Muistan kansakoulun uskontotunnit 1960 luvulla. Minun Katekismuksestani on jäänyt mieleen tumman sininen leima. Leima oli heti Katekismuksen kannen käännettyä ensimmäisellä lehdellä. Leima oli pyöreä ja leiman sisällä luki kirjaimet; "Raumannus."
Katekismuksia on erilaisia. Lutherin katekismuksen suomensi Jakob Raumannus. Pirkkalan kirkkoherra.
Jacob -Jaakko Paavalinpoika Raumannus (k.1678) on minun yhdeksäs isoisä.
Polveutumispolku = Minun isoäiti Lyyli Elviira os. Kammi,
his mother → Kaisa Kammi
her father → Johan Latomäki Röyskö
her mother → Anna Maijala Yli-Röyskö
his mother → Maija Heikintytär Maijala
her mother → Anna Heikintytär Brask Vuolle Annala
her mother → Maria Juhontytä Homi
her mother → Elisabet Laurentiuksentytär Forlundia
her mother → Margareta Jacobintytär Haraker
her father → Jaakko Paavalinpoika Raumannus.
Pirkkalan kirkkoherra 1637-1678,rovasti,, s. n.1600, k. 1678. Jacob on syntynyt 1500-1600 luvun taitteessa Raumalla. Opistelunsa jälkeen vihittiin maisteriksi jossakin ulkomailla, Turun akatemian kollega 1632, Pirkkalan kirkkoherraksi 1639, nimitettiin myöhemmin rovastiksi. Käänsi uskonnollista kirjallisuutta suomeksi, toimitti suomeksi viisi teosta. 1647 ilmestyi kuninkaan myöntämän painatusavun turvin Raumannuksen suomennos Dr. Martinus Lutheruksen Catechiemus se suurempi ja samana vuotena Getzeliuksen panattaman virsikirjan liitteenä: Avenariuksen aamu- ja iltarukoukset, sekä Schmalkaldin artikkelit. Raumannus julkaisi 1651 Tukholmassa suomennoksensa Ausburgin Tunnustus, joka muodostaa pääosan Upsalan kokouksen päätöstä. "Cofessio Fidei, se on Ausburgin Uscon Tunnustos, Suomexi, nijn että ne colmet yhteiset Cristilliset Symbolat ia Tunnstoxen Artikkelit Ruotsin ja Suomen kielen Hyvin ia soveliaat yhten Sovitetut" (Pipping nro 67). Esipuhessaan hän lausuu: "O Sinä suloinen Suomen maa nyt on sinulle tapahtunut/Ruma kyllä sinä olet ulcoa, sillä tällä verisell sodan aigalla/ia cowill wuosille/olet sinä palio nöyrentynyt ia rypitynyt; Mutta se on Sinun Syndis tehnet. Waan caunis ia suloinen olet Sinä sisäldä; Sillä Herald, Jumalda/ia armolisimald Esiwalladas/olet Sinä Jumalan sanalla ylhäiset lahjoitettu/sangen hyvin ia suloisest Caunistettu! Nan talier factum omni nationi. Ei nijn ole caikille kansoille tehty! Herätä sen tähden sinus, ia sinun sielun/ia älä unohda mitä minulle tehnyt on. Joka Sinun ilolla täytä/että Sinun nuoredes uudistetaan." Kristina eli vielä 1690 luvulla poikansa Johanin luona tämän omistamalla Eerolan ratsutilalla Ylöjärvellä. Haudattu Pirkkalan kirkon alttarin alle. Julkaisussa on Suomen- ja Ruotsinkielen teksti rinnakkain, laajassa alkulauseessa tehdään selkoa mm. vastauskonpuhdistusen yrityksestä voittaa takaisn Ruotsin valtakunta ja ylistää Gustav II Adolfin sankaritaistelua evankelisen opin puolesta. Raumannus kustansi oasan itse, köyhtyen sentähden. Viimein hallitus myönsi hänelle 1664 elinkaudekseen vapauden kruununveroista, sekä anteeksi maksamattomia veroja 133 hopetaalaria. Kirjallisista töistään hän sai korvaukseksi 18 tynnyriä viljaa. Turun tuomiokapitulin pöytäkirjat (Consistorii ecclesiastici aboenis protokoller) kertovat Pirkkalan pappien välisestä jupakasta 1600-luvun puolimaissa. Rovasti Raumannus ei ollut tyytyväinen Joakim Sigfridinpoikaan joka toimi kappalaisena, koettaen saada hänet siirretyksi muualle. Niinpä hän syyskuussa 1656 teki valituksen konsistorille, tehden joitakin syytöksiä häntä vastaan. Konsistori on tietoinen siitä että Raumannus on toimessa vävynsä Laurentius Forluniuksen puolesta ja sen vuoksi Joakimia vastaan. Yli kolmen vuoden kuluttua asia saa ratkaisun: Pirkkalan pitäjä jaetaan kahtia ja Forlundius nimitetään Harjun kappalaiseksi, muun osan jäädessä Joakimille. .
Katekismuksia on erilaisia. Lutherin katekismuksen suomensi Jakob Raumannus. Pirkkalan kirkkoherra.
Jacob -Jaakko Paavalinpoika Raumannus (k.1678) on minun yhdeksäs isoisä.
Polveutumispolku = Minun isoäiti Lyyli Elviira os. Kammi,
his mother → Kaisa Kammi
her father → Johan Latomäki Röyskö
her mother → Anna Maijala Yli-Röyskö
his mother → Maija Heikintytär Maijala
her mother → Anna Heikintytär Brask Vuolle Annala
her mother → Maria Juhontytä Homi
her mother → Elisabet Laurentiuksentytär Forlundia
her mother → Margareta Jacobintytär Haraker
her father → Jaakko Paavalinpoika Raumannus.
Pirkkalan kirkkoherra 1637-1678,rovasti,, s. n.1600, k. 1678. Jacob on syntynyt 1500-1600 luvun taitteessa Raumalla. Opistelunsa jälkeen vihittiin maisteriksi jossakin ulkomailla, Turun akatemian kollega 1632, Pirkkalan kirkkoherraksi 1639, nimitettiin myöhemmin rovastiksi. Käänsi uskonnollista kirjallisuutta suomeksi, toimitti suomeksi viisi teosta. 1647 ilmestyi kuninkaan myöntämän painatusavun turvin Raumannuksen suomennos Dr. Martinus Lutheruksen Catechiemus se suurempi ja samana vuotena Getzeliuksen panattaman virsikirjan liitteenä: Avenariuksen aamu- ja iltarukoukset, sekä Schmalkaldin artikkelit. Raumannus julkaisi 1651 Tukholmassa suomennoksensa Ausburgin Tunnustus, joka muodostaa pääosan Upsalan kokouksen päätöstä. "Cofessio Fidei, se on Ausburgin Uscon Tunnustos, Suomexi, nijn että ne colmet yhteiset Cristilliset Symbolat ia Tunnstoxen Artikkelit Ruotsin ja Suomen kielen Hyvin ia soveliaat yhten Sovitetut" (Pipping nro 67). Esipuhessaan hän lausuu: "O Sinä suloinen Suomen maa nyt on sinulle tapahtunut/Ruma kyllä sinä olet ulcoa, sillä tällä verisell sodan aigalla/ia cowill wuosille/olet sinä palio nöyrentynyt ia rypitynyt; Mutta se on Sinun Syndis tehnet. Waan caunis ia suloinen olet Sinä sisäldä; Sillä Herald, Jumalda/ia armolisimald Esiwalladas/olet Sinä Jumalan sanalla ylhäiset lahjoitettu/sangen hyvin ia suloisest Caunistettu! Nan talier factum omni nationi. Ei nijn ole caikille kansoille tehty! Herätä sen tähden sinus, ia sinun sielun/ia älä unohda mitä minulle tehnyt on. Joka Sinun ilolla täytä/että Sinun nuoredes uudistetaan." Kristina eli vielä 1690 luvulla poikansa Johanin luona tämän omistamalla Eerolan ratsutilalla Ylöjärvellä. Haudattu Pirkkalan kirkon alttarin alle. Julkaisussa on Suomen- ja Ruotsinkielen teksti rinnakkain, laajassa alkulauseessa tehdään selkoa mm. vastauskonpuhdistusen yrityksestä voittaa takaisn Ruotsin valtakunta ja ylistää Gustav II Adolfin sankaritaistelua evankelisen opin puolesta. Raumannus kustansi oasan itse, köyhtyen sentähden. Viimein hallitus myönsi hänelle 1664 elinkaudekseen vapauden kruununveroista, sekä anteeksi maksamattomia veroja 133 hopetaalaria. Kirjallisista töistään hän sai korvaukseksi 18 tynnyriä viljaa. Turun tuomiokapitulin pöytäkirjat (Consistorii ecclesiastici aboenis protokoller) kertovat Pirkkalan pappien välisestä jupakasta 1600-luvun puolimaissa. Rovasti Raumannus ei ollut tyytyväinen Joakim Sigfridinpoikaan joka toimi kappalaisena, koettaen saada hänet siirretyksi muualle. Niinpä hän syyskuussa 1656 teki valituksen konsistorille, tehden joitakin syytöksiä häntä vastaan. Konsistori on tietoinen siitä että Raumannus on toimessa vävynsä Laurentius Forluniuksen puolesta ja sen vuoksi Joakimia vastaan. Yli kolmen vuoden kuluttua asia saa ratkaisun: Pirkkalan pitäjä jaetaan kahtia ja Forlundius nimitetään Harjun kappalaiseksi, muun osan jäädessä Joakimille. .
Vastaukset 3
Vanhimmat
Korjaus; Kahdestoista isoisä; XII .
Jasså
Just så.