa, että he olisivat TÄYSIN samanlaiset ja, että sairauden takia eivät voi saavuttaa sellaisia asoita, joita yleisesti "normaalin" ihmisen kuuluu saavuttaa tai joita "notmaalit" ihmiset yleensä haluavat. Joku kaksisuuntaisen mielialahäiriön omaavista voi saavuttaa ihan kohtuu kiitettävästi "normaaline" ihmisen haluamia asioita, joku toinen saman sairauden omaava taasi vähemmän. Me ollan aina erilaisia, vaikka olisikin joku samanlainen sairaus. Samanlainen sairaus on vain yksi ongelma monen muun ongelman joukossa.

        Kun paljon palstalle kirjoittelet ja kun paljon vaikeuksia, niin etkös myös halua sitä, että saisit jotain vinkkejä, mitä pitäisi tehdä? monilla varmaan on sanottavaa ihan omien vaikeuksiensa voittamisen pohjalta.

        Kirjoittelet itse monesti komentelevaan sävyyn toisia, ja paikka paikoin niin hassuja, että monet alkavat arvailemaan, mihinkä asioihin puuttumalla ja mitä kautta voisit saada 'parantavia' vinkkejä ymmärrykseesi, jos ylipäätää palstalla voi.
        Sulla on enempi lähtökohta, että haluat laajimmillaan koko ympäristön (ja ihmiset) muuttuvan mitä haluat. Sehän ei anonyymipalstan kautta tietenkään ole yhtään mahdollista (sinun pitäisi alkaa ihan omalla naamalla julkisesti politikoimaan ;) tai pienemmin kirjoittaa vaikka blogeja joista saisit parempaa itsellesi uskottavampaa kritiikkiä ja palautetta eri hassuuksista.
        Anonyymipalstojen 'oman asiansa ajosaarnat' julkisuuteen päin ovat painoarvoltaan suurin piirtein höpötyksiä, palstan sisällä keskinäisesti toki on mahdollista antaa vinkkejä jos osaa erottaa ne toisten kanssapalstalaisten häirintähuuteluista jotenkin, sitä tarkoitan noilla 'parantavilla' vinkeillä.

        Totta, etta sairauden tai häiritsevän ominaisuutensa kanssa on tultava toimeen jotenkin, pystyä sovittamaan ominaisuutensa vallitsevaan todellisuuteen, koska tosimaailman muuttaminen mieleisekseen nopealla aikataululla on erittäin rajallista.

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Kun paljon palstalle kirjoittelet ja kun paljon vaikeuksia, niin etkös myös halua sitä, että saisit jotain vinkkejä, mitä pitäisi tehdä? monilla varmaan on sanottavaa ihan omien vaikeuksiensa voittamisen pohjalta.

        Kirjoittelet itse monesti komentelevaan sävyyn toisia, ja paikka paikoin niin hassuja, että monet alkavat arvailemaan, mihinkä asioihin puuttumalla ja mitä kautta voisit saada 'parantavia' vinkkejä ymmärrykseesi, jos ylipäätää palstalla voi.
        Sulla on enempi lähtökohta, että haluat laajimmillaan koko ympäristön (ja ihmiset) muuttuvan mitä haluat. Sehän ei anonyymipalstan kautta tietenkään ole yhtään mahdollista (sinun pitäisi alkaa ihan omalla naamalla julkisesti politikoimaan ;) tai pienemmin kirjoittaa vaikka blogeja joista saisit parempaa itsellesi uskottavampaa kritiikkiä ja palautetta eri hassuuksista.
        Anonyymipalstojen 'oman asiansa ajosaarnat' julkisuuteen päin ovat painoarvoltaan suurin piirtein höpötyksiä, palstan sisällä keskinäisesti toki on mahdollista antaa vinkkejä jos osaa erottaa ne toisten kanssapalstalaisten häirintähuuteluista jotenkin, sitä tarkoitan noilla 'parantavilla' vinkeillä.

        Totta, etta sairauden tai häiritsevän ominaisuutensa kanssa on tultava toimeen jotenkin, pystyä sovittamaan ominaisuutensa vallitsevaan todellisuuteen, koska tosimaailman muuttaminen mieleisekseen nopealla aikataululla on erittäin rajallista.

        "Totta, etta sairauden tai häiritsevän ominaisuutensa kanssa on tultava toimeen jotenkin, pystyä sovittamaan ominaisuutensa vallitsevaan todellisuuteen, koska tosimaailman muuttaminen mieleisekseen nopealla aikataululla on erittäin rajallista."

        Puhut täyttä asiaa! Tämä on juuri näiden väkivaltaisten inceleiden ongelma - luulevat saavansa nopeita muutoksia ja itselleen oikeuksia tekemällä väkivaltaisia iskuja viattomia ihmisä kohtaan. Tämä on ilman muuta absoluuttisen väärä tapa. Muutokset on pääsääntöisesti erittäin hitaita ja on vaan pakko käyttää myös siihenkin aikaa, että kykenee edes tyydyttävällä tavalla sopeutumaan olemassa olevaan todellisuuteen. Kuitenkaan tämä ei tarkoita sitä, että todellisuus pitäisi absoluuttisesti hyväksyä sellaisenaan kuin se on - aina on hyvä pyrkiä parhaansa tekemään epäkohtien korjaamiseksi. Tämä ilman muuta vaatii paljon kärsivällisyyttä, mutta kyllä mä kuitenkin näkisin, että arvostettavampi yksilö on se, joka edes yrittää tehdä parhaansa kuin se, joka jää vaan kotiin laiskottelemaan eikä ole pätkän vertaa kiinnostunut todellisuudesta tai sen muuttamisesta, vaan ajattelee toivottomana, että todellisuus on se, mikä on eikä sitä voi kukaan ihminen muuttaa. Todellisuudessa me kaikki kuitenkin rakennamme tämän todellisuuden, jossa elämme, myös sekin, joka jää laiskottelemaan.

        Niin siis itse arvotan sellaisia ihmisiä, jotka pyrkivät parhaansa tekemään sen eteen, että "sairaat" ja "vammaisetkin" saisivat tulevaisuudessa mahdollisimman laadukkaan elämän ja mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä. Tämä taistelu "sairaiden" ja "vammaisten" oikeuksien eteen kuitenkin täytyy tehdä lakeja kunnioittaen.

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Totta, etta sairauden tai häiritsevän ominaisuutensa kanssa on tultava toimeen jotenkin, pystyä sovittamaan ominaisuutensa vallitsevaan todellisuuteen, koska tosimaailman muuttaminen mieleisekseen nopealla aikataululla on erittäin rajallista."

        Puhut täyttä asiaa! Tämä on juuri näiden väkivaltaisten inceleiden ongelma - luulevat saavansa nopeita muutoksia ja itselleen oikeuksia tekemällä väkivaltaisia iskuja viattomia ihmisä kohtaan. Tämä on ilman muuta absoluuttisen väärä tapa. Muutokset on pääsääntöisesti erittäin hitaita ja on vaan pakko käyttää myös siihenkin aikaa, että kykenee edes tyydyttävällä tavalla sopeutumaan olemassa olevaan todellisuuteen. Kuitenkaan tämä ei tarkoita sitä, että todellisuus pitäisi absoluuttisesti hyväksyä sellaisenaan kuin se on - aina on hyvä pyrkiä parhaansa tekemään epäkohtien korjaamiseksi. Tämä ilman muuta vaatii paljon kärsivällisyyttä, mutta kyllä mä kuitenkin näkisin, että arvostettavampi yksilö on se, joka edes yrittää tehdä parhaansa kuin se, joka jää vaan kotiin laiskottelemaan eikä ole pätkän vertaa kiinnostunut todellisuudesta tai sen muuttamisesta, vaan ajattelee toivottomana, että todellisuus on se, mikä on eikä sitä voi kukaan ihminen muuttaa. Todellisuudessa me kaikki kuitenkin rakennamme tämän todellisuuden, jossa elämme, myös sekin, joka jää laiskottelemaan.

        Niin siis itse arvotan sellaisia ihmisiä, jotka pyrkivät parhaansa tekemään sen eteen, että "sairaat" ja "vammaisetkin" saisivat tulevaisuudessa mahdollisimman laadukkaan elämän ja mahdollisimman vähän inhimillistä kärsimystä. Tämä taistelu "sairaiden" ja "vammaisten" oikeuksien eteen kuitenkin täytyy tehdä lakeja kunnioittaen.

        Tapoja vaikuttaa "huono-osaisten" asioihin on monia.

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tapoja vaikuttaa "huono-osaisten" asioihin on monia.

        "Anonyymipalstojen 'oman asiansa ajosaarnat' julkisuuteen päin ovat painoarvoltaan suurin piirtein höpötyksiä, palstan sisällä keskinäisesti toki on mahdollista antaa vinkkejä jos osaa erottaa ne toisten kanssapalstalaisten häirintähuuteluista jotenkin, sitä tarkoitan noilla 'parantavilla' vinkeillä. "

        Jep, tämä palsta on kyllä yksi surkeimmista tavoista vaikuttaa "vammaisten" asioihin :D Toki täällä voi löytää tyyppejä, jotka painiskelevat jossain määrin samojen ongelmien kanssa ja saada erilaisia näkökulmia. Tässä palstassa on mielekästä se, kun täällä on monenlaisia ihmisiä niin "hyvä-osaisia" kuin heikommassakin asemassa olevia. On toisinaan mielekästä rakentaa keskusteluja ja kuulla monenlaisia mielipiteitä, vaikka ne eivät olisikaan aina täsmälleen samoja ja toisinaan hyvinkin erilaisia. Tämäkin on vaan osa todellisuutta.

        Se mitä "vammaisten" oikeuksien ajamiseen tulee, kyllä se, jos haluaa tehdä työtä "vammaisten" oikeuksien eteen, täytyy tehdä pääasiassa aivan toista kautta kuin suomi24 palstalta.

      • vastaaja

        No, annetaanpas yksi toisenlainen mielipide ja käsitys.
        Kirjoitat ylempänä

        "Tunteet kyllä tulee itsestään, kun ensin löydetään matemaattisen tarkat kaavat ihmissuhteiden toimimiselle. "

        Naiselleko tulevat tunteet itsestään, kun löytää teknisen kaavan?

        Tuohan on nyt niin paksua tuubaa kuin olla voi, vai?

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        No, annetaanpas yksi toisenlainen mielipide ja käsitys.
        Kirjoitat ylempänä

        "Tunteet kyllä tulee itsestään, kun ensin löydetään matemaattisen tarkat kaavat ihmissuhteiden toimimiselle. "

        Naiselleko tulevat tunteet itsestään, kun löytää teknisen kaavan?

        Tuohan on nyt niin paksua tuubaa kuin olla voi, vai?

        Se, että tietää miten asiat toimivat, mahdollistaa tunteiden kokemisen.

      • vastaaja

        Otetaas uudestaan:
        Naiselleko tulevat suotuisat tunteet Sua kohtaan automaattisesti ja itsestään, kun vaan ensin tiedät tai joku toinen vinkkaa ja vippaa Sulle avauskaavan?

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Otetaas uudestaan:
        Naiselleko tulevat suotuisat tunteet Sua kohtaan automaattisesti ja itsestään, kun vaan ensin tiedät tai joku toinen vinkkaa ja vippaa Sulle avauskaavan?

        Seksuaalinen palkitsemisvalta tulee siitä, että tietää matemaattisen tarkasti säännöt, jolloin taidot luontuu niin, ettei nainen edes huomaa mitään ja tämän taidon eteen mies on saattanut tehdä vuosikausia töitä omaksumalla erilaisia sääntöjä, opettelemalla hahmottamaan sosiaalista todellisuutta jne. Kannattaa myös huomata tämäkin, että osa naisistakin joutuu tekemään samanlaista työtä - ei tämä ole pelkästään miesten ongelma.

      • Dissident
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        Kiitos. Oon miettinyt tunnejuttuja viime aikoina ja käynyt tunnekeskusteluja viisaiden ihmisten kanssa. Että miten tunteet syntyvät ja vaikka kaikkia muuttujia ei voi tietää, niin paljon voi ja nihin vaikuttaa. Esim. just säännöllisellä syömisellä jne.

        Ja sit sitä kiintymyssuhdeteoriaa, että eri malleista käsin ihmiset tulkitsee toisten ja omia tunteita eri tavalla, mikä taas johtaa erilaiseen toimintaan.

        Minuakin tunteet kiinnostavat, mutta lähinnä keskityn omiin. Siis vain niitä voi tulkita ja vaikuttaa niiden vaikutukseen elämässä.

        Tietysti auttaahan se toisten kohdallakin ymmärtää jotain erikoisuuksia jne. Mutta lopulta heidän oma asiansa huomata se itse. Ymmärtää voi, mutta kaikkea ei tarvitse hyväksyä.

        Mutta mielenkiintoisia ovat.

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        Minuakin tunteet kiinnostavat, mutta lähinnä keskityn omiin. Siis vain niitä voi tulkita ja vaikuttaa niiden vaikutukseen elämässä.

        Tietysti auttaahan se toisten kohdallakin ymmärtää jotain erikoisuuksia jne. Mutta lopulta heidän oma asiansa huomata se itse. Ymmärtää voi, mutta kaikkea ei tarvitse hyväksyä.

        Mutta mielenkiintoisia ovat.

        Kyllä mä näkisin, että ihmissuhteissa on ehdottoman tärkeetä ymmärtää sekä omia että myös toistenkin tunteita.

      • vastaaja
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Seksuaalinen palkitsemisvalta tulee siitä, että tietää matemaattisen tarkasti säännöt, jolloin taidot luontuu niin, ettei nainen edes huomaa mitään ja tämän taidon eteen mies on saattanut tehdä vuosikausia töitä omaksumalla erilaisia sääntöjä, opettelemalla hahmottamaan sosiaalista todellisuutta jne. Kannattaa myös huomata tämäkin, että osa naisistakin joutuu tekemään samanlaista työtä - ei tämä ole pelkästään miesten ongelma.

        Seksuaalinen palkitsemisvalta? tässä yhteydessä?
        "ettei nainen edes huomaa mitään.."

        Nyt taitaa olla eri asiat jäsentymättöminä paloina mielessä sekaisin, Laasasen teoriaa, (poliittista) agendaa ja pamfletteja ymmärretty aivan ylösalaisin yhdeksi sotkuksi.
        En tähän vielä tarkemmin osaa eritellä, mikä on pahasti pielessä. Ainakin ekaksi pitäisi saada käsitteiden sisällöt selvitettyä, ja minkä asian eteen noita termejä on käytetty.
        Palkitsemisvalta terminä noissa teksteissä varmaan on, mutta kritiikkimielessä kaiketi naisten "ilkeydestä", teoriassa miesten hyväksikäytöstä siinä, kun miehet lopultakin ovat niin tossuja mahdollisen seksin saamisen edessä ja toivossa. Kuin metsouros, hetkellään täysin pihalla.

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Seksuaalinen palkitsemisvalta? tässä yhteydessä?
        "ettei nainen edes huomaa mitään.."

        Nyt taitaa olla eri asiat jäsentymättöminä paloina mielessä sekaisin, Laasasen teoriaa, (poliittista) agendaa ja pamfletteja ymmärretty aivan ylösalaisin yhdeksi sotkuksi.
        En tähän vielä tarkemmin osaa eritellä, mikä on pahasti pielessä. Ainakin ekaksi pitäisi saada käsitteiden sisällöt selvitettyä, ja minkä asian eteen noita termejä on käytetty.
        Palkitsemisvalta terminä noissa teksteissä varmaan on, mutta kritiikkimielessä kaiketi naisten "ilkeydestä", teoriassa miesten hyväksikäytöstä siinä, kun miehet lopultakin ovat niin tossuja mahdollisen seksin saamisen edessä ja toivossa. Kuin metsouros, hetkellään täysin pihalla.

        Seksuaalista palkitsemisvaltaa mies vaan yksinkertaisesti saa hankkimalla sellaisia taitoja, jotka auttavat naisen saamisessa. Mikä tässä on epäselvää?

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Seksuaalista palkitsemisvaltaa mies vaan yksinkertaisesti saa hankkimalla sellaisia taitoja, jotka auttavat naisen saamisessa. Mikä tässä on epäselvää?

        "Mikä tässä on epäselvää?"

        Ei epäselvää vaan päivänselvää: se, ettei niillä taidoilla saa älykästä naista. Jos saisi, se olisi jo onnistunut.

      • Tvirtanen
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Seksuaalista palkitsemisvaltaa mies vaan yksinkertaisesti saa hankkimalla sellaisia taitoja, jotka auttavat naisen saamisessa. Mikä tässä on epäselvää?

        seksuaalinen palkitsemisvalta käsite Laasasen teorioissa on varattu naisille,
        miehien kohdalla ei sellaista käsitettä ole, näin on näreet minun mielestä

      • todellavaikeeta
        Tvirtanen kirjoitti:

        seksuaalinen palkitsemisvalta käsite Laasasen teorioissa on varattu naisille,
        miehien kohdalla ei sellaista käsitettä ole, näin on näreet minun mielestä

        Eikö???? Mulla on kyllä vähän toinen käsitys.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        "Mikä tässä on epäselvää?"

        Ei epäselvää vaan päivänselvää: se, ettei niillä taidoilla saa älykästä naista. Jos saisi, se olisi jo onnistunut.

        Parisuhdemarkkinat on tietyllä tavalla raaka paikka, joissa ei vaan voi olla liian tietämätönkään, miten toimia. Jos parisuhdemarkkinoilla toimii jotenkin kömpelösti, tulee helposti tylyä palautetta.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Parisuhdemarkkinat on tietyllä tavalla raaka paikka, joissa ei vaan voi olla liian tietämätönkään, miten toimia. Jos parisuhdemarkkinoilla toimii jotenkin kömpelösti, tulee helposti tylyä palautetta.

        Jokainen tyylillään. Minä en halua seurustella lampaan kanssa. Otan tylyn palautteen vastaan ja prosessoin sen mutta olen mieluummin yksin kuin lampaan kanssa. Tunne on molemminpuolinen: yleensä lampaatkaan eivät pidä minusta. Kyseessä ei ole hyvän käyttäytymisen sääntöjen noudattamatta jättäminen vaan järjettömien sosiaalisten sääntöjen noudattamatta jättäminen. Pelkkä enemmistön mielipide ei tee tietyistä säännöistä minun silmissäni perusteltuja.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        Jokainen tyylillään. Minä en halua seurustella lampaan kanssa. Otan tylyn palautteen vastaan ja prosessoin sen mutta olen mieluummin yksin kuin lampaan kanssa. Tunne on molemminpuolinen: yleensä lampaatkaan eivät pidä minusta. Kyseessä ei ole hyvän käyttäytymisen sääntöjen noudattamatta jättäminen vaan järjettömien sosiaalisten sääntöjen noudattamatta jättäminen. Pelkkä enemmistön mielipide ei tee tietyistä säännöistä minun silmissäni perusteltuja.

        "Pelkkä enemmistön mielipide ei tee tietyistä säännöistä minun silmissäni perusteltuja."

        Mä ymmärrän kyllä sua. En mäkään aina ole kaikessa samaa mieltä enemmistön kanssa kuten olet varmaan huomannut. Ongelma vaan on siinä, kun on koko ikänsa ollut parisuhdemarkkinoilla ja saanut aivan liian paljon kielteisiä vastauksia, kun on ihan aidosti yrittänyt tehdä tuttavuutta. Ongelma itsellä on se, un puuttuu tietynlainen itsevarmuus, eikä ole luonnostaan hyvä supliikki mies. Mä vaan ajattelen, että jollain tavallahan mun olis hyvä kehittyä sellaisissakin taidoissa, jotka auttavat parisuhdemarkkinoilla toimimista ja onnistumisen todennäköisyyttä. Mä vaan tiedän, kuinka turhauttavaa on jatkuvasti saada epäonnistumisia.

      • vastaaja
        Tvirtanen kirjoitti:

        seksuaalinen palkitsemisvalta käsite Laasasen teorioissa on varattu naisille,
        miehien kohdalla ei sellaista käsitettä ole, näin on näreet minun mielestä

        Ei noin ykskantaan yleisesti voi sanoa, tosin Laasanen käyttää sitä naisiin liittyen.
        Googlella muutama lause teorisoinnista:
        "Miesten seksuaalinen palkitsemisvalta (reward power) tarkoittaa naisten riippuvuutta miesten hallitsemista arvokkaista resursseista, joita miehet kykenevät tarjoamaan naisille heidän seksuaalisuutensa vastikkeeksi. Miesten seksuaalinen palkitsemisvalta ja naisten seksuaalinen valta ovat samankaltaisia vallan muotoja. Kummassakin valta perustuu niiden resurssien hallintaan, joista vastakkainen sukupuoli on eniten riippuvainen. Naisten ja miesten seksuaalisen vallan muotojen näennäinen samankaltaisuus peittää kuitenkin alleen vallan epätasapainon, jossa naiset saavat enemmän hyötyjä vähemmillä kustannuksilla, koska miesten seksuaalinen osallistuminen sinällään ei riitä vaihdossa naisten seksuaalisen osallistumisen vastikkeeksi. Kompensoidakseen oman seksuaalisen osallistumisensa riittämättömyyden miesten onkin kyettävä tarjoamaan naisille muita resursseja.

        Lieneekö niin, että miesten *seksuaalinen valta* noin pelkiltään on pitkälti vain retoriikkaa, vaikka toive olisi ehkä muutakin.. ;-)

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Ei noin ykskantaan yleisesti voi sanoa, tosin Laasanen käyttää sitä naisiin liittyen.
        Googlella muutama lause teorisoinnista:
        "Miesten seksuaalinen palkitsemisvalta (reward power) tarkoittaa naisten riippuvuutta miesten hallitsemista arvokkaista resursseista, joita miehet kykenevät tarjoamaan naisille heidän seksuaalisuutensa vastikkeeksi. Miesten seksuaalinen palkitsemisvalta ja naisten seksuaalinen valta ovat samankaltaisia vallan muotoja. Kummassakin valta perustuu niiden resurssien hallintaan, joista vastakkainen sukupuoli on eniten riippuvainen. Naisten ja miesten seksuaalisen vallan muotojen näennäinen samankaltaisuus peittää kuitenkin alleen vallan epätasapainon, jossa naiset saavat enemmän hyötyjä vähemmillä kustannuksilla, koska miesten seksuaalinen osallistuminen sinällään ei riitä vaihdossa naisten seksuaalisen osallistumisen vastikkeeksi. Kompensoidakseen oman seksuaalisen osallistumisensa riittämättömyyden miesten onkin kyettävä tarjoamaan naisille muita resursseja.

        Lieneekö niin, että miesten *seksuaalinen valta* noin pelkiltään on pitkälti vain retoriikkaa, vaikka toive olisi ehkä muutakin.. ;-)

        Olennaista on huomata ero seksuaalisen palkitsemisvallan kanssa ja seksuaalisen rankaisuvallan kanssa - jälkimmäinen on pääasiassa epäeettinen, joissain tapauksissa jopa laiton.

      • vastaaja
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Seksuaalista palkitsemisvaltaa mies vaan yksinkertaisesti saa hankkimalla sellaisia taitoja, jotka auttavat naisen saamisessa. Mikä tässä on epäselvää?

        Ks.Tvirtanen vastaus.
        jos sitä uskominen, mitkään keinotekoiset pokauskoreografiat ei auta, vaan on enemmän kysymys resursseista, jota miehet tulisi kyetä tarjoamaan. Eikä resursseja pidä käsittää pelkästään aineellisena.

      • vastaaja
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Olennaista on huomata ero seksuaalisen palkitsemisvallan kanssa ja seksuaalisen rankaisuvallan kanssa - jälkimmäinen on pääasiassa epäeettinen, joissain tapauksissa jopa laiton.

        Tuo on taas aivan hötöpuhetta todelliseen ongelmaasi nähden, näin arvelen.

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Ei noin ykskantaan yleisesti voi sanoa, tosin Laasanen käyttää sitä naisiin liittyen.
        Googlella muutama lause teorisoinnista:
        "Miesten seksuaalinen palkitsemisvalta (reward power) tarkoittaa naisten riippuvuutta miesten hallitsemista arvokkaista resursseista, joita miehet kykenevät tarjoamaan naisille heidän seksuaalisuutensa vastikkeeksi. Miesten seksuaalinen palkitsemisvalta ja naisten seksuaalinen valta ovat samankaltaisia vallan muotoja. Kummassakin valta perustuu niiden resurssien hallintaan, joista vastakkainen sukupuoli on eniten riippuvainen. Naisten ja miesten seksuaalisen vallan muotojen näennäinen samankaltaisuus peittää kuitenkin alleen vallan epätasapainon, jossa naiset saavat enemmän hyötyjä vähemmillä kustannuksilla, koska miesten seksuaalinen osallistuminen sinällään ei riitä vaihdossa naisten seksuaalisen osallistumisen vastikkeeksi. Kompensoidakseen oman seksuaalisen osallistumisensa riittämättömyyden miesten onkin kyettävä tarjoamaan naisille muita resursseja.

        Lieneekö niin, että miesten *seksuaalinen valta* noin pelkiltään on pitkälti vain retoriikkaa, vaikka toive olisi ehkä muutakin.. ;-)

        "Naisten ja miesten seksuaalisen vallan muotojen näennäinen samankaltaisuus peittää kuitenkin alleen vallan epätasapainon, jossa naiset saavat enemmän hyötyjä vähemmillä kustannuksilla, koska miesten seksuaalinen osallistuminen sinällään ei riitä vaihdossa naisten seksuaalisen osallistumisen vastikkeeksi. "

        Entäs silloin, jos mies nimenomaan haluaa koulutetun naisen? Kyllähän naisenkin täytyy aika paljon nähdä vaivaa - ulkonäkö, opiskelu, sosiaaliset taidot. Jotenkin on aika outoa ajatus, että naiset pääsisivät merkittävän paljon helpommalla, jos nimenomaan mies arvostaa koulutusta ja älykkyyttä naisessa.

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Tuo on taas aivan hötöpuhetta todelliseen ongelmaasi nähden, näin arvelen.

        Ei muuten ole - ujo ihminen ei uskalla toimia naisen kanssa ollenkaan, jolloin uudella raiskauslailla tullaan tulevaisuudessa helpottamaan ujojen ihmisten seksiin ryhtymistä - ei sorru nimenomaan yhtä helposti tuohon seksuaaliseen rankaisuvaltaan, kun seksiin vaaditaan suostumus. Minä olen aina pelännyt naisen kanssa, että teen jotain väärää ja tämän takia en ole uskaltanut tehdä mitään.

      • vastaaja
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Naisten ja miesten seksuaalisen vallan muotojen näennäinen samankaltaisuus peittää kuitenkin alleen vallan epätasapainon, jossa naiset saavat enemmän hyötyjä vähemmillä kustannuksilla, koska miesten seksuaalinen osallistuminen sinällään ei riitä vaihdossa naisten seksuaalisen osallistumisen vastikkeeksi. "

        Entäs silloin, jos mies nimenomaan haluaa koulutetun naisen? Kyllähän naisenkin täytyy aika paljon nähdä vaivaa - ulkonäkö, opiskelu, sosiaaliset taidot. Jotenkin on aika outoa ajatus, että naiset pääsisivät merkittävän paljon helpommalla, jos nimenomaan mies arvostaa koulutusta ja älykkyyttä naisessa.

        Koulutettu nainen on vielä vaikeampi tapaus. Teorian mukaan joudut antamaan kompensaatiota lisää.
        Toisaalta muista, että nämä on nyt näitä teorioita, osin hyvinkin kiistanalaisia. Ja nämä teoriat elää sitä myöten kun maailma muuttuu.
        Näille teorioillehan tällaisenaan on leimallista se, että niitä verrataan tökeröimmilläään tavalliseen tavarakauppaan.

      • NainenRuudunTakaa
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Sä kyllä tiedät paljon ihmissuhdeasioista, mutta nyt vaan sanon, mikä mua vähän arsyttää, on se, kun sä olet tehnyt vähän liian hätäisiä johtopäätöksiä mun tilanteesta. Tämä on anonyymi palsta ja täällä ei lähtökohtaisesti kukaan kerro itsestään kaikkea. Minä en ole kertonut, kuinka pitkälle olen kouluttautunut, en sitä, miltä alalta, en sitä mitä olen tehnyt työkeni tai teen tällä hetkellä työkseni tai teenkö ollenkaan. Ongelmia voi yhdellä ihmisellä olla vaikka kuinka paljon - työ asiat, koulutus asiat, perhe asiat, kaverit, ystävät, rahaongelmat, erilaiset terveysongelmat, jne. Esimerkiksi itsellä on elämän aikana tullut oltua tekemisissä esimerkiksi sellaistenkin ihmisten kanssa, jota kärsivät kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ainakin ovat itse niin kertoneet, mutta joka tapauksessa heilläkin on elämä hyvin erilaista eikä TODELLAKAAN voi sanoa, että he olisivat TÄYSIN samanlaiset ja, että sairauden takia eivät voi saavuttaa sellaisia asoita, joita yleisesti "normaalin" ihmisen kuuluu saavuttaa tai joita "notmaalit" ihmiset yleensä haluavat. Joku kaksisuuntaisen mielialahäiriön omaavista voi saavuttaa ihan kohtuu kiitettävästi "normaaline" ihmisen haluamia asioita, joku toinen saman sairauden omaava taasi vähemmän. Me ollan aina erilaisia, vaikka olisikin joku samanlainen sairaus. Samanlainen sairaus on vain yksi ongelma monen muun ongelman joukossa.

        Ei mua kiinnosta sun kokonaiselämäntilanne enkä oo kommentoinut sitä missään. Kommentoin sitä, mitä kirjoitat palstalla. En väitä että sulla olis mikään sairaus vaan että sun tapa hahmottaa ihmisten tunne-elämää ei ole sama kuin neurotyypillisillä ihmisillä.

        Ootko edelleen sitä mietl, että "Tunteet kyllä tulee itsestään, kun ensin löydetään matemaattisen tarkat kaavat ihmissuhteiden toimimiselle." Jos, niin "Naiselleko tulevat suotuisat tunteet Sua kohtaan automaattisesti ja itsestään, kun vaan ensin tiedät tai joku toinen vinkkaa ja vippaa Sulle avauskaavan?"

        Ja jos, niin:

        "Mihin asioihin perustuvat kaavat olisivat mielestäsi toimivimpia: persoonallisuuteen, käytökseen, mielipiteisiin vai seksuaaliseen palkitsemisvaltaan? Vai johonkin muuhun?"

        "Entä miten pystyisit operationalisoimaan kaavan käytössä vaaditut kahden ihmisen ominaisuudet/käytöksen/muut hankalasti mitattavat asiat siten, että niitä voisi verrata keskenään?"

        Musta nää on oikeesti mielenkiintoisia kysymyksiä ja kuulisin sun vastukset mielelläni.

      • NainenRuudunTakaa
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Seksuaalinen palkitsemisvalta tulee siitä, että tietää matemaattisen tarkasti säännöt, jolloin taidot luontuu niin, ettei nainen edes huomaa mitään ja tämän taidon eteen mies on saattanut tehdä vuosikausia töitä omaksumalla erilaisia sääntöjä, opettelemalla hahmottamaan sosiaalista todellisuutta jne. Kannattaa myös huomata tämäkin, että osa naisistakin joutuu tekemään samanlaista työtä - ei tämä ole pelkästään miesten ongelma.

        "taidot luontuu niin, ettei nainen edes huomaa mitään" ???

        Nyt menee jännäksi. Hyvä, että kannatat sitä uutta raiskauslakia ja suostumusta, koska muuten toi olis tosi huolestuttava kommentti.

      • vastaaja
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Ei muuten ole - ujo ihminen ei uskalla toimia naisen kanssa ollenkaan, jolloin uudella raiskauslailla tullaan tulevaisuudessa helpottamaan ujojen ihmisten seksiin ryhtymistä - ei sorru nimenomaan yhtä helposti tuohon seksuaaliseen rankaisuvaltaan, kun seksiin vaaditaan suostumus. Minä olen aina pelännyt naisen kanssa, että teen jotain väärää ja tämän takia en ole uskaltanut tehdä mitään.

        Tuohon en kylmiltään osaa sanoa, kun en tunne taustapelkojesi historioita.
        Tuntuu kuitenkin tässä yhteydessä hyvin, hyvin kaukaa haetulta puhua jostain raiskauslaista ja "seksuaalisesta rankaisuvallasta" samassa kimpassa. Ei ne kuulu millään lailla yhteen. On jotain kirjaviisauden kautta tulleita käsitesekaannuksia tms. yhdistettynä joihinkin *Vastaajalle* tuntemattomiin pelkotiloihin.
        Tällainen ajatus noin pikaisesti.

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Ks.Tvirtanen vastaus.
        jos sitä uskominen, mitkään keinotekoiset pokauskoreografiat ei auta, vaan on enemmän kysymys resursseista, jota miehet tulisi kyetä tarjoamaan. Eikä resursseja pidä käsittää pelkästään aineellisena.

        Tuo on tärkeä huomio, että resurssit eivät pidä olla pelkästään aineellisia. Se on sitten oma juttunsa, jos resurssit on pääsääntöisesti aineellisia. Kiistelty aihe, jos vaihto perustuu pelkkiin aineellisiin resursseihin.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Pelkkä enemmistön mielipide ei tee tietyistä säännöistä minun silmissäni perusteltuja."

        Mä ymmärrän kyllä sua. En mäkään aina ole kaikessa samaa mieltä enemmistön kanssa kuten olet varmaan huomannut. Ongelma vaan on siinä, kun on koko ikänsa ollut parisuhdemarkkinoilla ja saanut aivan liian paljon kielteisiä vastauksia, kun on ihan aidosti yrittänyt tehdä tuttavuutta. Ongelma itsellä on se, un puuttuu tietynlainen itsevarmuus, eikä ole luonnostaan hyvä supliikki mies. Mä vaan ajattelen, että jollain tavallahan mun olis hyvä kehittyä sellaisissakin taidoissa, jotka auttavat parisuhdemarkkinoilla toimimista ja onnistumisen todennäköisyyttä. Mä vaan tiedän, kuinka turhauttavaa on jatkuvasti saada epäonnistumisia.

        Lopeta se lampaiden huomion kerjääminen. Kommentissasi oli taas kaksi lampaiden suosimaa piirrettä miehissä: itsevarmuus ja supliikkikyky. Mitä saagelin väliä on jollain supliikkikyvyllä?! Onhan sinulla selvästi havaittavaa aivojen raksutusta korvien välissä, kuten olen aikaisemminkin varovasti todennut. Se on tärkeämpää kuin supliikit. Ja luepa vielä ajatuksella ylempänä oleva pitkähkö kommenttini, jossa perustelen, miksi epävarmuus on ihmisessä yleensä miellyttävämpää kuin liiallinen itsevarmuus.

        Olisiko ihan mahdotonta ajatella, että seksuaalinen palkitsemisvaltasi voisi perustua huomaavaisuuteesi ja selvästi havaittavissa olevaan aivotoimintaasi? Vai ovatko tällä palstalla vietetyt hetket vakuuttaneet sinut siitä, että toksinen maskuliinisuus on aina suositumpaa kuin kiltteys? Nyt joku järki tuohon touhuun. Anteeksi saarnani intensiivisyys.

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Tuohon en kylmiltään osaa sanoa, kun en tunne taustapelkojesi historioita.
        Tuntuu kuitenkin tässä yhteydessä hyvin, hyvin kaukaa haetulta puhua jostain raiskauslaista ja "seksuaalisesta rankaisuvallasta" samassa kimpassa. Ei ne kuulu millään lailla yhteen. On jotain kirjaviisauden kautta tulleita käsitesekaannuksia tms. yhdistettynä joihinkin *Vastaajalle* tuntemattomiin pelkotiloihin.
        Tällainen ajatus noin pikaisesti.

        Mitätässä on sulle epäselvää - sosiaalinen ymmärryskyky keskiverto miestä heikompi, jolloin seksiin ryhtymisessä on täysin ymmärrettävää, että pelkää väärin tekemistä. Vetäytyminen nyt on päivän selvästi pienempi paha.

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Mitätässä on sulle epäselvää - sosiaalinen ymmärryskyky keskiverto miestä heikompi, jolloin seksiin ryhtymisessä on täysin ymmärrettävää, että pelkää väärin tekemistä. Vetäytyminen nyt on päivän selvästi pienempi paha.

        Jos sosiaalinen ymmärryskyky on keskivertomiestä heikompi, on siis huomattavasti pienempi paha jos vetäydyt kuin se, että ymmärtämättömänä ryhdyt seksiin.

      • todellavaikeeta
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        "taidot luontuu niin, ettei nainen edes huomaa mitään" ???

        Nyt menee jännäksi. Hyvä, että kannatat sitä uutta raiskauslakia ja suostumusta, koska muuten toi olis tosi huolestuttava kommentti.

        Voisitko selittää tarkemmin? Tarkoitan sitä, että hyvin hiotut taidot ovat sellaisia, että nainen ei huomaa edes sitä, että mies on vuosikausia hionnut taitoja.

      • vastaaja

        Koko ajatustapasi lähtökohtaisesti on jo pielessä. Sellainen nainen, mitä haikailet, ei takuuvarmasti ryhdy seksiin suoraa päätä, eikä heti sen jälkeenkään, siitä hän pitää huolen.
        Vaan perehtyy Sinun persoonaan pitemmällä ajalla, ja selvittää löytyykö mitään ajatuksellista aaltopituutta ja vuorovaikutusmahdollisuutta ja punnitsee tarkasti. Sellainen on fiksu ja koulutettu nainen.

      • todellavaikeeta
        NainenRuudunTakaa kirjoitti:

        Ei mua kiinnosta sun kokonaiselämäntilanne enkä oo kommentoinut sitä missään. Kommentoin sitä, mitä kirjoitat palstalla. En väitä että sulla olis mikään sairaus vaan että sun tapa hahmottaa ihmisten tunne-elämää ei ole sama kuin neurotyypillisillä ihmisillä.

        Ootko edelleen sitä mietl, että "Tunteet kyllä tulee itsestään, kun ensin löydetään matemaattisen tarkat kaavat ihmissuhteiden toimimiselle." Jos, niin "Naiselleko tulevat suotuisat tunteet Sua kohtaan automaattisesti ja itsestään, kun vaan ensin tiedät tai joku toinen vinkkaa ja vippaa Sulle avauskaavan?"

        Ja jos, niin:

        "Mihin asioihin perustuvat kaavat olisivat mielestäsi toimivimpia: persoonallisuuteen, käytökseen, mielipiteisiin vai seksuaaliseen palkitsemisvaltaan? Vai johonkin muuhun?"

        "Entä miten pystyisit operationalisoimaan kaavan käytössä vaaditut kahden ihmisen ominaisuudet/käytöksen/muut hankalasti mitattavat asiat siten, että niitä voisi verrata keskenään?"

        Musta nää on oikeesti mielenkiintoisia kysymyksiä ja kuulisin sun vastukset mielelläni.

        Paljon on mielenkiintoisia kysymyksiä, mutta kaikkiin en aina ehdi heti vastata, jos joutuu jonkin verran miettimään. Kärsivällisyyttä :)

      • NuuskaMuikkune
        lempeä_herätys kirjoitti:

        Lopeta se lampaiden huomion kerjääminen. Kommentissasi oli taas kaksi lampaiden suosimaa piirrettä miehissä: itsevarmuus ja supliikkikyky. Mitä saagelin väliä on jollain supliikkikyvyllä?! Onhan sinulla selvästi havaittavaa aivojen raksutusta korvien välissä, kuten olen aikaisemminkin varovasti todennut. Se on tärkeämpää kuin supliikit. Ja luepa vielä ajatuksella ylempänä oleva pitkähkö kommenttini, jossa perustelen, miksi epävarmuus on ihmisessä yleensä miellyttävämpää kuin liiallinen itsevarmuus.

        Olisiko ihan mahdotonta ajatella, että seksuaalinen palkitsemisvaltasi voisi perustua huomaavaisuuteesi ja selvästi havaittavissa olevaan aivotoimintaasi? Vai ovatko tällä palstalla vietetyt hetket vakuuttaneet sinut siitä, että toksinen maskuliinisuus on aina suositumpaa kuin kiltteys? Nyt joku järki tuohon touhuun. Anteeksi saarnani intensiivisyys.

        .. Söpöä.. Tunteet on Pop.. ;D

      • todellavaikeeta
        vastaaja kirjoitti:

        Koko ajatustapasi lähtökohtaisesti on jo pielessä. Sellainen nainen, mitä haikailet, ei takuuvarmasti ryhdy seksiin suoraa päätä, eikä heti sen jälkeenkään, siitä hän pitää huolen.
        Vaan perehtyy Sinun persoonaan pitemmällä ajalla, ja selvittää löytyykö mitään ajatuksellista aaltopituutta ja vuorovaikutusmahdollisuutta ja punnitsee tarkasti. Sellainen on fiksu ja koulutettu nainen.

        Mitä sillä merkitystä, vaikka vähän aikaa tutustuttaisiinkin ja myöhemminkin harrastettaisiin seksiä. En mä pidä mitenkään ehdottoman arvokkaana sitä, että heti samana iltana kun yökerhossa tutustutaan, ryhdyttäisiin seksiin.

        Voisitko vielä tarkentaa tätä?
        "Koko ajatustapasi lähtökohtaisesti on jo pielessä. "

      • todellavaikeeta
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        .. Söpöä.. Tunteet on Pop.. ;D

        Katos Nuuskakin täällä. Eikös meillä vähän mene aina sukset ristiin keskusteluissa :) Vai oletko valmis keskustelemaan, jos olet lukenut enemmän mun kirjoituksia ja löytänyt niistä jotain mikä sittenkin kiinnostaa :)

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        Lopeta se lampaiden huomion kerjääminen. Kommentissasi oli taas kaksi lampaiden suosimaa piirrettä miehissä: itsevarmuus ja supliikkikyky. Mitä saagelin väliä on jollain supliikkikyvyllä?! Onhan sinulla selvästi havaittavaa aivojen raksutusta korvien välissä, kuten olen aikaisemminkin varovasti todennut. Se on tärkeämpää kuin supliikit. Ja luepa vielä ajatuksella ylempänä oleva pitkähkö kommenttini, jossa perustelen, miksi epävarmuus on ihmisessä yleensä miellyttävämpää kuin liiallinen itsevarmuus.

        Olisiko ihan mahdotonta ajatella, että seksuaalinen palkitsemisvaltasi voisi perustua huomaavaisuuteesi ja selvästi havaittavissa olevaan aivotoimintaasi? Vai ovatko tällä palstalla vietetyt hetket vakuuttaneet sinut siitä, että toksinen maskuliinisuus on aina suositumpaa kuin kiltteys? Nyt joku järki tuohon touhuun. Anteeksi saarnani intensiivisyys.

        "Lopeta se lampaiden huomion kerjääminen. Kommentissasi oli taas kaksi lampaiden suosimaa piirrettä miehissä: itsevarmuus ja supliikkikyky. Mitä saagelin väliä on jollain supliikkikyvyllä?! "

        Jotainhan on pakko pystyä puhumaan kun tutustutaan. Lisäksi mulle ei ole mikään ehdottoman tärkee asia sekään, että päädytään nopeasti seksiin. Mulle on aivan ok, että jonkin aikaa ensin tutustutaan, jolloin on aivan pakko osata myös jotain puhuakin. Millä muuten voi testata, että kumppani on samalla aaltopituudella vaikkapa älyllisesti? Mä pidän tärkeenä tätä, että AINAKIN älyllisesti ollaan jokseenkin samalla aaltopituudella. Kyllä kommunikointi ilman puhetaitoa on äärimmäisen hankalaa.

        " Onhan sinulla selvästi havaittavaa aivojen raksutusta korvien välissä, kuten olen aikaisemminkin varovasti todennut. "

        Tämä on aivan eri asia kirjoitella täällä palstalla, kun on aikaa miettiä. Tutustumistilanteessa täytyy nopeasti leikata.

        "Ja luepa vielä ajatuksella ylempänä oleva pitkähkö kommenttini, jossa perustelen, miksi epävarmuus on ihmisessä yleensä miellyttävämpää kuin liiallinen itsevarmuus."

        Tämä toki totta - liiallinen itsevarmuus ei hyvä asia.

        Täytyy lukea se sun ylempänä oleva kommentti vielä tarkemmin.

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Lopeta se lampaiden huomion kerjääminen. Kommentissasi oli taas kaksi lampaiden suosimaa piirrettä miehissä: itsevarmuus ja supliikkikyky. Mitä saagelin väliä on jollain supliikkikyvyllä?! "

        Jotainhan on pakko pystyä puhumaan kun tutustutaan. Lisäksi mulle ei ole mikään ehdottoman tärkee asia sekään, että päädytään nopeasti seksiin. Mulle on aivan ok, että jonkin aikaa ensin tutustutaan, jolloin on aivan pakko osata myös jotain puhuakin. Millä muuten voi testata, että kumppani on samalla aaltopituudella vaikkapa älyllisesti? Mä pidän tärkeenä tätä, että AINAKIN älyllisesti ollaan jokseenkin samalla aaltopituudella. Kyllä kommunikointi ilman puhetaitoa on äärimmäisen hankalaa.

        " Onhan sinulla selvästi havaittavaa aivojen raksutusta korvien välissä, kuten olen aikaisemminkin varovasti todennut. "

        Tämä on aivan eri asia kirjoitella täällä palstalla, kun on aikaa miettiä. Tutustumistilanteessa täytyy nopeasti leikata.

        "Ja luepa vielä ajatuksella ylempänä oleva pitkähkö kommenttini, jossa perustelen, miksi epävarmuus on ihmisessä yleensä miellyttävämpää kuin liiallinen itsevarmuus."

        Tämä toki totta - liiallinen itsevarmuus ei hyvä asia.

        Täytyy lukea se sun ylempänä oleva kommentti vielä tarkemmin.

        "Olisiko ihan mahdotonta ajatella, että seksuaalinen palkitsemisvaltasi voisi perustua huomaavaisuuteesi ja selvästi havaittavissa olevaan aivotoimintaasi? Vai ovatko tällä palstalla vietetyt hetket vakuuttaneet sinut siitä, että toksinen maskuliinisuus on aina suositumpaa kuin kiltteys? Nyt joku järki tuohon touhuun. Anteeksi saarnani intensiivisyys."

        Vaikka mulla joissakin asioissa aivot toimisikin, on naisen kanssa yhdessä olo oikeessa elämässä aivan eri asia kuin se mitä esimerkiksi täällä voi saada käsitystä.

        Tuo kiltteys on ongelmallinen siinä, koska se helposti ymmärretään väärin, jolloin puhutaan täydestä nahjuksesta.

      • NuuskaMuikkune
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Katos Nuuskakin täällä. Eikös meillä vähän mene aina sukset ristiin keskusteluissa :) Vai oletko valmis keskustelemaan, jos olet lukenut enemmän mun kirjoituksia ja löytänyt niistä jotain mikä sittenkin kiinnostaa :)

        .. Kuhan Seurailen teitin Touhui.. Täält PuuMajast käsin.. ;D

        .. Unohdin, että mun piti vain tarkkailla hiljaa ja olla PuuttuMati teitin Keskusteluun.. Mut joo.. Se oli kyllä ihan tuon yhen Tsypyn vika, kun heitti niin Söpösti Tunnetta ja sitä myötä itseään Peliin.. Se antoi myös Aitouden Tunnetta noihin asioihin joihin hän sen liitti.. En usko, että olen tällä kertaa liian SiniSilmäinen, jos uskallan sanoa, että Kyseinen Tapaus on TodSuurella näköisyydellä Aito&Tosissaan ainaskin Tämän Asian Suhteen.. ;P

        .. Jatkakaa te vain.. Vaihdan mestaa taas.. =)

      • todellavaikeeta
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        .. Kuhan Seurailen teitin Touhui.. Täält PuuMajast käsin.. ;D

        .. Unohdin, että mun piti vain tarkkailla hiljaa ja olla PuuttuMati teitin Keskusteluun.. Mut joo.. Se oli kyllä ihan tuon yhen Tsypyn vika, kun heitti niin Söpösti Tunnetta ja sitä myötä itseään Peliin.. Se antoi myös Aitouden Tunnetta noihin asioihin joihin hän sen liitti.. En usko, että olen tällä kertaa liian SiniSilmäinen, jos uskallan sanoa, että Kyseinen Tapaus on TodSuurella näköisyydellä Aito&Tosissaan ainaskin Tämän Asian Suhteen.. ;P

        .. Jatkakaa te vain.. Vaihdan mestaa taas.. =)

        Kyllähän mekin voidaan tällä palstalla keskustella, molemmat kun ollaan vakkareita :) Mä ymmärsin, että sä olet kiinnostunut ilmiönä esimerkiksi persoonallisuushäiriöistä. Nehän sitä turkaa helposti aiheuttavat, kun ei aina voi tietää tuntemattomasta.

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Kyllähän mekin voidaan tällä palstalla keskustella, molemmat kun ollaan vakkareita :) Mä ymmärsin, että sä olet kiinnostunut ilmiönä esimerkiksi persoonallisuushäiriöistä. Nehän sitä turkaa helposti aiheuttavat, kun ei aina voi tietää tuntemattomasta.

        Piti korjata kirjoitusvirhe - siis nehän sitä tuskaa helposti aiheuttavat...

      • NuuskaMuikkune
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Kyllähän mekin voidaan tällä palstalla keskustella, molemmat kun ollaan vakkareita :) Mä ymmärsin, että sä olet kiinnostunut ilmiönä esimerkiksi persoonallisuushäiriöistä. Nehän sitä turkaa helposti aiheuttavat, kun ei aina voi tietää tuntemattomasta.

        .. Fiiliksen mukaan mennään.. Sanotaanko näin, että olen Liiallisen Altistuksen ja SiniSilmien Avautumisen myötä nykyään Aikast Allerginen Narsu- ja PsykoMarsujen ymv. Persestelyille&Outoiluille jne.. ;P

        .. SiniSilmäisenä sitä on enemmän tai vähemmän "sokea", kun katselee sen oman Persoonan/Luonteen läpi asioita ja ihmisiä jne., jolloin näkee monet "hyvempinä/parempina" jne., kuin he oikeasti ovat, kun kuvittelee, että SuurinOsa tai ainakin HyvinMonet on samanlaisia tai ainakin SinnePäin, kuin itsekin on jne.. SiniSilmän ItsePetostelua siis.. ;P

        .. Pyrin Välttämään nykyään täällä IkiVänkiä, IkiJärmäyksiä ja yleensäkin kaikkea, joka tuntuu Sillä Hetkellä turhalta ajan&energian tuhlaukselta jne.. Mut joo.. Jos/kun Sopiva Fiilis ja Asia sattuu kohdalle, niin.. Katsellaan sitä sitten.. ;D

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        En ihan ymmärrä kysymystäsi. Pahoittelut, jos vastaan sen vierestä.

        En ole lukenut tuota Pelimies-kirjaa, joten en oikein valtavan mielelläni kommentoi asioita, joista en tiedä kunnolla. Tässä mennään nyt googletuksen perusteella. Yritän kuitenkin selittää, miksi vaikkapa tuo vaatimus "oikein" toimimisesta puistattaa minua niin syvästi. Tuo on itse asiassa yksi niistä syistä, miksi en mielelläni tartu tuohon kirjaan.

        Minusta on äärimmäisen JULMAA vaatia, että tutustumisvaiheessa vastapuolen olisi toimittava jotenkin tietyllä tavalla. Tämä koskee molempia sukupuolia. Puhun nyt sekä kiinnostaviin kumppaniehdokkaisiin tutustumisesta että mistä tahansa tutustumistilanteesta, jossa kaksi entuudestaan tuntematonta ihmistä on vuorovaikutuksessa.

        Nimenomaan tutustumisvaiheessa pitäisi katsoa useampia asioita läpi sormien kuin tutustumisen jälkeen, koska tutustuttaessa ei vielä voi tietää, mikä loukkaa vastapuolta. Tilannetta voisi verrata tutustumiseen henkilöön, joka tule eri kulttuurista. Jokainen vieraiden kulttuurien kanssa tekemisissä ollut ymmärtää, että eri kulttuuria edustavan henkilön kanssa juteltaessa sanoo ja tekee väistämättä asioita, jotka tuossa kulttuurissa ovat periaatteessa loukkaavia. Vastapuoli kuitenkin yleensä antaa ne anteeksi, koska ymmärtää, ettei toinen vielä tunne kommunikointitapoja kyseisessä kulttuurissa. Tämän pitäisi mielestäni olla normaali asia tutustuttaessa keneen tahansa. Onhan samanlaisia kommunikaatioeroja hyvin monien eri ryhmien välillä, esimerkiksi eri sosiaaliluokkien. Voi olla, etteivät kaikki aina osaa asettua vastapuolen asemaan, mutta yleensä ihmiset näkevät jo hyvin pienistä ulkoisista vihjeistä, milloin joku kuuluu eri ryhmään kuin he itse.

        Minusta kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa vastaavanlaista huomaavaisuutta. Alussa pitäisi sietää "loukkaavaltakin" tuntuvia asioita sen vuoksi, että vastapuoli ei vielä tiedä loukkaavansa toista. Kun tuntee toisen ja tietää, mitkä asiat loukkaavat juuri häntä, pitäisi välttää näiden asioiden sanomista tai tekemistä. Mutta sitä ennemmin niitä ei voi välttää! Minä esimerkiksi inhoan syvästi sitä, että minulle vieras ihminen koskettaa minua. Jos näin kuitenkin tapahtuu, annan sen anteeksi siinä vaiheessa, kun henkilö ei vielä tiedä, että inhoan tuntemattomien ihmisten kosketuksia. Sama koskee myös kielellistä kommunikaatiota. Haluaisin tietysti myös, että vastapuoli ymmärtäisi omia kömmähdyksiäni siinä vaiheessa, kun en vielä tunne häntä.

        Mitkä edes ovat ne "yleispätevät" kriteerit, joita vasten "pelimies" vertaa oman toimintansa oikeellisuutta? Jos olen ymmärtänyt oikein, Pelimies-kirja kehottaa välttämään muun muassa epävarmuutta. Itse olen täysin päinvastaista mieltä. En näe mitään ongelmaa siinä, jos vastapuoli vaikuttaa epävarmalta. Se ei minusta vähennä hänen miellyttävyyttään millään tavalla vaan asia on jopa päin vastoin. Syy on tässä: Äärimmäisen itsevarmat ihmiset vaikuttavat helposti ylimielisiltä. He kuvittelevat jo tietävänsä, millainen vastapuoli on ja mitä vastapuoli odottaa. Tästä päästään takaisin tuohon "eri ryhmän" edustajiin tutustumiseen, josta kirjoitin ylempänä. Äärimmäisen itsevarma käytös osoittaa, ettei toinen osapuoli ole kiinnostunut tarkkailemaan vastapuolta. Sen sijaan epävarmasta ihmisestä näkee välittömästi, että hän tarkkailee vastapuolta ja yrittää selvittää, millä tavoin vastapuoli on tottunut kommunikoimaan ja millä tavoin vastapuoli reagoi mihinkin sanottuun tai tehtyyn asiaan. Se on minusta positiivinen asia, ei negatiivinen.

        Erityisen miellyttävän tuntuista vastapuolen epävarmuus on seksin aikana. Syy on sama kuin ylempänä, eli epävarma ihminen yleensä tarkkailee, mistä toinen osapuoli pitää. Hän on yleensä tunnustelevampi (pun intended) ja huomaavaisempi. Liian itsevarma ihminen ei yleensä tarkkaile toista osapuolta vaan tekee asioita, joista olettaa toisen pitävän.

        Minusta ainoat asiat, joissa täytyy toimia "oikein", ovat normaalit käyttäytymissäännöt. Toisin sanoen olisi hyvä, jos toinen osapuoli ei käyttäytyisi uhkaavasti eikä olisi tahallaan ilkeä. En ymmärrä, miksi kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa jotain nimenomaan siihen tilanteeseen liitettyä sääntökoodistoa. Vielä vähemmän ymmärrän, miksi juuri miesten pitäisi noudattaa tuota koodistoa mutta naisten ei. Tai jos nainen on lähestyvä osapuoli, miksi juuri hänen pitäisi noudattaa tiettyä sääntökoodistoa mutta miehen ei.

        Juuri persoonalliset reaktiot eri tilanteisiin tuovat esille ihmisen ihastuttavan ainutlaatuisuuden. En haluaisi, että vastapuoli noudattaisi mitään tiettyä yleispäteväksi väitettyä sääntökoodistoa, vaan kertoisi minulle juuri niistä asioista, joita hän kulloinkin ajattelee ja tuntee. Mielellään jo ensi sekunneista alkaen.

        Satutkohan tietämään, mitä Neil Strauss nykyään ajattelee pelimiesopeistaan? Hän on kirjoittanut kirjan "The Truth: An Uncomfortable Book About Relationships". Minusta Straussin neuvoista ei voi puhua ottamatta huomioon tuota jatko-osaa.

        "En ole lukenut tuota Pelimies-kirjaa, joten en oikein valtavan mielelläni kommentoi asioita, joista en tiedä kunnolla. Tässä mennään nyt googletuksen perusteella. Yritän kuitenkin selittää, miksi vaikkapa tuo vaatimus "oikein" toimimisesta puistattaa minua niin syvästi. Tuo on itse asiassa yksi niistä syistä, miksi en mielelläni tartu tuohon kirjaan."

        Sun kannattaa lukea tuo Neil Straussin Pelimies kirja, koska se avaa sosiaalisen todellisuuden tiettyjen heteromiesten osalta. Vaikka se aluksi tuntuisikin vähän karulta, todellisuus on kuitenkin toinen, kun siihen ajatuksella perehtyy.

        "Minusta on äärimmäisen JULMAA vaatia, että tutustumisvaiheessa vastapuolen olisi toimittava jotenkin tietyllä tavalla. Tämä koskee molempia sukupuolia. Puhun nyt sekä kiinnostaviin kumppaniehdokkaisiin tutustumisesta että mistä tahansa tutustumistilanteesta, jossa kaksi entuudestaan tuntematonta ihmistä on vuorovaikutuksessa."

        Tutustumistilanteessa ihminen on tuntematon, jolloin ihmisellä on luonnostaankin tietynlainen varautuminen päällä. On ihan tervettäkin olla hiukan varautunut tuntemattomien kohdalla. Silloin tulee väistämättä kysymykseen se, että uusi ihminen, joka yrittää tehdä tuttavuutta, olisi mahdollisimman turvallinen ja täysjärkinen. Sosiaalinen kömpelyys on pahaa miinusta, jos teet esimerkiksi vaikkapa baarissa tai yökerhossa tuttavuutta, jossa ihmiset ovat tuntemattomia, eikä tunne uuden ihmisen taustaa.

        Nyt pääsin alkuun tässä sun pitkässä viestissä. Jatkan myöhemmin. Yritän lukea mahdollisimman tarkkaan ja vastata parhaani mukaan.

      • todellavaikeeta

        Huomasin juuri, että sun kommentti sisältää yli 80 vastausta. Mä mielellään jatkan tätä keskustelua ja vastaan parhaani mukaan näihin kommentteihin. Haittaako, jos saat kaikesta ilmoituksen? Mä voin siirtyä kyllä muuallekin jatkamaan tätä keskustelua kuten esimerkiksi teen vaikkapa vastauksen keskusteluketjun loppuun, jos kommentoin vaikkapa tuolle nimimerkki lempeälle_herätykselle.

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Huomasin juuri, että sun kommentti sisältää yli 80 vastausta. Mä mielellään jatkan tätä keskustelua ja vastaan parhaani mukaan näihin kommentteihin. Haittaako, jos saat kaikesta ilmoituksen? Mä voin siirtyä kyllä muuallekin jatkamaan tätä keskustelua kuten esimerkiksi teen vaikkapa vastauksen keskusteluketjun loppuun, jos kommentoin vaikkapa tuolle nimimerkki lempeälle_herätykselle.

        Jos mua tarkoitit, niin ei se haittaa... Saattoi vaan jäädä sulle vastaamatta välissä, kun noita oli noin paljon...hyvä keskustelu, anna mennä vaan.

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        Jos mua tarkoitit, niin ei se haittaa... Saattoi vaan jäädä sulle vastaamatta välissä, kun noita oli noin paljon...hyvä keskustelu, anna mennä vaan.

        Ok. Jos mielellään luet tätä keskusteluketjua, voin jatkaa tässä samassa ketjussa.

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Ok. Jos mielellään luet tätä keskusteluketjua, voin jatkaa tässä samassa ketjussa.

        No ei kannata sen vuoksi veivata ketjuejn kanssa. Kirjoittaa vaan tähän. Mulle ehkä ketju on jo näyttänyt mielenkiintonsa, mutta kun teillä niin hyvin juttu kulkee, niin antakaa vaan mennä, ei haittaa...

      • todellavaikeeta
        Dissident kirjoitti:

        No ei kannata sen vuoksi veivata ketjuejn kanssa. Kirjoittaa vaan tähän. Mulle ehkä ketju on jo näyttänyt mielenkiintonsa, mutta kun teillä niin hyvin juttu kulkee, niin antakaa vaan mennä, ei haittaa...

        Ok. Tuo nimimerkki lempeä_herätys kirjoitti yhden erittäin pitkän viestin, johon olen pystynyt vasta osittain vastaamaan. Siinä on paljon mielenkiintoisia seikkoja. Joskus täytyy vaan miettiä vähän enemmän, jos tulee haasteellisiakin kysymyksiä eteen :)

      • Dissident
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Ok. Tuo nimimerkki lempeä_herätys kirjoitti yhden erittäin pitkän viestin, johon olen pystynyt vasta osittain vastaamaan. Siinä on paljon mielenkiintoisia seikkoja. Joskus täytyy vaan miettiä vähän enemmän, jos tulee haasteellisiakin kysymyksiä eteen :)

        Joo, hän jaksaa keskustella hyvin.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "En ole lukenut tuota Pelimies-kirjaa, joten en oikein valtavan mielelläni kommentoi asioita, joista en tiedä kunnolla. Tässä mennään nyt googletuksen perusteella. Yritän kuitenkin selittää, miksi vaikkapa tuo vaatimus "oikein" toimimisesta puistattaa minua niin syvästi. Tuo on itse asiassa yksi niistä syistä, miksi en mielelläni tartu tuohon kirjaan."

        Sun kannattaa lukea tuo Neil Straussin Pelimies kirja, koska se avaa sosiaalisen todellisuuden tiettyjen heteromiesten osalta. Vaikka se aluksi tuntuisikin vähän karulta, todellisuus on kuitenkin toinen, kun siihen ajatuksella perehtyy.

        "Minusta on äärimmäisen JULMAA vaatia, että tutustumisvaiheessa vastapuolen olisi toimittava jotenkin tietyllä tavalla. Tämä koskee molempia sukupuolia. Puhun nyt sekä kiinnostaviin kumppaniehdokkaisiin tutustumisesta että mistä tahansa tutustumistilanteesta, jossa kaksi entuudestaan tuntematonta ihmistä on vuorovaikutuksessa."

        Tutustumistilanteessa ihminen on tuntematon, jolloin ihmisellä on luonnostaankin tietynlainen varautuminen päällä. On ihan tervettäkin olla hiukan varautunut tuntemattomien kohdalla. Silloin tulee väistämättä kysymykseen se, että uusi ihminen, joka yrittää tehdä tuttavuutta, olisi mahdollisimman turvallinen ja täysjärkinen. Sosiaalinen kömpelyys on pahaa miinusta, jos teet esimerkiksi vaikkapa baarissa tai yökerhossa tuttavuutta, jossa ihmiset ovat tuntemattomia, eikä tunne uuden ihmisen taustaa.

        Nyt pääsin alkuun tässä sun pitkässä viestissä. Jatkan myöhemmin. Yritän lukea mahdollisimman tarkkaan ja vastata parhaani mukaan.

        "Sun kannattaa lukea tuo Neil Straussin Pelimies kirja, koska se avaa sosiaalisen todellisuuden tiettyjen heteromiesten osalta. Vaikka se aluksi tuntuisikin vähän karulta, todellisuus on kuitenkin toinen, kun siihen ajatuksella perehtyy."

        Latasin englanninkielisen e-kirjan ja silmäilin läpi sata ensimmäistä sivua. Sitten sain tarpeekseni. Minua puistatti niin syvästi, että se tuntui ihan vatsassa asti. Miten ihmeessä onnistut aina suosittelemaan minulle kirjoja, joiden lukeminen saa minut huonovointiseksi?

        Kirjan sisältöön tutustuminen ei mitenkään muuttanut mielipidettäni, jonka olin muodostanut googlettamisen ja sinun kommenttiesi perusteella: pokaaminen on oksettavaa enkä halua olla missään tekemisissä ihmisten kanssa, jotka harrastavat sitä. Pokaaminen ei ole ainoastaan seksististä eikä manipulatiivista vaan myös huvittavaa ja joskus jopa julmaa. Yksi hyvä esimerkki huvittavista asioista on se, että kirjan mukaan nainen kiinnostuu siitä miehestä, joka saa huoneessa eniten huomiota muilta. Julmista asioista yksi pahimpia on mielestäni "negging", jonka kohteeksi joutuminen ei ole minusta mitään muuta kuin tuskallista. Ja kyllä, olen joutunut sen kohteeksi.

        Kirjaan tutustuminen antoi minulle kuitenkin yhden uuden oivalluksen, jota en ollut tullut ajatelleeksi aikaisemmin. Koko "peli" näyttää perustuvan siihen oletukseen, että vastapuolelle ei koskaan kerrota, mitä oikeasti ajatellaan. Tämä koskee sekä "peliin" osallistuvia miehiä että naisia. Miehet kontrolloivat syvimpien ajatustensa esittämistä äärimmäisen tarkasti, koska niistä kertomisen kuvitellaan karkottavan naiset pois. Ja nimenomaan naiset MONIKOSSA. Pelaajat eivät vaikuta olevan kiinnostuneita sitoutumisesta. Pelimiehet eivät myöskään missään vaiheessa vaikuta olevan kiinnostuneita siitä, mitä nainen oikeasti ajattelee. Tarkoituksena on vain saada nainen käyttäytymään tietyllä tavalla.

        Jos tuollaisen "pelin" pelaaminen on parisuhdemarkkinoiden enemmistön todellisuus (mitä kovasti epäilen), olen mieluummin yksin kuin osallistun tuollaiseen peliin. Kirjassa esitellyt vinkit saivat vatsani vääntymään huonovointisuudesta pahemmin kuin leikkaussalidokumenttien katsominen. Minä aion tulevaisuudessakin kertoa ihmisille, mitä oikeasti ajattelen asioista ja ihmisistä. Eipä se ainakaan vielä ole kaikkia ihmisiä ympäriltä karkottanut.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        En ihan ymmärrä kysymystäsi. Pahoittelut, jos vastaan sen vierestä.

        En ole lukenut tuota Pelimies-kirjaa, joten en oikein valtavan mielelläni kommentoi asioita, joista en tiedä kunnolla. Tässä mennään nyt googletuksen perusteella. Yritän kuitenkin selittää, miksi vaikkapa tuo vaatimus "oikein" toimimisesta puistattaa minua niin syvästi. Tuo on itse asiassa yksi niistä syistä, miksi en mielelläni tartu tuohon kirjaan.

        Minusta on äärimmäisen JULMAA vaatia, että tutustumisvaiheessa vastapuolen olisi toimittava jotenkin tietyllä tavalla. Tämä koskee molempia sukupuolia. Puhun nyt sekä kiinnostaviin kumppaniehdokkaisiin tutustumisesta että mistä tahansa tutustumistilanteesta, jossa kaksi entuudestaan tuntematonta ihmistä on vuorovaikutuksessa.

        Nimenomaan tutustumisvaiheessa pitäisi katsoa useampia asioita läpi sormien kuin tutustumisen jälkeen, koska tutustuttaessa ei vielä voi tietää, mikä loukkaa vastapuolta. Tilannetta voisi verrata tutustumiseen henkilöön, joka tule eri kulttuurista. Jokainen vieraiden kulttuurien kanssa tekemisissä ollut ymmärtää, että eri kulttuuria edustavan henkilön kanssa juteltaessa sanoo ja tekee väistämättä asioita, jotka tuossa kulttuurissa ovat periaatteessa loukkaavia. Vastapuoli kuitenkin yleensä antaa ne anteeksi, koska ymmärtää, ettei toinen vielä tunne kommunikointitapoja kyseisessä kulttuurissa. Tämän pitäisi mielestäni olla normaali asia tutustuttaessa keneen tahansa. Onhan samanlaisia kommunikaatioeroja hyvin monien eri ryhmien välillä, esimerkiksi eri sosiaaliluokkien. Voi olla, etteivät kaikki aina osaa asettua vastapuolen asemaan, mutta yleensä ihmiset näkevät jo hyvin pienistä ulkoisista vihjeistä, milloin joku kuuluu eri ryhmään kuin he itse.

        Minusta kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa vastaavanlaista huomaavaisuutta. Alussa pitäisi sietää "loukkaavaltakin" tuntuvia asioita sen vuoksi, että vastapuoli ei vielä tiedä loukkaavansa toista. Kun tuntee toisen ja tietää, mitkä asiat loukkaavat juuri häntä, pitäisi välttää näiden asioiden sanomista tai tekemistä. Mutta sitä ennemmin niitä ei voi välttää! Minä esimerkiksi inhoan syvästi sitä, että minulle vieras ihminen koskettaa minua. Jos näin kuitenkin tapahtuu, annan sen anteeksi siinä vaiheessa, kun henkilö ei vielä tiedä, että inhoan tuntemattomien ihmisten kosketuksia. Sama koskee myös kielellistä kommunikaatiota. Haluaisin tietysti myös, että vastapuoli ymmärtäisi omia kömmähdyksiäni siinä vaiheessa, kun en vielä tunne häntä.

        Mitkä edes ovat ne "yleispätevät" kriteerit, joita vasten "pelimies" vertaa oman toimintansa oikeellisuutta? Jos olen ymmärtänyt oikein, Pelimies-kirja kehottaa välttämään muun muassa epävarmuutta. Itse olen täysin päinvastaista mieltä. En näe mitään ongelmaa siinä, jos vastapuoli vaikuttaa epävarmalta. Se ei minusta vähennä hänen miellyttävyyttään millään tavalla vaan asia on jopa päin vastoin. Syy on tässä: Äärimmäisen itsevarmat ihmiset vaikuttavat helposti ylimielisiltä. He kuvittelevat jo tietävänsä, millainen vastapuoli on ja mitä vastapuoli odottaa. Tästä päästään takaisin tuohon "eri ryhmän" edustajiin tutustumiseen, josta kirjoitin ylempänä. Äärimmäisen itsevarma käytös osoittaa, ettei toinen osapuoli ole kiinnostunut tarkkailemaan vastapuolta. Sen sijaan epävarmasta ihmisestä näkee välittömästi, että hän tarkkailee vastapuolta ja yrittää selvittää, millä tavoin vastapuoli on tottunut kommunikoimaan ja millä tavoin vastapuoli reagoi mihinkin sanottuun tai tehtyyn asiaan. Se on minusta positiivinen asia, ei negatiivinen.

        Erityisen miellyttävän tuntuista vastapuolen epävarmuus on seksin aikana. Syy on sama kuin ylempänä, eli epävarma ihminen yleensä tarkkailee, mistä toinen osapuoli pitää. Hän on yleensä tunnustelevampi (pun intended) ja huomaavaisempi. Liian itsevarma ihminen ei yleensä tarkkaile toista osapuolta vaan tekee asioita, joista olettaa toisen pitävän.

        Minusta ainoat asiat, joissa täytyy toimia "oikein", ovat normaalit käyttäytymissäännöt. Toisin sanoen olisi hyvä, jos toinen osapuoli ei käyttäytyisi uhkaavasti eikä olisi tahallaan ilkeä. En ymmärrä, miksi kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa jotain nimenomaan siihen tilanteeseen liitettyä sääntökoodistoa. Vielä vähemmän ymmärrän, miksi juuri miesten pitäisi noudattaa tuota koodistoa mutta naisten ei. Tai jos nainen on lähestyvä osapuoli, miksi juuri hänen pitäisi noudattaa tiettyä sääntökoodistoa mutta miehen ei.

        Juuri persoonalliset reaktiot eri tilanteisiin tuovat esille ihmisen ihastuttavan ainutlaatuisuuden. En haluaisi, että vastapuoli noudattaisi mitään tiettyä yleispäteväksi väitettyä sääntökoodistoa, vaan kertoisi minulle juuri niistä asioista, joita hän kulloinkin ajattelee ja tuntee. Mielellään jo ensi sekunneista alkaen.

        Satutkohan tietämään, mitä Neil Strauss nykyään ajattelee pelimiesopeistaan? Hän on kirjoittanut kirjan "The Truth: An Uncomfortable Book About Relationships". Minusta Straussin neuvoista ei voi puhua ottamatta huomioon tuota jatko-osaa.

        "Nimenomaan tutustumisvaiheessa pitäisi katsoa useampia asioita läpi sormien kuin tutustumisen jälkeen, koska tutustuttaessa ei vielä voi tietää, mikä loukkaa vastapuolta. "

        Tuo on kyllä ihan järkevä ajatus, mutta se, mikä on todellisuus parisuhdemarkkinoilla on kuitenkin aika karu. Jos alkuvaiheessa tekee "mokia", ei helposti saa edes mahdollisuuttakaan tehdä enempää tuttavuutta. Tämän takia mä näkisin, että on tärkeetä havainnoida, missä teki "väärin".
        Jos paljon sattuu tällaista "väärin" tekemistä, ei siinä oikein auta kuin tarkastella itseä.

        "Onhan samanlaisia kommunikaatioeroja hyvin monien eri ryhmien välillä, esimerkiksi eri sosiaaliluokkien. Voi olla, etteivät kaikki aina osaa asettua vastapuolen asemaan, mutta yleensä ihmiset näkevät jo hyvin pienistä ulkoisista vihjeistä, milloin joku kuuluu eri ryhmään kuin he itse."

        Tämä sosiaaliluokka on ongelma siinä asiassa, että haluaako ihminen aina pariutua samaan sosiaaliluokkaan kuuluvan kanssa. Ihminen saattaa kehitellä keinoja, jotta oma sosiaaliluokka ei näkyisi. Suuressa kaupungissa kun ihminen kuljeskelee, kiertelee baareja, pubeja, ravintoloita jne, ei tuo sosiaaliluokka välttämättä ole jatkuvasti mielessä ehdottomana kriteerinä parisuhteelle. Romanttinen kohtaaminen ei katso sitä, että on PAKKO kuulua samaan sosiaaliluokkaan. Tähän auttaa, kun on yleisiä pelisääntöjä, joita voi opiskella esimerkiksi tutustumistaitoja käsittelevästä kirjallisuudesta (pelimiesoppaat esimerkiksi). Se mitä silloin tällöin tulee vilkaistua naisten lehtiä vaikkapa netistä, kyllä sielläkin näkee erilaisia vinkkejä ihmissuhteisiin ja niiden toimivuuteen. Tietoa on siis valtavan paljon, mitä tulee ihmissuhteiden toimivuuteen. Lisäksi meillä on tietysti lait, joita täytyy noudattaa - esimerkiksi tuntematonta ei saa kouria, eikä ehdottaa tuntemattomalle seksiä.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Ei muuten ole - ujo ihminen ei uskalla toimia naisen kanssa ollenkaan, jolloin uudella raiskauslailla tullaan tulevaisuudessa helpottamaan ujojen ihmisten seksiin ryhtymistä - ei sorru nimenomaan yhtä helposti tuohon seksuaaliseen rankaisuvaltaan, kun seksiin vaaditaan suostumus. Minä olen aina pelännyt naisen kanssa, että teen jotain väärää ja tämän takia en ole uskaltanut tehdä mitään.

        "Minä olen aina pelännyt naisen kanssa, että teen jotain väärää ja tämän takia en ole uskaltanut tehdä mitään."

        Annas kun arvaan: Pelimies-kirjasta opiskelemiesi "viisausten" perusteella et ole kertonut naiselle tästä pelostasi. Syynä on kaiketi se, että miehen täytyy olla alfa ja alfa ei pelkää mitään? Jos unohdetaan tuo alfa-pelleily, eikö pelosta kertominen olisi kaikkein yksinkertaisin ja vaivattomin ratkaisu? Silloin nainen osaisi ottaa asian huomioon, eikä kumpikaan tulkitsisi tilanteita väärin niin helposti kuin ilman tuota tietoa.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        "Minä olen aina pelännyt naisen kanssa, että teen jotain väärää ja tämän takia en ole uskaltanut tehdä mitään."

        Annas kun arvaan: Pelimies-kirjasta opiskelemiesi "viisausten" perusteella et ole kertonut naiselle tästä pelostasi. Syynä on kaiketi se, että miehen täytyy olla alfa ja alfa ei pelkää mitään? Jos unohdetaan tuo alfa-pelleily, eikö pelosta kertominen olisi kaikkein yksinkertaisin ja vaivattomin ratkaisu? Silloin nainen osaisi ottaa asian huomioon, eikä kumpikaan tulkitsisi tilanteita väärin niin helposti kuin ilman tuota tietoa.

        Ongelmien kertomisessa on aina syytä olla järki mukana, kun tuntemattomaan ihmiseen tutustuu. Sitten kun tuntee paremmin, voi pikkuhiljaa enemmän avautua.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Lopeta se lampaiden huomion kerjääminen. Kommentissasi oli taas kaksi lampaiden suosimaa piirrettä miehissä: itsevarmuus ja supliikkikyky. Mitä saagelin väliä on jollain supliikkikyvyllä?! "

        Jotainhan on pakko pystyä puhumaan kun tutustutaan. Lisäksi mulle ei ole mikään ehdottoman tärkee asia sekään, että päädytään nopeasti seksiin. Mulle on aivan ok, että jonkin aikaa ensin tutustutaan, jolloin on aivan pakko osata myös jotain puhuakin. Millä muuten voi testata, että kumppani on samalla aaltopituudella vaikkapa älyllisesti? Mä pidän tärkeenä tätä, että AINAKIN älyllisesti ollaan jokseenkin samalla aaltopituudella. Kyllä kommunikointi ilman puhetaitoa on äärimmäisen hankalaa.

        " Onhan sinulla selvästi havaittavaa aivojen raksutusta korvien välissä, kuten olen aikaisemminkin varovasti todennut. "

        Tämä on aivan eri asia kirjoitella täällä palstalla, kun on aikaa miettiä. Tutustumistilanteessa täytyy nopeasti leikata.

        "Ja luepa vielä ajatuksella ylempänä oleva pitkähkö kommenttini, jossa perustelen, miksi epävarmuus on ihmisessä yleensä miellyttävämpää kuin liiallinen itsevarmuus."

        Tämä toki totta - liiallinen itsevarmuus ei hyvä asia.

        Täytyy lukea se sun ylempänä oleva kommentti vielä tarkemmin.

        "Jotainhan on pakko pystyä puhumaan kun tutustutaan. Lisäksi mulle ei ole mikään ehdottoman tärkee asia sekään, että päädytään nopeasti seksiin. Mulle on aivan ok, että jonkin aikaa ensin tutustutaan, jolloin on aivan pakko osata myös jotain puhuakin. Millä muuten voi testata, että kumppani on samalla aaltopituudella vaikkapa älyllisesti? Mä pidän tärkeenä tätä, että AINAKIN älyllisesti ollaan jokseenkin samalla aaltopituudella. Kyllä kommunikointi ilman puhetaitoa on äärimmäisen hankalaa."

        Nyt taidat tarkoittaa puhetaidolla jotain ihan muuta kuin minä. En minä voi ymmärtää, miten normaalisti raksuttavat aivot eivät raksuttaisi suhteellisen normaalisi myös puhetta sisältävissä tilanteissa. Mitähän mahdat tarkoittaa tuolla puhumisen osaamisella? Minä ainakin kuuntelen puheessa vastapuolen ajatuksia ja sitä, mitä henkilö yrittää sanoa. Ei ole vielä koskaan tullut vastaan yli 2-vuotiasta henkilöä, joka ei olisi osannut puhua. Anteeksi huulenheittoni sinulle vakavasta asiasta, mutta tuo ilmaisu "osata myös jotain puhuakin" tuo väistämättä mieleen 1-vuotiaan taaperon, joka yrittää kovasti sanoa jotain mutta ei osaa. :D

        "Tämä on aivan eri asia kirjoitella täällä palstalla, kun on aikaa miettiä. Tutustumistilanteessa täytyy nopeasti leikata."

        Tässä kuuluu taas lammaslauman määkimistä. Nyt kysyn ihan suoraan: jos koet, että sinulla ei leikkaa nopeasti tutustumistilanteessa, miksi ihmeessä yrität tutustua ihmisiin, jotka vaativat sellaista sinulta? Jos et saa sekunnin kuluessa muotoitua vastaustasi ja aikaviive häiritsee puhekumppaniasi, onko hän oikeasti kiinnostunut sinuun tutustumisesta? En minä ainakaan osaa kaikkeen heti vastata puhetilanteissakaan. Silloin sanon, että asiaa täytyy miettiä vähän aikaa. Välissä voi puhua vaikka jostain muusta tai olla vain hiljaa. Asiaan voi palata sitten, kun ajatukset ovat selkeämpiä.

      • miss.frankenstein

        Kyllä lapsen kasvuun ja kehitykseen olisi syytä vähän perehtyä. Tietysti kaikki voi mennä hyvin jos on vakaalle ja hyvälle pohjalle sattunut syntymään ja lapsi kasvaa siinä verkossa ohessa terveesti ja terveellisesti, mutta ei varmaan voi olla phaitteeksi olla hiukan tietoisemmin perehtynyt ihmisen kehitykseen, jotta ei erehdy pitämään vaikkapa uhmaiän kiukuttelua psykopatiana tms.

      • miss.frankenstein
        miss.frankenstein kirjoitti:

        Kyllä lapsen kasvuun ja kehitykseen olisi syytä vähän perehtyä. Tietysti kaikki voi mennä hyvin jos on vakaalle ja hyvälle pohjalle sattunut syntymään ja lapsi kasvaa siinä verkossa ohessa terveesti ja terveellisesti, mutta ei varmaan voi olla phaitteeksi olla hiukan tietoisemmin perehtynyt ihmisen kehitykseen, jotta ei erehdy pitämään vaikkapa uhmaiän kiukuttelua psykopatiana tms.

        Luultavasti vanhempani olisivat voineet paremmin mikäli olisivat jättäneet minut tekemättä. Voi niitä.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        En ihan ymmärrä kysymystäsi. Pahoittelut, jos vastaan sen vierestä.

        En ole lukenut tuota Pelimies-kirjaa, joten en oikein valtavan mielelläni kommentoi asioita, joista en tiedä kunnolla. Tässä mennään nyt googletuksen perusteella. Yritän kuitenkin selittää, miksi vaikkapa tuo vaatimus "oikein" toimimisesta puistattaa minua niin syvästi. Tuo on itse asiassa yksi niistä syistä, miksi en mielelläni tartu tuohon kirjaan.

        Minusta on äärimmäisen JULMAA vaatia, että tutustumisvaiheessa vastapuolen olisi toimittava jotenkin tietyllä tavalla. Tämä koskee molempia sukupuolia. Puhun nyt sekä kiinnostaviin kumppaniehdokkaisiin tutustumisesta että mistä tahansa tutustumistilanteesta, jossa kaksi entuudestaan tuntematonta ihmistä on vuorovaikutuksessa.

        Nimenomaan tutustumisvaiheessa pitäisi katsoa useampia asioita läpi sormien kuin tutustumisen jälkeen, koska tutustuttaessa ei vielä voi tietää, mikä loukkaa vastapuolta. Tilannetta voisi verrata tutustumiseen henkilöön, joka tule eri kulttuurista. Jokainen vieraiden kulttuurien kanssa tekemisissä ollut ymmärtää, että eri kulttuuria edustavan henkilön kanssa juteltaessa sanoo ja tekee väistämättä asioita, jotka tuossa kulttuurissa ovat periaatteessa loukkaavia. Vastapuoli kuitenkin yleensä antaa ne anteeksi, koska ymmärtää, ettei toinen vielä tunne kommunikointitapoja kyseisessä kulttuurissa. Tämän pitäisi mielestäni olla normaali asia tutustuttaessa keneen tahansa. Onhan samanlaisia kommunikaatioeroja hyvin monien eri ryhmien välillä, esimerkiksi eri sosiaaliluokkien. Voi olla, etteivät kaikki aina osaa asettua vastapuolen asemaan, mutta yleensä ihmiset näkevät jo hyvin pienistä ulkoisista vihjeistä, milloin joku kuuluu eri ryhmään kuin he itse.

        Minusta kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa vastaavanlaista huomaavaisuutta. Alussa pitäisi sietää "loukkaavaltakin" tuntuvia asioita sen vuoksi, että vastapuoli ei vielä tiedä loukkaavansa toista. Kun tuntee toisen ja tietää, mitkä asiat loukkaavat juuri häntä, pitäisi välttää näiden asioiden sanomista tai tekemistä. Mutta sitä ennemmin niitä ei voi välttää! Minä esimerkiksi inhoan syvästi sitä, että minulle vieras ihminen koskettaa minua. Jos näin kuitenkin tapahtuu, annan sen anteeksi siinä vaiheessa, kun henkilö ei vielä tiedä, että inhoan tuntemattomien ihmisten kosketuksia. Sama koskee myös kielellistä kommunikaatiota. Haluaisin tietysti myös, että vastapuoli ymmärtäisi omia kömmähdyksiäni siinä vaiheessa, kun en vielä tunne häntä.

        Mitkä edes ovat ne "yleispätevät" kriteerit, joita vasten "pelimies" vertaa oman toimintansa oikeellisuutta? Jos olen ymmärtänyt oikein, Pelimies-kirja kehottaa välttämään muun muassa epävarmuutta. Itse olen täysin päinvastaista mieltä. En näe mitään ongelmaa siinä, jos vastapuoli vaikuttaa epävarmalta. Se ei minusta vähennä hänen miellyttävyyttään millään tavalla vaan asia on jopa päin vastoin. Syy on tässä: Äärimmäisen itsevarmat ihmiset vaikuttavat helposti ylimielisiltä. He kuvittelevat jo tietävänsä, millainen vastapuoli on ja mitä vastapuoli odottaa. Tästä päästään takaisin tuohon "eri ryhmän" edustajiin tutustumiseen, josta kirjoitin ylempänä. Äärimmäisen itsevarma käytös osoittaa, ettei toinen osapuoli ole kiinnostunut tarkkailemaan vastapuolta. Sen sijaan epävarmasta ihmisestä näkee välittömästi, että hän tarkkailee vastapuolta ja yrittää selvittää, millä tavoin vastapuoli on tottunut kommunikoimaan ja millä tavoin vastapuoli reagoi mihinkin sanottuun tai tehtyyn asiaan. Se on minusta positiivinen asia, ei negatiivinen.

        Erityisen miellyttävän tuntuista vastapuolen epävarmuus on seksin aikana. Syy on sama kuin ylempänä, eli epävarma ihminen yleensä tarkkailee, mistä toinen osapuoli pitää. Hän on yleensä tunnustelevampi (pun intended) ja huomaavaisempi. Liian itsevarma ihminen ei yleensä tarkkaile toista osapuolta vaan tekee asioita, joista olettaa toisen pitävän.

        Minusta ainoat asiat, joissa täytyy toimia "oikein", ovat normaalit käyttäytymissäännöt. Toisin sanoen olisi hyvä, jos toinen osapuoli ei käyttäytyisi uhkaavasti eikä olisi tahallaan ilkeä. En ymmärrä, miksi kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa jotain nimenomaan siihen tilanteeseen liitettyä sääntökoodistoa. Vielä vähemmän ymmärrän, miksi juuri miesten pitäisi noudattaa tuota koodistoa mutta naisten ei. Tai jos nainen on lähestyvä osapuoli, miksi juuri hänen pitäisi noudattaa tiettyä sääntökoodistoa mutta miehen ei.

        Juuri persoonalliset reaktiot eri tilanteisiin tuovat esille ihmisen ihastuttavan ainutlaatuisuuden. En haluaisi, että vastapuoli noudattaisi mitään tiettyä yleispäteväksi väitettyä sääntökoodistoa, vaan kertoisi minulle juuri niistä asioista, joita hän kulloinkin ajattelee ja tuntee. Mielellään jo ensi sekunneista alkaen.

        Satutkohan tietämään, mitä Neil Strauss nykyään ajattelee pelimiesopeistaan? Hän on kirjoittanut kirjan "The Truth: An Uncomfortable Book About Relationships". Minusta Straussin neuvoista ei voi puhua ottamatta huomioon tuota jatko-osaa.

        "Minusta kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa vastaavanlaista huomaavaisuutta. Alussa pitäisi sietää "loukkaavaltakin" tuntuvia asioita sen vuoksi, että vastapuoli ei vielä tiedä loukkaavansa toista. Kun tuntee toisen ja tietää, mitkä asiat loukkaavat juuri häntä, pitäisi välttää näiden asioiden sanomista tai tekemistä. Mutta sitä ennemmin niitä ei voi välttää!

        Tuo ongelma on siinä, että luonnollisesti me pyritään saada pitämään kiinnostavalta vaikuttava ihminen meistä. Eikö ole aika luonnollista, että tutustumisvaiheessa pyritään nimenomaan tekemään toisen olo mukavaksi, jotta toinen nimenomaan kiinnostuu meistä seksuaalisesti. Jos heti luodaan jo alussa hankala fiilis, ei seksuaalista kiinnostusta pääse syntymään - sanotaan jotain liian loukkaavaa, jota ei osata erottaa jossain määrin leikkimielisestä väittelystä. Kyllä eri mieltä saa olla ja pitääkin olla. Naisen pitää osata mun mielestä sanoa riittävän hyvin mielipiteensä asiaan, eikä siitä pitäis liian helposti loukkaantua. Toki rajansa kaikella. Tämän takia asioista perillä oleminen auttaa, kun luodaan romanttisesti alkavaa suhdetta - täytyy osata näyttää omat mielipiteensä, mutta toisaalta ei saa toista loukata.

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Minusta kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa vastaavanlaista huomaavaisuutta. Alussa pitäisi sietää "loukkaavaltakin" tuntuvia asioita sen vuoksi, että vastapuoli ei vielä tiedä loukkaavansa toista. Kun tuntee toisen ja tietää, mitkä asiat loukkaavat juuri häntä, pitäisi välttää näiden asioiden sanomista tai tekemistä. Mutta sitä ennemmin niitä ei voi välttää!

        Tuo ongelma on siinä, että luonnollisesti me pyritään saada pitämään kiinnostavalta vaikuttava ihminen meistä. Eikö ole aika luonnollista, että tutustumisvaiheessa pyritään nimenomaan tekemään toisen olo mukavaksi, jotta toinen nimenomaan kiinnostuu meistä seksuaalisesti. Jos heti luodaan jo alussa hankala fiilis, ei seksuaalista kiinnostusta pääse syntymään - sanotaan jotain liian loukkaavaa, jota ei osata erottaa jossain määrin leikkimielisestä väittelystä. Kyllä eri mieltä saa olla ja pitääkin olla. Naisen pitää osata mun mielestä sanoa riittävän hyvin mielipiteensä asiaan, eikä siitä pitäis liian helposti loukkaantua. Toki rajansa kaikella. Tämän takia asioista perillä oleminen auttaa, kun luodaan romanttisesti alkavaa suhdetta - täytyy osata näyttää omat mielipiteensä, mutta toisaalta ei saa toista loukata.

        Juuri tähän, että on asioista perillä auttaa esimerkiksi yleissivistys. Lisäksi on hyvä, että on lukenut myös jonkin verran kirjallisuutta, jossa annetaan neuvoja parisuhteen löytämiselle. Juuri tämän tyyppinen kirjallisuus auttaa siinä, ettei alkuvaiheessa tee mitään "tyhmiä" mokia.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Olisiko ihan mahdotonta ajatella, että seksuaalinen palkitsemisvaltasi voisi perustua huomaavaisuuteesi ja selvästi havaittavissa olevaan aivotoimintaasi? Vai ovatko tällä palstalla vietetyt hetket vakuuttaneet sinut siitä, että toksinen maskuliinisuus on aina suositumpaa kuin kiltteys? Nyt joku järki tuohon touhuun. Anteeksi saarnani intensiivisyys."

        Vaikka mulla joissakin asioissa aivot toimisikin, on naisen kanssa yhdessä olo oikeessa elämässä aivan eri asia kuin se mitä esimerkiksi täällä voi saada käsitystä.

        Tuo kiltteys on ongelmallinen siinä, koska se helposti ymmärretään väärin, jolloin puhutaan täydestä nahjuksesta.

        "Tuo kiltteys on ongelmallinen siinä, koska se helposti ymmärretään väärin, jolloin puhutaan täydestä nahjuksesta."

        Sekoitat toisiinsa kiltteyden ja alistumisen. Ymmärsin, että tarkoitit nahjuksella alistuvaa henkilöä.

        Oma ymmärrykseni on tällainen: kiltti henkilö ottaa selvää omista ja muiden tarpeista ja pyrkii tyydyttämään ne eettisesti kestävällä tavalla. Tarpeet voivat olla monenlaisia: sosiaalisia, taloudellisia, seksuaalisia, emotionaalisia, uskonnollisia... mitä tahansa.

        Toksisen maskuliinisuuden edustajat (ja ns. "pelimiehet") ovat kyllä kiinnostuneita omien tarpeidensa tyydyttämisestä mutta eivät toisten.

        Sen sijaan alistuvat henkilöt eli nahjukset eivät ole kiinnostuneita omien tarpeidensa tyydyttämisestä. He joko ovat tai eivät ole kiinnostuneita muiden ihmisten tarpeista, mutta molemmissa tapauksissa omat tarpeet jäävät taka-alalle.

        Tällä perusteella minä kyllä väittäisin, että sinä olet nimenomaan kiltti. Olet tunnistanut tarpeesi ja pyrkinyt vastaamaan niihin. Olet vain yrittänyt vastata omiin tarpeisiisi pelkästään toksisen maskuliinisuuden mallien kautta. Haluat välttää seksuaalisen rankaisuvallan käyttöä ja kuvittelet, että pelimiesopit tarjoavat väylän sen kiertämiseen. Pelaaminen on kuitenkin toisen osapuolen tarpeita hyljeksivä ideologia, joten sekin perustuu toksiseen maskuliinisuuteen, vaikka ei sovellakaan esim. seksuaalista rankaisuvaltaa. Pelaaja ei koskaan kysy naiselta "Mitä sinä haluat?", koska oletuksena on, ettei nainen ainakaan halua vastata miehen tarpeisiin.

      • todellavaikeeta
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Juuri tähän, että on asioista perillä auttaa esimerkiksi yleissivistys. Lisäksi on hyvä, että on lukenut myös jonkin verran kirjallisuutta, jossa annetaan neuvoja parisuhteen löytämiselle. Juuri tämän tyyppinen kirjallisuus auttaa siinä, ettei alkuvaiheessa tee mitään "tyhmiä" mokia.

        "Minä esimerkiksi inhoan syvästi sitä, että minulle vieras ihminen koskettaa minua. Jos näin kuitenkin tapahtuu, annan sen anteeksi siinä vaiheessa, kun henkilö ei vielä tiedä, että inhoan tuntemattomien ihmisten kosketuksia. Sama koskee myös kielellistä kommunikaatiota. Haluaisin tietysti myös, että vastapuoli ymmärtäisi omia kömmähdyksiäni siinä vaiheessa, kun en vielä tunne häntä."

        Tähän ongelmaan meillä on olemassa nykyään laki - kouriminen on laissa seksuaalista ahdistelua.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Minä esimerkiksi inhoan syvästi sitä, että minulle vieras ihminen koskettaa minua. Jos näin kuitenkin tapahtuu, annan sen anteeksi siinä vaiheessa, kun henkilö ei vielä tiedä, että inhoan tuntemattomien ihmisten kosketuksia. Sama koskee myös kielellistä kommunikaatiota. Haluaisin tietysti myös, että vastapuoli ymmärtäisi omia kömmähdyksiäni siinä vaiheessa, kun en vielä tunne häntä."

        Tähän ongelmaan meillä on olemassa nykyään laki - kouriminen on laissa seksuaalista ahdistelua.

        "Tähän ongelmaan meillä on olemassa nykyään laki - kouriminen on laissa seksuaalista ahdistelua."

        En tarkoittanut kourimista vaan esimerkiksi Pelimies-kirjassa mainittua olkapään tai käsivarren koskettamista uuteen ihmiseen tutustuessa. Sellainen on kamalaa. Samaan kategoriaan menevät eteläeurooppalaiset poskipusut, mutta niitä on joissain tilanteissa vain pakko sietää.

        Tilanne on aivan eri, jos olen jo tutustunut ihmiseen ja esimerkiksi ollut sängyssä hänen kanssaan. Sen jälkeen saa ainakin minua kouria ja hiplailla niin paljon kuin ikinä haluaa. :D Tässä on kuitenkin varmasti yksilökohtaisia eroja.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        "Minusta kumppaniehdokkaisiin tutustuttaessa pitäisi noudattaa vastaavanlaista huomaavaisuutta. Alussa pitäisi sietää "loukkaavaltakin" tuntuvia asioita sen vuoksi, että vastapuoli ei vielä tiedä loukkaavansa toista. Kun tuntee toisen ja tietää, mitkä asiat loukkaavat juuri häntä, pitäisi välttää näiden asioiden sanomista tai tekemistä. Mutta sitä ennemmin niitä ei voi välttää!

        Tuo ongelma on siinä, että luonnollisesti me pyritään saada pitämään kiinnostavalta vaikuttava ihminen meistä. Eikö ole aika luonnollista, että tutustumisvaiheessa pyritään nimenomaan tekemään toisen olo mukavaksi, jotta toinen nimenomaan kiinnostuu meistä seksuaalisesti. Jos heti luodaan jo alussa hankala fiilis, ei seksuaalista kiinnostusta pääse syntymään - sanotaan jotain liian loukkaavaa, jota ei osata erottaa jossain määrin leikkimielisestä väittelystä. Kyllä eri mieltä saa olla ja pitääkin olla. Naisen pitää osata mun mielestä sanoa riittävän hyvin mielipiteensä asiaan, eikä siitä pitäis liian helposti loukkaantua. Toki rajansa kaikella. Tämän takia asioista perillä oleminen auttaa, kun luodaan romanttisesti alkavaa suhdetta - täytyy osata näyttää omat mielipiteensä, mutta toisaalta ei saa toista loukata.

        "Tuo ongelma on siinä, että luonnollisesti me pyritään saada pitämään kiinnostavalta vaikuttava ihminen meistä. Eikö ole aika luonnollista, että tutustumisvaiheessa pyritään nimenomaan tekemään toisen olo mukavaksi, jotta toinen nimenomaan kiinnostuu meistä seksuaalisesti. Jos heti luodaan jo alussa hankala fiilis, ei seksuaalista kiinnostusta pääse syntymään - sanotaan jotain liian loukkaavaa, jota ei osata erottaa jossain määrin leikkimielisestä väittelystä. Kyllä eri mieltä saa olla ja pitääkin olla. Naisen pitää osata mun mielestä sanoa riittävän hyvin mielipiteensä asiaan, eikä siitä pitäis liian helposti loukkaantua. Toki rajansa kaikella. Tämän takia asioista perillä oleminen auttaa, kun luodaan romanttisesti alkavaa suhdetta - täytyy osata näyttää omat mielipiteensä, mutta toisaalta ei saa toista loukata."

        Tästä olen sama mieltä. Minusta vain PUA-kulttuuri ei ole ratkaisu asiaan, koska eivät pokaajat ole kiinnostuneita naisten mielipiteistä. He ovat kiinnostuneita mahdollisimman moneen hyvännäköiseen naiseen tutustumisesta ja heidän kanssaan sekstailusta.

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Ongelmien kertomisessa on aina syytä olla järki mukana, kun tuntemattomaan ihmiseen tutustuu. Sitten kun tuntee paremmin, voi pikkuhiljaa enemmän avautua.

        Ymmärrän tämän, mutta nyt ongelmana on se, että kyseessä oleva pelko rajoittaa nimenomaan sitä tutustumista. Tämä on niin sanottu catch-22.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        Ymmärrän tämän, mutta nyt ongelmana on se, että kyseessä oleva pelko rajoittaa nimenomaan sitä tutustumista. Tämä on niin sanottu catch-22.

        Tein uuden keskustelun aloituksen tästä aiheesta "pokaaminen".

        Tämä keskusteluketju käsittelee pääasiassa lasten kasvattamista, joten ajattelin, että nyt vois vaihtaa maisemaa ja siirtyä ihan sellaiseen keskuteluun, jossa jo otsikkokin käsittelee pokaamista.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15368461/todellavaikeeta-vaittelee-pokaamisesta

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Tein uuden keskustelun aloituksen tästä aiheesta "pokaaminen".

        Tämä keskusteluketju käsittelee pääasiassa lasten kasvattamista, joten ajattelin, että nyt vois vaihtaa maisemaa ja siirtyä ihan sellaiseen keskuteluun, jossa jo otsikkokin käsittelee pokaamista.

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/15368461/todellavaikeeta-vaittelee-pokaamisesta

        Juu. Anteeksi. Minä vähän innostuin väärässä paikassa. :D

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        Juu. Anteeksi. Minä vähän innostuin väärässä paikassa. :D

        Ei mitään, jatketaan tuossa uudessa keskusteluketjussa :)

    • Kaisanoasaa

      Naiset hankkii lapsia väkivaltaisten jännämiesten kanssa. Joka viidessä perheessä on jännämies joka hakkaa sitä naista siellä eikä naiset tee mitään asialle. Todella surkeita naisia kun antavat lapsen nähdä sitä hakkaamista.

      • todellavaikeeta

        Väkivallan näkeminen nyt voisi ihan maalaisjärjelläkin ajatella olevan hyvinkin traumatisoivaa. Tärkeitä kysymyksiä kyllä.

      • lempeä_herätys

        "Todella surkeita naisia kun antavat lapsen nähdä sitä hakkaamista."

        Monet ovat taloudellisesti riippuvaisia puolisostaan, jolloin perheestä lähteminen huonontaisi lasten asemaa taloudellisesti. Ei ehkä niin paljon Suomessa mutta muualla maailmassa kyllä.

      • höpsistä

        Eikä ole. Riippuvaisia jostain muusta; elintaso joku muu jumi... ei ole taloudellisesti riippuvaisia naisia maassamme.

      • sävyeroja

        Minä olin hakkaamisen ja kiusaamisen kohde. Surkeaa oli juu katsella sitä isän avuttomuutta ja hätää asian edessä. Olen myös nähnyt vanhempiani hakattavan. Se oli minusta pikkaisen pliisumpaa ja simppelimpää emotionaalisesti kuin tuo eka tilanne.

    • Isotumma

      Miksi sinusta lasten seksuaalikasvatus kuuluu Suomi24-palstan sinkut osastolle?

      • todellavaikeeta

        Olen ymmärtänyt, että täällä palstalla on paljon jo siinä iässä olevia, jotka haluaisi kestävän parisuhteen, jolloin väistämättä tulee tämäkin todellisuus eteen - lapsiakin olis hyvä hankkia. Aika moni kuitenkin haluaa jossain vaiheessa lapsia, joten itse kyllä oletan, että lasten kanssa toimiminen kuuluu ihan perustaitoihin siinä missä pariutumisenkin taito. On täällä aikaisemminkin pohdittu sitä, onko palstalaisista isiksi. Jos mies sen sijaan onnistuu saamaan sellaisen naisen, jolla on jo ennestään aikaisemmasta liitostakin lapsia, ei tätä lasten kasvatus kysymystä voi silloinkaan täysin ohittaa.

    • kasvatettu

      Eikös tämä ole hieman väärä paikka aiheelle, ainakin palsta "yleistä kasvatuksesta" löytyy.
      (muuten mistä löytyy koko palstakartta kun kertoisi mitä palstoja on, eli näkisi heti koko puurakenteen yhdellä vilkaisulla?)
      Niin, tämä on vähän huono, kun osalla palstalaisia on haasteellista kantaa vastuuta itsestäänkin, niin ehkä monella ei ole painavaa sanottavaa vastuunottamisesta laajemmassakaan mielessä.

      Samaa mieltä "Dissident"in kanssa, tässä lähtökulma vähän tekninen
      "Eikö lasten kasvatusta voi myös ottaa teknisenä toimenpiteenä samalla tavalla kuin naisen pokaamista?"
      ,hajanainen
      "PUA kulttuurissakin naisen pokaaminen on aika pitkälti tekninen toimenpide"
      ja jäsentymätön
      "Lapsen seksuaalisuus kysymykset ovat valtavia tabuja"
      - lasten kasvatus vs."PUA kulttuuri jakaa hyvin paljon mielipiteitä, joten tässäkin voi olla nimenomaan filosofinen ongelma kyseessä." Filosofinen ongelma??

      Ehkä toisella palstalla aloittaja saisi tätä palapeliä paremmin kasaan, luulen.

      • todellavaikeeta

        Sanoin jo aikaisemminkin tässä keskusteluketjussa, että lasten kasvatuskysymykset ovat parisuhteeseen haluavalle sinkkumiehelle olennainen asia, koska aika moni kuitenkin jossain vaiheessa haluaa lapsia ja toisekseen, jos sinkkumiehellä on jonkin verran ikää, on todennäköisempää, että naisella, jonka joskus sitten onnistuu saamaan, on jo aikaisemmasta avioliitosta lapsia, joiden kanssa miehinkin on tultava toimeen. Täytyy siis osata ymmärtää lapsia.
        Enkä ole ensimmäinen, joka on pohtinut kysymystä, onko palstalaisista isiksi.

      • kasvatettu

        Toisella palstalla saat paremmin perspektiiviä, siellä on jo sellaisia ihmisiä, keille kasvatusasiat eivät ole enää teorioita, vaan tosielämää. Sieltä kannattaa paremmin kuulostella ja hakea oppia ja toisten kokemuksia, ja saa tietää tosikeissejä mielikuvituksen sijasta.
        ps.saa tässäkin kirjoitella, selvä se, mutta vastaukset voivat olla suorastaan huonoja, Dissident'in vastauksissa tässäkin on kyllä kokemuspohjaa, ja siksi kommentit hyviä ovatkin.

      • todellavaikeeta
        kasvatettu kirjoitti:

        Toisella palstalla saat paremmin perspektiiviä, siellä on jo sellaisia ihmisiä, keille kasvatusasiat eivät ole enää teorioita, vaan tosielämää. Sieltä kannattaa paremmin kuulostella ja hakea oppia ja toisten kokemuksia, ja saa tietää tosikeissejä mielikuvituksen sijasta.
        ps.saa tässäkin kirjoitella, selvä se, mutta vastaukset voivat olla suorastaan huonoja, Dissident'in vastauksissa tässäkin on kyllä kokemuspohjaa, ja siksi kommentit hyviä ovatkin.

        Mitä anonyymeja palstoja suosittelet?

      • kasvatettu

        Siksi kysyinkin edellä, kun en pikapäätä löytänyt palstakarttaa.
        Jo kirjoittamalla "kasvatus" tuohon "etsi aihealueita" -kenttään tulee ainakin tää aiheryhmä, minkä alla on monta palstaa. Muitakin lähellä olevia palstoja varmaan löytyy, mutta en tosiaan en ole tutkinut tämän suomi24:n palstakarttoja enemmin.

      • todellavaikeeta
        kasvatettu kirjoitti:

        Siksi kysyinkin edellä, kun en pikapäätä löytänyt palstakarttaa.
        Jo kirjoittamalla "kasvatus" tuohon "etsi aihealueita" -kenttään tulee ainakin tää aiheryhmä, minkä alla on monta palstaa. Muitakin lähellä olevia palstoja varmaan löytyy, mutta en tosiaan en ole tutkinut tämän suomi24:n palstakarttoja enemmin.

        Mä mielellään keskustelisin täällä suomi24 sivulla sellaisella palstalla, joka on aktiivisesti käytössä, jotta ei tarttis viikkoa odotella vastauksia. Valitettavasti kaikki palstat eivät ole yhtä aktiivisesti syystä tai toisesta käytössä, jolloin on ehkä järkevämpää kokeilla sellaista palstaa, joka on ainakin lähellä kyseistä aihetta kuten vaikkapa "kasvatus". Olettaisin kuitenkin, että sinkut palstalla on miehiä, jotka haluavat tulevaisuudessa kestävään parisuhteeseen ja mahdollisesti omia lapsia, jolloin lasten kasvatus kysymyksistä on lähes välttämätöntä olla perillä. Jos pariutuu myöhemmällä iällä oman ikäisen naisen kanssa, on myös hyvin todennäköistä, että nainen on eronnut ja on aikaisemmasta suhteesta lapsia, jolloin lasten kasvatuskysymykset ovat jokatapauksessa tavalla tai toisella läsnä.

      • huuhaatako
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Mä mielellään keskustelisin täällä suomi24 sivulla sellaisella palstalla, joka on aktiivisesti käytössä, jotta ei tarttis viikkoa odotella vastauksia. Valitettavasti kaikki palstat eivät ole yhtä aktiivisesti syystä tai toisesta käytössä, jolloin on ehkä järkevämpää kokeilla sellaista palstaa, joka on ainakin lähellä kyseistä aihetta kuten vaikkapa "kasvatus". Olettaisin kuitenkin, että sinkut palstalla on miehiä, jotka haluavat tulevaisuudessa kestävään parisuhteeseen ja mahdollisesti omia lapsia, jolloin lasten kasvatus kysymyksistä on lähes välttämätöntä olla perillä. Jos pariutuu myöhemmällä iällä oman ikäisen naisen kanssa, on myös hyvin todennäköistä, että nainen on eronnut ja on aikaisemmasta suhteesta lapsia, jolloin lasten kasvatuskysymykset ovat jokatapauksessa tavalla tai toisella läsnä.

        et tältä palstalta ole varmaan paljoa oppia saamassa, päinvastoin agiteeraat teorioitasi toisille suhteettomille miehille siinä toivossa että uskoisivat, on vähä huono maaperä.
        Parisuhde on tuossa vieressä, en tiiä onko parempi, aktiivinen se on.

    • Viinamies

      Vaikka poikaasi alkaa seurustelu kiinnostamaan niin se ei tarkoita että se saa seurustella. Siitä tulee ätmi yhä varmasti kun sinustakin. Juota sille viinaa heti nuorena niin sitten on toivoa saada naisia.

      • todellavaikeeta

        Mulla on tähän alkoholipolitiikkaankin erilainen linja. Pokaamiseen ei tarvita itseasiassa ollenkaan alkoholia. Pokaaminen on taitolaji, jonka voi oppia. Ainakin siinä voi kehittyä.

    • M184

      Onhan tuossa pari tyttöä tullut kasvatettua ja täytyy sanoa että jos olisin asioita noin vaikeimman kautta miettinyt niin tällä hetkellä olisi melko pitkä lista reseptilääkkeitä käytössä.

      Koska ollaan sinkkupalstalla niin pistän ajatukseni esille jo parisuhteen kautta miehen näkökulmasta.

      Parisuhteessa
      Pidä itsestäsi huolta
      Anna rakkautta ja ota sitä vastaan.
      Keskustele syvällisiä ja juttele pinnallisia sekä ennenkaikkea kuuntele ja ole läsnä.
      Ole esimerkki
      Huolehdi että kaksi edellistä asiaa kohtaavat jotta olet uskottava.

      Entäs kun tulee lapsi tai useampi.
      Sama lista kuin ylhäällä.
      Hiukan hifistelee miten ilmaiset asiat, mutta tolla rungolla pärjää.

      Sitten kaiken pohjalle se henkilökohtainen näkemys joka ehkä sotii hieman tätä nykyajan tasa-arvoa ja sukupuolineutraliutta vastaan mutta minulle on jo selkärangassa se malli että miehen pitää kasvattaa sellaiset "hartiat" että ne tosissaan jaksavat kantaa. Jos tulee totisempi paikka niin nainen voi tulla miehen olkapäätä vasten hakemaan suukon otsalle ja kuulemaan sanat " kyllä me tästäkin selvitään". Toki voi mieskin tihrustaa nykyään naisen silkkipaitaa vasten mutta minulle hieman vieras ajatus.

      Sanoisin myöskin että on vähän turhaa miettiä lapsen kasvatusta koska kyllähän sitä kasvaa myös vanhempana siinä ohessa. Välillä ei aina ole ollut varmuutta että kuka kasvattaa ja ketä. Tärkeintä on luoda turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Vaikutteita nuoret ja lapset saavat sieltä ja täältä mutta kummasti vaan meilläkin jälkikasvu tulee minun kanssa vielä juttelemaan esimerkiksi seurusteluun liittyviä asiota.

      Sitten meillä miehillä on tietysti yksi etu naisiin nähden me pystymme sanomaan "kysy äidiltäsi, se tietää paremmin."

      • misspönttöuuni

        Miksi ihmeessä sinä ikinä erosit siitä liitostasi?

        Olet ihan täysin valmis kunnollinen parisuhdemies.

      • M184
        misspönttöuuni kirjoitti:

        Miksi ihmeessä sinä ikinä erosit siitä liitostasi?

        Olet ihan täysin valmis kunnollinen parisuhdemies.

        Silloinen vaimoni päivitti minut nuorempaan ja ................., no kai siinä oli jotakin muutakin parempaa. Ei vain minulle ihan auennut.

      • misspönttöuuni
        M184 kirjoitti:

        Silloinen vaimoni päivitti minut nuorempaan ja ................., no kai siinä oli jotakin muutakin parempaa. Ei vain minulle ihan auennut.

        Voi helvetsoni. Vaimo on mennyt sekaisin.

      • juoksut-kotileikki-menot
        misspönttöuuni kirjoitti:

        Voi helvetsoni. Vaimo on mennyt sekaisin.

        Normaalia nyky suominaisen toimintaa.

      • M184
        misspönttöuuni kirjoitti:

        Voi helvetsoni. Vaimo on mennyt sekaisin.

        Se on se kolikon toinen puoli. Enemmän olen keskittynyt siihen toiseen puoleen joka kysyy että miten sekaisin sinä olit jos et pystynyt tekemään naistasi onnelliseksi.

      • misspönttöuuni
        M184 kirjoitti:

        Se on se kolikon toinen puoli. Enemmän olen keskittynyt siihen toiseen puoleen joka kysyy että miten sekaisin sinä olit jos et pystynyt tekemään naistasi onnelliseksi.

        Tangoon tarvitaan taksi...eiku kaksi.
        Järkevää päättelyä. Sitä tarvitsee itse kunkin silloin tällöin harrastaa..

        Ei kukaan yksin rettelöi..

      • rettelöi.yksinkin
        misspönttöuuni kirjoitti:

        Tangoon tarvitaan taksi...eiku kaksi.
        Järkevää päättelyä. Sitä tarvitsee itse kunkin silloin tällöin harrastaa..

        Ei kukaan yksin rettelöi..

        Nykynaisista suurin osa.

    • Raha-on-kemia

      Älkää vaan tehkö lapsia ellei teillä ole rahaa parisataa tuhatta ja vakityöpaikka.

      • lempeä_herätys

        En ole koskaan halunnut omia lapsia enkä halua tulevaisuudessakaan, mutta rahan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

      • todellavaikeeta
        lempeä_herätys kirjoitti:

        En ole koskaan halunnut omia lapsia enkä halua tulevaisuudessakaan, mutta rahan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

        Onko vähän tungetteleva kysymys, mutta ei ole pakko vastata: miksi muuten et halua lapsia?

      • lempeä_herätys
        todellavaikeeta kirjoitti:

        Onko vähän tungetteleva kysymys, mutta ei ole pakko vastata: miksi muuten et halua lapsia?

        Vastaan mielelläni.

        Tärkein syy on se, että halu puuttuu. Vähän samaan tapaan kuin ateisteilta puuttuu halu uskoa mihinkään itseään isompaan yliluonnolliseen voimaan. He eivät koe, että elämästä puuttuisi mitään ilman tuota uskoa. Minä en ole koskaan kaivannut lapsia enkä koe, että elämästäni puuttuisi mitään ilman niitä. Minulla sen sijaan on tarve uskoa johonkin itseäni isompaan yliluonnolliseen voimaan ja sitä kautta pystyn ymmärtämään ihmisiä, jotka haluavat lapsia. Heille elämä tuntuisi hiukan tyhjältä ilman lapsia. Minulle se ei tunnu tyhjältä ilman. Koen olevani eheä ja onnellinen nainen, vaikka en olekaan äiti.

        Toiseksi tärkein syy on, että minusta tuntuu hyvin epämiellyttävältä ajatus siitä, että toinen ihminen kasvaisi kehoni sisällä. En tiedä, mistä tällainen asia johtuu. :D Se huvittaa minua hieman. Monihan pitää juuri raskaana olemista ihanana asiana, mutta minä en jostain syystä halua ketään kasvamaan sisälleni.

        Kolmas syy on, etten erityisemmin viihdy lasten seurassa. En oikein pääse samalle aaltopituudelle heidän kanssaan. Minun on hyvin vaikeaa kehittää tunteita ihmisiä kohtaan, jotka eivät ole analyyttisiä. En oikein pidä äänekkäistä enkä impulsiivisistä ihmisiä, ja useimmiten lapset ovat ainakin jälkimmäisiä. Joku tietysti kommentoisi tähän, että kyllä biologia/äidinvaisto/tms. pitäisi huolta tunteiden kehittymisestä omaa lasta kohtaan, mutta itse en halua "testata" asiaa kenelläkään elävällä ihmisellä. Eikä tämä ole edes tärkein syy, miksi en halua lasta.

        Neljäs syy on, että en voi valita, millainen henkilö elämääni tulee. En usko siihen, että lapset olisivat aina samanlaisia kuin vanhempansa. Minä haluan valita, millaisia ihmisiä elämääni tulee.

        Viides syy on elämäntyyliin liittyvä. Haluan viettää joka päivä aikaa hiljaisuudessa ja mielellään tekstien parissa. En usko, että siihen olisi mahdollisuutta lapsiperheessä.

        Toivottavasti tämä selvensi tilannettani hieman. :)

    • rennostiM

      Lastenkasvatus on muutenkin täyttä työtä. Jos siinä vielä joutuu puntaroimaan erisuuntaisia voimallisia oivalluksia, ei aika riitä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      76
      3521

    2. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      28
      2217

    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      83
      1995

    4. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      19
      1540

    5. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1421

    6. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      27
      1383

    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      7
      1354

    8. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      67
      1307

    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1227

    10. Kerro nainen

      Milloin huomasit, että kyse ei ole ihastumisesta vaan jostain selvästi vakavammasta.
      Ikävä
      53
      1065
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt