Lihansyönti ja ilmastonmuutos

Periaatteessa ihmisen ei tarvitsisi syödä punaista lihaa kuin korkeintaan kerran viikossa. Kulutamme sitä länsimaissa aivan liikaa.

Missä sodassa? Jos neukut haluaa Suomen vallata, se tapahtuu niin nopeasti, ettei edes tsaijuvesi ehdi pakissa lämpenemään.

uuu444888 kirjoitti:

Missä sodassa? Jos neukut haluaa Suomen vallata, se tapahtuu niin nopeasti, ettei edes tsaijuvesi ehdi pakissa lämpenemään.

TAhallista vihollisen auttamista tappaa lihantuottaja nälkään

kukaonvastuusa kirjoitti:

TAhallista vihollisen auttamista tappaa lihantuottaja nälkään

Metaanikaasuihinsa se kuolee.

Punikki on lehmääkin suurempi uhka ja ennen kaikea sitä tyhmempi.

Nyt pitää kysyä, että mistä se lehmän päästämä kaasumäärä syntyy?

Autojen metaani- ja CO2 päästöt syntyvät fossiilisia polttoaineita, bensaa tai dieseliä, poltettaessa. Mutta lehmä. Miten se voi tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se syö, onhan lehmä puhdas kasvissyöjä. Auton polttoaine nostetaan esiin maan syvyyksistä, satojen miljoonien vuosien kuluessa sinne kierrosta poistuneesta hiilestä. Se siis ei ole enää luonnon kierrossa mukana, vaan absoluuttisella määrällään lisää ilmakehän hiiliyhdisteitä.

Lehmä. Sehän syö kesällä laitumella luonnon kasvattamaa heinää, johon kasvukauden kuluessa on sitoutunut ilmakehän hiilidioksidia. Talvea varten lehmille varastoidaan pelloilla kasvanutta heinää paaleihin, sekä puidaan viljakasveja rehuksi. Nekin ovat syntyneet yhteyttämisen tuotoksena, siis sitoneet hiiltä. Suomen lyhyessä kesässä ne tekevät satoa jota eläimet mutustavat.

Lehmän popsiessa noita ruokiaan, sen monivaiheinen ruuansulatus muuttaa kasvien hiiltä hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Mutta eihän sitä hiiltä voi enempää kaasuksi muuttua kuin mitä se eläin syö, ei se sentään tyhjästä niitä kaasuja tee. Muuttuuhan osa ruuasta lihakseksi tai maidoksi, hiiltähän nekin sisältävät. Kasvukaudella heinien ja viljan kasvustakin osa jää maaperään, juuristo ainakin ja viljan korret. Lehmän paskassakin hiiltä palautuu peltoon seuraavaa kasvukautta varten. Sinne tuo ylijäämä sitten varastoituu pellon multaan, maaperän hiiliyhdisteiksi.

Siis miten se lehmä tekee sen ylimääräisen, muualta kuin luonnon kierrosta syntyvän hiilen, jota se mukamas päästelee enemmän kuin auto. Kertokaapa palstan viisaat, miten tuo Uuden Suomen juttu on mahdollista. Miten lehmä voi tuottaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin sen ruuassaan syömän hiilen määrä?

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Nyt pitää kysyä, että mistä se lehmän päästämä kaasumäärä syntyy?

Autojen metaani- ja CO2 päästöt syntyvät fossiilisia polttoaineita, bensaa tai dieseliä, poltettaessa. Mutta lehmä. Miten se voi tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se syö, onhan lehmä puhdas kasvissyöjä. Auton polttoaine nostetaan esiin maan syvyyksistä, satojen miljoonien vuosien kuluessa sinne kierrosta poistuneesta hiilestä. Se siis ei ole enää luonnon kierrossa mukana, vaan absoluuttisella määrällään lisää ilmakehän hiiliyhdisteitä.

Lehmä. Sehän syö kesällä laitumella luonnon kasvattamaa heinää, johon kasvukauden kuluessa on sitoutunut ilmakehän hiilidioksidia. Talvea varten lehmille varastoidaan pelloilla kasvanutta heinää paaleihin, sekä puidaan viljakasveja rehuksi. Nekin ovat syntyneet yhteyttämisen tuotoksena, siis sitoneet hiiltä. Suomen lyhyessä kesässä ne tekevät satoa jota eläimet mutustavat.

Lehmän popsiessa noita ruokiaan, sen monivaiheinen ruuansulatus muuttaa kasvien hiiltä hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Mutta eihän sitä hiiltä voi enempää kaasuksi muuttua kuin mitä se eläin syö, ei se sentään tyhjästä niitä kaasuja tee. Muuttuuhan osa ruuasta lihakseksi tai maidoksi, hiiltähän nekin sisältävät. Kasvukaudella heinien ja viljan kasvustakin osa jää maaperään, juuristo ainakin ja viljan korret. Lehmän paskassakin hiiltä palautuu peltoon seuraavaa kasvukautta varten. Sinne tuo ylijäämä sitten varastoituu pellon multaan, maaperän hiiliyhdisteiksi.

Siis miten se lehmä tekee sen ylimääräisen, muualta kuin luonnon kierrosta syntyvän hiilen, jota se mukamas päästelee enemmän kuin auto. Kertokaapa palstan viisaat, miten tuo Uuden Suomen juttu on mahdollista. Miten lehmä voi tuottaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin sen ruuassaan syömän hiilen määrä?

Lue lisää

Se johtuu lehmien ruoansulatusjärjestelmästä, jossa ruoansulatuksen suorittaa pieneliöstö. Tässä prosessissa syntyy metaanikaasua, josta oli kyse.

Antti..Rinne- kirjoitti:

Punikki on lehmääkin suurempi uhka ja ennen kaikea sitä tyhmempi.

Kommentistasi päätellen olet sitten sellainen punikki.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Nyt pitää kysyä, että mistä se lehmän päästämä kaasumäärä syntyy?

Autojen metaani- ja CO2 päästöt syntyvät fossiilisia polttoaineita, bensaa tai dieseliä, poltettaessa. Mutta lehmä. Miten se voi tuottaa enemmän päästöjä kuin mitä se syö, onhan lehmä puhdas kasvissyöjä. Auton polttoaine nostetaan esiin maan syvyyksistä, satojen miljoonien vuosien kuluessa sinne kierrosta poistuneesta hiilestä. Se siis ei ole enää luonnon kierrossa mukana, vaan absoluuttisella määrällään lisää ilmakehän hiiliyhdisteitä.

Lehmä. Sehän syö kesällä laitumella luonnon kasvattamaa heinää, johon kasvukauden kuluessa on sitoutunut ilmakehän hiilidioksidia. Talvea varten lehmille varastoidaan pelloilla kasvanutta heinää paaleihin, sekä puidaan viljakasveja rehuksi. Nekin ovat syntyneet yhteyttämisen tuotoksena, siis sitoneet hiiltä. Suomen lyhyessä kesässä ne tekevät satoa jota eläimet mutustavat.

Lehmän popsiessa noita ruokiaan, sen monivaiheinen ruuansulatus muuttaa kasvien hiiltä hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Mutta eihän sitä hiiltä voi enempää kaasuksi muuttua kuin mitä se eläin syö, ei se sentään tyhjästä niitä kaasuja tee. Muuttuuhan osa ruuasta lihakseksi tai maidoksi, hiiltähän nekin sisältävät. Kasvukaudella heinien ja viljan kasvustakin osa jää maaperään, juuristo ainakin ja viljan korret. Lehmän paskassakin hiiltä palautuu peltoon seuraavaa kasvukautta varten. Sinne tuo ylijäämä sitten varastoituu pellon multaan, maaperän hiiliyhdisteiksi.

Siis miten se lehmä tekee sen ylimääräisen, muualta kuin luonnon kierrosta syntyvän hiilen, jota se mukamas päästelee enemmän kuin auto. Kertokaapa palstan viisaat, miten tuo Uuden Suomen juttu on mahdollista. Miten lehmä voi tuottaa enemmän hiiltä ilmakehään kuin sen ruuassaan syömän hiilen määrä?

Lue lisää

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005732538.html

Tuet pois ilmaston tuhoamiselta.

kylläsenäinon kirjoitti:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005732538.html

Tuet pois ilmaston tuhoamiselta.

Lue lisää

Muttei lentokone matkoista.

Kun sitten ihminen syö lehmän, vapautuu loputkin lehmään sitoutuneet päästöt.

Vihreä.vegaani kirjoitti:

Muttei lentokone matkoista.

Mitä tukea lentokoneyhtiöt tarvitsevat?

armeijakintietääsen kirjoitti:

Se johtuu lehmien ruoansulatusjärjestelmästä, jossa ruoansulatuksen suorittaa pieneliöstö. Tässä prosessissa syntyy metaanikaasua, josta oli kyse.

Vaan miten sitä metaania tai hiilidioksidia syntyy enemmän kuin mitä se lehmä syö.

Jos se syö kilon verran hiiltä heinänkorteen sitoutuneena, niin miten se voi päästää puolitoistakiloa hiiltä kaasuna? Mistä se lisäkaasu tulee, ei ne pieneliötkään sitä tyhjästä tee.

suonlaita kirjoitti:

Kun sitten ihminen syö lehmän, vapautuu loputkin lehmään sitoutuneet päästöt.

Puolustusvoimissa onkin päädytty siihen ajatukseen, ettei lehmiä ja muita märehtijöidä kannata syöttää varusmiehille. Alkuahan tuo vasta on, mutta asenteet muuttuvat nopeasti.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Vaan miten sitä metaania tai hiilidioksidia syntyy enemmän kuin mitä se lehmä syö.

Jos se syö kilon verran hiiltä heinänkorteen sitoutuneena, niin miten se voi päästää puolitoistakiloa hiiltä kaasuna? Mistä se lisäkaasu tulee, ei ne pieneliötkään sitä tyhjästä tee.

Lue lisää

Soita LUKElle ja kysy.

kylläsenäinon kirjoitti:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005732538.html

Tuet pois ilmaston tuhoamiselta.

Lue lisää

Oikein Amerikoissa tutkittua asiaa. Sitä ei edes pallopaita silloin kiistäne:)

https://yle.fi/uutiset/3-5277901

Ja kysehän on ihmisenkin terveydestä.
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys/punainen-liha-terveysriski/

Eipunaistalihaayäk kirjoitti:

Oikein Amerikoissa tutkittua asiaa. Sitä ei edes pallopaita silloin kiistäne:)

https://yle.fi/uutiset/3-5277901

Ja kysehän on ihmisenkin terveydestä.
http://hyvinvointi.ts.fi/terveys/punainen-liha-terveysriski/

Lue lisää

Pitäisi saada Pekka Puska taas asialle opastamaan ihmisiä.

kylläsenäinon kirjoitti:

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005732538.html

Tuet pois ilmaston tuhoamiselta.

Lue lisää

Tuossa kyllä selostetaan ansiokkaasti lehmän mahojen toimintaa, ja sitä miten se kaasu syntyy.

Minä kysyn vaan, että miten se lehmän maha voi tuottaa enemmän hiiltä sisältäviä kaasuja, kuin mitä sinne mahaan sitä hiiltä heinän ja muun rehun muodossa menee. Eli jos lehmä syö luonnon kierrossa kasveihin sitoutunutta hiiltä, niin miten se voi aikaansaada ne ylimääräiset päästöt. Eikös osa siitä hiilestä muutu lihamassaksi tai maidoksi. Ja osa mene paskana takaisin lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.

Ei tuokaan linkkisi tuota kysymystä avaa, se vain kertoo miten se hiili muuttaa muotoaan lehmän mahassa kiinteästä kaasumaiseksi.

Tuon jutunkin mukaan vain kuudesta kahteentoista prosenttia siitä energiasta (siis hiilestä) , jonka lehmä saa ruoan mukana, häipyy kaasuna ilmaan. Mitä sille 88-94 %:lle tapahtuu? Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%. Ihan vaan vertailun vuoksi, yksin Helsingin Energian osuus on 12 % koko maan päästöistä, koska se polttaa fossiilista hiiltä ja maakaasua sähköksi ja kaukolämmöksi. Siis Helsingin Energia tuottaa 140% enemmän kasvihuonekaasuja kuin maatalous. Ja ne maatalouden kaasut siis syntyvät luonnonkiertoon sitoutuneesta hiilestä, ei fossiilisesta. Siinäkin on pieni ero

mitätäälläkyselet kirjoitti:

Soita LUKElle ja kysy.

Kerro sinä, kun tunnut uskovan, että lehmä synnyttää hiiltä sisältäviä kaasuja enemmän kuin mitä se hiiltä sitovia kasveja syö.

Koeta nyt vaan vastata ihan itse.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Kerro sinä, kun tunnut uskovan, että lehmä synnyttää hiiltä sisältäviä kaasuja enemmän kuin mitä se hiiltä sitovia kasveja syö.

Koeta nyt vaan vastata ihan itse.

Lue lisää

Minä uskon noita tutkimuksia. Eikä minun tarvitse muutenkaan olla mikrobiologi, että osaan välttää märehtijöiden lihaa, koska se tekee oloni huonoksi.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Tuossa kyllä selostetaan ansiokkaasti lehmän mahojen toimintaa, ja sitä miten se kaasu syntyy.

Minä kysyn vaan, että miten se lehmän maha voi tuottaa enemmän hiiltä sisältäviä kaasuja, kuin mitä sinne mahaan sitä hiiltä heinän ja muun rehun muodossa menee. Eli jos lehmä syö luonnon kierrossa kasveihin sitoutunutta hiiltä, niin miten se voi aikaansaada ne ylimääräiset päästöt. Eikös osa siitä hiilestä muutu lihamassaksi tai maidoksi. Ja osa mene paskana takaisin lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.

Ei tuokaan linkkisi tuota kysymystä avaa, se vain kertoo miten se hiili muuttaa muotoaan lehmän mahassa kiinteästä kaasumaiseksi.

Tuon jutunkin mukaan vain kuudesta kahteentoista prosenttia siitä energiasta (siis hiilestä) , jonka lehmä saa ruoan mukana, häipyy kaasuna ilmaan. Mitä sille 88-94 %:lle tapahtuu? Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%. Ihan vaan vertailun vuoksi, yksin Helsingin Energian osuus on 12 % koko maan päästöistä, koska se polttaa fossiilista hiiltä ja maakaasua sähköksi ja kaukolämmöksi. Siis Helsingin Energia tuottaa 140% enemmän kasvihuonekaasuja kuin maatalous. Ja ne maatalouden kaasut siis syntyvät luonnonkiertoon sitoutuneesta hiilestä, ei fossiilisesta. Siinäkin on pieni ero

Lue lisää

"Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%."

minkäjutun kirjoitti:

"Ja jutun mukaan maatalouden osuus ilmastokaasuista Suomessa on 5%."

"Suomen kasvihuonekaasupäästöistä karjan osuus on alle viisi prosenttia."

Pelkästään karjan osuus, ei koko maatalouden. Ja eihän tässä ole ylipäätäänkään kyse ollut siitä, mikä Suomen osuus asiassa on. Ei tietenkään pieni maa tuota yhtä paljon kuin joku valtavasti suurempi. Mutta emme kai me Suomessa missään muusta maailmasta erillään olevassa umpiossa asustele.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Vaan miten sitä metaania tai hiilidioksidia syntyy enemmän kuin mitä se lehmä syö.

Jos se syö kilon verran hiiltä heinänkorteen sitoutuneena, niin miten se voi päästää puolitoistakiloa hiiltä kaasuna? Mistä se lisäkaasu tulee, ei ne pieneliötkään sitä tyhjästä tee.

Lue lisää

Ei kai se lehmä metaanikaasua syö.

Kyllä on tuo palstamajuri tyhmä. Nyt Vegemajurina esiintyy.

traktorinpörinää kirjoitti:

"Suomen kasvihuonekaasupäästöistä karjan osuus on alle viisi prosenttia."

Pelkästään karjan osuus, ei koko maatalouden. Ja eihän tässä ole ylipäätäänkään kyse ollut siitä, mikä Suomen osuus asiassa on. Ei tietenkään pieni maa tuota yhtä paljon kuin joku valtavasti suurempi. Mutta emme kai me Suomessa missään muusta maailmasta erillään olevassa umpiossa asustele.

Lue lisää

Pointti on siinä, että tuo alle 5% osuus syntyy luonnonkierron seurauksena. Se ei lisää luonnossa esiintyvän hiilen määrää. Kaasumainen hiili sitoutuu kasveihin, eläin syö kasvin jonka ruuansulatus muuttaa osin uudellen kaasuksi. Osa jää eläimen elimistöön tai poistuu kiinteänä ruuansulatuksen loppupäästä ja palaa sitä kautta luonnon kiertoon maatumaan. Kierto on vieläpä varsin nopeaa, vuosittaista.

Lehmä tai muu nautaeläin syö hiiltä sitonutta kasvustoa, pääosin sellaista, joka ei ihmiselle kelpaisi. Noilla nurmikasveilla on vieläpä sellainen ominaisuus, että ne kasvavat uudelleen täyteen mittaan, vaikka ne leikataan ja korjataan säilöön lähes kokonaan. Ne siis ovat tehokkaita hiilen sitojia. Toisin kuin vaikkapa ihmisravinnoksi kasvatettavat kasvikunnan tuotteet, niistähän iso osa jää lahoamaan ja siten muuttuvat kaasuiksi. Tomaatista vaikkapa esimerkki, sen kasvusto on melkoinen mutta me syömme vain ne hedelmät. Muu osa kasvista maatuu sadon korjuun jälkeen, siis muuttuu hiiltä sisältäväksi kaasuksi ja humukseksi. Niinhän nurmikasvien juuristokin tekee, muuttuu humukseksi.

Viljakasvien, siis sen ihmisravinnon, kasvatus onkin sitten ongelmallisempaa. Ei hiilen vuoksi, kyllä nekin ovat hiilen sitojia, vaan kun se viljapelto kynnetään vuosittain. Ja se kynnetty pelto, se on se, josta ne ravinteet karkaa vesistöihin.

Nyhtökaura ja härkis vaatii ennen vegaanin lautaselle päätymistä sen kynnetyn ja äestetyn pellon, johon siemen laitetaan, ja keväisin nuo pellot tuppaavat kuivumis vesiä valuttamaan jokiin ja meriin. Huuhtoutuneet ravinteet mukanaan. Nurmipeitteiset pellot sitovat ravinteet itseensä, niistä ei huuhtoudu ravinteita kuten muokatuista, apilapellot jopa ilmasta typpeä maahan sirtävät. Luomutiloilla joissa ei käytetä keinolannotteita, apila onkin tärkeä kasvi maaperän ravinteiden saannin kannalta.

Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Pointti on siinä, että tuo alle 5% osuus syntyy luonnonkierron seurauksena. Se ei lisää luonnossa esiintyvän hiilen määrää. Kaasumainen hiili sitoutuu kasveihin, eläin syö kasvin jonka ruuansulatus muuttaa osin uudellen kaasuksi. Osa jää eläimen elimistöön tai poistuu kiinteänä ruuansulatuksen loppupäästä ja palaa sitä kautta luonnon kiertoon maatumaan. Kierto on vieläpä varsin nopeaa, vuosittaista.

Lehmä tai muu nautaeläin syö hiiltä sitonutta kasvustoa, pääosin sellaista, joka ei ihmiselle kelpaisi. Noilla nurmikasveilla on vieläpä sellainen ominaisuus, että ne kasvavat uudelleen täyteen mittaan, vaikka ne leikataan ja korjataan säilöön lähes kokonaan. Ne siis ovat tehokkaita hiilen sitojia. Toisin kuin vaikkapa ihmisravinnoksi kasvatettavat kasvikunnan tuotteet, niistähän iso osa jää lahoamaan ja siten muuttuvat kaasuiksi. Tomaatista vaikkapa esimerkki, sen kasvusto on melkoinen mutta me syömme vain ne hedelmät. Muu osa kasvista maatuu sadon korjuun jälkeen, siis muuttuu hiiltä sisältäväksi kaasuksi ja humukseksi. Niinhän nurmikasvien juuristokin tekee, muuttuu humukseksi.

Viljakasvien, siis sen ihmisravinnon, kasvatus onkin sitten ongelmallisempaa. Ei hiilen vuoksi, kyllä nekin ovat hiilen sitojia, vaan kun se viljapelto kynnetään vuosittain. Ja se kynnetty pelto, se on se, josta ne ravinteet karkaa vesistöihin.

Nyhtökaura ja härkis vaatii ennen vegaanin lautaselle päätymistä sen kynnetyn ja äestetyn pellon, johon siemen laitetaan, ja keväisin nuo pellot tuppaavat kuivumis vesiä valuttamaan jokiin ja meriin. Huuhtoutuneet ravinteet mukanaan. Nurmipeitteiset pellot sitovat ravinteet itseensä, niistä ei huuhtoudu ravinteita kuten muokatuista, apilapellot jopa ilmasta typpeä maahan sirtävät. Luomutiloilla joissa ei käytetä keinolannotteita, apila onkin tärkeä kasvi maaperän ravinteiden saannin kannalta.

Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.

Lue lisää

Aika selkeää tekstiä ja kansantajuista kaiken lisäksi.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Pointti on siinä, että tuo alle 5% osuus syntyy luonnonkierron seurauksena. Se ei lisää luonnossa esiintyvän hiilen määrää. Kaasumainen hiili sitoutuu kasveihin, eläin syö kasvin jonka ruuansulatus muuttaa osin uudellen kaasuksi. Osa jää eläimen elimistöön tai poistuu kiinteänä ruuansulatuksen loppupäästä ja palaa sitä kautta luonnon kiertoon maatumaan. Kierto on vieläpä varsin nopeaa, vuosittaista.

Lehmä tai muu nautaeläin syö hiiltä sitonutta kasvustoa, pääosin sellaista, joka ei ihmiselle kelpaisi. Noilla nurmikasveilla on vieläpä sellainen ominaisuus, että ne kasvavat uudelleen täyteen mittaan, vaikka ne leikataan ja korjataan säilöön lähes kokonaan. Ne siis ovat tehokkaita hiilen sitojia. Toisin kuin vaikkapa ihmisravinnoksi kasvatettavat kasvikunnan tuotteet, niistähän iso osa jää lahoamaan ja siten muuttuvat kaasuiksi. Tomaatista vaikkapa esimerkki, sen kasvusto on melkoinen mutta me syömme vain ne hedelmät. Muu osa kasvista maatuu sadon korjuun jälkeen, siis muuttuu hiiltä sisältäväksi kaasuksi ja humukseksi. Niinhän nurmikasvien juuristokin tekee, muuttuu humukseksi.

Viljakasvien, siis sen ihmisravinnon, kasvatus onkin sitten ongelmallisempaa. Ei hiilen vuoksi, kyllä nekin ovat hiilen sitojia, vaan kun se viljapelto kynnetään vuosittain. Ja se kynnetty pelto, se on se, josta ne ravinteet karkaa vesistöihin.

Nyhtökaura ja härkis vaatii ennen vegaanin lautaselle päätymistä sen kynnetyn ja äestetyn pellon, johon siemen laitetaan, ja keväisin nuo pellot tuppaavat kuivumis vesiä valuttamaan jokiin ja meriin. Huuhtoutuneet ravinteet mukanaan. Nurmipeitteiset pellot sitovat ravinteet itseensä, niistä ei huuhtoudu ravinteita kuten muokatuista, apilapellot jopa ilmasta typpeä maahan sirtävät. Luomutiloilla joissa ei käytetä keinolannotteita, apila onkin tärkeä kasvi maaperän ravinteiden saannin kannalta.

Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.

Lue lisää

Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.
Oletko kuullut suorakylvöstä

EiMuokata kirjoitti:

Kasvissyöntibuumi siis lisää ravinteiden huuhtoutumista kun vilejykasveina ovat pellon muokkauksen vaativat ohra, kaura tai muut vilja- ja öljykasvit.
Oletko kuullut suorakylvöstä

Lue lisää

Suorakylvö vaatii hirvittävän paljon enemmän kasvinsuojeluruiskutuksia, siis myrkkyjä.

Kas kun sitä ruumensilppua johon rikkakasvien siemenetkin jäävät ei kynnetä maan sisuksiin, niin ne rikkakasvien siemenet jää siihen maan pintaan ja keväällä valtaavat kasvuston ilman myrkytystä.

Tietysti joku tykkää syödä vegaani ruokaa joka sisältää torjunta-aine jäämiä mieluummin kuin puhdasta kotimaista luomu-Herefordia. Valinta on vapaa.

VapaaValinta kirjoitti:

Suorakylvö vaatii hirvittävän paljon enemmän kasvinsuojeluruiskutuksia, siis myrkkyjä.

Kas kun sitä ruumensilppua johon rikkakasvien siemenetkin jäävät ei kynnetä maan sisuksiin, niin ne rikkakasvien siemenet jää siihen maan pintaan ja keväällä valtaavat kasvuston ilman myrkytystä.

Tietysti joku tykkää syödä vegaani ruokaa joka sisältää torjunta-aine jäämiä mieluummin kuin puhdasta kotimaista luomu-Herefordia. Valinta on vapaa.

Lue lisää

Tuo on tiedetty vuosikymmeniä eikä siihen kukaan puutu. Siinä maassa ei enää idäkään muu kuin se mikä sietää gllyfosaattia.

Nyt saa vanha taas lausua, että siellä se herne toverijaan ehtii, mutta turhaa on työnsä. Vaikka olosuhteisiin nähten kasvisruoka on hyvää.