Teinirupurakkaus

Niin, onhan se kamalaa tuo rakkaus ja kuuluu vain nuorille. Ei sitä vanhemmat ihmiset enää ansaitse. Kuten tuolla mualla totesin, että poikani joskus aiemmin jutellessa totesi, että ensin pitää olla mukava tytöille ja sitten naimisiinmenon jälkeen ei tartte. Niin, siinäpä yrität sitten oikoa käsityksiä.

Ooh, Teiniä kun vielä saisikin. Ei elämänkumppaniksi, mutta sänkyynsä.

Rakkaus kuuluu koko elämään. Monesti se teinirakkaus on tulista ja kuumaa. Mutta siitä puuttuu lämpö (vähättelemättä teinirakkautta), ymmärrys, kypsyys ja vastuuntunto. Kun ikää tulee enemmän on oppinut ymmärtämään mitä toisesta välittämäinen todella on. Ei enää yritä muuttaa toista mieleisekseen vaan oppii arvostamaan ja ymmärtämään toista pienine puutteineen koska tiedostaa sen että ei itsekkään ole täydellinen. Vanhana konkarina voin sanoa että nyt yli 40v kestäneessä liitossa rakkaus on syvempää kuin silloin kun aloitettiin yhteinen taival. Elämä on opettanut ja koulinut. Antanut kokemuksia jotka on syventänyt jo hyvää suhdetta entisestäänkin. Vaikka elämä ei ole ollut helppoa on rakkautta, ymmärrystä ja tuke riittänyt toinen toisellemme.

Eipä nää teiniparia yhtä onnellisena kuin iäkkään rakastavan parin. Teininä useimmiten se on hormoonien hyrräämistä.