UE alle 0 c/kWh

"missä-toimiva-linkki
25.8.2018 10:06"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15382527/ue-alle-0-ckwh#comment-94770376

Lue avausviesti järjen kanssa. Ehkä linkkiä kannattaa kysyä Sääntömafialta, joka niin ahkerasti on poisttaellut aiheen keskusteluita.

""Edistämisohjelma perustellaan sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman vaatimat kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh"

Mitähän sektoreita tuossa tarkoitetaan?"

Lue avausviesti. Käytä järkeäsi ja lue tiede.fi- keskustelu sen kanssa. Sektorit oli mainittu taulukossa.

"Voisitko laittaa toimivan linkin?"

Laittaisin jos voisinm ja heti kun voin. Kysäse linkkiä Sääntömafialta.

"Tuntuu että sektoreihin voidaan ympätä mitä yhteiskunnallisia toimia tahansa, että tuotantohinta saadaan nollaksi"

Säästöt ovat eri yhteiskunnan sektoreiden säästojen summa.

Koeta jo uskoa: Sääntömafialta kannatta kysellä. Mutta jos artikkelit on poistettu, tässä tapauksessa vain yksi, eikä mistään löydy kopiota niistä, niin siinä tapauksessa normaalisti uskotaan keskustelussa esitetyt lainaukset, ellei niitä kukaan ole virheelliseksi osoittanut.

Saat vängätä vaikka maailman tappiin, kun et muuta osaa. tai googlaa yhteiskunnan sektoreita ja selvitä mitkä niistä voivat tuottaa säästöä tuulivoiman avulla. Minua kiinnostaa vain säästöjen summa.

Tsemppiä.

Hyvää yötä

Anteeksi vielä kritiikki. Voisit tarkistaa linkkien toiminnan ennen kuin laitat viestin. Minua kiinnosti viestisi aihe, mutta kun se ei tuonut juuri valaistusta asiaan. Vähän tasoa viesteihin, kiitos. Olet kuitenkin vakiokirjoittaja täällä.

Se millä yhteiskunnan sektorille uusiintuvat energiantuotanto toisi säästöjä kyllä kiinnostaa. Etenkin numerot ja perusteet säästöväitteille.

Tuo Tiedelehden keskustelu on tasoltaan vähän kuin... hmm... suomi24. eipäs juupas...

Tiedelehden keskustelun taso parani huomattavasti kun Vastaaja/Stuxnet potkittiin sieltä pois.

NoinOn kirjoitti:

Tiedelehden keskustelun taso parani huomattavasti kun Vastaaja/Stuxnet potkittiin sieltä pois.

niinhän sinä luulket.

Siellä muuten ei saa tollotella.

"AnnaRahaaAnnaRahaa
25.8.2018 15:50

Miksi tuotantomuotoa, joka ei maksa mitään pitää tukea?"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15382527/ue-alle-0-ckwh#comment-94773515

Tässä keskustelussa ei sanota, että tuotanto ei maksa mitään. Tottakai se maksaa, mutta yhteiskunnalliset säästät ovat suuremmat. Siitä saadaan sähkön hinnaksi alle 0 c/ kWh-

stuxnet kirjoitti:

"AnnaRahaaAnnaRahaa
25.8.2018 15:50

Miksi tuotantomuotoa, joka ei maksa mitään pitää tukea?"
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15382527/ue-alle-0-ckwh#comment-94773515

Tässä keskustelussa ei sanota, että tuotanto ei maksa mitään. Tottakai se maksaa, mutta yhteiskunnalliset säästät ovat suuremmat. Siitä saadaan sähkön hinnaksi alle 0 c/ kWh-

Lue lisää

Miksi tuulivoimaa pitää tukea, jos se on halvin energiantuonnon muoto? On idioottimaista tukea halvinta, koska se tarkoittaa sen tuottajille kohtuuttomia voittoja tai sitä että kaikkea muutakin pitää tukea.

Tietoa löytyi vielä Suomi24-sivustoltakin. Lainaan koko viestin, mutta tulee nyt ainakin kaksi viestiä:

Osa 1)

"HYÖDYT

31.7.2006 18:22
Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto:

EU:n energiastrategia vuodelta 1995 mainitsee ympäristönsuojelun, energian huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn energiapolitiikan peruspilareina. Eräs tärkeimmistä keinoista kaikkien näiden elementtien edistämiseksi on uusiutuvan energian käytön lisääminen. Komissio julkaisi vuonna 1997 strategian täsmennykseksi uusiutuvan energian (UE) edistämisohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa uusiutuvan energian osuus 6 %:sta 12 %:iin EU:n primäärienergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä 1000 miljardin markan investointikustannuksin (Taulukko 1). Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia) verrattuna.

---- taulukko ----

Edistämisohjelma perustellaan sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman vaatimat kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh. Tässä esitetään sektorikohtainen yhteenveto ohjelman toteutumisen seuraamuksista:

Maa- ja metsätalous: Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta. Agenda-2000:n (EU:n maaseutupolitiikan CAP runko) non-food -tuki mahdollistaa energiakasvituotannolle samanlaisen tuen kuin ruokakasvituotannolle eli kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotanto sähkö-, lämpö- ja liikennepolttoaine- ja työkonekäyttöön. UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: biopolttoaineperäisen sähkön (esim. hakesähkö tai biokaasusähkö) lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa (yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla) tai pienvesivoimaa. Energiayliomavaraisuudella voidaan jopa kattaa kaikki maatilan tulontarpeet. Kyseinen direktiivi myös velvoittaa kaikki energian kanssa tekemisissä olevat julkisen sektorin virkamiehet kouluttautumaan uusiutuvien energianlähteiden alalla ja määrää oletuksena myönteisen päätöksen uusiutuvan energian rakennuslupa-anomukseen, mikäli anomusta ei säädetyssä ajassa saada käsiteltyä. Valmisteilla on lisäksi direktiivit kaukolämpöä (lämmön myynti kaukolämpöverkkoon), kaasumarkkinoita (biokaasun myynti maakaasuverkkoon) ja liikennepolttoaineita (verottomuus) varten. Edellytyksenä tällä hetkellä liikenteen biopolttoaineiden kannattavuudelle on dieselveron poistaminen sekä biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen ylimääräisen autoveron poistaminen. Hiilivetypohjaisten nestemäisten polttoaineiden viimeaikainen hintakehitys saattaa vauhdittaa kannattavuuden luontaista toteutumista merkittävästi. Valmisteilla oleva EU:n biopolttoainedirektiivi vaatii jokaisen EU-maan käyttämistä liikennepolttoaineista vähintään 2 %:n osuuden olevan biopolttoaineita vuoteen 2005 mennessä ja 5,75 %:n osuuden vuoteen 2010 mennessä.

Aluepolitiikka: Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta.

Teollisuus: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rooli vahvistuu. PK-teollisuuden vahvistuminen johtuu uusiutuvan energiateknologian modulaarisesta luonteesta, joka tekee mahdolliseksi voimalaitosten rakentamisen pienissäkin teollisuuslaitoksissa tai pajoissa. Energiateknologian valmistajien lisääntyminen lisää kilpailua ja alentaa hintoja. Teknologinen innovaatiopotentiaali kasvaa, koska teknologian kehittämiseen osallistuvien määrä kasvaa.

Työllisyys: Strategian toteutuessa luodaan 500.000 - 900.000 uutta nettotyöpaikkaa EU:n sisäisiä markkinoita varten ja 350.000 uutta työpaikkaa vientiteollisuuden tarpeisiin. Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia. Suomessa Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna 1999 arvioinut uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön tuottavan Suomeen yli 10.000 työpaikkaa tällä vuosikymmenellä. Maa- ja metsätalousministeriön energiapuutyöryhmä arvioi vuonna 1997 energiahakkeen lisääntyvän käytön (tavoite 10 Mm3) työllistävän yli 11000 henkilövuoden verran tämän vuosikymmenen aikana. Hakkuutähdehakkeen käytöllä energiantuotannossa on paikallisesti yli kymmenkertainen työllistämisvaikutus verrattuna polttoöljyn käyttöön. Hakkuujätteen keräyksen ja harvennuspuun korjaamisen käynnistämiseen ei tarvita työllistettävien merkittävää uudelleenkoulutusta."
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3221703/tuulivoima-halpaa

Osa 2)

Energia: EU:n nykyinen 50 % energiaomavaraisuus on laskemassa 30 %:iin vuoteen 2020 mennessä, ellei uusiutuvia kannallisia energiavaroja hyödynnetä. Kyseessä on siis tärkeä energiahuollon varmuutta lisäävä politiikka (huom. Suomessa päinvastoin energiahuollon varmuusargumentillä perustellaan uusiutumattomien ulkomaisten polttoaineiden käytön lisäämistä). Kotimaisen uusiutuvan energian tuottamiseen soveltuvan teknologian kehittäminen on tärkeää myös kansallisen kriisivalmiuden parantamiseksi. Toisaalta uusiutuva energiateknologia on luonteeltaan modulaarista, mikä tekee mahdolliseksi toisaalta tarpeen mukaisen vaiheittaisen, toisaalta erittäin nopean, rinnakkaisen, rakentamisen. Jälkimmäisestä on esimerkkinä Kaliforniassa 4 vuoden aikana 1980-luvun alussa pystytetyt 10.000 tuuliturbiinia. Mikäli tälläinen projekti toteutettaisiin Suomessa 3 MW turbiineilla, esimerkiksi merituulipuistoina, niiden vuodessa tuottama sähkömäärä vastaisi Suomen vuotuista sähkönkulutusta. Alaa niiden tornit vaatisivat Seutulan uuden kiitoradan verran.

Kauppa: Strategia vahvistaa UE[uusiutuvan energian]-teollisuuden kilpailukykyä ja tuottaa yhdessä vuosittain vältettävän 18 mrd markan ulkomaisten polttoaineiden oston kanssa vuosittaisen 120 mrd markan vaihtotaseen ylijäämän.

Terveydenhoito: Kustannukset putoavat 30-270 mrd markkaa vuodessa (sisältää myös eräitä muita päästöjen vähentämisestä seuraavia hyötyjä). Päästöjen aiheuttamat kuolemantapaukset vähenevät useilla tuhansilla vuodessa. Tämä johtuu siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa satoja tuhansia kuolemia EU:ssa vuosittain.

Talous: Strategian suorat kokonaisinvestointikustannukset ovat 1000 mrd markkaa, joka jää pääasiassa EU:n talousalueelle. Strategian todelliset kustannukset ovat negatiiviset, koska strategian aiheuttamat hyödyt yhteiskunnan eri sektoreilla, jo pelkästään kauppa- ja terveydenhoitosektoreilla, ylittävät suorat investointikustannukset. Tämä johtuu siitä, että nykyisin energiankäytön kustannuksista merkittävä osa tulee nykyään maksettaviksi julkisin varoin mm. terveys- ja ympäristösektoreilla. Toisaalta uusiutumattomat energiamuodot saavat edelleen ja ovat historiallisesti saaneet runsaasti yhteiskunnan tukea: nykyäänkin suorat vuotuiset globaalit subventiot fossiilienergiateollisuudelle on arvioitu yli 1000 miljardiksi markaksi.

Ympäristö: Hiilidioksidipäästöt vähenevät yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Jo tämä toimintasuunnitelma yksin riittää Kioton sopimuksen EU:lle asettaman 8 % vähennystavoitteen toteuttamiseen hiilidioksidin osalta, vaikka energian kokonaiskulutus kasvaisi arvioiden mukaisesti. Muiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä: yhdessä CHP:n ja energian säästön edistämisohjelmien kanssa voidaan saavuttaa 14 % vähennys. Ja samalla vähennetään happosateita, pienhiukkaspäästöjä, otsonikerrosta tuhoavia päästöjä ja orgaanisten myrkkyjen päästöjä.

http://arkisto.sll.fi/tiedotus/2001/LampinenVaihtoehdot.html

Nimimerkki HYÖDYT on tehnyt hyödyllisen työn - viestin sisältö on laajin mitä olen aiheesta nähnyt. Vähän harmittaa se, että yhteiskunnan eri sektroreiden päästöt ei ole selkeänä taulukkona. Ehkä joku meistä sen laatii annettujen tietojen perusteella :)

stuxnet kirjoitti:

Nimimerkki HYÖDYT on tehnyt hyödyllisen työn - viestin sisältö on laajin mitä olen aiheesta nähnyt. Vähän harmittaa se, että yhteiskunnan eri sektroreiden päästöt ei ole selkeänä taulukkona. Ehkä joku meistä sen laatii annettujen tietojen perusteella :)

Lue lisää

On minun täytynyt nähdä ainakin vastaavat tiedot jostain, koska olen hassutellut niillä mm. näin: https://keskustelu.suomi24.fi/t/6672482/tuulivoimaloiden-maapinta-alatarve
(2009)

stuxnet kirjoitti:

Tietoa löytyi vielä Suomi24-sivustoltakin. Lainaan koko viestin, mutta tulee nyt ainakin kaksi viestiä:

Osa 1)

"HYÖDYT

31.7.2006 18:22
Ari Lampinen, Jyväskylän yliopisto:

EU:n energiastrategia vuodelta 1995 mainitsee ympäristönsuojelun, energian huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn energiapolitiikan peruspilareina. Eräs tärkeimmistä keinoista kaikkien näiden elementtien edistämiseksi on uusiutuvan energian käytön lisääminen. Komissio julkaisi vuonna 1997 strategian täsmennykseksi uusiutuvan energian (UE) edistämisohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa uusiutuvan energian osuus 6 %:sta 12 %:iin EU:n primäärienergiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä 1000 miljardin markan investointikustannuksin (Taulukko 1). Kyseinen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin lisäys on lähes viisinkertainen Suomen kokonaisenergiankäyttöön (31 Mtoe eli 31 miljoonan öljytonnin sisältämä energia) verrattuna.

---- taulukko ----

Edistämisohjelma perustellaan sen tuottamilla hyödyillä yhteiskunnan eri sektoreilla. Nämä hyödyt ylittävät ohjelman vaatimat kustannukset, joten uusiutuvan energian tuotantohinnaksi tulee alle 0 p/kWh. Tässä esitetään sektorikohtainen yhteenveto ohjelman toteutumisen seuraamuksista:

Maa- ja metsätalous: Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta. Agenda-2000:n (EU:n maaseutupolitiikan CAP runko) non-food -tuki mahdollistaa energiakasvituotannolle samanlaisen tuen kuin ruokakasvituotannolle eli kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten biopolttoaineiden tuotanto sähkö-, lämpö- ja liikennepolttoaine- ja työkonekäyttöön. UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: biopolttoaineperäisen sähkön (esim. hakesähkö tai biokaasusähkö) lisäksi voidaan myydä muutakin UE-sähköä, esim. tuulivoimaa (yleistä Tanskan ja Saksan maatiloilla) tai pienvesivoimaa. Energiayliomavaraisuudella voidaan jopa kattaa kaikki maatilan tulontarpeet. Kyseinen direktiivi myös velvoittaa kaikki energian kanssa tekemisissä olevat julkisen sektorin virkamiehet kouluttautumaan uusiutuvien energianlähteiden alalla ja määrää oletuksena myönteisen päätöksen uusiutuvan energian rakennuslupa-anomukseen, mikäli anomusta ei säädetyssä ajassa saada käsiteltyä. Valmisteilla on lisäksi direktiivit kaukolämpöä (lämmön myynti kaukolämpöverkkoon), kaasumarkkinoita (biokaasun myynti maakaasuverkkoon) ja liikennepolttoaineita (verottomuus) varten. Edellytyksenä tällä hetkellä liikenteen biopolttoaineiden kannattavuudelle on dieselveron poistaminen sekä biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen ylimääräisen autoveron poistaminen. Hiilivetypohjaisten nestemäisten polttoaineiden viimeaikainen hintakehitys saattaa vauhdittaa kannattavuuden luontaista toteutumista merkittävästi. Valmisteilla oleva EU:n biopolttoainedirektiivi vaatii jokaisen EU-maan käyttämistä liikennepolttoaineista vähintään 2 %:n osuuden olevan biopolttoaineita vuoteen 2005 mennessä ja 5,75 %:n osuuden vuoteen 2010 mennessä.

Aluepolitiikka: Uusiutuvia energiamuotoja on hyödynnettävissä kaikkialla paikallisesti, joten strategia tukee EU:n läheisyysperiaatetta.

Teollisuus: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rooli vahvistuu. PK-teollisuuden vahvistuminen johtuu uusiutuvan energiateknologian modulaarisesta luonteesta, joka tekee mahdolliseksi voimalaitosten rakentamisen pienissäkin teollisuuslaitoksissa tai pajoissa. Energiateknologian valmistajien lisääntyminen lisää kilpailua ja alentaa hintoja. Teknologinen innovaatiopotentiaali kasvaa, koska teknologian kehittämiseen osallistuvien määrä kasvaa.

Työllisyys: Strategian toteutuessa luodaan 500.000 - 900.000 uutta nettotyöpaikkaa EU:n sisäisiä markkinoita varten ja 350.000 uutta työpaikkaa vientiteollisuuden tarpeisiin. Työllisyyden lisääntyminen johtuu siitä, että UE-tuotanto työllistää n. 2-5-kertaa enemmän tuotettua energiayksikköä kohti kuin uusiutumaton energia. Suomessa Kauppa- ja teollisuusministeriö on vuonna 1999 arvioinut uusiutuvien energianlähteiden lisääntyvän käytön tuottavan Suomeen yli 10.000 työpaikkaa tällä vuosikymmenellä. Maa- ja metsätalousministeriön energiapuutyöryhmä arvioi vuonna 1997 energiahakkeen lisääntyvän käytön (tavoite 10 Mm3) työllistävän yli 11000 henkilövuoden verran tämän vuosikymmenen aikana. Hakkuutähdehakkeen käytöllä energiantuotannossa on paikallisesti yli kymmenkertainen työllistämisvaikutus verrattuna polttoöljyn käyttöön. Hakkuujätteen keräyksen ja harvennuspuun korjaamisen käynnistämiseen ei tarvita työllistettävien merkittävää uudelleenkoulutusta."
https://keskustelu.suomi24.fi/t/3221703/tuulivoima-halpaa

Lue lisää

Tuohon puuttuisin:
"Maa- ja metsätalous: Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta."

Kyse on siis maataloustuesta. Kun EU:n aikana edes Kepu-vetoinen hallitus ei voi kasvattaa maataloustukia taivaaseen asti, niin "uusiutuva energia" on hyvä keppihevonen, jolla "maatalousyrittäjille" voi maksaa tukiaisia siitä, että he keräävät omat risunsa omasta metsästä lämmitäkseenseen oman talonsa ja navettansa.

Toiseksi puun polttaminen energiaksi on kaikista alhaisimman jalostusarvon puunjalostusta. Sellukin on jo aivan toista luokkaa, kartongista puhumattakaan. Sahatavara on jo dekadeja parempi jalostusarvoltaan. Kansantaloudellisesti puun polttaminen energiaksi on huonoin tapa hyödyntää puuta. Lisäksi sen hiilineutraloius on kyseenalainen, kun oksien ja kantojen tehokorjuulla vähennetään oleellisesti maaperään sitoutunutta hiiltä.

"UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: ... Valmisteilla on lisäksi direktiivit kaukolämpöä (lämmön myynti kaukolämpöverkkoon), kaasumarkkinoita (biokaasun myynti maakaasuverkkoon) ja liikennepolttoaineita (verottomuus) varten."

Tuo kuulostaa hienolta: suurien energiayhtiöiden on pakko käyttää pienten tuottajien tuottama sähkö, kaasu ja kaukolämpö. Käytännössä tämä on välillistä verotusta, jonka maksavat kuluttajat. Jos ostaminen olisi markkinataloudellisesti kannattavaa siihen ei tarvitsisi ketään määrätä. Kun se ei sitä ole, se merkitsee ylimääräisiä kustannuksia ja sähkön, kaukolämmön, kaasun kuluttaja maksaa tämän kustannuksen.

Käytännössä aurinkokennojen halvetessa tämä tarkoittaa sitä, että 250 m2 omakotitalon omistaja Espoossa myy valtiovallan määräämällä syöttötariffilla katolleen asentamien aurinkokennon sähkön sähköyhtiölle alentaen omaa sähkölaskuaan ja siitä maksetun ylihinnan maksaa Kontulan kaksiossa asuva vuokra-asuja sähkölaskussaan. Tässä tehdään käytännössä tulonsiirtoa kerrostaloissa ja erityisesti vuokralla asujilta investointikykyisille omakotitaloasujille.

Perimmäinen ongelma säädellyissä syöttötariffeissa on se, että se vie energiatuotantoa yhä kauemmaksi markkinataloudesta ja yksityiset spekulantit ovat aina parempia käyttämään hyväkseen tukijärjestelmien porsaanreiät kuin virkamiehet ja poliitikot kykeneviä niitä paikkaamaan.

AnnaRahaaAnnaRahaa kirjoitti:

Tuohon puuttuisin:
"Maa- ja metsätalous: Energiantuotanto maaseudulla lisää maaseudun elinvoimaisuutta."

Kyse on siis maataloustuesta. Kun EU:n aikana edes Kepu-vetoinen hallitus ei voi kasvattaa maataloustukia taivaaseen asti, niin "uusiutuva energia" on hyvä keppihevonen, jolla "maatalousyrittäjille" voi maksaa tukiaisia siitä, että he keräävät omat risunsa omasta metsästä lämmitäkseenseen oman talonsa ja navettansa.

Toiseksi puun polttaminen energiaksi on kaikista alhaisimman jalostusarvon puunjalostusta. Sellukin on jo aivan toista luokkaa, kartongista puhumattakaan. Sahatavara on jo dekadeja parempi jalostusarvoltaan. Kansantaloudellisesti puun polttaminen energiaksi on huonoin tapa hyödyntää puuta. Lisäksi sen hiilineutraloius on kyseenalainen, kun oksien ja kantojen tehokorjuulla vähennetään oleellisesti maaperään sitoutunutta hiiltä.

"UE-sähködirektiivi (hyväksytään vuonna 2001) velvoittaa sähköverkköyhtiön ostamaan pientuottajan ylijäämäsähkön: ... Valmisteilla on lisäksi direktiivit kaukolämpöä (lämmön myynti kaukolämpöverkkoon), kaasumarkkinoita (biokaasun myynti maakaasuverkkoon) ja liikennepolttoaineita (verottomuus) varten."

Tuo kuulostaa hienolta: suurien energiayhtiöiden on pakko käyttää pienten tuottajien tuottama sähkö, kaasu ja kaukolämpö. Käytännössä tämä on välillistä verotusta, jonka maksavat kuluttajat. Jos ostaminen olisi markkinataloudellisesti kannattavaa siihen ei tarvitsisi ketään määrätä. Kun se ei sitä ole, se merkitsee ylimääräisiä kustannuksia ja sähkön, kaukolämmön, kaasun kuluttaja maksaa tämän kustannuksen.

Käytännössä aurinkokennojen halvetessa tämä tarkoittaa sitä, että 250 m2 omakotitalon omistaja Espoossa myy valtiovallan määräämällä syöttötariffilla katolleen asentamien aurinkokennon sähkön sähköyhtiölle alentaen omaa sähkölaskuaan ja siitä maksetun ylihinnan maksaa Kontulan kaksiossa asuva vuokra-asuja sähkölaskussaan. Tässä tehdään käytännössä tulonsiirtoa kerrostaloissa ja erityisesti vuokralla asujilta investointikykyisille omakotitaloasujille.

Perimmäinen ongelma säädellyissä syöttötariffeissa on se, että se vie energiatuotantoa yhä kauemmaksi markkinataloudesta ja yksityiset spekulantit ovat aina parempia käyttämään hyväkseen tukijärjestelmien porsaanreiät kuin virkamiehet ja poliitikot kykeneviä niitä paikkaamaan.

Lue lisää

"Kyse on siis maataloustuesta."

Ei ole.

Wikipedia:
"Maataloustuki tarkoittaa rahallista avustusta, joka maksetaan maanviljelijälle tuotannon kannattavuuden parantamiseksi maatiloilla, sekä epäsuoria tukia kuten tullien avulla ylläpidetty markkinahintaa korkeampi hintataso. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki

__________

Googlatkaa:

sääntömafia site: suomi24.fi

________
stuxnet

Tätä yhtälöä ei maallikko ymmärrä:
Työvoimaa tarvitaan eniten on halvin energiamuoto saa eniten tukiaisia?

Joku ei täsmää tai oikeammin mikään ei täsmää.

AnnaRahaaAnnaRahaa kirjoitti:

Tätä yhtälöä ei maallikko ymmärrä:
Työvoimaa tarvitaan eniten on halvin energiamuoto saa eniten tukiaisia?

Joku ei täsmää tai oikeammin mikään ei täsmää.

Lue lisää

Otan osaa murheeseesi.

stuxnet kirjoitti:

Otan osaa murheeseesi.

Minun "murheeni" taitaa olla se, että minun palkkaani ei makseta uusiutuvan energian tukiaisista, vaan satun istumaan maksumiehen penkillä.

Ymmärrän, että sinun tilanteesi ja sitä myötä näkökulmasi on toinen.

AnnaRahaaAnnaRahaa kirjoitti:

Minun "murheeni" taitaa olla se, että minun palkkaani ei makseta uusiutuvan energian tukiaisista, vaan satun istumaan maksumiehen penkillä.

Ymmärrän, että sinun tilanteesi ja sitä myötä näkökulmasi on toinen.

Lue lisää

Sori. Luulin että sanoit ettet ymmärrä asiasta mitään.

AnnaRahaaAnnaRahaa

26.8.2018 11:52
Tätä yhtälöä ei maallikko ymmärrä:
Työvoimaa tarvitaan eniten on halvin energiamuoto saa eniten tukiaisia?

Joku ei täsmää tai oikeammin mikään ei täsmää."
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15382527/ue-alle-0-ckwh#comment-94781886

Pystytytkö, rääpäletollottelija, des kertomaan mitä tietoa tässä viestissäni esitin (tietoa, jonka poimin netistä, ei siis itse kertomaani):

"Löysin puheena olevan artikkelin vamhalta koneeltani. Sen otsikko on
"Uusiutuvien energialähteiden yhteiskunnallinen merkitys EU:n perspektiivistä"
Ari Lampinen, [email protected], Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos
Voima 09/01 liite: Ilmastonmuutos, metsät ja energia, 6-7."

Taulukko, jonka muistin olevan saavutettavat kustannusäästöt, olikin
"Taulukko 3. Energialaitosten rakennusinvestointikustannuksia."

Lisäksi oli taulukko "Taulukko 2. CHP-tekniikkaa eniten käyttävät EU-maat verrattuna niiden EU-taakanjakosopimuksen mukaiseen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeseen. CHP-käyttötiedot ovat EU:n CHPteknologian
edistämisohjelmasta." kentillä:

Maa, CHP-voimaloiden osuus maan sähköntuotantokapasiteetista, CHP-sähkön osuus sähkön tuotannosta, Päästötavoite

Nuo tiedot ovat niin vanhoja. että tuskin ketään kiinnostaa. Voin poimia ne jos joku niin haluaa. "


Lue vistini "-havainto-",
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15389853/--havainto--
jossa osoitan sotkua keskustelun sisällöstä, ja yritä olla esittämättä viisaampaa kuin olet. Ryhdy kuunteluoppilaaksi.

stuxnet