Golden Globe Race : Venetyypin vaikutus nopeuteen

Veneiden vrk-matkoihin/SOG on vaikuttamassa paitsi tuulet myös merivirrat, jotka tässä vaiheessa taitavat enimmäkseen olla vastaisia. Virrat voivat osaltaan selittää trackerissä nähtyjä väärään suuntaan liikkumisia. Afrikan rannikkoa lähestyessä puskee sitten vastaan Benguelan kylmä merivirta.
Vähän säälittää, kun Tapio Lehtisen veneen oleellisessa yksinurjehdusvarustuksessa on ongelmia: Windpilotin tuuliperäsimen toistuvat viat, aurinkopaneelien kytkentöjen ongelmat, hydrogeneraattorin sähköliitokset eikä upouusi moottorikaan enää käynnisty sähkön tuottoon.... Koville varmasti ottaa, jos HF-radiooonkaan ei enää riitä virtaa!
Seppomartin huomautus veneiden lastista oli paikallaan. Oma käsitykseni on, että raskas kuorma (mm. vesi- ja muonavarastot) vaikuttavat eri tyyppisiin veneisiin eri tavoin. Kapeahko S&S näyttää uivan paljon syvemmällä kuin alunperin pitkänmatkan veneiksi suunnitellut Rustler 36:set.
Ennen vanhaan pitkäkölisen veneen (jossa kiinteälapainen potkuri on kölin ja peräsimen välisessä aukossa) potkuriakseliin oli tapana maalata merkki lapojen kohdalle. Kilpapurjehduksissa akselli lukittiin siihen asentoon, jossa 2-lapaisen potkurin lavat olivat kölin takareunan suojassa.

Nuo Gaia 36:n vauhdit eri olosuhteissa koskivat varmaankin tyhjää venettä. Luulisi, että veneen ominaisuudet ovat aivan toiset, kun siihen lastataan yli 1000 kg kuormaa. En löytänyt tietoa GGR-veneiden varustuksien painoista, mutta omasta kokemuksesta tiedän pallonkiertovarustuksen olevan yllättävän raskas. Itsellä se oli n. 1500kg, vaikka 2 hengen vesivarastot olivat vain 400 kg. Koska water-maker ei ole GGR-veneissä sallittu, juomavettä (ja muonaa) varmaankin on varattu 300 vrk:n tarvetta varten. Valtameriveneissä normikulutukseksi arvioidaan 5 litraa henkeä kohti vrk:ssa, jolloin vettä pitäisi olla 1,5 tn! Lisäksi tulee kaikki muu varustus.
Oma Hydrovane-tuuliperäsimeni painoi 63 kg. Ymmärrän hyvin, miksi usea kilpailija oli päätynyt valitsemaan 20kg painoluokan alumiiinisen esim. Windpilotin tai muun kevyen mallisen tuuliperäsimen kuten ranskalainen Peche teki (ja varmaankin nyt katuu).
Raskas paino vieläpä väärässä paikassa muuttaa veneen ominaisuuksia. Veneiden LYS-luvuilla tai potkurin mallilla ei varmaankan ole merkitystä GGR-kisassa.

painonlisäys kirjoitti:

Nuo Gaia 36:n vauhdit eri olosuhteissa koskivat varmaankin tyhjää venettä. Luulisi, että veneen ominaisuudet ovat aivan toiset, kun siihen lastataan yli 1000 kg kuormaa. En löytänyt tietoa GGR-veneiden varustuksien painoista, mutta omasta kokemuksesta tiedän pallonkiertovarustuksen olevan yllättävän raskas. Itsellä se oli n. 1500kg, vaikka 2 hengen vesivarastot olivat vain 400 kg. Koska water-maker ei ole GGR-veneissä sallittu, juomavettä (ja muonaa) varmaankin on varattu 300 vrk:n tarvetta varten. Valtameriveneissä normikulutukseksi arvioidaan 5 litraa henkeä kohti vrk:ssa, jolloin vettä pitäisi olla 1,5 tn! Lisäksi tulee kaikki muu varustus.
Oma Hydrovane-tuuliperäsimeni painoi 63 kg. Ymmärrän hyvin, miksi usea kilpailija oli päätynyt valitsemaan 20kg painoluokan alumiiinisen esim. Windpilotin tai muun kevyen mallisen tuuliperäsimen kuten ranskalainen Peche teki (ja varmaankin nyt katuu).
Raskas paino vieläpä väärässä paikassa muuttaa veneen ominaisuuksia. Veneiden LYS-luvuilla tai potkurin mallilla ei varmaankan ole merkitystä GGR-kisassa.

Lue lisää

10% lisää painoa hidastaa venettä suuruusluokkaa 1% keskimäärin. Jos painoa on 1300 kg yli tuon, pitää siis laskettuja nopeuksia korjata keskimäärin n. 2% eli ei havaittavasti. Toki joillain tuulensuunnilla ja -nopeuksilla eroa on enemmän, mutta toisaalta toisilla vene voi nopeutuakin. Paino lienee pilssissä pääosin eli lisää veneen vakautta ja tietysti myös vesilinjaa. Molemmista on etua kryssillä keskituulesta ylöspäin.

Tuossa mittakirjassa on myös 450 kg miehistö eli 1300 kg painoeroon pitää ottaa lähes 1700 kg enemmän varusteita. Toki miehistöllä on myös laidalla istuessaan oikaisevaa momenttia, ei kuitenkaan enempää kuin 1700 kg pilssissä.

Painoa ja miehistön laidallaoloa suurempi vaikutus on potkurilla. Tuossa mittakirjassa oli kääntyvälapainen potkuri ja GGR-veneissä kiintolapainen. Tietysti myös purjevarustuksessa voi olla merkittävää eroa, joka myös helposti vaikuttaa painoa enemmän.

Joakim1 kirjoitti:

10% lisää painoa hidastaa venettä suuruusluokkaa 1% keskimäärin. Jos painoa on 1300 kg yli tuon, pitää siis laskettuja nopeuksia korjata keskimäärin n. 2% eli ei havaittavasti. Toki joillain tuulensuunnilla ja -nopeuksilla eroa on enemmän, mutta toisaalta toisilla vene voi nopeutuakin. Paino lienee pilssissä pääosin eli lisää veneen vakautta ja tietysti myös vesilinjaa. Molemmista on etua kryssillä keskituulesta ylöspäin.

Tuossa mittakirjassa on myös 450 kg miehistö eli 1300 kg painoeroon pitää ottaa lähes 1700 kg enemmän varusteita. Toki miehistöllä on myös laidalla istuessaan oikaisevaa momenttia, ei kuitenkaan enempää kuin 1700 kg pilssissä.

Painoa ja miehistön laidallaoloa suurempi vaikutus on potkurilla. Tuossa mittakirjassa oli kääntyvälapainen potkuri ja GGR-veneissä kiintolapainen. Tietysti myös purjevarustuksessa voi olla merkittävää eroa, joka myös helposti vaikuttaa painoa enemmän.

Lue lisää

Itselläni on ollut se käsitys, että painava varustus pitäisi sijoittaa keskiveneeseen vesilinjan alapuolelle. Aallokko-ominaisuudet huononevat, jos lasti on keulassa ja perässä. Ei vakaus ainakaan parane, jos painot sijoitetaan vesilinjaa korkemmalle. Tuntuu yllättävältä arviolta, että painava lasti hidastaisi vain 2%. Olisikohan venetyypeissäkin eroja tässä suhteessa. Voisi kuvitella kevyemmän ja kapeamman veneen kärsivän 2 tn painon lisästä enemmän kuin raskasrakenteisemman ja leveämmän paatin - vrt Rustler 36 vs. Gaia 36.
Kisaa pitkään johtanut ranskalainen Peche oli joka tapauksessa koettanut pitää Rustler 36:nsa mahdollisimman kevyenä tinkien jopa purjevarustuksesta ja oli hankkinut mahdollisimman kevyen tuuliperäsimen ja kevytrankenteisen peräsinpinnan.
Venetyypeissä on eroja siinäkin, mitä mahdollisuuksia on sijoittaa vesitankkeja pilssiin keskiveneeseen ja miten kantava perä/keula kussakin on.

1/5 matkasta taitettu ja 18:sta enää 12 mukana GGR:ssä, vaikka veneiden pitäisi olla paljon luotettavampia kuin modernimmat. Kuinka moni pääsee maaliin? Taitaa tulla vielä paljon haastavampia olosuhteita myöhemmin?

Joakim1 kirjoitti:

1/5 matkasta taitettu ja 18:sta enää 12 mukana GGR:ssä, vaikka veneiden pitäisi olla paljon luotettavampia kuin modernimmat. Kuinka moni pääsee maaliin? Taitaa tulla vielä paljon haastavampia olosuhteita myöhemmin?

Lue lisää

Onko noista kerrottu mistä syystä ovat keskeyttäneet? 6 keskeyttänyttä venettä näin alussa on tuntuu aika paljolta.

GGR sivuilla on kyllä raportoitu kaikki keskeyttämisten syyt. Johdossa startistä lähtien olleen ranskalaisen Pechen ongelmaksi tuli tuuliperäsimen hajoaminen ja pian sen jälkeen peräsinpinnan katkeaminen. Peräsinpinna ei ollut alkuperäinen, vaan oli kisaa varten kevennetty putkirakenteinen versio. Vauriot syntyivät 50 kn tuulessa ja merenkäynnissä. Kilpasäännön mukaan keskeyttämiseksi katsotaan, jos turvautuu satelliittipuhelimeen niinkuin Peche teki. Hän jatkaa nyt cruising-luokassa ja aikonee poiketa Kapkaupunkiin tuuliperäsimen vaihtoon ja peräsinpinnan uusimiseen. Purjehduksen keskeyttämisesti ei liene kyse, vaikka sääntöjen mukaan ei voinut jatkaa kilpaluokassa. Kisan vanhin osallistuja (72 v) on nyt kärjessä. Hän lienee myös kokeinen: ennestään viisi yksinpurjehdusta yksinään pallon ympäri.

Ymmärtääkseni kysymykset keskeyttämisistä eivät liity veneiden rakenteelliseen luotettavuuteen, vaan henkilökohtaisiin syihin kuten väsymiseen ja erityisesti veneiden varustuksen ongelmiin. Uudet kevytrakenteiset tuuliperäsimet eivät ilmeisesti ole sittenkään olleet riittävän vahvarakenteisia eikä siksi yhtä luotettavia kuin perinteiset Aries, Monitor ja Hydrovane. Istvan Kopak oli aikaisemmin purjehtinut Monitor-tuuliperäsimen ohjaamana pallon ympäri. Nyt Windpilot sponsoroi ja siksi oli vaihtanut sponsorifirman tuotteeseen, joka kai en toiminut hyvin ja johti kisaluokasta ulos.
Myös nämä raportit kannattaa lukea. : http://goldengloberace.com/its-personal/
https://www.sailfeed.com/2018/08/golden-globe-race-windvane-politics-2/
GGR:llä on myös facebook-sivustot, joista löytyy monenlaista tietoa.

Joakim1 kirjoitti:

1/5 matkasta taitettu ja 18:sta enää 12 mukana GGR:ssä, vaikka veneiden pitäisi olla paljon luotettavampia kuin modernimmat. Kuinka moni pääsee maaliin? Taitaa tulla vielä paljon haastavampia olosuhteita myöhemmin?

Lue lisää

Katsotaan, miten hyvin nyt valmistetut Pogot pärjää 50 vuoden päästä. Eikös nuo veneet ole vanhoja ja niihin on nyt kauheassa kiireessä tehty monenlaisia fiksauksia deadlinen lähestyessä?

Ei kai tuolla voi nukkua montaa tuntia kerrallaan, jos on tarkoitus pärjätä kisassa. Eri tilanne tietysti, jos on vain seikkailemassa.

En ole kaikkia negatiivisia vmg-tapauksia tarkastanut, mutta enimmäkseen mielestäni ovat johtuneet varusteongelmista, esim vain toinen halssi ollut mahdollinen purjehtia. Kun siihen lisää sen, että oikea suunta ei ole suoraan kohti kääntömerkkiä, kasvaa negatiivisen vmg:n herkkyys.

Mutta kun kisassa pitääkin olla nopeampi eikä mukavampi. Tapion venetyyppi oli kyllä harkinnan tulos.

Siinä alkuperäisessä kisassa vain yksi lopulta ylitti maaliviivan (toinen olisi halutessaan voinut), joten ei tämä veneiden hajoaminen vuonna 2018 mikään yllätys ole. Eikä olisi mikään yllätys, jos kukaan ei pääsisi maaliin asti. Toivottavasti joku kuitenkin tässä onnistuu!

Ainakin yhdellä oli se tilanne, että vain toista halssia pystyi purjehtimaan. Silleen mennään, kunnes asian saa korjattua.

Väitit Gaian tuuliperäsintä painavaksi. Servolapaisen Windpilotin perusmallin paino on 13 kg, Windpilot Pacificin painoksi ilmoitetaan 30kg. Jos näitä alumiinisia saksalaisia tuuliperäsimiä verrataan teräsrakenteisiin, esim kalifornialaisen Monitoriin tai englantilaiseen Hydrovaneen, ne ovat suht kevyitä. Hydrovane painaa 30-50g mallista riippuen ja voi painaa enemmänkin riippuen veneen mallista (valmistaja tekee kullekin venetyypille mitoitetun).
Kuulopuheiden mukaan Tapion veneen kapeassa peräpeilissä taisi olla tilanpuutteen ongelma hydrogeneraattorin takia. Tuuliperäsimen lapa ei mahtunutkaan kääntymään riittävästi. Hydrogeneraattori irtosi ja jäi roikkkumaan kaapelinsa varaan eikä ollut korjattavissa. Hydrogenun painoa en tiedä.
Pechen kevytrakenteisen tuuliperäsimen hitsaussauma repesi 50kn tuulessa.
Windpiloteissa on tyyppi-ilmiönä ollut pulttien irtoamisia, koska rosteripultit on käsitelty silikonilla elektrolyyttisen korroosion estämiseksi. Windpilotin raskaammaissa Pacific Plus malleissa on sattunut useita alumiiniakselin pettämisiä.

Windpilotissa on yksi käsittämättömän huono rakenneratkaisu, akseliliitos on hitsattu niin, että sisäkkäin menevät putket ovat melkein päittäin toisissaan. Tämä oli Tapiolla tiedossa ja ongelma etukäteen korjattu.

Manuaali kehottaa melkein viikoittain alkuvaiheessa tarkistamaan pulttien kireydet. Myöhemmin tarkistukset kuukausittain, lopuksi vuosittain.

varusteongelmia kirjoitti:

Väitit Gaian tuuliperäsintä painavaksi. Servolapaisen Windpilotin perusmallin paino on 13 kg, Windpilot Pacificin painoksi ilmoitetaan 30kg. Jos näitä alumiinisia saksalaisia tuuliperäsimiä verrataan teräsrakenteisiin, esim kalifornialaisen Monitoriin tai englantilaiseen Hydrovaneen, ne ovat suht kevyitä. Hydrovane painaa 30-50g mallista riippuen ja voi painaa enemmänkin riippuen veneen mallista (valmistaja tekee kullekin venetyypille mitoitetun).
Kuulopuheiden mukaan Tapion veneen kapeassa peräpeilissä taisi olla tilanpuutteen ongelma hydrogeneraattorin takia. Tuuliperäsimen lapa ei mahtunutkaan kääntymään riittävästi. Hydrogeneraattori irtosi ja jäi roikkkumaan kaapelinsa varaan eikä ollut korjattavissa. Hydrogenun painoa en tiedä.
Pechen kevytrakenteisen tuuliperäsimen hitsaussauma repesi 50kn tuulessa.
Windpiloteissa on tyyppi-ilmiönä ollut pulttien irtoamisia, koska rosteripultit on käsitelty silikonilla elektrolyyttisen korroosion estämiseksi. Windpilotin raskaammaissa Pacific Plus malleissa on sattunut useita alumiiniakselin pettämisiä.

Lue lisää

Pienessä peräpeilissä hydrogeneraattorin ja tuuliperäsimen servolavan liikeradat ovat varmaan ongelmalliset, ellei tuuliperäsimen lapa ole erityisen takaviistoinen.
Hydro painaa mallista riippuen n. 7.5kg ja massiivinen säädin samaa luokkaa mutta se sijoitetaan lähemmäksi akkuja.

Koeta nyt päättää kun samassa jutussa moitit sekä painavia/kestäviä valintoja että kevyitä/heikkoja.

Aalto ei kaadu matalana tai pikkuroiskeina cockpittiin vaan iskee varsin kovasti. Päivän valossa on kyllä kaunis turkoosi ennen valkoista kuohua. Nykyveneissä aukinainen perä varmistaa tyhjennyksen ennen seuraavaa täyttöä. Ei tarvitse arvailla putkien halkaisijoita, Pian tuo selviää kun veneet saapuvat ärjyville nelikymppisille

Perinteinen pieni istuinlaatikkokaan ei ole ongelma. Veneen vakaus ei muutu, vaikka laatikko on piripintaan täynnä vettä. Nuo nimimerkki seilorin läpät taitavat olla kesyjen kotivesien virityksiä. Niillä ei ole merkitystä isoilla vesillä kuten seppomartti jo totesi.
Olin omalla pallonkierrollani SSB-yhteydessä tanskalaiseen yksinpurjehtijaan (Hans Kokholm), joka 4 vuoden retkellä kiersi pallon Albin Balladilla (ilmeisesti ensimmäinen Balladilla tehty pallon kierto) . Intian valtameren ylityksessä pasaati puhalsi pari viikkoa 16 m/s, välillä selvästi enemmän. Tanskalainen ilmoitti merenkäynnin heikentyneen, kun eräänä päivänä vedenpinta istuinlaatikossa oli ainoastaan 10 cm! Vedenpinnan korkeus istuinlaatikossa oli objektiivinen merenkäynnin mittari.

varusteongelmia kirjoitti:

Perinteinen pieni istuinlaatikkokaan ei ole ongelma. Veneen vakaus ei muutu, vaikka laatikko on piripintaan täynnä vettä. Nuo nimimerkki seilorin läpät taitavat olla kesyjen kotivesien virityksiä. Niillä ei ole merkitystä isoilla vesillä kuten seppomartti jo totesi.
Olin omalla pallonkierrollani SSB-yhteydessä tanskalaiseen yksinpurjehtijaan (Hans Kokholm), joka 4 vuoden retkellä kiersi pallon Albin Balladilla (ilmeisesti ensimmäinen Balladilla tehty pallon kierto) . Intian valtameren ylityksessä pasaati puhalsi pari viikkoa 16 m/s, välillä selvästi enemmän. Tanskalainen ilmoitti merenkäynnin heikentyneen, kun eräänä päivänä vedenpinta istuinlaatikossa oli ainoastaan 10 cm! Vedenpinnan korkeus istuinlaatikossa oli objektiivinen merenkäynnin mittari.

Lue lisää

Joskus olen yksinpurjehduksella kiinnittänyt pelastuslautan istuinlaatikon pohjalle. Tilavuus pienenee monta sataa litraa ja paino lähemmäksi keskivenettä.

Enpä pitäisi hyvänä valintana valtamerille venettä, jonka sitloora tyhjenee sisälle veneeseen. Parempi jos kynnys sisälle on sen verran korkea, ettei veden tulo sisälle ole luukun tiivisteistä riippuvainen! GGR-veneet eivät ole avoperäisiä ja nyt on kysymys niistä.
Harmi tosiaan, että Tapion radioyhteydetkin ovat olleet heikot akkujen latauksen puutteesta johtuen. Ehkäpä hän joutuu poikkeamaan Kapkaupunkiin korjauksia varten - ja joutuu siinä tapauksessa ulos kilpaluokasta.

varusteongelmia kirjoitti:

Enpä pitäisi hyvänä valintana valtamerille venettä, jonka sitloora tyhjenee sisälle veneeseen. Parempi jos kynnys sisälle on sen verran korkea, ettei veden tulo sisälle ole luukun tiivisteistä riippuvainen! GGR-veneet eivät ole avoperäisiä ja nyt on kysymys niistä.
Harmi tosiaan, että Tapion radioyhteydetkin ovat olleet heikot akkujen latauksen puutteesta johtuen. Ehkäpä hän joutuu poikkeamaan Kapkaupunkiin korjauksia varten - ja joutuu siinä tapauksessa ulos kilpaluokasta.

Lue lisää

Kuvista päätellen istuinlaatikko on modifiitu hyvin pieneksi, pelastuslautta on istuinlaatikossa ja bridge deck on korkea. Aaltoja on selvästi ajateltu ja varauduttu.
Valitettavasti etäisyys kärkeen kasvaa hiljalleen.

En tiedä taustoja, mutta tuntuu erikoiselta jos Tapio ei itse ole ollut mukana asennusvaiheessa. Itse pyrkisin tekemään/valvomaan jokaisen vaiheen, niin tietää missä on haavoittuvia kohtia kun tulee vikoja.

Ihme juttu tuo moottorivalinta Tapion veneessä. Olen käsittänyt että nuo Lombardinit eivät esimerkiksi toimi lainkaan ilman sähköä, vaan niissä on ilmeisesti suuttimiin liittyvää ohjauselektroniikkaa. Saati että koneen voisi käynnistää kammella tai hydraulisesti. Esim. Bukhilta löytyy tällaisia malleja. Parempi olisi ollut perinteinen täysmekaaninen diesel kone ja vaikka varalaturi kera laturin hihnojen.
Tapiolla on ollut tuon koneen kanssa ongelmia (vaikka on uusi - ja ehkä juuri siksi!) ja siitä ilmeisesti levisi vaihdelaatikko matkalla Ranskaan. Kenties kone on saatu sponsorilahjoituksena ja tietysti lahjahevosen suuhun ei parane katsoa.

YxSeuraaja kirjoitti:

Ihme juttu tuo moottorivalinta Tapion veneessä. Olen käsittänyt että nuo Lombardinit eivät esimerkiksi toimi lainkaan ilman sähköä, vaan niissä on ilmeisesti suuttimiin liittyvää ohjauselektroniikkaa. Saati että koneen voisi käynnistää kammella tai hydraulisesti. Esim. Bukhilta löytyy tällaisia malleja. Parempi olisi ollut perinteinen täysmekaaninen diesel kone ja vaikka varalaturi kera laturin hihnojen.
Tapiolla on ollut tuon koneen kanssa ongelmia (vaikka on uusi - ja ehkä juuri siksi!) ja siitä ilmeisesti levisi vaihdelaatikko matkalla Ranskaan. Kenties kone on saatu sponsorilahjoituksena ja tietysti lahjahevosen suuhun ei parane katsoa.

Lue lisää

Ei tullut moottori lahjoituksena. Testitunteja asennuksen jälkeen vain kertyi lähes olemattoman vähän. Vähän epäilen, ettei noissa Lombardinin pkkudieseleissä sähköä suuttimille tarvita. Ja joka tapauksessa moottorin käyttö olisi vain hyvin tilapäinen ensiapu sähkön tuottamiseen, sallittu polttoainemäärä oli hyvin rajallinen. Moottorin käynti on siis vain toissijainen ongelma.

Tapion tuntien keskeyttäminen ei ole odotettavissa oleva vaihtoehto. Jo pysähdys Kapkaupungissa ongelmia korjaamassa ja siksi siirtyminen Chichester-luokkaan olisi kova pala. Saattaa hyvin jatkaa sähköttömänä veneenä kierroksen loppuun. Pieni aurinkopaneli riittää edelleen tuottamaan sen verran, että paikannus harvaan tahtiin onnistuu.

Sähköä tarvitsee lisäksi varmaankin otsalamppuun - ei paljoa muuhun! Kulkuvalojakaan tuskin tarvitsee, eiköhän nuo laivat laske tähystyksen lähinnä tutkahavaintojen varaan. Toisaalta GGR veneissä on aktiivinen tutkanheijastin (ja samalla tutkanpaljastin) joka ei tietysti nyt toimi, jos sähköä ei ole. Toivotaan, että Tapion vene näkyy silti tutkassa.

Sehän oli 20.8. klo 04 utc. Sen jälkeen ei tietoja. Kärki menee 150-160 mpk/24h.

seppomartti kirjoitti:

Sehän oli 20.8. klo 04 utc. Sen jälkeen ei tietoja. Kärki menee 150-160 mpk/24h.

Muiden sijainti lähtee tunnin välein, Tapiolta aina kun sattuu pienellä aurinkopanelilla kerättyä sen verran, että saa tiedon lähtemään.

Tapion ja Kapakaupungin välissä on pläkäalue, johon joutuu kaiken lisäksi kryssimään. Se 20.8. tieto taisi olla juuri paaran halssilla ajettua, jolloin vmg kohti Kapia on hyvin pieni. Kärki on pläkäalueen toisella puolen voimistuvassa avotuulessa.

ei.sähköä kirjoitti:

Muiden sijainti lähtee tunnin välein, Tapiolta aina kun sattuu pienellä aurinkopanelilla kerättyä sen verran, että saa tiedon lähtemään.

Tapion ja Kapakaupungin välissä on pläkäalue, johon joutuu kaiken lisäksi kryssimään. Se 20.8. tieto taisi olla juuri paaran halssilla ajettua, jolloin vmg kohti Kapia on hyvin pieni. Kärki on pläkäalueen toisella puolen voimistuvassa avotuulessa.

Lue lisää

Eilisen puhelun mukaan vesigeneraattoriin löytyi liitin varaosana ja se näyttää nyt toimivan. Sähköä vain tule, kun Tapio näyttää kartan mukaan istuvan aivan keskellä pläkää ja nopeutta vain pari solmua.

Paikannuksen voi kisatoimiston mukaan asettaa sellaiseen tilaan, että se herää kerran vuorokaudessa ja lähettää sijainnin. Niillä asetuksilla paikantimen omat akut riittävät perille saakka, jos kaikki muu sähkö veneestä pimenee.

Korjaan, tämä oli siis tiivistelmä päivän virallisesta GGR-satelliittipuhelusta.

Jospa voltit ovat olleet yhdeksän, mutta genu on korjattu juuri ennen lähetystä. Lataustaso ei ole vielä noussut.

Eilisen puhelun perusteella Tapio istui plägässä, joten siitä johtuen hydro ei tuottanut mitään. Edellisenä päivänä se oli kevyessä kelissä tuottanut ampeerin verran. Tapio oli tosiaan ottanut kaikki sähkölaitteet pois päältä, joten siitä johtunee tuo sijaintitiedon puuttuminen.

Koko puhelun voin kuunnella Sound Cloudista: https://soundcloud.com/goldengloberace/tapio-lehtinen-weekly-satellite-call-220818?in=goldengloberace/sets/tapio-lehtinen#t=0:00

sanoisin että 9V voltin jännitteet kun on akussa useamman vuorokauden, niin sen voi sen jälkeen laskea ongelmajätteeksi.

Norjalainen Seilmagasinet seuraa Arne Wiigin purjehdusta ja reittivalintoja. Se raportoi, että Tapion hydrogeneraattori on toistuvasti polttanut sulakkeita. Enää yksi sulake jäljellä. Tämän tiedon mukaan laite ei olisikaan kunnossa - ei ainakaan silloin, kun raportoitiin lehden verkkosivuille.
Kärkiveneet, joihin norjalaisen OE32 on liittynyt, suuntaavat etelämmäksi välttääkseen 3-4 kn merivirran ja kovan tuulen aiheuttaman aallokon Afrikan eteläpuolella. Arne Wiig kertoi satelliittiraportissa tuulen olleen vain 30 kn, mutta silti aallonkorkeus 8 m. Säätiedot veneisiin SSB:n kautta, johon Tapiolla ei virranpuutteen takia ole mahdollisuutta.

varusteongelmat kirjoitti:

Norjalainen Seilmagasinet seuraa Arne Wiigin purjehdusta ja reittivalintoja. Se raportoi, että Tapion hydrogeneraattori on toistuvasti polttanut sulakkeita. Enää yksi sulake jäljellä. Tämän tiedon mukaan laite ei olisikaan kunnossa - ei ainakaan silloin, kun raportoitiin lehden verkkosivuille.
Kärkiveneet, joihin norjalaisen OE32 on liittynyt, suuntaavat etelämmäksi välttääkseen 3-4 kn merivirran ja kovan tuulen aiheuttaman aallokon Afrikan eteläpuolella. Arne Wiig kertoi satelliittiraportissa tuulen olleen vain 30 kn, mutta silti aallonkorkeus 8 m. Säätiedot veneisiin SSB:n kautta, johon Tapiolla ei virranpuutteen takia ole mahdollisuutta.

Lue lisää

Hei! Tuo sulakejuttu on kyllä norjalaisten keksimää. Tapin hydro ei ole "polttanut" yhtään sulaketta ja hydro on kunnossa. Alkuperäinen liitin hajosi mutta varaliitin löytyi teipattuna varapotkurin keskiöstä. Tapio ei voi polttaa yhtään sulaketta, sillä kaikki sulakkeet ovat automaattisulakkeita.

Tapio on saanut joka päivä sääraportin radioamatöörien välittämänä. Sähkö akuissa riittää kuunteluun ja Tapiolle on yksisuuntaisesti annettu joka ilta tietoa.

SSB-radioyhteys on sallittu ja varmasti hyödyllinenkin. Näinhän säännöissäkin todetaan: "Competitors may communicate freely (by radio or by hailing) with other competitors, or other mariners on vessels at sea, requesting or giving any verbal information/advice whatsoever, even if this is considered weather routing".
Tapio oli SSB:llä yhteydessä Suomeen radioamatöörien kautta, kunnes akut tyhjenivät.

varusteongelmat kirjoitti:

SSB-radioyhteys on sallittu ja varmasti hyödyllinenkin. Näinhän säännöissäkin todetaan: "Competitors may communicate freely (by radio or by hailing) with other competitors, or other mariners on vessels at sea, requesting or giving any verbal information/advice whatsoever, even if this is considered weather routing".
Tapio oli SSB:llä yhteydessä Suomeen radioamatöörien kautta, kunnes akut tyhjenivät.

Lue lisää

Eikös tuossa selvästi rajoiteta radioyhteys muihin merenkulkijoihin merellä. Tällöim maista saadut ohjeet olisivat sääntöjen vastaisia, Tapionkin radioyhteys. Täytynee olla muitakin määräyksiä radioyhteyksistä?
Yksi lähti Rioon, Peche on laiturissa ja pois GGR:sta.

seppomartti kirjoitti:

Eikös tuossa selvästi rajoiteta radioyhteys muihin merenkulkijoihin merellä. Tällöim maista saadut ohjeet olisivat sääntöjen vastaisia, Tapionkin radioyhteys. Täytynee olla muitakin määräyksiä radioyhteyksistä?
Yksi lähti Rioon, Peche on laiturissa ja pois GGR:sta.

Lue lisää

Lue mitä GGR sanoo: https://goldengloberace.com/what-is-hf-and-ssb-is-it-winning-the-2018ggr/
Veneet kuten Are Wiig:n ovat pitäneet myös keskinäistä yhteyttä. Jo alkumatkasta lähtien radiota on käytetty säätietojen vastaanottoon ja ilmeisesti myös kommunikoitu laivojen kanssa.
SSB on oleellinen varuste kuten GGR:n artikkelikin toteaa. SSB on muuten pakollinen varuste, jos aikoo osallistua World-ARC eskaaderiretkeen. Atlantin ylitys -ARC:ssa se ei ole pakollinen.

Radioyhteyksien osalta ollaan samassa tilanteessa kuin 50 v sitten. Hyvin suuri ero on tietenkin siinä, millaista säätietoa pelkästään kuuntelemallakin saa. Onhan
sitten vain vivahde-ero, saako tiedon pläkäalueen sijainnista ja kehityksestä vai ohjeen ottaa oikea suunta sen välttämiseen. Ja suomalaiset radioamatöörit pitävät huolta siitä, että säätiedot menevät myös Tapiolle, ainakin sen verran on sähköä saatu Asterialla kehitettyä, että kuuntelu onnistuu.

Amatöörien oh3ac.fi -sivuilla on parikin pidempää yhteenvetoa Tapion kuulumisista kerhokirjeissä julkaistu.

Purjehtijoille tarkoitettuja SSB- ja HAM-radionettejä on ympäri maailman. Omakohtaista kokemusta tuli Etelä-Afrikan ja Uusi-Seelannin SSB-verkoista, joista tarvittaessa annettiin venekohtaisia säätietoja. Myrskykeskuksen lähestyessä Tasmanian mereltä metereologi antoi ohjeet ilmanpaineen raja-arvoista ja suunnasta, johon kannattaisi pyrkiä. En jksa uskoa, että samanlaista HF-taajuuksilla toimivaa sääpalvelua ja purjehtijoiden välisiä sää- ja turvallisuusnettejä olisi ollut 50 v. sitten. Noonsiten sivuilta löytyy tuoretta tietoa purjehtijoille:
https://www.noonsite.com/General/Communications/pacific-list-of-radio-nets
Ei SSB:n käyttö suinkaan ole kiellettyä metereologisten tietojan saannissa GGR:ssä.

Normaali purjehtija saa grib-filensä, GGR-purjehtija ei. Ei kai siinä muuta eroa ole, paitsi tietenkin se suuri ero, mikä sään havainnoinnissa ja ennustamisessa on tapahtunut. 50 v sitten ei ollut sääsatelliitteja ja mittaustieto muutenkin valtameriltä melkoisen saatunnaista.

varusteongelmat kirjoitti:

Purjehtijoille tarkoitettuja SSB- ja HAM-radionettejä on ympäri maailman. Omakohtaista kokemusta tuli Etelä-Afrikan ja Uusi-Seelannin SSB-verkoista, joista tarvittaessa annettiin venekohtaisia säätietoja. Myrskykeskuksen lähestyessä Tasmanian mereltä metereologi antoi ohjeet ilmanpaineen raja-arvoista ja suunnasta, johon kannattaisi pyrkiä. En jksa uskoa, että samanlaista HF-taajuuksilla toimivaa sääpalvelua ja purjehtijoiden välisiä sää- ja turvallisuusnettejä olisi ollut 50 v. sitten. Noonsiten sivuilta löytyy tuoretta tietoa purjehtijoille:
https://www.noonsite.com/General/Communications/pacific-list-of-radio-nets
Ei SSB:n käyttö suinkaan ole kiellettyä metereologisten tietojan saannissa GGR:ssä.

Lue lisää

GGR:ssa jos maista kerrotaan suunta, mihin tulisi pyrkiä, niin se olisi kiellettyä reititystä ja dsq aihe. Säätietoja saa kertoa, lähettää ja vastaaottaa SSB :lla muttei Iridiumilla. Kovin vaikeasti valvottava sännöstö. Peche totesi SSB - yhteyden mahdottomaksi hoitaa asioita tuuliperäsimen ja peräsimen rikkouduttua. Käytti iridiumia diskauksen uhallakin. Matka tai päättyä Kapkaupunkiin.

seppomartti kirjoitti:

GGR:ssa jos maista kerrotaan suunta, mihin tulisi pyrkiä, niin se olisi kiellettyä reititystä ja dsq aihe. Säätietoja saa kertoa, lähettää ja vastaaottaa SSB :lla muttei Iridiumilla. Kovin vaikeasti valvottava sännöstö. Peche totesi SSB - yhteyden mahdottomaksi hoitaa asioita tuuliperäsimen ja peräsimen rikkouduttua. Käytti iridiumia diskauksen uhallakin. Matka tai päättyä Kapkaupunkiin.

Lue lisää

Vielä mahdottomampaa valvoa, jos käyttää reititykseen salakieltä. Siis sellaista kuin suomi. Joka tapauksessa voi kertoa säät paikan mukaan, joka on ihan sama asia kuin reititys.

Radiolähetykset ovat periaatteessa kaikkien kuultavissa. Ja käytännössä tiedetään kilpailijoiden käyttämät taajuudet sekä sovitut yhteysajat, silti niiden kuuntelu sivusta ei ole ihan kenen vain toteutettavissa.

seppomartti kirjoitti:

GGR:ssa jos maista kerrotaan suunta, mihin tulisi pyrkiä, niin se olisi kiellettyä reititystä ja dsq aihe. Säätietoja saa kertoa, lähettää ja vastaaottaa SSB :lla muttei Iridiumilla. Kovin vaikeasti valvottava sännöstö. Peche totesi SSB - yhteyden mahdottomaksi hoitaa asioita tuuliperäsimen ja peräsimen rikkouduttua. Käytti iridiumia diskauksen uhallakin. Matka tai päättyä Kapkaupunkiin.

Lue lisää

Siinähän se ero onkin, ettei HF-radiolla voi soittaa vaikkapa laitevalmistajan numeroon (Pechen tuuliperäsimen hitsisauma oli revennyt). Satellittikännykällä voi soitella numeroihin, mutta ei esim. toisille purjehtijoille. Cruising-purjehtijoilla onkin monasti sekä HF-radio (SSB tai HAM) että satelliittipuhelin. Niillä, joilla on HF-radio, on nykysin myös pactor-modeemi sähköpostiliikennettä ja sääkarttojen vastaanottamista varten. Sääkarttojen lataaminen HF-radiolla on maksutonta. GGR-kisassa vain puheliikenne SSB:llä on sallittua, ei sähköposti eikä tietokoneet.

Tuo on teknisesti pidemmälle vietyä reittitystä. GGR-purjehtijat joutuvat tekemään PC:n työn paperilla ja kynällä päässä laskien veneensä polaarit tuntien. Tietysti voisi sanoa, että "World Sailing Routes" on myös reititystä.

rajanvetoa kirjoitti:

Tuo on teknisesti pidemmälle vietyä reittitystä. GGR-purjehtijat joutuvat tekemään PC:n työn paperilla ja kynällä päässä laskien veneensä polaarit tuntien. Tietysti voisi sanoa, että "World Sailing Routes" on myös reititystä.

Lue lisää

Sanoa toki sopii, muttei se ole reititystä jos matkapurjehtija katsoo historiatietojen perusteella eli tilastoihin perustuvan aikaikkunan jollekin välile, reitin pituuden ja kenties 20 vuoden menneistä satelliittitiedoista tuulien todennäköisyydet Atlas of the oceans opuksesta. Kannattaakin katsoa matkaa valmistellessa muttei se tieto kerro mihin suuntaa ja mimmoiseen ilmaan lähipäivinä purjehditaan.

seppomartti kirjoitti:

Sanoa toki sopii, muttei se ole reititystä jos matkapurjehtija katsoo historiatietojen perusteella eli tilastoihin perustuvan aikaikkunan jollekin välile, reitin pituuden ja kenties 20 vuoden menneistä satelliittitiedoista tuulien todennäköisyydet Atlas of the oceans opuksesta. Kannattaakin katsoa matkaa valmistellessa muttei se tieto kerro mihin suuntaa ja mimmoiseen ilmaan lähipäivinä purjehditaan.

Lue lisää

Se on reitityksen alkeellisin, tilastoon perustuva muoto. Ja sehän on kaikkien saatavilla oleva. Nyt GGR-purjehtijat saavat kuitenkin päiväntasaisen ennusteen siitä, mitä ja missä kohtaa tapahtuu lähimmän viikon kuluessa.

Ei tässä mitään inttämistä ole. Kisan järjestäjät ovat antaneet luvan välittää säätiedot radioteitse ja niitä saa käyttää hyväksi. Tämä on aivan selvää. Oikeastaan pitäisikin vain korjata se, ettei säätietoja nimenomaan saa katsella, ne pitää kuunnella.

Voisihan joku maissa laskea hienommillakin välineillä reitityksen ja antaa aika helposti tiedon pieninä vihjauksina radiossa, jos voitontahto ylittää tahdonvoiman. Tosin siitäkään ei ole apua, jos eivät välineet kestä perille saakka.

ei.intetä kirjoitti:

Ei tässä mitään inttämistä ole. Kisan järjestäjät ovat antaneet luvan välittää säätiedot radioteitse ja niitä saa käyttää hyväksi. Tämä on aivan selvää. Oikeastaan pitäisikin vain korjata se, ettei säätietoja nimenomaan saa katsella, ne pitää kuunnella.

Voisihan joku maissa laskea hienommillakin välineillä reitityksen ja antaa aika helposti tiedon pieninä vihjauksina radiossa, jos voitontahto ylittää tahdonvoiman. Tosin siitäkään ei ole apua, jos eivät välineet kestä perille saakka.

Lue lisää

Milläs kuuntelet viikon tulevat säät kullakin alueella?. Jos vieressä on lyhytaaltoradio ja Pactor - modeemi niin sääkarttaa katsotaan eikä ilman decoderia radion piipityksen kuuntelu auta.
Aivan selvästi purjehtijat yrittävät pysyä joskus kapeillakin tuulivyöhykkeillä ja vättää pläkäalueita, pelkästään radion kuuntelulla se ei onnistu, Itse uskon, että maista tulee ohjeita eikä reitin valinta perustu radion säätietojen kuunteluun, jos säätietoja vielä jossain radilitse välitetään.

seppomartti kirjoitti:

Milläs kuuntelet viikon tulevat säät kullakin alueella?. Jos vieressä on lyhytaaltoradio ja Pactor - modeemi niin sääkarttaa katsotaan eikä ilman decoderia radion piipityksen kuuntelu auta.
Aivan selvästi purjehtijat yrittävät pysyä joskus kapeillakin tuulivyöhykkeillä ja vättää pläkäalueita, pelkästään radion kuuntelulla se ei onnistu, Itse uskon, että maista tulee ohjeita eikä reitin valinta perustu radion säätietojen kuunteluun, jos säätietoja vielä jossain radilitse välitetään.

Lue lisää

Afrikan eteläpuolella, jossa veneet nyt ovat, säätietoja saa vaikkapa peri-peri-netistä:
0500 utc 8101 usb
1500 utc 8101 usb
0530 utc 12353 usb
1530 utc 12353 usb
Ainakin aikaisemmin nettiin voi ilmoittautua, jolloin myrskymatalan lähestyessä sai metereologin sijaintikohtaiset tiedot. Jos nettiin oli ilmoittanut, oli velvollisuus antaa päivittäinn sijainti ja säätietoraportti. Jos mitään ei kuulunut 3 vrk:een, netin ylläpitäjä käynnisti SAR-toiminnan (muut lähellä olevt alukset tai tarvittaessa lentokone).
En aivan ymmärrä seppomartin ilmeistä halua väheksyä HF-yhteyden merkitystä näillä merialueilla, joissa GGR-veneet seilaavat.
SSB-yhteyksistä taisi olla juttua myös GGR:n omilla sivuilla.

seppomartti kirjoitti:

Milläs kuuntelet viikon tulevat säät kullakin alueella?. Jos vieressä on lyhytaaltoradio ja Pactor - modeemi niin sääkarttaa katsotaan eikä ilman decoderia radion piipityksen kuuntelu auta.
Aivan selvästi purjehtijat yrittävät pysyä joskus kapeillakin tuulivyöhykkeillä ja vättää pläkäalueita, pelkästään radion kuuntelulla se ei onnistu, Itse uskon, että maista tulee ohjeita eikä reitin valinta perustu radion säätietojen kuunteluun, jos säätietoja vielä jossain radilitse välitetään.

Lue lisää

Kuuntelemalla HAM-radiolla suomalaisen meteorologin raportin. Tai ketä nyt kukin osallistuja kuuntelee, joka tapauksessa radioitse saa valmiiksi pureskellun säätiedon. Tämä on käytäntö, sekin tiedetään, kuka se meteorologi on kotimaisessa tapauksessa.

Satelliitin kautta saa sään koska hyvänsä minne hyvänsä. Toistaiseksi vain taloudelliset syyt rajoittavat tavallisen matkapurjehtijan datansiirtoa, kun toisaalta GRIB-filet saa radiolla modemin kautta läppärille ilmaiseksi. Tämä on tämän päivän tilanne, huomenna toisin. GGR:n tapauksessa se läppäri vain on maissa säännön määräämänä.

Satelliittipuhelimen kehuminen ja SSB:n aliarvostus oli tarpeetonta, koska satelliittipuhelimen käyttö GGR-kisassa on rajoitettu erikoistilanteisiin eikä ole sallittu päivittäisiin säätietojen vastaanottoon. Varmaankin seppomartin mielipiteeseen vaikuttaa oman kokemuksen puute HF-radion käytöstä valtamerillä ;-)

Seppomartti, lyhyen selostuksen SSB:n merkityksestä ja tarpeesta nykyaikana voit lukea vaikkapa Ocean Navigatorin artikkelista: http://www.oceannavigator.com/March-April-2017/Demystifying-SSB-radio/

Itse käytän yhä HF-radiota sähköpostiin ja sääkarttojen vastaanottoon, kun purjehdin kaukana rannikoista. Luovuin iridium-puhelimesta n. 15 v sitten lähinnä käyttökustannusten takia ja siksi, että SSB-yhteys Sailmail toimi oikein hyvin. Silloin veneessäni oli sekä SSB että iridium.
Jos laitteesi on toiminut huonosti, vika voi olla laitteen maadoituksessa tai antennissa ellei kyseessä ole laite- tai käyttäjävika.
Nykyiset Pactor-modeemit ovat selvästi parempia kuin edeltäjänsä.
2000-luvun alussa Sailmail oli mielestäni hitaampi kuin nykyisin. Ensimmäisessä SSB:ssäni ei ollut edes kaikkia sähköpostiyhteyksiin tarvittavia taajuuksia. Ne, myös radioamatööritaajuudet, avattiin laitteeseeni vasta NZ:n Whangareissa, kun otin asian puheeksi muiden purjehtijoiden kanssa. Sen jälkeen saatoin Uudessa-Seelannissa kuunnella vaikkapa mistä suomalaiset radioamatöörituttuni juttelivat Kajaanista käsin. Oleellista valtamerten ylityksissä mielestäni oli/on purjehtijoiden sää- ja turvallisuusnettien kuuntelu tai tarvittaessa osallistuminen. Niihin täällä jo viitattiin.

HFkokemusta kirjoitti:

Seppomartti, lyhyen selostuksen SSB:n merkityksestä ja tarpeesta nykyaikana voit lukea vaikkapa Ocean Navigatorin artikkelista: http://www.oceannavigator.com/March-April-2017/Demystifying-SSB-radio/

Itse käytän yhä HF-radiota sähköpostiin ja sääkarttojen vastaanottoon, kun purjehdin kaukana rannikoista. Luovuin iridium-puhelimesta n. 15 v sitten lähinnä käyttökustannusten takia ja siksi, että SSB-yhteys Sailmail toimi oikein hyvin. Silloin veneessäni oli sekä SSB että iridium.
Jos laitteesi on toiminut huonosti, vika voi olla laitteen maadoituksessa tai antennissa ellei kyseessä ole laite- tai käyttäjävika.
Nykyiset Pactor-modeemit ovat selvästi parempia kuin edeltäjänsä.
2000-luvun alussa Sailmail oli mielestäni hitaampi kuin nykyisin. Ensimmäisessä SSB:ssäni ei ollut edes kaikkia sähköpostiyhteyksiin tarvittavia taajuuksia. Ne, myös radioamatööritaajuudet, avattiin laitteeseeni vasta NZ:n Whangareissa, kun otin asian puheeksi muiden purjehtijoiden kanssa. Sen jälkeen saatoin Uudessa-Seelannissa kuunnella vaikkapa mistä suomalaiset radioamatöörituttuni juttelivat Kajaanista käsin. Oleellista valtamerten ylityksissä mielestäni oli/on purjehtijoiden sää- ja turvallisuusnettien kuuntelu tai tarvittaessa osallistuminen. Niihin täällä jo viitattiin.

Lue lisää

Tuossa artikkelissa ei ollut minulle uutta muuta kuin SSB puhelun hinta 1 USD/min. Vaikea verrata iridiumhintoihin (1,50?) koska minulta jää lähes kaikki maksetutkin minuutit käyttämättä. Nyt juuri vanhenee 200 prepaid minuuttia ja rajattomaan datasiirtoon 280- 300€/kk sisältyi 150 min puheaikaa, mistä käytin alle 10%. Small talk veneestä ei ole minun juttuni. SSB mahdollistaa nettiverkoissa seurustelun mutta sillä ei ole minulle arvoa, joillekin muille on.
Jos vertaat 15 v takaiseen iridiumin toimintaan, niin sekin on mennyttä tekniikkaa. Uskon vakaasti sateliittikommunikaatin tulevaisuuteen ja kehittymiseen. Varmaankin hitaammin kuin maalliset kännykät. Käyttäjäystävällisyys on aivan ylivoimainen radioihin verrattuna.
Yllä viitattiin, että Etelä - Afrikassa toimii peri--peri- net. Haeskelin uteliaisuuttani ja tuolla nimellä löytyy ravintoloita ja mausteita. Löytyi periperiradio,.net 2016 kotisivun "forum" kertoo sivun lopetuksesta 2016, "sailing news" ei avaudu, blogia ei ole 2010 jälkeen. Ocean Cruisin Club sivulla oli maininta 2017, että säätä periperistä saisi klo 05: 00 UTC (muut ajat?). Kun toiminta perustuu lahjoituksiin ja vapaaehtoisuuteen niin herää epäillys mahtaako vielä olla netti toiminnassa. Jos kotisivulla olisi puhelinnumero ( ei ole) voisi iridiumilla soittaa ja kysyä. Jos SSB : llä kysyisit niin tuskin saisit yhteyttä.

seppomartti kirjoitti:

Tuossa artikkelissa ei ollut minulle uutta muuta kuin SSB puhelun hinta 1 USD/min. Vaikea verrata iridiumhintoihin (1,50?) koska minulta jää lähes kaikki maksetutkin minuutit käyttämättä. Nyt juuri vanhenee 200 prepaid minuuttia ja rajattomaan datasiirtoon 280- 300€/kk sisältyi 150 min puheaikaa, mistä käytin alle 10%. Small talk veneestä ei ole minun juttuni. SSB mahdollistaa nettiverkoissa seurustelun mutta sillä ei ole minulle arvoa, joillekin muille on.
Jos vertaat 15 v takaiseen iridiumin toimintaan, niin sekin on mennyttä tekniikkaa. Uskon vakaasti sateliittikommunikaatin tulevaisuuteen ja kehittymiseen. Varmaankin hitaammin kuin maalliset kännykät. Käyttäjäystävällisyys on aivan ylivoimainen radioihin verrattuna.
Yllä viitattiin, että Etelä - Afrikassa toimii peri--peri- net. Haeskelin uteliaisuuttani ja tuolla nimellä löytyy ravintoloita ja mausteita. Löytyi periperiradio,.net 2016 kotisivun "forum" kertoo sivun lopetuksesta 2016, "sailing news" ei avaudu, blogia ei ole 2010 jälkeen. Ocean Cruisin Club sivulla oli maininta 2017, että säätä periperistä saisi klo 05: 00 UTC (muut ajat?). Kun toiminta perustuu lahjoituksiin ja vapaaehtoisuuteen niin herää epäillys mahtaako vielä olla netti toiminnassa. Jos kotisivulla olisi puhelinnumero ( ei ole) voisi iridiumilla soittaa ja kysyä. Jos SSB : llä kysyisit niin tuskin saisit yhteyttä.

Lue lisää

SSB:n puhelun maksu tarkoitti siis ShipCom-yhteyttä, jossa SSB:llä otetaan yhteys esim. kotiväen puhelimeen. Puheyhteys toisiin HF-radioihin ei tietenkään maksa mitään. Sailmail-sähköposti maksaa n. 250 USD vuodessa. Winlink-sähköposti on ilmainen.
Iridium-puhelimella et pysty kuuntelemaan purjehtijoiden ylläpitämiä HF-radionettejä. Kokeilepa kuunnella SSB:lläsi niitä taajuuksia, jotka löydät noonsiten päivitettyjen sivujen kautta.
HF-radioneteissä ei ole "small talkia". Tavallisesti niissä kukin ilmoittaa sijaintinsa, kurssinsa, tuulitiedot, ilmanpaineen, pilvipeitteen ja kysyttäessä muita tietoja. Virallisen lähetysajan jälkeen voi netin välityksellä sopia taajuudesta ja ajasta, jolloin toisen purjehtijan kanssa voi keskustella.

HFkokemusta kirjoitti:

SSB:n puhelun maksu tarkoitti siis ShipCom-yhteyttä, jossa SSB:llä otetaan yhteys esim. kotiväen puhelimeen. Puheyhteys toisiin HF-radioihin ei tietenkään maksa mitään. Sailmail-sähköposti maksaa n. 250 USD vuodessa. Winlink-sähköposti on ilmainen.
Iridium-puhelimella et pysty kuuntelemaan purjehtijoiden ylläpitämiä HF-radionettejä. Kokeilepa kuunnella SSB:lläsi niitä taajuuksia, jotka löydät noonsiten päivitettyjen sivujen kautta.
HF-radioneteissä ei ole "small talkia". Tavallisesti niissä kukin ilmoittaa sijaintinsa, kurssinsa, tuulitiedot, ilmanpaineen, pilvipeitteen ja kysyttäessä muita tietoja. Virallisen lähetysajan jälkeen voi netin välityksellä sopia taajuudesta ja ajasta, jolloin toisen purjehtijan kanssa voi keskustella.

Lue lisää

En sanoisi "small talkiksi" sitä muutakaan, mitä radioneteissä puhutaan. Sieltä saa lääkärin tai mekaanikon apua toisista veneistä ja vaikka mitä paikallista tietoa. Jos menee sitten päivän kuulumiset siinä ohessa, niin ei paha sekään. Kaikki joka tapauksessa sellaista, mitä ei Iridiumilla voi korvata.

no.small.talk kirjoitti:

En sanoisi "small talkiksi" sitä muutakaan, mitä radioneteissä puhutaan. Sieltä saa lääkärin tai mekaanikon apua toisista veneistä ja vaikka mitä paikallista tietoa. Jos menee sitten päivän kuulumiset siinä ohessa, niin ei paha sekään. Kaikki joka tapauksessa sellaista, mitä ei Iridiumilla voi korvata.

Lue lisää

Taidan muuten ymmärtää, mistä nämä näkemyserot johtuvat. Vaikka seppomarttia voi enemmän kuin ansaitusti pitää pitkänmatkan purjehtijana, niin silti matkat ovat akselilla Pohjois-Eurooppa - Välimeri - Karibia. Ei noissa kohteissa sen enempää kuin niillä väleilläkään tarvita muuta kuin Iridium. Mutta kun mennään eksoottisemmille alueille viettämään cruising lifeä, ovat yhteydet toisiin samanlaisiin kutakuinkin välttämättömiä. Siksi SSB on siihen oikea ratkaisu. Samalla hoituu yhteydenpito kotiinkin sähköpostilla tai ehkä amatööriyhteytenä puheella. Tarpeet siis ovat aivan erilaiset.

Tässä oli hyvä ja asiallinen jatko edelliseen (toiselta radioamatööriltä?), ja nyt se on poistettu sääntöjen vastaisena.

Mikä siinä oli vastoin sääntöjä?

Kiitos radioamatööreille hyvästä selvityksestä!

Suomi24:n keskusteluja siivoaa koneäly(ttömyys). Se ei ymmärrä teknisiä termejä, vierasta kieltä tai oudoille sivuille johtavia linkkejä, vaan poistaa ne muka sääntöjen vastaisina.

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/tekoaly-alkaa-moderoida-suomi24n-keskusteluja-opettelee-imitoimaan-ihmismoderoijaa-24275975/

Täältä on lähtenyt monta asiallista viestiä sen takia ja paljon häiriköintiä puolestaan jäänyt poistamatta.

Ilman tuuliperäsintä ei pääse perille. Ilman tuuliennusteita matka vain kestää useamman viikon pitempään, mikä on kilpailussa kiusallista. Ei tarvitse kuin seurata kilpailijoiden trackeja yhdessä tuulitietojen kanssa, niin voi hyvin todeta saatujen tuulitietojen merkityksen.

Pallon voi hyvin kiertää marinasta marinaan, eli olematta elämäntapaintiaani. Siihenkään ei SSB:tä tarvita ja kotona voi kertoa pallon kiertäneensä, mutta mitähän on jäänyt matkalla näkemättä ja kokematta. Jää niihin ties mihin pelleihin kin tutustumatta.

Kokemukieni perusteella väitän, ettei näin hitailla veneillä ole juurikaan merkitystä tuulitiedoilla. Sääennusteen tuulet muuttuvat nopeammin kuin vene etenee.
"Trackertietoja sekä tuulikarttoja vertaamalla voi havaita, että nopeimmilla veneillä on ollut tuulitietojen perusteella parhaar olosuhteet eli tuulitiedot ovat merkinneet paljon.
Pyhä yksinkertaisuus.
Miten se todistaa tuulitietojen hyödyllisyydedtä, kun koko porukalla on ollut tuulitiedot käytössä.
Ja miten se voisikaan olla toisin. Johtoveneen tuulet suotuisimmat, Miten se todistaa tuulitietojen hyödyllisyydestä yhtään mitään.

Palloa ei kai kukaan cruisingvene purjehdi marinasta marinaa, sellisia kun ei ole laajoilla puolisivistyneillä hirmumyrskyalueilla. Mutta pallon voi kiertää olematta elämäntapaintiaani käymällä parturissa, ostamalla välillä uusia vaatteita ja kun vene ei ole haiseva proomu ja kippari kuin Crusoe.
Ja mieluiten jättää Römpötin korjausneuvot käyttämättä ssb: llä ja soittaa sen sijaan valtuutettuun huotoliikkeeseen Suomeen iridiumilla.
Lehtinen voi pärjätä ilman tuulitietojakin ihan purjehdusoppaiden reitityksellä.

kjgffg kirjoitti:

Kokemukieni perusteella väitän, ettei näin hitailla veneillä ole juurikaan merkitystä tuulitiedoilla. Sääennusteen tuulet muuttuvat nopeammin kuin vene etenee.
"Trackertietoja sekä tuulikarttoja vertaamalla voi havaita, että nopeimmilla veneillä on ollut tuulitietojen perusteella parhaar olosuhteet eli tuulitiedot ovat merkinneet paljon.
Pyhä yksinkertaisuus.
Miten se todistaa tuulitietojen hyödyllisyydedtä, kun koko porukalla on ollut tuulitiedot käytössä.
Ja miten se voisikaan olla toisin. Johtoveneen tuulet suotuisimmat, Miten se todistaa tuulitietojen hyödyllisyydestä yhtään mitään.

Palloa ei kai kukaan cruisingvene purjehdi marinasta marinaa, sellisia kun ei ole laajoilla puolisivistyneillä hirmumyrskyalueilla. Mutta pallon voi kiertää olematta elämäntapaintiaani käymällä parturissa, ostamalla välillä uusia vaatteita ja kun vene ei ole haiseva proomu ja kippari kuin Crusoe.
Ja mieluiten jättää Römpötin korjausneuvot käyttämättä ssb: llä ja soittaa sen sijaan valtuutettuun huotoliikkeeseen Suomeen iridiumilla.
Lehtinen voi pärjätä ilman tuulitietojakin ihan purjehdusoppaiden reitityksellä.

Lue lisää

Tuulitietojen hyödyntäminen ei näy purjehtijoiden eroissa. Se näkyy siitä, miten he onnistuvat pysymään kapeissakin edullisen tuulen vanoissa.

Tuota paremmin et olisi voinut purjehdustapaasi kuvata. Siis juuri eksotiikan välttämistä, johon tutustumiseen ei millään lailla tarvita haisevaa proomua, ainoastaan asennetta. Ja SSB:n käyttö ei yhtä ilmiselvästi edelleenkään valjennut. Se toimii kuten internet maissa. Vohan sitä kautta saada korjausneuvotkin, kuten Tapio on saanut. Mutta ennen kaikkea sillä saa tiedon joltain toisaalla olevalta cruiserilta vaikkapa paikallisen kaupan tarjonnasta. Suomalainen huoltoliike puolestaan tuskin tietää Tongatapun olemassaolosta, saati siitä, saako sieltä tietyn varaosan, se Tongatapulla oleva kaveri tietää.

Aika vakuuttava avustusorganisaatio ja Tapion tilanne on huomattavasti parantunut. Puutun yhteen detaljiin. Jos järjestäjät takavarikoivat digitaalisen kellon, että tekniikka vastaisi 1968 tasoa, niin eikös se olesääntöjen hengen tai ehkä kirjaimenkin vastaista, että radioamatööri lähettää aikamerkin digitaalikellostaan?. Pitäisi purjehtia ilman ulkopuolista apua....

Luulisi, että vuonna 1968 olisi jo ollut kelloja, jotka eivät jätättäisi lähes minuuttia vuorokaudessa, vaikkeivat olisikaan olleet dgitaalisia. Kunnollisilla vedettävillä rannekelloila tarkkuus on sekunteja vuorokaudessa.

Kvartskello kuluttajille tuli kyllä vasta vuotta myöhemmin, mutta noin huonon kellon antaminen kisaajalle kuulostaa kenkkuilulta.

Eikö missään sallitussa laitteessa, kuten VHF- tai SSB-radiossa ole digitaalista kelloa? Sellainenhan on nykyään melkein joka laitteessa.

Kai 1968 on ollut joku "neiti aika" tai tasatunnin aikamerkki, jonka on kuullut SSB:llä tai ehkä jopa tavallisella radiolla pitkillä taajuuksilla. Nykyään noita on vähemmän, kun tarkan ajan saa muualtakin.

Tapiolle kai saa myös kertoa trackerin antaman tuoreimman sijainnin, jolloin pärjäisi päivittäin korjatulla merkintälaskulla kokonaan ilman tähtinavigointia.

Kyllä aikasignaalin saa HF-radiolla. Muistelen omalta pallonkierroltani että se lähetettiin 5000 kHz ja ehkä muullakin tasalukutaajuudella.

5000kHz kirjoitti:

Kyllä aikasignaalin saa HF-radiolla. Muistelen omalta pallonkierroltani että se lähetettiin 5000 kHz ja ehkä muullakin tasalukutaajuudella.

Aikamerkkiä lähettivät joillain hyvin matalilla taajuuksilla aiemmin myös Omega-järjestelmän lähettimet, joita sukellusveneet käyttivät navigointiin. Sehän oli muutenkin ensimmäinen maailmanlaajuinen navigointijärjestelmä. Lähettimiä oli ehkä puolisen tusinaa ympäri maailmaa, meitä lähin Alta-vuonossa. Matala taajuus tarvitsi kilometrejä pitkän antennin, Norjassa se vedettiin vuonon poikki. Onko joku lähetin vielä toiminnassa, en tiedä. Viimeksi tiedän lähetyksiä käytetyn malminetsinnän menetelmässä.

Gkbcjl kirjoitti:

Luulisi, että vuonna 1968 olisi jo ollut kelloja, jotka eivät jätättäisi lähes minuuttia vuorokaudessa, vaikkeivat olisikaan olleet dgitaalisia. Kunnollisilla vedettävillä rannekelloila tarkkuus on sekunteja vuorokaudessa.

Kvartskello kuluttajille tuli kyllä vasta vuotta myöhemmin, mutta noin huonon kellon antaminen kisaajalle kuulostaa kenkkuilulta.

Lue lisää

Ja luulisi että varustelubudjettiin olisi mahtunut jopa kaksi suhteellisen hyvälaatuista vedettävää kelloa. Jos se että digitaalinen kello "takavarikoitiin" kuulostaa kummalliselta, ettei ollut tietoa varustevaatimuksista.
Lisää "maalla ollaan viisaita kun merellä..." ihmettelyä, eli viiden aurinkopanelin (yksi säädin? vai...?) ja hydrogeneraattorin pimenemiset. Onhan sähkö merellä katova luonnonvara, mutta silti akkujen (paljonko kokonaiskapasiteetti?) jännitteiden tippuminen noin alas. Montako akkua? Onko ne kaikki rinnan jatkuvasti?
Toimiiko moottori nyt eli eikö se käynnistynyt sähköpuutteen vuoksi (sorry jos tämä löytyy jostain kohtaa keskustelua, mutta ei jaksa kahlata kaikkea läpi)
Kulutushan on aika pientä, onko purjehdusvalo (trikolori) oltava palamassa yöllä? Mihin muuten menee sähköä kuin radioon ja gps-transponderiin.
On se kuitenkin hyvä että vettä on vaikkei sähköä olekaan
Tapiolle tsemppiä, pidetään peukkua että nyt olisi takuukorjaukset tehty :)

Pavariantti kirjoitti:

Ja luulisi että varustelubudjettiin olisi mahtunut jopa kaksi suhteellisen hyvälaatuista vedettävää kelloa. Jos se että digitaalinen kello "takavarikoitiin" kuulostaa kummalliselta, ettei ollut tietoa varustevaatimuksista.
Lisää "maalla ollaan viisaita kun merellä..." ihmettelyä, eli viiden aurinkopanelin (yksi säädin? vai...?) ja hydrogeneraattorin pimenemiset. Onhan sähkö merellä katova luonnonvara, mutta silti akkujen (paljonko kokonaiskapasiteetti?) jännitteiden tippuminen noin alas. Montako akkua? Onko ne kaikki rinnan jatkuvasti?
Toimiiko moottori nyt eli eikö se käynnistynyt sähköpuutteen vuoksi (sorry jos tämä löytyy jostain kohtaa keskustelua, mutta ei jaksa kahlata kaikkea läpi)
Kulutushan on aika pientä, onko purjehdusvalo (trikolori) oltava palamassa yöllä? Mihin muuten menee sähköä kuin radioon ja gps-transponderiin.
On se kuitenkin hyvä että vettä on vaikkei sähköä olekaan
Tapiolle tsemppiä, pidetään peukkua että nyt olisi takuukorjaukset tehty :)

Lue lisää

Säännöt löytyy kilpailukutsusta: http://goldengloberace.com/app/uploads/2018/02/GGR-NOR-EN-050218.pdf

Hupiakuston pitää olla vähintään 300 Ah geeli tai AGM. Lisäksi erillinen starttiakku, jos kone on sähkökäynnisteinen. Aurinkopaneeleita on oltava 160 W.

Säännöissä vaaditaan erillinen vastaanotin, jolla saa säätiedot ja kansainväliset aikasignaalit. Mihin siis tarvitaan radioamatöörien aikasignaalia?

Erillinen vastaanotin lienee maailmanradio? Kai niissä kaikissa on digitaalikello vai onko jostain etsittävä perinteinen analogiversio?

Itse asiassa, jos ollaan tarkkoja, Tapion kellon ongelma oli se, että siinä oli akku/patteri. Sen vuoksi järjestäjät takavarikoivat sen aivan viime hetkillä. Tapiolla ei ollut aikaa lähteä kaupungille ostamaan Rolexia tai muuta vastaavaa vedettävää tarkkuuskelloa. Tietääkseni tämä yksityiskohta (korjatkaa minua) ei ollut säännöissä.

Tapiolla on itse asiassa veneessä viisi akkua. Yksi on moottorin starttiakku. Ne neljä muuta ovat kaikki 6 V:n akkuja, jotka on laitettu kahteen akkuryhmään sarjaan - siis 12 v kumpikin akkuryhmä.

Viidestä aurinkopaneelista kolme oli sarjassa yhteen lataussäätimeen ja kaksi muuta sarjassa toiseen lataussäätimeen. Yksi paneeeli on fyysisesti rikki. Tapio on kokeillut kaikkien kytkemistä ohi säätimen suoraan akkuun, mutta se ei auttanut.

Sähköä menee purjehdusvaloihin, GPS-antureihin, AIS- ja tutkavastaanottimiin. VHF-radioon, jos päällä. Kaasuhälyttimeen, jos päällä. Toki myös radioihin.

Tällä hetkellä hydro tuottaa parhaiten sähköä, paneelit eivät juurikaan.

Moottoriin ei ole koskettu kahteen viikkoon, koska starttiakku on alhaalla.

Aikamerkki annetaan bandilla, koska se vie vähemmän aikaa ja sähköä, kuin se että Tapio hakeee sen aikamerkkiasemista. Radiot ovat kiinni koko ajan paitsi iltaskedillä.

Purjehtijoille tiedoksi, Lahdessa alkaa radioamatöörien perusluokan kurssi - sama, jolla Tapio aikanaan opetteli radioamatööriksi OH6UBZ. Muistaakseni 22.10. Katsokaa sieltä www oh3ac fi sivulta.

Ainoastaan radioissa, joissa on internetliityntä, saattaa olla hyvä kello.

Nimimerkki: Radioamatööri, joka seuraa joka ilta 14.267 kHz

Radioamatööri-OH6 kirjoitti:

Itse asiassa, jos ollaan tarkkoja, Tapion kellon ongelma oli se, että siinä oli akku/patteri. Sen vuoksi järjestäjät takavarikoivat sen aivan viime hetkillä. Tapiolla ei ollut aikaa lähteä kaupungille ostamaan Rolexia tai muuta vastaavaa vedettävää tarkkuuskelloa. Tietääkseni tämä yksityiskohta (korjatkaa minua) ei ollut säännöissä.

Tapiolla on itse asiassa veneessä viisi akkua. Yksi on moottorin starttiakku. Ne neljä muuta ovat kaikki 6 V:n akkuja, jotka on laitettu kahteen akkuryhmään sarjaan - siis 12 v kumpikin akkuryhmä.

Viidestä aurinkopaneelista kolme oli sarjassa yhteen lataussäätimeen ja kaksi muuta sarjassa toiseen lataussäätimeen. Yksi paneeeli on fyysisesti rikki. Tapio on kokeillut kaikkien kytkemistä ohi säätimen suoraan akkuun, mutta se ei auttanut.

Sähköä menee purjehdusvaloihin, GPS-antureihin, AIS- ja tutkavastaanottimiin. VHF-radioon, jos päällä. Kaasuhälyttimeen, jos päällä. Toki myös radioihin.

Tällä hetkellä hydro tuottaa parhaiten sähköä, paneelit eivät juurikaan.

Moottoriin ei ole koskettu kahteen viikkoon, koska starttiakku on alhaalla.

Aikamerkki annetaan bandilla, koska se vie vähemmän aikaa ja sähköä, kuin se että Tapio hakeee sen aikamerkkiasemista. Radiot ovat kiinni koko ajan paitsi iltaskedillä.

Purjehtijoille tiedoksi, Lahdessa alkaa radioamatöörien perusluokan kurssi - sama, jolla Tapio aikanaan opetteli radioamatööriksi OH6UBZ. Muistaakseni 22.10. Katsokaa sieltä www oh3ac fi sivulta.

Ainoastaan radioissa, joissa on internetliityntä, saattaa olla hyvä kello.

Nimimerkki: Radioamatööri, joka seuraa joka ilta 14.267 kHz

Lue lisää

Säännöissä on mainittu "electronic watches/clocks" ilmeisesti varmuuden vuoksi kahteen kertaan kiellettyjen varusteiden luettelossa. Ja vaikka ei kovin paljon sähköasioista ymmärtäisi, niin kello jossa on akku/patteri on electronic...
Lukuisat (sähkö)laiterikot kyllä ihmetyttävät ja harmittavat. Olisiko niin ettei Tapiolla ole meikäläisen köyhän kokonaisvaltaista purjehduskokemusta, tarkoitan siis sitä että itse asentaa ja huolta ja korjaa joka nippelin joka veneessä on?
Tiedän sen että esim. koneen ilmaus saati tukkeutuneen löpösuodattimen vaihto keikkuvassa veneessä ei ole mitään herkkua, mutta onhan nuo tehtävä ja ainakin osattava.
Saa korjata, jos olen tulkinnut väärin, mutta hesarin jutussa oli joku lause josta sai tämän käsityksen. Yksin maailmanympäripurjehdus on kokonaisvaltainen juttu. Huolto sekä asentajat jäävät rannalle, takuu päättyy trikolorin häipyessä horisonttiin.
Eikä edellä oleva ole mollausta, Tapio on varmasti hyvä purjehtija ja sitkeä sissi. Siperia opettaa kuten joku loihe lausumaan :)

Pavariantti kirjoitti:

Säännöissä on mainittu "electronic watches/clocks" ilmeisesti varmuuden vuoksi kahteen kertaan kiellettyjen varusteiden luettelossa. Ja vaikka ei kovin paljon sähköasioista ymmärtäisi, niin kello jossa on akku/patteri on electronic...
Lukuisat (sähkö)laiterikot kyllä ihmetyttävät ja harmittavat. Olisiko niin ettei Tapiolla ole meikäläisen köyhän kokonaisvaltaista purjehduskokemusta, tarkoitan siis sitä että itse asentaa ja huolta ja korjaa joka nippelin joka veneessä on?
Tiedän sen että esim. koneen ilmaus saati tukkeutuneen löpösuodattimen vaihto keikkuvassa veneessä ei ole mitään herkkua, mutta onhan nuo tehtävä ja ainakin osattava.
Saa korjata, jos olen tulkinnut väärin, mutta hesarin jutussa oli joku lause josta sai tämän käsityksen. Yksin maailmanympäripurjehdus on kokonaisvaltainen juttu. Huolto sekä asentajat jäävät rannalle, takuu päättyy trikolorin häipyessä horisonttiin.
Eikä edellä oleva ole mollausta, Tapio on varmasti hyvä purjehtija ja sitkeä sissi. Siperia opettaa kuten joku loihe lausumaan :)

Lue lisää

Electric ja electronic eivät ole synonyymejä, tämä täydennykseksi säähköasioiden tietämykseen. Tapiolla on nimenomaan hyvinkin kokonaisvaltaista purjehduskokemusta. Eniten tosin veneellä, jossa ei ole kulkuvaloja enempää sähköjä, eikä lainkaan moottoria.

Moottori on tietenkin ensimmäisenä ilmattu. Mutta kaikesta päätellen ongelma on vesi polttoainesäiliössä, eikä moottori todennäköisesti tule käynnistymään maihintuloa. Moottorittomuus on kuitenkin aika pieni kiusaTapiolle.

Radioamatööri-OH6 kirjoitti:

Itse asiassa, jos ollaan tarkkoja, Tapion kellon ongelma oli se, että siinä oli akku/patteri. Sen vuoksi järjestäjät takavarikoivat sen aivan viime hetkillä. Tapiolla ei ollut aikaa lähteä kaupungille ostamaan Rolexia tai muuta vastaavaa vedettävää tarkkuuskelloa. Tietääkseni tämä yksityiskohta (korjatkaa minua) ei ollut säännöissä.

Tapiolla on itse asiassa veneessä viisi akkua. Yksi on moottorin starttiakku. Ne neljä muuta ovat kaikki 6 V:n akkuja, jotka on laitettu kahteen akkuryhmään sarjaan - siis 12 v kumpikin akkuryhmä.

Viidestä aurinkopaneelista kolme oli sarjassa yhteen lataussäätimeen ja kaksi muuta sarjassa toiseen lataussäätimeen. Yksi paneeeli on fyysisesti rikki. Tapio on kokeillut kaikkien kytkemistä ohi säätimen suoraan akkuun, mutta se ei auttanut.

Sähköä menee purjehdusvaloihin, GPS-antureihin, AIS- ja tutkavastaanottimiin. VHF-radioon, jos päällä. Kaasuhälyttimeen, jos päällä. Toki myös radioihin.

Tällä hetkellä hydro tuottaa parhaiten sähköä, paneelit eivät juurikaan.

Moottoriin ei ole koskettu kahteen viikkoon, koska starttiakku on alhaalla.

Aikamerkki annetaan bandilla, koska se vie vähemmän aikaa ja sähköä, kuin se että Tapio hakeee sen aikamerkkiasemista. Radiot ovat kiinni koko ajan paitsi iltaskedillä.

Purjehtijoille tiedoksi, Lahdessa alkaa radioamatöörien perusluokan kurssi - sama, jolla Tapio aikanaan opetteli radioamatööriksi OH6UBZ. Muistaakseni 22.10. Katsokaa sieltä www oh3ac fi sivulta.

Ainoastaan radioissa, joissa on internetliityntä, saattaa olla hyvä kello.

Nimimerkki: Radioamatööri, joka seuraa joka ilta 14.267 kHz

Lue lisää

On vaikea ymmärtää, miten akkuihin ei tule latausta, jos on kunnossa olevia aurinkopaneeleja parin sadan watin edestä, mutta ehkä sille on jokin looginen selitys.

sähköjen.jatkokurssi kirjoitti:

Electric ja electronic eivät ole synonyymejä, tämä täydennykseksi säähköasioiden tietämykseen. Tapiolla on nimenomaan hyvinkin kokonaisvaltaista purjehduskokemusta. Eniten tosin veneellä, jossa ei ole kulkuvaloja enempää sähköjä, eikä lainkaan moottoria.

Moottori on tietenkin ensimmäisenä ilmattu. Mutta kaikesta päätellen ongelma on vesi polttoainesäiliössä, eikä moottori todennäköisesti tule käynnistymään maihintuloa. Moottorittomuus on kuitenkin aika pieni kiusaTapiolle.

Lue lisää

OK, järjestäjät ovat sitten tehneet virheen jos Tapiolla oli sähkökello (electric). Nehän olivat sinänsä mekaanisia mutta patterikäyttöisiä ja kilpailun sääntöjen mukaisia. Kvartsikidekellot (electronic) syrjäyttivät nämä 70-luvulla eikä näytön tyyppi analoginen (viisari) tai digitaalinen vaikuta sitä eikä tätä. Nämä oli selkeästi säännöissä kielletty. Ihme ettei kilpailija tai kukaan hänen taustatiimistään hoksannut hommata kronometriä.
Hesarin jutun maininnasta tein ehkä väärät päätelmät siitä että Lehtisellä olisi vähäinen kokemus veneen huolto- ja kunnossapitotöistä sekä varusteiden asennuksista:
”Isällä ei ole sähkömiehen vikaa, ...”, Lauri Lehtinen sanoo.

Bossu kirjoitti:

On vaikea ymmärtää, miten akkuihin ei tule latausta, jos on kunnossa olevia aurinkopaneeleja parin sadan watin edestä, mutta ehkä sille on jokin looginen selitys.

Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat. Kennot ovat lähinnä takakannessa ja käytännössä aina joku varjo niihin osuu.

Pavariantti kirjoitti:

OK, järjestäjät ovat sitten tehneet virheen jos Tapiolla oli sähkökello (electric). Nehän olivat sinänsä mekaanisia mutta patterikäyttöisiä ja kilpailun sääntöjen mukaisia. Kvartsikidekellot (electronic) syrjäyttivät nämä 70-luvulla eikä näytön tyyppi analoginen (viisari) tai digitaalinen vaikuta sitä eikä tätä. Nämä oli selkeästi säännöissä kielletty. Ihme ettei kilpailija tai kukaan hänen taustatiimistään hoksannut hommata kronometriä.
Hesarin jutun maininnasta tein ehkä väärät päätelmät siitä että Lehtisellä olisi vähäinen kokemus veneen huolto- ja kunnossapitotöistä sekä varusteiden asennuksista:
”Isällä ei ole sähkömiehen vikaa, ...”, Lauri Lehtinen sanoo.

Lue lisää

Lauri puhui kyllä totta, Tapiolla ei ole sähkömiehen vikaa. Ehkä siksikin klassinen kuutonen on ollut hänelle rakas. Eikä siinä ole todellakaan montaa johdonpätkää, mutta matkantekoon silti kulkuvalot on oltava. Saksaan on kuutosella vaikea purjehtia purjehtimatta myös pimeässä. Ja ne, jotka tietävät, millainen kuutonen on matkaveneeksi, ymmärtävät senkin matkan luonteen.

tässä.vika kirjoitti:

Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat. Kennot ovat lähinnä takakannessa ja käytännössä aina joku varjo niihin osuu.

Lue lisää

"Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi."
Kuulostaa todella amatöörimäiseltä virheeltä, valita vääräntyyppisiä aurinkopaneeleja yksinpurjehdukselle maapallon ympäri. Eikö kukaan neuvonut?

Heh, heh... jos jotain positiivista etsii näistä alkumatkan hankaluuksista, niin aika hyvän purjehduskirjan ainekset alkavat olla koossa :) Eihän kukaan viitsi lukea kertomusta pallonkierrosta, jossa ei tapahtunut mitään.
Esimerkkiksi Turenin Tuntsa on hyvä purjehduskirja. Siinä paettiin sodan jälkeisestä Suomesta Amerikkaan hiukan vielä Asteriaa heikommin varustetulla aluksella, ja kaiken huipuksi juoppo palkkakippari hörppäsi spriit kompassikuvusta :D

tässä.vika kirjoitti:

Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat. Kennot ovat lähinnä takakannessa ja käytännössä aina joku varjo niihin osuu.

Lue lisää

No, nyt kyllä Bossu kirjoittaa paneeleista vastoin parempaa tietoa.

Tapiolla on viisi aurinkopaneelia. Yksi maston edessä kannella, kaksi kummallakin sivulla ja kaksi takakannella. Ne on asennettu kahteen eri sarjaankytkentään ja kahteen eri lataussäätimeen.


Yksi takakannen paneeleista on rikkoontunut mekaanisesti ja se on kytketty pois sarjasta.

Paneelit ovat melko hyvissä paikoissa auringon kannalta ja niissä on tarvittavat by-pass ym. diodit.

Kyllä, paneelit ovat hieman herkkiä sille, että niitä ei liikaa varjosteta, mutta se ei ole varsinainen ongelma. Ongelma on lähinnä se, että koko paneelijärjestelmä on asennettu hieman eri tavalla kuin se oli suunniteltu ja asentajien hieman eri tavalla toteuttama järjestelmän ei toimi aivan halutulla tavalla.

Radioamatööri-OH6 kirjoitti:

No, nyt kyllä Bossu kirjoittaa paneeleista vastoin parempaa tietoa.

Tapiolla on viisi aurinkopaneelia. Yksi maston edessä kannella, kaksi kummallakin sivulla ja kaksi takakannella. Ne on asennettu kahteen eri sarjaankytkentään ja kahteen eri lataussäätimeen.


Yksi takakannen paneeleista on rikkoontunut mekaanisesti ja se on kytketty pois sarjasta.

Paneelit ovat melko hyvissä paikoissa auringon kannalta ja niissä on tarvittavat by-pass ym. diodit.

Kyllä, paneelit ovat hieman herkkiä sille, että niitä ei liikaa varjosteta, mutta se ei ole varsinainen ongelma. Ongelma on lähinnä se, että koko paneelijärjestelmä on asennettu hieman eri tavalla kuin se oli suunniteltu ja asentajien hieman eri tavalla toteuttama järjestelmän ei toimi aivan halutulla tavalla.

Lue lisää

Onpas pitkä selitys. Aurinkopaneelit ovat erittäin yksinkertaisia. On paneeli, johto ja akku, hieman yksinkertaistettuna. Miten tässäkin voi mokata? Olisiko ollut syytä hieman testata vermeitä ennen lähtöä. Vaikkei sijoituksesta välittäisikään, ainakin itse viihtyisin paremmin kun vehkeet toimisivat.

Masto-ongelman syy ei tietenkään voi parantua takakaiteen katkaisulla. Mikä mahtaa olla ongelman perussyy, maston jalan luhistuminen, veneen rungon taipuminen "banaaniksi"..? Tuskin keulastaagien venymäkään voisi aiheuttaa noin suurta siirtymää. Onkohan vantit pysyneet kireinä? Jos ovat, syy ei ole maston jalassa.
Kovimmat koettelemukset ovat edessäpäin. Toivottavasti Tapio ja vene kestävät! Turvallisuussyistä olisi hyvä, ettei kisassa jäisi pahasti muista veneistä jälkeen - lähin apu Etelämerellä on toinen vene. Tärkeä turvallisuuden kannalta on, että radioyhteydet toimivat paitsi radioamatööreihin Suomessa myös muihin kilpailijoihin!

Tämän keskustelun avaus taisi olla venetyypistä ja nopeudesta. Nyt jo voidaan kai nähdä, ettei kisaa ratkaista mittaluvuilla tms. Kärkiveneet ovat Rustlereita, joissa on joko Hydrovane- tai Monitor-tuuliperäsin. Tapion aurinkopaneeliongelmien takia seuraavassa kisassa vaaditaan irrallinen aurinkopaneeli varalle. Tuuligeneraattoriakin on suositeltu, koska reiti on kovatuulinen ja GGR-veneet verrattain hitaita.

varusteongelmat kirjoitti:

Masto-ongelman syy ei tietenkään voi parantua takakaiteen katkaisulla. Mikä mahtaa olla ongelman perussyy, maston jalan luhistuminen, veneen rungon taipuminen "banaaniksi"..? Tuskin keulastaagien venymäkään voisi aiheuttaa noin suurta siirtymää. Onkohan vantit pysyneet kireinä? Jos ovat, syy ei ole maston jalassa.
Kovimmat koettelemukset ovat edessäpäin. Toivottavasti Tapio ja vene kestävät! Turvallisuussyistä olisi hyvä, ettei kisassa jäisi pahasti muista veneistä jälkeen - lähin apu Etelämerellä on toinen vene. Tärkeä turvallisuuden kannalta on, että radioyhteydet toimivat paitsi radioamatööreihin Suomessa myös muihin kilpailijoihin!

Tämän keskustelun avaus taisi olla venetyypistä ja nopeudesta. Nyt jo voidaan kai nähdä, ettei kisaa ratkaista mittaluvuilla tms. Kärkiveneet ovat Rustlereita, joissa on joko Hydrovane- tai Monitor-tuuliperäsin. Tapion aurinkopaneeliongelmien takia seuraavassa kisassa vaaditaan irrallinen aurinkopaneeli varalle. Tuuligeneraattoriakin on suositeltu, koska reiti on kovatuulinen ja GGR-veneet verrattain hitaita.

Lue lisää

Niin, maallikkona luulisi esim. takaharuksen ja vanttien kiristämisen parantavan tilannetta, mutta helppohan se on täältä sanoa. Ehkä takakaidetta saisi muotoiltua vasaralla ja taltalla tai vinssillä vetämällä? Perussyy vikaan olisi hauska tietää.

varusteongelmat kirjoitti:

Masto-ongelman syy ei tietenkään voi parantua takakaiteen katkaisulla. Mikä mahtaa olla ongelman perussyy, maston jalan luhistuminen, veneen rungon taipuminen "banaaniksi"..? Tuskin keulastaagien venymäkään voisi aiheuttaa noin suurta siirtymää. Onkohan vantit pysyneet kireinä? Jos ovat, syy ei ole maston jalassa.
Kovimmat koettelemukset ovat edessäpäin. Toivottavasti Tapio ja vene kestävät! Turvallisuussyistä olisi hyvä, ettei kisassa jäisi pahasti muista veneistä jälkeen - lähin apu Etelämerellä on toinen vene. Tärkeä turvallisuuden kannalta on, että radioyhteydet toimivat paitsi radioamatööreihin Suomessa myös muihin kilpailijoihin!

Tämän keskustelun avaus taisi olla venetyypistä ja nopeudesta. Nyt jo voidaan kai nähdä, ettei kisaa ratkaista mittaluvuilla tms. Kärkiveneet ovat Rustlereita, joissa on joko Hydrovane- tai Monitor-tuuliperäsin. Tapion aurinkopaneeliongelmien takia seuraavassa kisassa vaaditaan irrallinen aurinkopaneeli varalle. Tuuligeneraattoriakin on suositeltu, koska reiti on kovatuulinen ja GGR-veneet verrattain hitaita.

Lue lisää

"Mikä mahtaa olla ongelman perussyy, maston jalan luhistuminen, veneen rungon taipuminen "banaaniksi"..? Tuskin keulastaagien venymäkään voisi aiheuttaa noin suurta siirtymää"

Takastaagi oli kaiteen sisäpuolella, eli mastonjalka ei voine olla kyseessä kun tässä maston topin on pitänyt tulla taaksepäin että staagi alkaa nojata kaiteeseen. Kait etustaagin vanttiruuvi on vedetty jo loppuun ja kaiteen katkaisu oli pakko tehdä jottei... Siis mitä ellei olisi katkaistu? Olisiko se särkenyt kaidetta ja sen kiinnityksiä? Ei kai? Mutta hankaus olisi voinut alkaa syödä staagia, eli tästä lie kyse?

Harmillista suomalaisen veneenrakennusosaamisen kannalta nämä kaikki ongelmat. Venehän on rakennettu kokonaan uudestaan, netissä löytyy kuvia tyhjästä rungosta. Suunnittelu on Kamun, onko myös rikin modifiaatio, vai onko sylttytehtaan nimi Sailmet Oy joka ilmeisesti rakensi/pystytti maston?

Nyt reilusti esille firmat jotka ovat asentaneet kömähtäneet varusteet ja meriselityksiä kehiin :)

Tuskin todellakaan tarvetta syytellä ketään, eikä meriselityksiä tarvita. Kun vene valmistuu korjaustelakalta viime hetkessä ja masto rikataan ensikertaa vasta Belgiaan laivauksen jälkeen, ei ole minkäänlainen yllätys, että palikoiden yhteensopivuus ei ole täydellinen. Ja paljon mieluummin katkaistaan takakaide kuin trimmataan masto takakaiteen mukaan, se ei ole mikään koristemasto. Toppirikisen veneen takastaagi on todella kuormitettu. Takakaide olisi sen painosta murtanut kiinnikkeensä, katkaistuna kaide on heikentynyt, mutta on parempi kuin kiinnikeistään heiluva.

Niin takakaide kuin sähköjärjestelmätkin olisi ollut helppo modata ennen lähtöä, jos edes hiukan olisi ollut aikaa testipurjehduksiin. Tuuliperäsintä koekäytettiin matkalla Englannista Ranskaan ja laite oli Tapiolle siihen saakka tuntematon, joten sen käytössä oli opeteltavaa. Kilpailun vaatimia pakollisia asioita lähtöpäivän aamuun saakka, jotta olisi mahdollisuus edes osallistua starttiin.

Pavariantti kirjoitti:

"Mikä mahtaa olla ongelman perussyy, maston jalan luhistuminen, veneen rungon taipuminen "banaaniksi"..? Tuskin keulastaagien venymäkään voisi aiheuttaa noin suurta siirtymää"

Takastaagi oli kaiteen sisäpuolella, eli mastonjalka ei voine olla kyseessä kun tässä maston topin on pitänyt tulla taaksepäin että staagi alkaa nojata kaiteeseen. Kait etustaagin vanttiruuvi on vedetty jo loppuun ja kaiteen katkaisu oli pakko tehdä jottei... Siis mitä ellei olisi katkaistu? Olisiko se särkenyt kaidetta ja sen kiinnityksiä? Ei kai? Mutta hankaus olisi voinut alkaa syödä staagia, eli tästä lie kyse?

Harmillista suomalaisen veneenrakennusosaamisen kannalta nämä kaikki ongelmat. Venehän on rakennettu kokonaan uudestaan, netissä löytyy kuvia tyhjästä rungosta. Suunnittelu on Kamun, onko myös rikin modifiaatio, vai onko sylttytehtaan nimi Sailmet Oy joka ilmeisesti rakensi/pystytti maston?

Nyt reilusti esille firmat jotka ovat asentaneet kömähtäneet varusteet ja meriselityksiä kehiin :)

Lue lisää

Varmaankin maston on tarvinnut kallistua taaksepäin. Siitä arvelusta kai ollaan samaa mieltä? Asteriassa on kai kolme staagia maston etupuolella eikä niissä ilmeisesti ole vanttiruuveja. Takastaagissa näyttää kuvien perusteella olevan tavanomainen kiristin.
Eihän tässä kannata syytellä ketään. Harmi tietysti, että Asterian varsinainen koepurjehdus tapahtuu vasta itse kisan aikana. Toivotaan, ettei rikiongelma pahene...
VDH:n Rustler 35 näyttää kasvattaneen etumatkan seuraaviin veneisiin jo tuhanneksi mailiksi eikä ole raportoinut ongelmia. Helppoa ei varmaan ole kellään yksinpurjehtijalla Etelämerellä. Meillä kotona lämpimässä ja kuivassa on helppo viisastella ;-)

varusteongelmat kirjoitti:

Masto-ongelman syy ei tietenkään voi parantua takakaiteen katkaisulla. Mikä mahtaa olla ongelman perussyy, maston jalan luhistuminen, veneen rungon taipuminen "banaaniksi"..? Tuskin keulastaagien venymäkään voisi aiheuttaa noin suurta siirtymää. Onkohan vantit pysyneet kireinä? Jos ovat, syy ei ole maston jalassa.
Kovimmat koettelemukset ovat edessäpäin. Toivottavasti Tapio ja vene kestävät! Turvallisuussyistä olisi hyvä, ettei kisassa jäisi pahasti muista veneistä jälkeen - lähin apu Etelämerellä on toinen vene. Tärkeä turvallisuuden kannalta on, että radioyhteydet toimivat paitsi radioamatööreihin Suomessa myös muihin kilpailijoihin!

Tämän keskustelun avaus taisi olla venetyypistä ja nopeudesta. Nyt jo voidaan kai nähdä, ettei kisaa ratkaista mittaluvuilla tms. Kärkiveneet ovat Rustlereita, joissa on joko Hydrovane- tai Monitor-tuuliperäsin. Tapion aurinkopaneeliongelmien takia seuraavassa kisassa vaaditaan irrallinen aurinkopaneeli varalle. Tuuligeneraattoriakin on suositeltu, koska reiti on kovatuulinen ja GGR-veneet verrattain hitaita.

Lue lisää

Tämän kuvan mukaan takastaagi on ollut aivan selvästi takakaiteen sisäpuolella: https://cdn.goldengloberace.com/app/uploads/2018/08/Tapio_Lehtinen_WINDPILOT.jpg
Aika erikoista, että nyt ei ole. Onkohan takakaide vääntynyt?

Mikä tuo Tapion käyttämä vesigenu on? Aika monta erilaista tiedän, mutta tuota kuvassa näkyvää en tunnista. Miksei vesigenuksi valittu joku tunnetuista ja kokeilluista merkeistä?

Joakim1 kirjoitti:

Tämän kuvan mukaan takastaagi on ollut aivan selvästi takakaiteen sisäpuolella: https://cdn.goldengloberace.com/app/uploads/2018/08/Tapio_Lehtinen_WINDPILOT.jpg
Aika erikoista, että nyt ei ole. Onkohan takakaide vääntynyt?

Mikä tuo Tapion käyttämä vesigenu on? Aika monta erilaista tiedän, mutta tuota kuvassa näkyvää en tunnista. Miksei vesigenuksi valittu joku tunnetuista ja kokeilluista merkeistä?

Lue lisää

Järjellä jos ajattelee, niin maston topin siirtyminen ei kait ole voinut aiheuttaa takastaagiin niin suurta kulman muutosta että 60-70 cm rustista se olisi merkittävästi, esim. 5 cm voinut siirtyä taaksepäin. Silloin ihan kevyellä perskoulugeometrialla voi arvella että maston toppi olisi nyykähtänyt metrin verran.
Joten kai tuo peräkaide on elänyt, siinä olevien varusteiden (vesigenu, tuuliperäsin) vuoksi vai miksi. Ja nyt kun kaide on katkaistu, niin se ei enää hinkkaa takastaagia, mutta miten muodonmuutos jatkuu.

Vai ollaanko ihan hakoteillä näissä skepulaatioissa, tietysti jos vene on mennyt banaaniksi tai jos maston toppi on siirtynyt pari metriä taaksepäin niin olisin kyllä huolissani purjehtijan hengen puolesta :-/

ei.syyllisiä kirjoitti:

Tuskin todellakaan tarvetta syytellä ketään, eikä meriselityksiä tarvita. Kun vene valmistuu korjaustelakalta viime hetkessä ja masto rikataan ensikertaa vasta Belgiaan laivauksen jälkeen, ei ole minkäänlainen yllätys, että palikoiden yhteensopivuus ei ole täydellinen. Ja paljon mieluummin katkaistaan takakaide kuin trimmataan masto takakaiteen mukaan, se ei ole mikään koristemasto. Toppirikisen veneen takastaagi on todella kuormitettu. Takakaide olisi sen painosta murtanut kiinnikkeensä, katkaistuna kaide on heikentynyt, mutta on parempi kuin kiinnikeistään heiluva.

Niin takakaide kuin sähköjärjestelmätkin olisi ollut helppo modata ennen lähtöä, jos edes hiukan olisi ollut aikaa testipurjehduksiin. Tuuliperäsintä koekäytettiin matkalla Englannista Ranskaan ja laite oli Tapiolle siihen saakka tuntematon, joten sen käytössä oli opeteltavaa. Kilpailun vaatimia pakollisia asioita lähtöpäivän aamuun saakka, jotta olisi mahdollisuus edes osallistua starttiin.

Lue lisää

"Kun vene valmistuu korjaustelakalta viime hetkessä ja masto rikataan ensikertaa vasta Belgiaan laivauksen jälkeen, ei ole minkäänlainen yllätys, että palikoiden yhteensopivuus ei ole täydellinen."
...
"Niin takakaide kuin sähköjärjestelmätkin olisi ollut helppo modata ennen lähtöä, jos edes hiukan olisi ollut aikaa testipurjehduksiin."

Järkyttävältä kuulostaa, huh, huh!

Joakim1 kirjoitti:

Tämän kuvan mukaan takastaagi on ollut aivan selvästi takakaiteen sisäpuolella: https://cdn.goldengloberace.com/app/uploads/2018/08/Tapio_Lehtinen_WINDPILOT.jpg
Aika erikoista, että nyt ei ole. Onkohan takakaide vääntynyt?

Mikä tuo Tapion käyttämä vesigenu on? Aika monta erilaista tiedän, mutta tuota kuvassa näkyvää en tunnista. Miksei vesigenuksi valittu joku tunnetuista ja kokeilluista merkeistä?

Lue lisää

Aika massiiviselta näyttää muuten puomin jalustalja. Saa masto mennä nurin, mutta jalustus on edelleen kevyttä.

Joakim1 kirjoitti:

Tämän kuvan mukaan takastaagi on ollut aivan selvästi takakaiteen sisäpuolella: https://cdn.goldengloberace.com/app/uploads/2018/08/Tapio_Lehtinen_WINDPILOT.jpg
Aika erikoista, että nyt ei ole. Onkohan takakaide vääntynyt?

Mikä tuo Tapion käyttämä vesigenu on? Aika monta erilaista tiedän, mutta tuota kuvassa näkyvää en tunnista. Miksei vesigenuksi valittu joku tunnetuista ja kokeilluista merkeistä?

Lue lisää

Toivotaan tietysti Tapionkin puolesta, että riki olisikin ok ja vain peräkaide olisi taipunut keulaan päin - vaikkapa murtuvan aallon takia.
DonMcIntyre kommentoi jossain aikaisemmassa videokeskustelussa samaa kuin sinä eli Tapion hydrogeneraattorin valintaa. Samanlainen malli oli kyllä eräässä toisessakin GGR-veneessä. Enemmistö taisi päätyä Watt&Sea-merkkisiin. Jossakin veneessä on tuuligeneraattori, jota Don piti hyvänä valintana (koska se on helpompi korjata ja antaa aivan riittävästi virtaa tällä reitillä).
Tapion hydrogeneraattori taisi olla toimintakuntoinen siihen saakka, kunnes kiinnitys peräpeiliin petti ja hydrogenu jäi roikkumaan kaapelinsa varaan. Johtoliitokset ehtivät vaurioitua eivätkä taida olla ihan knnossa vieläkään? Generaattorin irtoamiseen taisi vaikuttaa sen asennus liian lähelle tuuliperäsimen servolapaa.

Mikä jännite on 12,2 V? Lepojännite vai akkujännite merkittävän latauksen aikana? 13,8 V tietysti on mahdollinen jännite vain latauksen aikana. Täyden akun lepojännite on 12,7-12,8 V akkutyypistä riippuen.

Joakim1 kirjoitti:

Mikä jännite on 12,2 V? Lepojännite vai akkujännite merkittävän latauksen aikana? 13,8 V tietysti on mahdollinen jännite vain latauksen aikana. Täyden akun lepojännite on 12,7-12,8 V akkutyypistä riippuen.

Lue lisää

Kovasti kiitoksia radioamatööreille raporteista! Se kyllä häiritsee että ilmeisesti osa viestin välittäjistä ei ymmärrä mitään purjehduksesta tai purjeveneestä ja yllättäen ei myöskään sähkötekniikastasta:
- "akkujen nimellisjännitteen tulisi olla lähellä 13.8 volttia" - tämä pääsi jopa Hesarin juttuun, mutta mikäs ihme se on kun toimittajatkaan eivät ymmärrä mitään
- "Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat" - no me joilla yksikidepaneelit latailevat ihan ok, vaikka ovat purjeveneessä, ihmettelemme lausuntoa
- "kaide katkaistiin rautasahalla, ettei kaide haruksen painosta murtuisi ja aiheuttaisi ehkä pahempaa vahinkoa" - täysin käsittämätön lause näin purjehtijan näkökulmasta. Mistä on lopulta kyse, selvinnee joskus. Kait siinä ennemmin suojeltiin takastaagia kuin peräkaidetta, joka tuhottiin katkaisemalla?
Kaikki info on hyvin yleisellä tasolla, joka aiheuttaa tätä spekulaatiota siitä että mistä lopulta on kyse. Tapio tietää ja Suomessa olevat taustaryhmän avustavat asiantuntijat tietävät, mutta eivät kerro vaan joku vierestä kuunnellut amatööri antaa raportteja keskusteluista.
Hyvä sekin, jatkakaa vaan!

Pavariantti kirjoitti:

Kovasti kiitoksia radioamatööreille raporteista! Se kyllä häiritsee että ilmeisesti osa viestin välittäjistä ei ymmärrä mitään purjehduksesta tai purjeveneestä ja yllättäen ei myöskään sähkötekniikastasta:
- "akkujen nimellisjännitteen tulisi olla lähellä 13.8 volttia" - tämä pääsi jopa Hesarin juttuun, mutta mikäs ihme se on kun toimittajatkaan eivät ymmärrä mitään
- "Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat" - no me joilla yksikidepaneelit latailevat ihan ok, vaikka ovat purjeveneessä, ihmettelemme lausuntoa
- "kaide katkaistiin rautasahalla, ettei kaide haruksen painosta murtuisi ja aiheuttaisi ehkä pahempaa vahinkoa" - täysin käsittämätön lause näin purjehtijan näkökulmasta. Mistä on lopulta kyse, selvinnee joskus. Kait siinä ennemmin suojeltiin takastaagia kuin peräkaidetta, joka tuhottiin katkaisemalla?
Kaikki info on hyvin yleisellä tasolla, joka aiheuttaa tätä spekulaatiota siitä että mistä lopulta on kyse. Tapio tietää ja Suomessa olevat taustaryhmän avustavat asiantuntijat tietävät, mutta eivät kerro vaan joku vierestä kuunnellut amatööri antaa raportteja keskusteluista.
Hyvä sekin, jatkakaa vaan!

Lue lisää

Pavariantti kirjoittaa taas osin oikeaa ja osin väärää tietoa ja syyttää väärää puuta:

- "akkujen nimellisjännitteen tulisi olla lähellä 13.8 volttia" - tämä pääsi jopa Hesarin juttuun, mutta mikäs ihme se on kun toimittajatkaan eivät ymmärrä mitään

Kyllä, tässä on kirjoitusvirhe. On tarkoitettu 12.8 V

- "Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat" - no me joilla yksikidepaneelit latailevat ihan ok, vaikka ovat purjeveneessä, ihmettelemme lausuntoa

En tiedä, mistä Pavariantti on tämän vetäissyt mutta tuo ei ole radioamatöörien välittämää eikä kirjoittamaa tekstiä.

- "kaide katkaistiin rautasahalla, ettei kaide haruksen painosta murtuisi ja aiheuttaisi ehkä pahempaa vahinkoa" - täysin käsittämätön lause näin purjehtijan näkökulmasta. Mistä on lopulta kyse, selvinnee joskus. Kait siinä ennemmin suojeltiin takastaagia kuin peräkaidetta, joka tuhottiin katkaisemalla?

Mikä tuossa on käsittämätöntä? Takastaagi, joka alun perin oli noin 3-4 cm päässä takakaiteesta, oli alkanut hiertämään sitä. Tapio ei pelännyt takastaagia niinkään vaan sitä, että jos se painuu voimakkaasti kaidetta vasten, koko takakaiteen kiinnitykset kanteen hajoavat. Tällöin vahinko on suurempi - kanteen saattaa tulla reikiä ym. Kaidetta ei tuhottu vaan Tapio katkaisi rautasahalla muutaman centin niin että takastaagi ei enää osu kaiteeseen. Tapio sanoi seuraavana päivänä että asiassa ei ole mitään dramaattista! Kuulemma ihan normaali asia.

-"Kaikki info on hyvin yleisellä tasolla, joka aiheuttaa tätä spekulaatiota siitä että mistä lopulta on kyse. Tapio tietää ja Suomessa olevat taustaryhmän avustavat asiantuntijat tietävät, mutta eivät kerro vaan joku vierestä kuunnellut amatööri antaa raportteja keskusteluista. "

No voi sun kanssasi. Tapion taustajoukoissa ja radioamatööreissä on Suomen kokeneimpia purjehtijoita ja Tapiolle annettavat neuvot käydään läpi isossa ryhmässä. Kaikki keskustelut Tapion kanssa dokumentoidaan ja laitetaan taustajoukoille yleiseen jakoon.

Tapioseilaa kirjoitti:

Pavariantti kirjoittaa taas osin oikeaa ja osin väärää tietoa ja syyttää väärää puuta:

- "akkujen nimellisjännitteen tulisi olla lähellä 13.8 volttia" - tämä pääsi jopa Hesarin juttuun, mutta mikäs ihme se on kun toimittajatkaan eivät ymmärrä mitään

Kyllä, tässä on kirjoitusvirhe. On tarkoitettu 12.8 V

- "Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat" - no me joilla yksikidepaneelit latailevat ihan ok, vaikka ovat purjeveneessä, ihmettelemme lausuntoa

En tiedä, mistä Pavariantti on tämän vetäissyt mutta tuo ei ole radioamatöörien välittämää eikä kirjoittamaa tekstiä.

- "kaide katkaistiin rautasahalla, ettei kaide haruksen painosta murtuisi ja aiheuttaisi ehkä pahempaa vahinkoa" - täysin käsittämätön lause näin purjehtijan näkökulmasta. Mistä on lopulta kyse, selvinnee joskus. Kait siinä ennemmin suojeltiin takastaagia kuin peräkaidetta, joka tuhottiin katkaisemalla?

Mikä tuossa on käsittämätöntä? Takastaagi, joka alun perin oli noin 3-4 cm päässä takakaiteesta, oli alkanut hiertämään sitä. Tapio ei pelännyt takastaagia niinkään vaan sitä, että jos se painuu voimakkaasti kaidetta vasten, koko takakaiteen kiinnitykset kanteen hajoavat. Tällöin vahinko on suurempi - kanteen saattaa tulla reikiä ym. Kaidetta ei tuhottu vaan Tapio katkaisi rautasahalla muutaman centin niin että takastaagi ei enää osu kaiteeseen. Tapio sanoi seuraavana päivänä että asiassa ei ole mitään dramaattista! Kuulemma ihan normaali asia.

-"Kaikki info on hyvin yleisellä tasolla, joka aiheuttaa tätä spekulaatiota siitä että mistä lopulta on kyse. Tapio tietää ja Suomessa olevat taustaryhmän avustavat asiantuntijat tietävät, mutta eivät kerro vaan joku vierestä kuunnellut amatööri antaa raportteja keskusteluista. "

No voi sun kanssasi. Tapion taustajoukoissa ja radioamatööreissä on Suomen kokeneimpia purjehtijoita ja Tapiolle annettavat neuvot käydään läpi isossa ryhmässä. Kaikki keskustelut Tapion kanssa dokumentoidaan ja laitetaan taustajoukoille yleiseen jakoon.

Lue lisää

Jos nyt tiedät, voitko kertoa mitä takakaiteelle tehtiin? Siis sahattiinko ylempään kaideputkeen takastaagin mentävä aukko eli se ylempi kaideputki on nyt poikki ja siten heikompi? Vai otettiinko alhaalta pala pois ja saatiin kaide ehjänä kiinni uuteen asentoon? Jäljempi tietysti edellyttää peräkaiteelta kiinnitystä, jossa lyhentäminen onnistuu hitsaamatta tai muuten erikoistyökaluja vaatimatta.

Mikä aiheutti kaiteen osumisen takastaagiin ja miksi ei ollut mahdollista palata alkuperäiseen tilanteeseen sahaamatta?

Tapioseilaa kirjoitti:

Pavariantti kirjoittaa taas osin oikeaa ja osin väärää tietoa ja syyttää väärää puuta:

- "akkujen nimellisjännitteen tulisi olla lähellä 13.8 volttia" - tämä pääsi jopa Hesarin juttuun, mutta mikäs ihme se on kun toimittajatkaan eivät ymmärrä mitään

Kyllä, tässä on kirjoitusvirhe. On tarkoitettu 12.8 V

- "Oleellinen ongelma aurinkopaneeleissa on tiettävästi huonosti soveltuva tyyppi. Jos nyt oikein muistan, on yksikidekenno se, joka on hyvin arka vaikkapa vain vanttivaijerin varjolle ja joka tapauksessa sitä arkaa mallia kennot ovat" - no me joilla yksikidepaneelit latailevat ihan ok, vaikka ovat purjeveneessä, ihmettelemme lausuntoa

En tiedä, mistä Pavariantti on tämän vetäissyt mutta tuo ei ole radioamatöörien välittämää eikä kirjoittamaa tekstiä.

- "kaide katkaistiin rautasahalla, ettei kaide haruksen painosta murtuisi ja aiheuttaisi ehkä pahempaa vahinkoa" - täysin käsittämätön lause näin purjehtijan näkökulmasta. Mistä on lopulta kyse, selvinnee joskus. Kait siinä ennemmin suojeltiin takastaagia kuin peräkaidetta, joka tuhottiin katkaisemalla?

Mikä tuossa on käsittämätöntä? Takastaagi, joka alun perin oli noin 3-4 cm päässä takakaiteesta, oli alkanut hiertämään sitä. Tapio ei pelännyt takastaagia niinkään vaan sitä, että jos se painuu voimakkaasti kaidetta vasten, koko takakaiteen kiinnitykset kanteen hajoavat. Tällöin vahinko on suurempi - kanteen saattaa tulla reikiä ym. Kaidetta ei tuhottu vaan Tapio katkaisi rautasahalla muutaman centin niin että takastaagi ei enää osu kaiteeseen. Tapio sanoi seuraavana päivänä että asiassa ei ole mitään dramaattista! Kuulemma ihan normaali asia.

-"Kaikki info on hyvin yleisellä tasolla, joka aiheuttaa tätä spekulaatiota siitä että mistä lopulta on kyse. Tapio tietää ja Suomessa olevat taustaryhmän avustavat asiantuntijat tietävät, mutta eivät kerro vaan joku vierestä kuunnellut amatööri antaa raportteja keskusteluista. "

No voi sun kanssasi. Tapion taustajoukoissa ja radioamatööreissä on Suomen kokeneimpia purjehtijoita ja Tapiolle annettavat neuvot käydään läpi isossa ryhmässä. Kaikki keskustelut Tapion kanssa dokumentoidaan ja laitetaan taustajoukoille yleiseen jakoon.

Lue lisää

Kirjoitin:
- "kaide katkaistiin rautasahalla, ettei kaide haruksen painosta murtuisi ja aiheuttaisi ehkä pahempaa vahinkoa" - täysin käsittämätön lause näin purjehtijan näkökulmasta. Mistä on lopulta kyse, selvinnee joskus. Kait siinä ennemmin suojeltiin takastaagia kuin peräkaidetta, joka tuhottiin katkaisemalla?
Johon Tapioseilaa vastasi:
"Mikä tuossa on käsittämätöntä? Takastaagi, joka alun perin oli noin 3-4 cm päässä takakaiteesta, oli alkanut hiertämään sitä."

Se on käsittämätöntä, miten takastaagi oli liikkunut niin että se alkoi painamaan kaidetta. Voisitko selventää? Onko maston toppi liikkunut taaksepäin noin paljon (metrin? vai enemmän vai vähemmän?). Jos on, niin miksi? Mikä on pettänyt-venynyt-liikkunut???
Alapää vaijerista ei kait ole voinut siirtyä taaksepäin ellei vene ole venynyt? :D
Aivan käsittämätöntä edelleen, eikä vastauksesi sitä selventänyt, oikeastaan päinvastoin kun tyrmäsit täällä kaikkien spekuloitsijoiden johtopäätöksen siitä että kaide olisi siirtynyt eteenpäin.

Minäkin menneisyydessä kiinnitin spinnun skuutia varten takakaiteen alaosaan plokin Ohlsson 29:ssa. Koko kehikko lähti eteenpäin. Takagaian taaivuttamat kaidetolpat oikaisin käsin. 25mm putki on pehmeää. Kaiteen taipuminen on todennäköisempää kuin maston kallistuminen. Mutta miksi katkaista kaide?. Tyvenenä hetkenä staagin voisi vaihtaa toiselle puolelle jos veneestä löyty dynemaa, muutama ploki ja sakkeli.

Takastaagi oli alunperin 3-4 cm kaiteesta. Tämä tieto saatu radiokeskustelusta Tapion ja maston rakentajan kanssa.

Oli syy mikä hyvänsä, hiukan oudolta tuntui ratkaista pulma takakaiteen katkaisulla - varsinkin, jos siihen olisi käytetty sähkötyökaluja (niitäkin lienee veneen työkalupakissa).
DonMcIntyre sanoi Asterian rikiä poikkeuksellisen vahvaksi. Vaijeritkin ovat 12 mm, kun muillla staagit ja vantit ovat 8-millistä. Ainakin on painava riki. Kilpailua johtava Van Den Heede puolestaan oli vaihtanut veneeseensä puolitoista metriä alkuperäistä lyhyemmän maston, joka menee kannen läpi. Alkuperäinen Rustlerin masto oli kannella seisova niinkuin kuvien perusteella näyttäisi olevan Asteriassa nyt.

Skuuttisysteemi näyttää olevan toteutettu ilman levankia kahdella skuuttipisteellä. http://yachtboatnews.com/golden-globe-race-6/

Saa kyllä todella kovaa painaa, kaidevaijeriin, jotta kunnollinen peräkaide vääntyisi noin paljon. Monissa veneissä spinnuskuutti painaa pahasti kaidevaijeria, mutta en ole kuullut sen aiheuttaneen peräkaiteen vääntymistä. Luulisi, että vääntyneen kaiteen voisi vääntää takaisin tai lisää niin, ettei se enää painaisi takastaagia. Poikkisahaaminen tietysti heikentää kaidetta entisestään ja voi johtaa pahoihin vääntymisiin.

Kuvasta näkyy myös, että vesigenun potkuri osuu helposti veteen ollessaan ylhäällä. Mitä mahtaa kiinnitykset siitä pitää?

erilaisia.ratkaisuja kirjoitti:

Oli syy mikä hyvänsä, hiukan oudolta tuntui ratkaista pulma takakaiteen katkaisulla - varsinkin, jos siihen olisi käytetty sähkötyökaluja (niitäkin lienee veneen työkalupakissa).
DonMcIntyre sanoi Asterian rikiä poikkeuksellisen vahvaksi. Vaijeritkin ovat 12 mm, kun muillla staagit ja vantit ovat 8-millistä. Ainakin on painava riki. Kilpailua johtava Van Den Heede puolestaan oli vaihtanut veneeseensä puolitoista metriä alkuperäistä lyhyemmän maston, joka menee kannen läpi. Alkuperäinen Rustlerin masto oli kannella seisova niinkuin kuvien perusteella näyttäisi olevan Asteriassa nyt.

Lue lisää

Rikin tekijä luonnehti rikiä pomminkestäväksi. Sitä sen pitää ollakin, ettei käy kuten Viigille, meressä masto tulee kuitenkin käymään.

Ratkaisu on joka tapauksessa tehty harkiten ja sillä tietämyksellä, mitä maissa oli saatavana. Arvioisin sen tietämyksen paremmaksi kuin tältä palstalta saatu. Luultavasti veneen varustukseen kuuluu sähköpora, mutta ei takuulla sähkösahaa tai -rälläkkää. Muilla sähkötyökaluilla taas ei ole käyttöä putkea katkaistessa.

Joakim1 kirjoitti:

Skuuttisysteemi näyttää olevan toteutettu ilman levankia kahdella skuuttipisteellä. http://yachtboatnews.com/golden-globe-race-6/

Saa kyllä todella kovaa painaa, kaidevaijeriin, jotta kunnollinen peräkaide vääntyisi noin paljon. Monissa veneissä spinnuskuutti painaa pahasti kaidevaijeria, mutta en ole kuullut sen aiheuttaneen peräkaiteen vääntymistä. Luulisi, että vääntyneen kaiteen voisi vääntää takaisin tai lisää niin, ettei se enää painaisi takastaagia. Poikkisahaaminen tietysti heikentää kaidetta entisestään ja voi johtaa pahoihin vääntymisiin.

Kuvasta näkyy myös, että vesigenun potkuri osuu helposti veteen ollessaan ylhäällä. Mitä mahtaa kiinnitykset siitä pitää?

Lue lisää

Samaa mieltä olen peräkaiteen vääntymästä. Kaidetolppien vääntymiset skuutin paineesta, törmäyksistä tms tapahtuvat tavallisesti sisäänpäin ja johtavat mantoogin löystymiseen.
Jos peräkaide syystä tai toisesta on vääntynyt tuskin sen katkaisu tulisi ensimmäisenä mieleen. Katkaisukaan ei varmasti ole aivan helppo homma korkeassa valtameriaallokossa, vaikka sen tekisi rälläkällä. HS:n tämän aamun lehdessä olikin juttu Tapion edesottamuksista ja siinä mainittiin sähkötyökaluista ja kerrottiin iskukuumennetusta maidosta....
(Minkähän takia valinta ei ollut maitopulveri??).
Tutulta radoamatööriltä ymmärsin, että Tapio oli jo aikaisemmin vesigenerattorin kertaalleen irrottua joutunut kiinnittämään sen eri paikkaan. Kyseisen malliselle vesigeneraattorille ei taida olla kovin paljon tilaa Asterian kapeassa peräpeilissä. Servolapamallinen Windpilotin tuuliperäsin tarvitsee enemmän tilaa peräpeilissä kuin Hydrovane.

erilaisia.ratkaisuja kirjoitti:

Samaa mieltä olen peräkaiteen vääntymästä. Kaidetolppien vääntymiset skuutin paineesta, törmäyksistä tms tapahtuvat tavallisesti sisäänpäin ja johtavat mantoogin löystymiseen.
Jos peräkaide syystä tai toisesta on vääntynyt tuskin sen katkaisu tulisi ensimmäisenä mieleen. Katkaisukaan ei varmasti ole aivan helppo homma korkeassa valtameriaallokossa, vaikka sen tekisi rälläkällä. HS:n tämän aamun lehdessä olikin juttu Tapion edesottamuksista ja siinä mainittiin sähkötyökaluista ja kerrottiin iskukuumennetusta maidosta....
(Minkähän takia valinta ei ollut maitopulveri??).
Tutulta radoamatööriltä ymmärsin, että Tapio oli jo aikaisemmin vesigenerattorin kertaalleen irrottua joutunut kiinnittämään sen eri paikkaan. Kyseisen malliselle vesigeneraattorille ei taida olla kovin paljon tilaa Asterian kapeassa peräpeilissä. Servolapamallinen Windpilotin tuuliperäsin tarvitsee enemmän tilaa peräpeilissä kuin Hydrovane.

Lue lisää

Maitopulverikysymykseen on helppo vastaus. Mukaan otettava sallittu vesimäärä oli rajallinen, joten sitä saa helposti jatkettua esim. iskukuumennetulla maidolla. Samasta syystä ruokana on lähinnä säilykepurkkeja.

Edellinen veneeni oli muuten kapeaperäinen puolitonnari. Vaikka spinnuskuuteja ei viety edes aivan takakulmiin, kulkivat spinnuskuutit silti kaiteiden sisäpuolella. Kesti aikansa tottua juoksuttamaan skuutit sillä tavalla, mutta se oli ehdottomasti oikein siinä veneessä.

kuka.tietää kirjoitti:

Rikin tekijä luonnehti rikiä pomminkestäväksi. Sitä sen pitää ollakin, ettei käy kuten Viigille, meressä masto tulee kuitenkin käymään.

Ratkaisu on joka tapauksessa tehty harkiten ja sillä tietämyksellä, mitä maissa oli saatavana. Arvioisin sen tietämyksen paremmaksi kuin tältä palstalta saatu. Luultavasti veneen varustukseen kuuluu sähköpora, mutta ei takuulla sähkösahaa tai -rälläkkää. Muilla sähkötyökaluilla taas ei ole käyttöä putkea katkaistessa.

Lue lisää

Minä tiedän.

Tieto radioamatöörien keskustelusta Tapion kanssa:
Tapiolla on Makitan sähköporakone ja Makitan rälläkkä. Niissä on keskenään sopivat akut. Akkuja ladataan Makitan laturilla, joka toimii 12 voltilla.

Rälläkkä on todella tärkeä turvatyökalu. Jos vene menee ympäri, masto/staagit ym. pitää saada nopeasti katkaistua.

Olen seppomartin kanssa samaa mieltä, että kaidetolppia ja kaiteita vääntyy merenkäynnissäkin. Se on nähty ja myös koettu itse. Monella kruisaajalla on pallonkierrolla mukana sähkötyökaluja, myös katkaisulaikka. Tässä esimerkki: eräs purjehtijakaverini kertoi pelastuneensa rälläkän ansiosta. Hän oli Tapaninpäivänä 2004 ankkurissa Thaimaan rannikolla, kun tsunamin perättäiset hyökyaallot tulivat. Vene ehti muutaman kerran iskeä rajusti pohjaan ja ankkuriketjua oli yhä liian pitkästi ulkona. Ketju katkaistiin rälläkällä nopeasti ja vene pelastui. (Olin itse Etelä-Afrikan rannikolla ja kuulin raportin SSB-netistä). GGR:ssä ei nyt ketjunkatkaisuja tarvita, mutta esim staagien tai vanttien katkomiseen voi tulla tarve mastohaverissa.

Oma kokemus UTH-maidosta pallonkierrolla on erilainen kuin seppomartilla: ei säilynyt edes yhtä valtameren ylitystä eikä avatussa purkissa välttämättä viikkoa pitempään: tuotetta menee hukkaa ellei käytä koko purkkia lyhyessä ajassa: ei säästä painoa. Lisäksi tulee purkkiroskaa (jota ei heitetä mereen). Maitojauhetta olen käyttänyt edelleenkin enkä enää ole edes ottanut purkkimaitoja veneeseen.

Nimimerkki "kuka.tietää" arveli, ettei Asterian "pomminkestävälle" rikille voi käydä kuten Are Wiigille. Ainakin haaksirikon jälkeen otetuista kuvista ja selostuksista päätellen maston menetys selittyi veneen vaurioista: päälaipio repesi, kansi repeytyi. Riki ilmeisesti löystyi ja siitä johtuva tempaus irrotti/katkoi loput. Keskimääräisen aallonkorkeuden kirjoitettiin olleen tapahtuman aikana 10 m ja haaksirikon aiheuttanut saattoi olla jopa 20-metrinen. Don McIntyre ja Robin Daviesin keskustelu myrskytaktiikasta kannattaa kuunnella.

Emme tarkkaan tiedä, mistä mitattuna jännite olisi 12,x V tunnistamattoman hydrogenun ladatessa. Jos 12.0 V olisi akkujen napajännite niin ne ovat tyhjät, mahdollisesti pilalla ja genu lataa erittäin huonosti. Toimivalla hydrogenulla iman kuormaa jo muutaman tunnin kuluttua 5-6,5 s nopeudessa taulun jännite pitäisi olla 14 V ja akun navoilla n. 13.3 V.
Sähköissä Tapiolla on edelleen vakava ongelma- jos siis jännite olisi 12.0. Mutta ehkä desimaalit eivät ole täsmällisiä?

GGR-sääntöjen mukaan akkujen on oltava AGM- tai geeliakkuja. Käyttöakkujen kapasiteetin on oltava vähintäin 300 ah (12 V). Aurinkopaneelien on oltava vähintään 160W/15V. Tuuli- ja vesigeneraattorit ovat sallittuja.
Varmaankin Tapion akut (paitsi starttiakku?) voivat "toipua" syväpurkauksesta, jos lataus vesigeneraattorilla toimii. Mutta toimiiko sekään kunnolla, jos akkujen napajännite on ainoastaan 12 V luokkaa niinkuin seppomartti totesi.
Aika oudolta tuntuu että Asterian kaikki aurinkopaneelit olisivat simahtaneet. Asterian vesigeneraattorin merkistä en löytänyt mainintaa, mutta se ei ole sama kuin enemmistöllä GGR:ssa.

seppomartti kirjoitti:

Emme tarkkaan tiedä, mistä mitattuna jännite olisi 12,x V tunnistamattoman hydrogenun ladatessa. Jos 12.0 V olisi akkujen napajännite niin ne ovat tyhjät, mahdollisesti pilalla ja genu lataa erittäin huonosti. Toimivalla hydrogenulla iman kuormaa jo muutaman tunnin kuluttua 5-6,5 s nopeudessa taulun jännite pitäisi olla 14 V ja akun navoilla n. 13.3 V.
Sähköissä Tapiolla on edelleen vakava ongelma- jos siis jännite olisi 12.0. Mutta ehkä desimaalit eivät ole täsmällisiä?

Lue lisää

Ei ole takeita, että Tapion vesigenu on läheskään yhtä tehokas kuin sinun Watt&Sea, joka tiedetään tehokkaaksi. Sen tuotto voi noilla nopeuksilla olla vain muutama A tai sitten yli 10 A. Kumpikaan ei jaksa nostaa 300 Ah lähes tyhjän akuston jännitettä yli 13 V:n. Oman veneen 180 Ah akkua en päästä läheskään tyhjäksi. Silti 60 A koneen laturi ei jaksa aina nostaa jännitettä kuin 13 V paikkeille, mutta toki kymmenissä minuuteissa jännite on lähellä 14 V. 25 A maasähkölaturilla voi kestää toista tuntia päästä yli 13 V.

Tässä muutaman vesigenun mitattuja tuottoja: https://www.swi-tec.fr/pdf/Test-Voiles-et-Voiliers-HC-2017.pdf

Ilmeisesti Tapio on ajatellut vesigenunsa lähinnä hätävaraksi tai sitten ei ole ajatellut tarpeeksi. Jo ulkonäöstä voi päätellä, että tuolla vastus on hyvin suuri verrattuna Watt&Sea ja vastaaviin. Ei ehkä ole väliä, jos vene kulkee 7 solmua reippaassa sivu- tai myötätuulessa, mutta nyt on menty hitaasti ja tuo jarruttaa paljon. Tehosta ei voi olla varma, mutta suuri vastus ei tarkoita, että olisi tehokas. Esimerkiksi tässä yhdistyvät huono tuotto ja suuri vastus: http://www.seamap.com/products/ampair/ampair-uw100/

Joakim1 kirjoitti:

Ei ole takeita, että Tapion vesigenu on läheskään yhtä tehokas kuin sinun Watt&Sea, joka tiedetään tehokkaaksi. Sen tuotto voi noilla nopeuksilla olla vain muutama A tai sitten yli 10 A. Kumpikaan ei jaksa nostaa 300 Ah lähes tyhjän akuston jännitettä yli 13 V:n. Oman veneen 180 Ah akkua en päästä läheskään tyhjäksi. Silti 60 A koneen laturi ei jaksa aina nostaa jännitettä kuin 13 V paikkeille, mutta toki kymmenissä minuuteissa jännite on lähellä 14 V. 25 A maasähkölaturilla voi kestää toista tuntia päästä yli 13 V.

Tässä muutaman vesigenun mitattuja tuottoja: https://www.swi-tec.fr/pdf/Test-Voiles-et-Voiliers-HC-2017.pdf

Ilmeisesti Tapio on ajatellut vesigenunsa lähinnä hätävaraksi tai sitten ei ole ajatellut tarpeeksi. Jo ulkonäöstä voi päätellä, että tuolla vastus on hyvin suuri verrattuna Watt&Sea ja vastaaviin. Ei ehkä ole väliä, jos vene kulkee 7 solmua reippaassa sivu- tai myötätuulessa, mutta nyt on menty hitaasti ja tuo jarruttaa paljon. Tehosta ei voi olla varma, mutta suuri vastus ei tarkoita, että olisi tehokas. Esimerkiksi tässä yhdistyvät huono tuotto ja suuri vastus: http://www.seamap.com/products/ampair/ampair-uw100/

Lue lisää

No niin. Kylläpäs Joakim1 taas päästelee omiaan.

Kaikista kuvista oikea ja tietävä purjehtija huomaa, että hydrogenu on Sailnsea-merkkinen. Ihan hyväksi tunnustettu merkki. Seppomartti ja muut unohtavat, että sähköä kuluu koko ajan purjehdusvaloihin, ais- ja tutkavaroittimeen ym.

Hydrogenu antaa parhaimmillaan 15 V ja vähän yli. Akkujen varaaminen ei ole mikään pikkujuttu. Tapiolla on akuissa ampeeritunteja kaksi kertaa vaadittavan. Hydrogenu putosi kiinnityksestä ja liitin hajosi. Tapio korjasi sen.

Radioamatöörien yhteksissä Tapio antaa joka päivä akkujen varaustilanteen. Ne nousevat koko ajan mutta tuskastuttavan hitaasti.

Tapioseilaa kirjoitti:

No niin. Kylläpäs Joakim1 taas päästelee omiaan.

Kaikista kuvista oikea ja tietävä purjehtija huomaa, että hydrogenu on Sailnsea-merkkinen. Ihan hyväksi tunnustettu merkki. Seppomartti ja muut unohtavat, että sähköä kuluu koko ajan purjehdusvaloihin, ais- ja tutkavaroittimeen ym.

Hydrogenu antaa parhaimmillaan 15 V ja vähän yli. Akkujen varaaminen ei ole mikään pikkujuttu. Tapiolla on akuissa ampeeritunteja kaksi kertaa vaadittavan. Hydrogenu putosi kiinnityksestä ja liitin hajosi. Tapio korjasi sen.

Radioamatöörien yhteksissä Tapio antaa joka päivä akkujen varaustilanteen. Ne nousevat koko ajan mutta tuskastuttavan hitaasti.

Lue lisää

Ja mikäs kirjoituksissani on omiaan päästelyä?

Kukaan täällä ei ole aiemmin merkkiä tunnistanut. Olen lukenut useita hydrogenujen testejä ja jopa suunnitellut sellaisen valmistuksen aloitusta ja tehnyt siihen liittyvät alustavat suunnittelut. Jätin tuon kuitenkin väliin, koska tuossa vaiheessa oli jo useampi muukin melko hyvä kuin Watt&Sea. Väitän siis tietäväni aika paljon noista, vaikka käyttökokemusta ei lainkaan olekaan. Tuota merkkiä ei ole testeissä näkynyt ja oikea tuotenimi näyttää olevan Sailinggen: http://www.sailnsea.com/boat/ver/schleppgenerator2.html

Tuon tuotto ei ole edes valmistajan ilmoituksen mukaan Watt&Sea veroinen. Edelläolevan linkin mukaaan tuottaa 4 solmussa 4 A ja 6 solmussa 6-8 A. Suurin tuotto oli 15 A. Tuossa linkaamassani testissä ulkopuolisissa mittauksissa Swi-Tech ja Watt&Sea tuottivat 4 solmussa 6-8 A ja 6 solmussa 11-20 A potkurista riippuen. Suurin tuotto 28-37 A saavutetaan 7-8 solmussa. Nuo siis tuottavat tuplasti.

Sailinggenissä tukivarsi on pyöreä. Sen vastus on 10-kertainen siipimuotoiseen yhtä paksuun verrattuna. Sekä Swi-Tech että Watt&Sea käyttävät siipimuotoista. Potkuri on täysin väärin muotoilta ko. käyttöön, jos tarkoituksena on tuottaa paljon tehoa mahdollisimman pienellä vastuksella. Potkuri on muotoilultaan lähellä Ampairia, jolla on tunnetusti tolkuton vastus, varsinkin tuottoon verrattuna. Toki siinä on selvästi Sailinggeniä suurempi generaattori.

Tästä videosta näkee hyvin miten tuo tanko vastustaa: https://www.youtube.com/watch?v=U5C_9_4v4gI

Tuo Variprop näyttää jo paremmalta, tosin viimeistely on todella huono kuvissa: https://www.1a-shops.eu/shops/s024896/uploads/variprop4.jpg

Tapiolla on kuvien perusteella tuo alkuperäinen potkuri eikä Variprop.

Aika paljon parempi olisi Tapion lataustilanne, jos hydrogenuna olisi ko. kisassa selvästi yleisin Watt&Sea tai vaihtoehtona tuo Swi-Tech. Toki ne maksavat lähes tuplasti. Suuremmasta latauksesta huolimatta vastus noissa on todennäköisesti pienempi eli kovempaakin olisi päässyt.