Miksi näiden miesvihamielisten hirviöiden sallitaan tuhota tuhansien suomalaisten miesten elämä?
Lastenvalvojien ja sosiaalitanttojen saatanallinen pahuus
mies
13868
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tässä on viinanmyyjien ja pillupihtaajien salaliitto kyseessä.
Ensimmäinen asia on absoluuttinen huvittelu ja baarilakko. Toinen on ulkomaisten tuotteiden järjestelmällinen suosiminen. Kolmas on ulkomaalaisen naisen tuonti tai muutto kokonaan vittuun täältä.
kolulutat sen tuontivaimon ensin suomessa ja vasta sitten lähdette muualle. näin mekin tehtiin.
Siksi koska naiset muka tietävät lastenhoidosta niin paljon enemmän kuin miehet. Joka ei pidä paikkaansa. Kirjoitin jo tuohon toiseen ketjuun (muistaakseni alempana) kertomuksen Turun kaupungin lastensuojelusta. En keksi muuta syytä tuolle viranomaisten käytökselle kuin järjetön, tunnepohjainen miesviha.
Järjetön, pohjaton miesviha on myös se syy, johon itse olen päätynyt tässä kysymyksessä.
On vain liian suuri hinta maksettavaksi, että monien miesten ja lastenkin elämä täytyy tuhota tai ainakin mullistaa, että sosiaalitantat saisivat toteuttaa omaa miesvihaansa käytännössä.
Ja kuten viestiketjun aloittaja totesi, minuakin vihastuttaa suunnattomasti rahoittaa näiden ihmisten toimintaa (ja elättää heitä) maksamillani veroilla.
Mitä muuta sosiaalitantat oikeasti ovat kuin meidän yksityissektorilla työskentelevien miesten elättejä? Eivät yhtään mitään muuta! Ja juuri meitä he vihaavat koko sydämestään.
Pitää koputtaa puuta, etten joutuisi näiden kanssa tekemisiin elämässäni.
Ovathan he aluksi vähän ylimielisiä, mutta kun iskee pelko, että heidän touhuistaan valitetaan ylemmille viranomaisille, muuttuu ääni kummasti kellossa.
Taitaa vain olla niin, että jotakin konkreettista on esitettävä. Minulla kun parhaillaan muhii valitus oikeuskanslerilla yms., ovat sosiaalihenkilötkin ylen ystävällisiä.
Juuri tuosta syystä: salliTAAN???
Suomalainen mies on selkärangaton nahjus, jolla ei ole kykyä muuhun kuin kitisemiseen. Mihin unohdit subjektin kysymyslauseestasi? Kuka sallii? Nahjusko?
Erotilanne on shokki ja siinä on vaikea toimia rationaalisesti. Tiedän kokemuksesta, sillä tunaroin oikein porvoon mitalla itsekin silloin joskus iäisyys sitten. Siperia opettaa ja saatanallisen pahuuden kokeneena haluan antaa toivoa siitä, että mustimmankin ukkospilven takana paistaa aurinko ja synkimmänkin sateen jälkeen valo luo kauniita heijastuksia maisemaan ja nostaa sateen laottamat heinänkorret kohti taivaan sineä.
Lasten etu sitä ja lasten etu tätä. Plaaplaaaplaa...
Määräaikainen elatussopimukseni on uuden tarkastelun alainen muutaman kuukauden kuluttua. En maksa edes tätä niinsanottua lakisääteistä minimiä lapsistani. Kunta maksaa. Tämän olemme yhdessä ex-vaimoni kanssa ajaneet läpi harmaan kiven. Kunta maksaa vastaisuudessakin osansa, sillä ON LASTEN EDUN MUKAISTA, että tanttojen työnantaja eli kunnan sosiaalitoimi maksaa. Näytän yhdessä lasteni äidin kanssa toteen, että jokainen centti, jonka "tantat" kiristävät elatusvelvollisuuttani, on POIS lasteni hyvinvoinnista.
Se jää nähtäväksi, kuinka pitkälle miesviha voittaa virkavelvollisuuden... lasten edun valvonnan... Vaikea tilanne ja taatusti outo haaste tantoille, kun eronnut pari yhteistuumin taistelee järjestelmää vastaan. :)
Tiedän, että kunnan osuus alenee ja oma osuuteni nousee. Täysin en voi välttyä maksun korottamiselta, sillä tilanteeni on se, että pystyn ostamaan ruokani ilman toimeentulotukea. Sehän tarkoittaa käytännössä sitä, että tulen toimeen omillani. Tanttajärjestelmän ideologiaan ei sovi, että elatusvelvollinen mies pystyy elämään elatusaikana kasvattamatta velkasaldoaan tai realisoimatta omaisuuttaan elatusmaksujen suorittamiseen.
Tappelu tulee taas kalliiksi ja kaikki se (raha ja aika) on pois lapsiltani, mutta jonkun on oltava tiennäyttäjä. Paskempi nakki, että osui minun lasteni kohdalle. Hyväähän minä heille haluaisin, mutta kun yhteiskunnan kieroutunut järjestelmä estää sen hyvyyden. Pahuuden valtakunnassa toimii pahuuden laki ja se on hyväksyttävä ja sen ehdoin toimittava.
Kova kovaa vastaan! Omat lapseni ovat jo sen verran kypsiä, että he ymmärtävät, mistä taistelen ja miksi. Rakkaus on rahaa voimakkaampi mahti.
Uskon siihen ja se antaa voimaa!
"mies"... Nosta pääsi pystyyn ja toimi sen mukaan, että voit kirjoittaa nimimerkkisi ISOLLA alkukirjaimella. ISYYS EI OLE suoriutumista. Se on LÄSNÄOLOA. ELÄMÄ ei ole suoriutumista. Se on rakkautta JA kykyä tarttua hetkeen.
Mitä halavatun väliä, jos tuli konkurssi eron takia tai sairas yhteiskuntajärjetelmä rajoittaa etäisän mahdollisuutta menestyä taloudellisesti? Tyttäreni rakastaa yhteisiä luontoretkiämme tai sitä, että harjaan hänen hiuksensa, kun hän tulee suihkusta. Poikani on onnellinen, kun uppoudun hänen kanssaan asentamaan uutta muistikorttia tietokoneeseen tai lennähdän laajassa kaaressa mattoon, kun hän näyttää uutta treeneissä oppimaansa heittoa.
Elämä on pilalla, jos antaa itselleen luvan tuntea elämänsä olevan pilalla. "Sitten kun -elämää". Tunnistan taudin ja potkin sitä perseelle aina, kun jään itselleni kiinni siitä. On se vaan yllättävän vaikeaa muuttaa elämänoletuksiaan...Minun taloudellinen edistymiseni on "pilalla", mutta sillä on mereen pudonneen hyttysen paskan verran merkitystä sen rinnalla, että OLEN ISÄ.
Olisiko jotain mietittävää arvoasetelmissa sinullakin?
Olen ihmetellyt samaa pitkään. Vika ei ole pelkästään eikä ehkä lainkaan naisissa, vaan miesten tulee puuttua vääryyksiin ja väärinkäytöksiin tarmokkaammin ja yhteistoimin. Tosiasiassa tilanne on aivan törkeä: parhaimpien, lapsistaan huolehtivien, isien asiat poljetaan maahan. Ne paljon puhutut "kelvottomat rentut" eivät ole asiaansa edes ajamassa, eivät missään instanssissa. Usein nämä samat, lapsistaan huolehtivat isät ovat juuri niitä parhaita veronmaksajia, pitkälle koulutettuja, fiksuja ja esimerkillisiä vanhempia. Heidän rahoillaan tuota menoa rahoitetaan. No, lohduttakoon asiassa se, että tuo miesvihamielinen kostomentaliteetti sosiaalivirastoissa on luonteeltaan sitä luokkaa, että meikäläinen ainakin ripustautuisi hirttosilmukkaan, mikäli itse toimisi elämässään ja ammatissaan noin edesvastuuttomasti ja epärehellisesti kuin sosiaalitoimen huoltajuusasioissa aivan yleisesti toimitaan. En todellakaan saisi öitäni nukuttua.
" No, lohduttakoon asiassa se, että tuo miesvihamielinen kostomentaliteetti sosiaalivirastoissa on luonteeltaan sitä luokkaa, että meikäläinen ainakin ripustautuisi hirttosilmukkaan, mikäli itse toimisi elämässään ja ammatissaan noin edesvastuuttomasti ja epärehellisesti kuin sosiaalitoimen huoltajuusasioissa aivan yleisesti toimitaan."
Niin, ehkä minä olen menettänyt uskoni näiden naisten oikeudenmukaisuuteen. Uskon nimittäin, että he eivät tunne mitään tunnontuskia toimintansa johdosta. Saattavatpa jopa pitää sitä aivan oikeana ja oikeutettuna. Vihan sokaisema ihminen on sokea omalle pahuudelleen.
Ehkä moni näistä herää vasta kuolinvuoteellaan huomaamaan mitä hirveyksiä ovat elämässään saaneet aikaiseksi. Kuinka monen ihmisen elämän ovat tuhonneet? Kuinka monta lasta on erotettu hyvistä isistään? Kuinka monen itsemurhaa ovat olleet edesauttamassa? En haluaisi siinä tilanteessa olla heidän asemassaan, kun lähestyvä kuolemanpelko yhdistyy tähän valtavaan syyllisyyden tunteeseen.
Mutta vielä hyvissä voimissa olevan sosiaalifeministin en usko omaavan mitään oikeudenmukaisuuteen tai hyvyyteen liittyviä ominaisuuksia. Hän on yksinkertaisesti paha, paatunut ihminen, joka harrastattaa laillistettua sukupuoliterroria ja saa siitä sairasta tyydytystä itselleen. Jos on olemassa helvetti, niin uskonpa juuri näiden olevan niitä, jotka lopulta kärventyvät siellä kuumassa paikassa, jossa on itku ja hammasten kiristys.
Joo, en ole kyllä todellakaan havainnut kovin selvää katumusta noissa sosiaalivirastoissa, mutta sellaista häpeän punaa kuitenkin. Voi hyvinkin olla, että tunnontuskat tulevat vasta kuolinvuoteella jos silloinkaan. No, palakoot helvetin tulessa sitten!
Useimmissa tapauksissa se on se mies itse, joka sen elämänsä pilaa. Pitäisi panostaa parisuhteeseen, ettei eroja tule.
Useinhan on niin, että toinen tai jopa molemmat ovat "panostaneet parisuhteeseen", mutta se ei ole ollut se yhteinen parisuhde. Ennen vanhaan avioerossa haettiin syyllistä. Se oli helppoa: syyllinen oli mies ellei todella vakuuttavasti muuta toteen näytetty. Silloin tällöin kävi kuitenkiin niin, että esim. valokuvin yms. todistein oikeudelle voitiin näyttää, että rouva olikin panostanut ns. ulkopuoliseen parisuhteeseen ja siitä seurasi, että rouva tuomittiin syylliseksi avioeroon. Tällöin saattoi myös huoltajuusasiassa käydä rouvan näkökulmasta katsottuna heikosti. Mutta ei kai kukaan nykyisin enää vakavasti väitä, että vain miehet pettävät eli "panostavat toiseen parisuhteeseen"? Sekään ei liene sukupuolisidonnainen asia. Silloin tällöin tosin jotkut ryhtireiskat tosin tuppaavat edelleen syyllistämään vain miehiä. Eivät liene koskaan käyneet "ulkona" katsomassa, kuinka maailma makaa.
Voi käydä toisinkin. Sosiaalirouvat suosittelivat lasten asumista isän kanssa, mutta oikeuslaitos ei uskonut sosiaalitointa, eli mies ei yksinkertaisesti voi ja osaa toimia lähihuoltajana, ja laittoi lapset äidilleen. Jos mies "voittaa" sosiaalitoimen puolelleen asiallisesti niin viimeistään oikeus kumoaa sen, jos nainen on tarpeeksi röyhkeä. No hovioikeus punnitkoon ja ratkaiskoon seuraavaksi sosiaalitoimen uskottavuuden ja ammattitaidon. Raskasta ja kallista vain on tämä tie.
Joo, olen itsekin seurannut paria tapausta, jossa sosiaalitoimen selvitys päätyi suosittamaan lasten asumista isän luona, mutta oikeusp päättikin ottaa isältä huoltajuuden kokonaan. Siis edes yhteishuolto ei kelvannut. Oikeuden perustelut noille ratkaisuilleen olivat sellaisia, ettei niissä ollut kyllä minkäänlaista järkeä. Täysin keksittyjä ja vieläpä aika heikolla mielikuvituksella tuotettuja ja siinäkin mielessä erittäin epäuskottavia. Niistä näki läpi, ettei todellisia ratkaisun perusteita (sukupuoleen liittyviin ennakkoluuloihin pohjautuvia) oltu voitu tietenkään kirjoittaa auki, koska ne olisivat olleet laittomia.