Mikä oli II-Maailmansodan paras kivääri?

Eikö tuo ole siviiliversio M14 kivääristä? Se taas tuli joukkojen käyttöön USA:ssa 1959. Joten ei kuulu II-maailmansodan aseisiin.

John F Kennedy ammuttiin Terni kiväärillä, vaikka ei sen puoleen, sehän ei ollut sama ase, mikä oli Suomen puolustusvoimilla käytössä jatkosodan aikana.

Suomi on pieni maa jossa asukkaista oli sodan syttyessä vain 3,8 miljoonaa. Tähän verraten suomalaiset tekivät hyviä omia aseita.
Lukkojen vaihtamiset venäläisiin kuuluvat talvisotaan. Omien kiväärien lukot olivat varastorasvassa joka ensin piti lamppuöljyllä tai bensalla pestä pois. Sitten ase toimi moitteettomasti. Venäläisten lukkojen väljyys kertoi huonosta valmistuksesta, eikä ollut tarkoituksella tehty.
Suomi-kp todella painoi kilon enemmän kuin ppsh-41, mutta paino antoi myös vakautta ammuntaan. Suomi-kp ei käytetty tavallisia parabellumin patruunoita, vaan voimakkaammalla latauksella ladattuja ammuksia. Näiden lävistysteho oli parempi kuin venäläisen 7,62x25mm patruunan. Suomessa tehtiin myös kopio NL:n pps-43 konepistoolista. Tämä sai nimen Konepistooli m/44 ja oli parempi kuin esikuvansa.
Tässä video jossa ammutaan suomi-kp ja m/44. Suomi saa paremmat arvostelut.
https://www.youtube.com/watch?v=6HJMvADklEQ

suomikin.osasi kirjoitti:

Suomi on pieni maa jossa asukkaista oli sodan syttyessä vain 3,8 miljoonaa. Tähän verraten suomalaiset tekivät hyviä omia aseita.
Lukkojen vaihtamiset venäläisiin kuuluvat talvisotaan. Omien kiväärien lukot olivat varastorasvassa joka ensin piti lamppuöljyllä tai bensalla pestä pois. Sitten ase toimi moitteettomasti. Venäläisten lukkojen väljyys kertoi huonosta valmistuksesta, eikä ollut tarkoituksella tehty.
Suomi-kp todella painoi kilon enemmän kuin ppsh-41, mutta paino antoi myös vakautta ammuntaan. Suomi-kp ei käytetty tavallisia parabellumin patruunoita, vaan voimakkaammalla latauksella ladattuja ammuksia. Näiden lävistysteho oli parempi kuin venäläisen 7,62x25mm patruunan. Suomessa tehtiin myös kopio NL:n pps-43 konepistoolista. Tämä sai nimen Konepistooli m/44 ja oli parempi kuin esikuvansa.
Tässä video jossa ammutaan suomi-kp ja m/44. Suomi saa paremmat arvostelut.
https://www.youtube.com/watch?v=6HJMvADklEQ

Lue lisää

Pakko myötää, että pisteet neukkujen kp:lle, jo se, että aseen valmistus on halvempaa ja nopeampaa, on erittäin merkittävä etu, jospa suomessakin olisi tämä tajuttu, aseita oli riittänyt useammalle.
Mitä tulee aseiden läpäisykykyyn, niin Tokarev 7,62x25 patruuna on parempi ja sen luodin lentorata on myös suorempi. Tokarev-patruunan hylsykin on kuin rynnäkkökivääristä, pienempi tietenkin, luodin lähtönopeus on pistoolin patruunaksi kova. Ruuti on kaliiperia halkaisijaltaan suuremmassa hylsyssä. 9 millistä pienempi kaliiperi tuo myös etunsa läpäisyyn, sarjatulikin nostaa asetta vähemmän.

Tuollaiset linkin videot voi jättää omaan arvoonsa, ne eivät edusta perehtyneisyyttä ja puolueettomuutta.

Vaikka neukuissa ja heidän armeijassaan ei ole mitään ihailtavaa, ne ovat osanneet valmistaa aina hyviä perusaseita, kiinnittämällä huomio vai olennaiseen ja siten saaneet niitä tehdyksi valtavia määriä.

suomikin.osasi kirjoitti:

Suomi on pieni maa jossa asukkaista oli sodan syttyessä vain 3,8 miljoonaa. Tähän verraten suomalaiset tekivät hyviä omia aseita.
Lukkojen vaihtamiset venäläisiin kuuluvat talvisotaan. Omien kiväärien lukot olivat varastorasvassa joka ensin piti lamppuöljyllä tai bensalla pestä pois. Sitten ase toimi moitteettomasti. Venäläisten lukkojen väljyys kertoi huonosta valmistuksesta, eikä ollut tarkoituksella tehty.
Suomi-kp todella painoi kilon enemmän kuin ppsh-41, mutta paino antoi myös vakautta ammuntaan. Suomi-kp ei käytetty tavallisia parabellumin patruunoita, vaan voimakkaammalla latauksella ladattuja ammuksia. Näiden lävistysteho oli parempi kuin venäläisen 7,62x25mm patruunan. Suomessa tehtiin myös kopio NL:n pps-43 konepistoolista. Tämä sai nimen Konepistooli m/44 ja oli parempi kuin esikuvansa.
Tässä video jossa ammutaan suomi-kp ja m/44. Suomi saa paremmat arvostelut.
https://www.youtube.com/watch?v=6HJMvADklEQ

Lue lisää

" Suomi-kp ei käytetty tavallisia parabellumin patruunoita, vaan voimakkaammalla latauksella ladattuja ammuksia. Näiden lävistysteho oli parempi kuin venäläisen 7,62x25mm patruunan."

Toki unohdat että myös Ppsh-41 käytti voimakkaampia, kp-latauksella varustettuja patruunoita kuten kaikki konepistoolit ;)

PPsh-41:llä ammuttu 7.62x25 on nopeampi ja läpäisee paremmin kuin Suomi kp:n 9x19mm. Lähtönopeus on n. 25% suurempi ja energiaa luodilla on n. 20% enemmän kuin ysimillisellä.

On huomattava, että verrataan kymmenen vuotta vanhempaa -vuonna 31 suunniteltua- asetta nuorempaan talvisodan jälkeen siitä
kopioituun aseeseen.

Suomi-KP:tä suunniteltaessa (vuonna 28 ja vuonna 31) oli vielä tuoreessa muistissa ensimmäisen maailmansodan kaasu hyökkäykset. Tämän vuoksi Suomi -KP tehtiin laadutkkaasta ruotsalaisesta teräksestä kestämäänb kaasun syövyttäviä höyryjä, se oli valmistettu laadukkaasti ketäväksi mutta tietysti hintavasti.

VerrataanEriAikakausia kirjoitti:

On huomattava, että verrataan kymmenen vuotta vanhempaa -vuonna 31 suunniteltua- asetta nuorempaan talvisodan jälkeen siitä
kopioituun aseeseen.

Suomi-KP:tä suunniteltaessa (vuonna 28 ja vuonna 31) oli vielä tuoreessa muistissa ensimmäisen maailmansodan kaasu hyökkäykset. Tämän vuoksi Suomi -KP tehtiin laadutkkaasta ruotsalaisesta teräksestä kestämäänb kaasun syövyttäviä höyryjä, se oli valmistettu laadukkaasti ketäväksi mutta tietysti hintavasti.

Lue lisää

Ei siitä mihinkään päästä, että aseiden valmistus on Suomessa ollut ja on edelleen harrastelijamaista, tuo 9mm patruuna oli vanhentunut ratkaisu sotilasaseeseen jo 1939, miksi tosiasiota muuksi väittää.

Suomessa on tehty vientiin sodan jälkeen kranaatinheittimiä ja tykkejä, kun muut ovat samaan aikaan kehittäneet ohjuksia ym. teknologiaa, eli jälkijunassa on laahattu jatkuvasti.

Korkean teknologian maana olisi järkevää kehittää huipputuotteita itselle ja vientiin. Robottitaistelijat ovat tulevaisuutta, jotka hoitavat erityisen vaaralliset likaiset työt, suomessa tämä on katsottu halvempien varusmiesten tehtäväksi.

Robotin ei tarvitse olla kookas ihmistä muistuttava järjettömän kallis laite, johonkin metrin halkaisijltaan ja 15 cm korkeaan akkukäyttöiseen kumiteloilla kulkevaan kahden vastakkain asetetun lautasen muotoiseen, kevyeen älykkääseen "taistelijaan" saisi nykyteknologialla mahtavan määrän ominaisuuksia, pimeässä toimiva, uiva, lumessa etenevä, väijytyksiin ohjelmoituna kykenevä kahdella 4,5mm konekiväärillä. Ammusten loputtua itseohjautuva miinapommi, joka hakeutuu vihollisen tankin alle, elävän voiman keskittymiin, tai tuhoaa ylitse lentävän helikopterin, jne..

VerrataanEriAikakausia kirjoitti:

On huomattava, että verrataan kymmenen vuotta vanhempaa -vuonna 31 suunniteltua- asetta nuorempaan talvisodan jälkeen siitä
kopioituun aseeseen.

Suomi-KP:tä suunniteltaessa (vuonna 28 ja vuonna 31) oli vielä tuoreessa muistissa ensimmäisen maailmansodan kaasu hyökkäykset. Tämän vuoksi Suomi -KP tehtiin laadutkkaasta ruotsalaisesta teräksestä kestämäänb kaasun syövyttäviä höyryjä, se oli valmistettu laadukkaasti ketäväksi mutta tietysti hintavasti.

Lue lisää

Suomi-kp:lla oli ennen sotaa typerääkin typerämpi käyttödoktriini: se oli tarkoitettu ryhmän tukiaseeksi, eräänlaiseksi pistoolikaliberiksi pikakivääriksi (raskastekoisuus, pikavaihdettava piippu, mahdollisuus etutukiin jne), joka on tietysti täysin järjetön ajatus.

Noh, eipä siinä montaa päivää tainnut talvella 1939 mennä kunnes tajuttiin että kyseessähän on yksilöase, jossa ei tarvita mm. 1) tarkkoja koneistuksia 2) vaihtopiippua 3) etutukia.

VerrataanEriAikakausia kirjoitti:

On huomattava, että verrataan kymmenen vuotta vanhempaa -vuonna 31 suunniteltua- asetta nuorempaan talvisodan jälkeen siitä
kopioituun aseeseen.

Suomi-KP:tä suunniteltaessa (vuonna 28 ja vuonna 31) oli vielä tuoreessa muistissa ensimmäisen maailmansodan kaasu hyökkäykset. Tämän vuoksi Suomi -KP tehtiin laadutkkaasta ruotsalaisesta teräksestä kestämäänb kaasun syövyttäviä höyryjä, se oli valmistettu laadukkaasti ketäväksi mutta tietysti hintavasti.

Lue lisää

HeHe! Aika hauskaa mylkytystä! Olipa Suomi-kp ajateltu millaiseksi tahansa niin tosiasia on se, että se palveli aseena Suomea mainiosti kahden sodan aikana ja sitä valmistettiin kikkiaan 80.000 kpl. Ase oli tarkka ja luotettava ja kaipa nämä seikat kuumottavat Tiltuja yhä?

KivääreistäRobottiin kirjoitti:

Ei siitä mihinkään päästä, että aseiden valmistus on Suomessa ollut ja on edelleen harrastelijamaista, tuo 9mm patruuna oli vanhentunut ratkaisu sotilasaseeseen jo 1939, miksi tosiasiota muuksi väittää.

Suomessa on tehty vientiin sodan jälkeen kranaatinheittimiä ja tykkejä, kun muut ovat samaan aikaan kehittäneet ohjuksia ym. teknologiaa, eli jälkijunassa on laahattu jatkuvasti.

Korkean teknologian maana olisi järkevää kehittää huipputuotteita itselle ja vientiin. Robottitaistelijat ovat tulevaisuutta, jotka hoitavat erityisen vaaralliset likaiset työt, suomessa tämä on katsottu halvempien varusmiesten tehtäväksi.

Robotin ei tarvitse olla kookas ihmistä muistuttava järjettömän kallis laite, johonkin metrin halkaisijltaan ja 15 cm korkeaan akkukäyttöiseen kumiteloilla kulkevaan kahden vastakkain asetetun lautasen muotoiseen, kevyeen älykkääseen "taistelijaan" saisi nykyteknologialla mahtavan määrän ominaisuuksia, pimeässä toimiva, uiva, lumessa etenevä, väijytyksiin ohjelmoituna kykenevä kahdella 4,5mm konekiväärillä. Ammusten loputtua itseohjautuva miinapommi, joka hakeutuu vihollisen tankin alle, elävän voiman keskittymiin, tai tuhoaa ylitse lentävän helikopterin, jne..

Lue lisää

Suomessa on kehitetty hyppymiina uudestaan, tosin huonompi, kuin saksalaisten noin 80 vuotta sitten kehittämä. Suomalaismiina vaatii ihmisen laukaisemaan sen etänä tähystäen, tai lennokin pörräämään kohteen yläpuolella. Tätä erityisen kömpelöä ihmeasetta hehkuttaa puolustusministeri ja presidenttikin suurena keksintönä, kertoo vain siitä, kuinka pihalla nämä ukot ovat.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005528761.html

AivanErinomainenAse kirjoitti:

HeHe! Aika hauskaa mylkytystä! Olipa Suomi-kp ajateltu millaiseksi tahansa niin tosiasia on se, että se palveli aseena Suomea mainiosti kahden sodan aikana ja sitä valmistettiin kikkiaan 80.000 kpl. Ase oli tarkka ja luotettava ja kaipa nämä seikat kuumottavat Tiltuja yhä?

Lue lisää

Sinulla tuo "tiltu" on vastaus joka asiaan ja se selittää kaiken.

Mutta hyvin tuntuu ärsyttävän ja se selittää kaiken.

LevysiKuumenee kirjoitti:

Mutta hyvin tuntuu ärsyttävän ja se selittää kaiken.

On sinullakin erikoinen tarve päivystää historiapalstaa. Sinut voisi helposti vittuilla maanrakoon häpeämään olemassaoloasi, mutta parempi, että haet mielenterveyspalveluja itse ongelmiisi ja menet jauhamaan asiattomia mantrojasi jollekin muulle palstalle.

xdcfvghjlöäölkhg kirjoitti:

Pakko myötää, että pisteet neukkujen kp:lle, jo se, että aseen valmistus on halvempaa ja nopeampaa, on erittäin merkittävä etu, jospa suomessakin olisi tämä tajuttu, aseita oli riittänyt useammalle.
Mitä tulee aseiden läpäisykykyyn, niin Tokarev 7,62x25 patruuna on parempi ja sen luodin lentorata on myös suorempi. Tokarev-patruunan hylsykin on kuin rynnäkkökivääristä, pienempi tietenkin, luodin lähtönopeus on pistoolin patruunaksi kova. Ruuti on kaliiperia halkaisijaltaan suuremmassa hylsyssä. 9 millistä pienempi kaliiperi tuo myös etunsa läpäisyyn, sarjatulikin nostaa asetta vähemmän.

Tuollaiset linkin videot voi jättää omaan arvoonsa, ne eivät edusta perehtyneisyyttä ja puolueettomuutta.

Vaikka neukuissa ja heidän armeijassaan ei ole mitään ihailtavaa, ne ovat osanneet valmistaa aina hyviä perusaseita, kiinnittämällä huomio vai olennaiseen ja siten saaneet niitä tehdyksi valtavia määriä.

Lue lisää

Venäläiset tekivät halvalla suuria määriä todella hyviä pyssyjä. Tekevät niitä edelleen sillä suomalaiset toistavat yhä edelleen samaa moodia eli rynkkyjen lukot eivät ole riittävän väljiä toimiakseen pölyisissä ja kylmissä jäätävissä olosuhteissa.
Ei sotilaallisen käyttöön suunniteltujen aseiden tarvitse kestää isältä pojalle.
Sellaisen suunnittelu on idiotismia pahimmillaan.

eiKuumeneOmasiPalaa kirjoitti:

On sinullakin erikoinen tarve päivystää historiapalstaa. Sinut voisi helposti vittuilla maanrakoon häpeämään olemassaoloasi, mutta parempi, että haet mielenterveyspalveluja itse ongelmiisi ja menet jauhamaan asiattomia mantrojasi jollekin muulle palstalle.

Lue lisää

"Sinut voisi helposti vittuilla maanrakoon häpeämään olemassaoloasi"

Saathan sinä yrittää, mutta ina yhtä heikolla menestyksellä! Minä kun en kuumene koskaan ja tämä on pelkkää hupia!

aivan-väärä-suunnittelu kirjoitti:

Suomi-kp:lla oli ennen sotaa typerääkin typerämpi käyttödoktriini: se oli tarkoitettu ryhmän tukiaseeksi, eräänlaiseksi pistoolikaliberiksi pikakivääriksi (raskastekoisuus, pikavaihdettava piippu, mahdollisuus etutukiin jne), joka on tietysti täysin järjetön ajatus.

Noh, eipä siinä montaa päivää tainnut talvella 1939 mennä kunnes tajuttiin että kyseessähän on yksilöase, jossa ei tarvita mm. 1) tarkkoja koneistuksia 2) vaihtopiippua 3) etutukia.

Lue lisää

Suomi-kp palveli hyvin talvisodassa ja juuri metsässä käydyssä taisteluissa lähietäisyydeltä. NL :llä oli talvisodassa käytössä vähäisessä määrin Suomi-kp:n kopio PPD-34.

fysiikan-oppitunti kirjoitti:

" Suomi-kp ei käytetty tavallisia parabellumin patruunoita, vaan voimakkaammalla latauksella ladattuja ammuksia. Näiden lävistysteho oli parempi kuin venäläisen 7,62x25mm patruunan."

Toki unohdat että myös Ppsh-41 käytti voimakkaampia, kp-latauksella varustettuja patruunoita kuten kaikki konepistoolit ;)

PPsh-41:llä ammuttu 7.62x25 on nopeampi ja läpäisee paremmin kuin Suomi kp:n 9x19mm. Lähtönopeus on n. 25% suurempi ja energiaa luodilla on n. 20% enemmän kuin ysimillisellä.

Lue lisää

Suomi-kp:n patruunan luodin energia oli piipun suusta lähtiessä 709 joulea.
Voimakkaimman 7,62X25mm Tokarev-patruunan teho oli 697 joulea.
MP-40 käytettävien patruunoiden teho 660 J

Amerikkalaisten .30-06 oli kyllä totaalisen overkill, mutta siitä huolimatta pirun hyviä aseita olivat sitä käyttävät kiväärit ja konekiväärit!

Garandin heikkous oli kahdeksan patruunan omintakeinen metalliklipsi, joka piti ampua loppuun ennen kuin uuden voi laittaa tilalle. Kun 8 patruunaa oli ammuttu pomppasi klipsi kuuluvan kilahduksen kera ilmaan ja paljasti asiantuntevalle ja lähellä olevalle vastustajalle, ettei hetkeen ollut vaaraa!

ErikoisuusSilläkin kirjoitti:

Garandin heikkous oli kahdeksan patruunan omintakeinen metalliklipsi, joka piti ampua loppuun ennen kuin uuden voi laittaa tilalle. Kun 8 patruunaa oli ammuttu pomppasi klipsi kuuluvan kilahduksen kera ilmaan ja paljasti asiantuntevalle ja lähellä olevalle vastustajalle, ettei hetkeen ollut vaaraa!

Lue lisää

Garandissa kokeiltiin muovista, lähes äänetöntä patruunaklipsiä, jolloin viimeistään todettiin, että taistelun melskeessä sillä metallisen klipsin kilahduksella ei ollut hevon peen merkitystä taistelussa; ei sitä vihollinen kuullut.

Muoviseen klipsiin ei siirrytty.

ErikoisuusSilläkin kirjoitti:

Garandin heikkous oli kahdeksan patruunan omintakeinen metalliklipsi, joka piti ampua loppuun ennen kuin uuden voi laittaa tilalle. Kun 8 patruunaa oli ammuttu pomppasi klipsi kuuluvan kilahduksen kera ilmaan ja paljasti asiantuntevalle ja lähellä olevalle vastustajalle, ettei hetkeen ollut vaaraa!

Lue lisää

Ehkä typerin urbaanilegenda ikinä. Taistelussa ei todellakaan kuullut mitään klipsin singahdusta ja toisekseen taistelussa myös harvoin oltiin yksin. Jos yhdeltä kuului kilahdus, oli siellä edelleen hänen kanssaan useampi kollega joilta sitä ei ollut kuulunut.

Oli erilaisia tilanteita ja sellaisten joukossa tilanne 1 vs 1. Tuo asia on nimenomaan mainittu eri aseita erittelevässä kirjassa. Lisäksi klipsiä ei voinut ”väliladata” kesken tilanteen! En keksinyt asiaa omasta päästäni ja kukin antaa eri asioille oman painarvonsa! Tuskin meistä kumpikaan on Garandia käyttänyt taistelutilanteessa? Olen kyllä ampunut aseella radalla.

Nämä asiat korjaatuivat Garandin seuraajassa (M14), jossa klipsi oli korvattu lippaalla.

"Oli erilaisia tilanteita ja sellaisten joukossa tilanne 1 vs 1."

Vastatarina tietysti on tyhjien kampojen tahallinen viskominen lähimpiin kallioihin ja se on suunnilleen yhtä uskottava.

"Tuo asia on nimenomaan mainittu eri aseita erittelevässä kirjassa."

Tuo edellinen on myös mainittu jossain kirjassa, mutta se ei sinänsä paljoa tarkoita.

"Lisäksi klipsiä ei voinut ”väliladata” kesken tilanteen!"

Kyllä voi:
https://www.youtube.com/watch?v=--NbefyN0-M

"En keksinyt asiaa omasta päästäni ja kukin antaa eri asioille oman painarvonsa!"

Et sinä keksinyt kumpaakaan itse, mutta sen sijaan välitit eteenpäin ainakin kahta erilaista sotatarinaa ;)

MeAgaln kirjoitti:

"Oli erilaisia tilanteita ja sellaisten joukossa tilanne 1 vs 1."

Vastatarina tietysti on tyhjien kampojen tahallinen viskominen lähimpiin kallioihin ja se on suunnilleen yhtä uskottava.

"Tuo asia on nimenomaan mainittu eri aseita erittelevässä kirjassa."

Tuo edellinen on myös mainittu jossain kirjassa, mutta se ei sinänsä paljoa tarkoita.

"Lisäksi klipsiä ei voinut ”väliladata” kesken tilanteen!"

Kyllä voi:
https://www.youtube.com/watch?v=--NbefyN0-M

"En keksinyt asiaa omasta päästäni ja kukin antaa eri asioille oman painarvonsa!"

Et sinä keksinyt kumpaakaan itse, mutta sen sijaan välitit eteenpäin ainakin kahta erilaista sotatarinaa ;)

Lue lisää

"Et sinä keksinyt kumpaakaan itse, mutta sen sijaan välitit eteenpäin ainakin kahta erilaista sotatarinaa ;)"

Niin välitin ja molemmat asiat olen lukenut sotilaskivääreitä esittelevästä kirjasta! Hienoa, kun tiedät asian paremmin. Ei tuo 'välilataus' nyt kovin notkealle hommalle vaikuttanut:-D

"Niin välitin ja molemmat asiat olen lukenut sotilaskivääreitä esittelevästä kirjasta!"

Kaikki huono informaatio tulee jostain ja se on OK niin kauan kun osaat hyväksyä asian. Jos asia sen sijaan menee kieltämiseen ja lopussa stallarihuutamiseen, niin silloin asia ei ole enää OK ;)

"Hienoa, kun tiedät asian paremmin."

Jo pelkästään se, että parin minuutin video upottaa siteeraamasi kirjan, pitäisi auttaa sinua vähän miettimään sen kirjan arvoa.

"Ei tuo 'välilataus' nyt kovin notkealle hommalle vaikuttanut:-D "

Minkä vuoksi kampalataavan kiväärin kanssa nopeampi menetelmä olisi kamman poistaminen ja täyden asettaminen, mikäli tarkoituksena on nopeasti saada ase täyteen. Muussa tapauksessa koko esitäytettyjen kampojen idea olisi mennyt hukkaan.

MeAgaln kirjoitti:

"Oli erilaisia tilanteita ja sellaisten joukossa tilanne 1 vs 1."

Vastatarina tietysti on tyhjien kampojen tahallinen viskominen lähimpiin kallioihin ja se on suunnilleen yhtä uskottava.

"Tuo asia on nimenomaan mainittu eri aseita erittelevässä kirjassa."

Tuo edellinen on myös mainittu jossain kirjassa, mutta se ei sinänsä paljoa tarkoita.

"Lisäksi klipsiä ei voinut ”väliladata” kesken tilanteen!"

Kyllä voi:
https://www.youtube.com/watch?v=--NbefyN0-M

"En keksinyt asiaa omasta päästäni ja kukin antaa eri asioille oman painarvonsa!"

Et sinä keksinyt kumpaakaan itse, mutta sen sijaan välitit eteenpäin ainakin kahta erilaista sotatarinaa ;)

Lue lisää

Saksalainen gw 43 oli parempi kuin Garand. Tämän todistaa jo se että kaikki asetyypin aseet siirtyivät käyttämään lipasta. Kymmenen patruunan lipas voitiin vaihtaa tai täyttää päältä lippaan ollessa aseessa kiinni tavallisilla mauserin viiden patruun kammoilla.
gw 43 oli myös huomattavasti varmatoimisempi kuin esim. STV-40. Suomalaisten kokemuksen mukaan kyseinen ase oli lähes käyttökelvoton.

"Saksalainen gw 43 oli parempi kuin Garand."

G43 tai edes inspiraationa ollutta SVT-40 eivät koskaan päässeet yhtä laajaan tuotantoon tai käyttöön. Samoin esmes Yhdysvaltojen merijalkaväen käytössä rajallisissa määrin ollut Johnsonin kivääri, vaikkakin joidenkin käyttäjiensä mielestä parempi, ilmestyi liian myöhään ja vähäisissä määrissä oikeuttaakseen tuotannon kääntämistä siihen.

"Tämän todistaa jo se että kaikki asetyypin aseet siirtyivät käyttämään lipasta."

Sodanjälkeiset jv-kiväärit siirtyivät lähinnä isokapasiteettisiin täysautomaattiaseisiin, jotka tarvitsivatkin melko kookkaan lippaan. Jopa Garand itse oli muuttanut kiväärinsä lipassyöttöiseksi sarjatuliaseeksi, joka oli tarkoitus saada kentälle Japanin pääsaarille tehtävän maihinnousun yhteydessä sodan päättyessä.

"gw 43 oli myös huomattavasti varmatoimisempi kuin esim. STV-40. Suomalaisten kokemuksen mukaan kyseinen ase oli lähes käyttökelvoton."

Se kai riippuu keneltä suomalaiselta kysytään. Sotilaat kenttäyksiköissä sieppasivat käyttöönsä aseet sitä mukaan kuin niitä vain pystyivät valtaamaan ja SVT-40 näyttääkin olleen henkilökohtaista saalista useimmille. Armeija ja erityisesti taisteluvälineosasto, joka otti vastaan puhki käytetyt kiväärit, oli asetyypistä vähemmän innostunut ;)

MeAgaln kirjoitti:

"Saksalainen gw 43 oli parempi kuin Garand."

G43 tai edes inspiraationa ollutta SVT-40 eivät koskaan päässeet yhtä laajaan tuotantoon tai käyttöön. Samoin esmes Yhdysvaltojen merijalkaväen käytössä rajallisissa määrin ollut Johnsonin kivääri, vaikkakin joidenkin käyttäjiensä mielestä parempi, ilmestyi liian myöhään ja vähäisissä määrissä oikeuttaakseen tuotannon kääntämistä siihen.

"Tämän todistaa jo se että kaikki asetyypin aseet siirtyivät käyttämään lipasta."

Sodanjälkeiset jv-kiväärit siirtyivät lähinnä isokapasiteettisiin täysautomaattiaseisiin, jotka tarvitsivatkin melko kookkaan lippaan. Jopa Garand itse oli muuttanut kiväärinsä lipassyöttöiseksi sarjatuliaseeksi, joka oli tarkoitus saada kentälle Japanin pääsaarille tehtävän maihinnousun yhteydessä sodan päättyessä.

"gw 43 oli myös huomattavasti varmatoimisempi kuin esim. STV-40. Suomalaisten kokemuksen mukaan kyseinen ase oli lähes käyttökelvoton."

Se kai riippuu keneltä suomalaiselta kysytään. Sotilaat kenttäyksiköissä sieppasivat käyttöönsä aseet sitä mukaan kuin niitä vain pystyivät valtaamaan ja SVT-40 näyttääkin olleen henkilökohtaista saalista useimmille. Armeija ja erityisesti taisteluvälineosasto, joka otti vastaan puhki käytetyt kiväärit, oli asetyypistä vähemmän innostunut ;)

Lue lisää

SVT-40 oli venäläiseksi aseeksi teknisesti kehittynyt ja monimutkainen, kuten nykyiset rynnäkkökiväärit vaatien säännöllistä hoitoa ja puhdistusta.

Se on tiedossa, ettei perusmusikka ollut sillä koulutustasolla, että olisi huolehtinut aseestaan sen korkeiden vaatimusten edellyttämällä tasolla. Ehkeivät kaikki suomalaisetkaan? Eiväthän suomalaiset saaneet edes koulutusta SVT-40:n käytön erityispiirteiden tuntemiseksi.

MeAgaln kirjoitti:

"Saksalainen gw 43 oli parempi kuin Garand."

G43 tai edes inspiraationa ollutta SVT-40 eivät koskaan päässeet yhtä laajaan tuotantoon tai käyttöön. Samoin esmes Yhdysvaltojen merijalkaväen käytössä rajallisissa määrin ollut Johnsonin kivääri, vaikkakin joidenkin käyttäjiensä mielestä parempi, ilmestyi liian myöhään ja vähäisissä määrissä oikeuttaakseen tuotannon kääntämistä siihen.

"Tämän todistaa jo se että kaikki asetyypin aseet siirtyivät käyttämään lipasta."

Sodanjälkeiset jv-kiväärit siirtyivät lähinnä isokapasiteettisiin täysautomaattiaseisiin, jotka tarvitsivatkin melko kookkaan lippaan. Jopa Garand itse oli muuttanut kiväärinsä lipassyöttöiseksi sarjatuliaseeksi, joka oli tarkoitus saada kentälle Japanin pääsaarille tehtävän maihinnousun yhteydessä sodan päättyessä.

"gw 43 oli myös huomattavasti varmatoimisempi kuin esim. STV-40. Suomalaisten kokemuksen mukaan kyseinen ase oli lähes käyttökelvoton."

Se kai riippuu keneltä suomalaiselta kysytään. Sotilaat kenttäyksiköissä sieppasivat käyttöönsä aseet sitä mukaan kuin niitä vain pystyivät valtaamaan ja SVT-40 näyttääkin olleen henkilökohtaista saalista useimmille. Armeija ja erityisesti taisteluvälineosasto, joka otti vastaan puhki käytetyt kiväärit, oli asetyypistä vähemmän innostunut ;)

Lue lisää

Se että gw 43 ei päässyt laajempaan tuotantoon ( 400 000) johtuu kahdesta seikasta, Saksa hävisi sodan ja joka tapauksessa olisi siirytty rynnäkkökivääriin.
Näillä seikoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on kolmesta aseesta paras - gw 43, Garand, SVT-40.
Ainakin kaikissa suomalaisissa muistelmissa SVT-40 esiintyi niin paljon aseen jumiutumista ym. Että siitä ei pidetty. Mutta varmaan besserwisser "MeAgain" tietää tämän(kin) asian paremmin kuin veteraanit.
Tuosta voi lukea SAKO:n arvion aseesta v. 1940:
http://www.waffenlager.net/semiauto/svt-40.html
Suomalaiset saivat talvisodassa lähes tuliteriä SVT-40, n. 4000 kpl. Mm "Dolinin hiihtoprikaatilta", jonka aseet olivat varastorasvassa! Jatkosodassa aseita saatiin lisää 15 000.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dolinin_hiihtoprikaati

Olihan SVT-40 hieman kevyempi kuin gw 43. Edellinen painoi ilman lipasta 3,85 kg. Ja jälkimmäinen 4 kg.

varma-osuma kirjoitti:

Se että gw 43 ei päässyt laajempaan tuotantoon ( 400 000) johtuu kahdesta seikasta, Saksa hävisi sodan ja joka tapauksessa olisi siirytty rynnäkkökivääriin.
Näillä seikoilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on kolmesta aseesta paras - gw 43, Garand, SVT-40.
Ainakin kaikissa suomalaisissa muistelmissa SVT-40 esiintyi niin paljon aseen jumiutumista ym. Että siitä ei pidetty. Mutta varmaan besserwisser "MeAgain" tietää tämän(kin) asian paremmin kuin veteraanit.
Tuosta voi lukea SAKO:n arvion aseesta v. 1940:
http://www.waffenlager.net/semiauto/svt-40.html
Suomalaiset saivat talvisodassa lähes tuliteriä SVT-40, n. 4000 kpl. Mm "Dolinin hiihtoprikaatilta", jonka aseet olivat varastorasvassa! Jatkosodassa aseita saatiin lisää 15 000.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dolinin_hiihtoprikaati

Olihan SVT-40 hieman kevyempi kuin gw 43. Edellinen painoi ilman lipasta 3,85 kg. Ja jälkimmäinen 4 kg.

Lue lisää

Sekä Waltherin että etenkin Mauserin valmistamat G 43:t kärsivät epäluotettavuudesta, joten maailmansodan parhaan kiväärin palkinto jää saamatta.

"Se että gw 43 ei päässyt laajempaan tuotantoon ( 400 000) johtuu kahdesta seikasta, Saksa hävisi sodan ja joka tapauksessa olisi siirytty rynnäkkökivääriin."

Mikä tavallaan jättää argumenttisi tyhjän päälle; mikään ominaisuus G43:ssa ei muuta sitä, että saksalainen jv-mies todennäköisimmin oli aseistettu muilla aseilla, kuten K98:lla, MP40:llä, Carcanoilla, Lebeleillä tai millä hyvänsä muulla siitä hankalasti kartoitettavasta asemäärästä, joka Saksan asevoimille oli kertynyt ;)

"Ainakin kaikissa suomalaisissa muistelmissa SVT-40 esiintyi niin paljon aseen jumiutumista ym. Että siitä ei pidetty."

JTV on kirjoittanut saitillaan aika laajasti kivääreista hyvine ja huonoine puolineen: https://www.jaegerplatoon.net/RIFLES4.htm
Suomalaiset tuskin olisivat vaivautuneet raahaamaan niitä mukanaan ja olisivat vain heittäneet aseet pinoon, mikäli niistä ei olisi pidetty.

"Mutta varmaan besserwisser "MeAgain" tietää tämän(kin) asian paremmin kuin veteraanit."

Sinä tykkäsit saksalaisten rynnäkkökivääristä? Katsotaan sitten mikä "totuus" siitä oli ;)

"Tuosta voi lukea SAKO:n arvion aseesta v. 1940:"

Tuosta voi lukea liittoutuneiden arvion saksalaisten uudesta STG-44 rynnäkkökivääristä:
http://www.lonesentry.com/articles/ttt07/stg44-assault-rifle.html

Ilmeisesti kysymyksessä oli siis epäkäytännöllinen, ylipainoinen ja heikkotekoinen romu, joka oli todennäköisesti tarkoitettu poisheitettäväksi kertakäyttöpyssyksi ;)

"Suomalaiset saivat talvisodassa lähes tuliteriä SVT-40, n. 4000 kpl. Mm "Dolinin hiihtoprikaatilta", jonka aseet olivat varastorasvassa!"

Talvisodassa vallatut aseet ovat todennäköisimmin olleet SVT-38 mallia, sillä uuden kiväärin tuotanto alkoi vasta myöhemmin.

Väitit että Gw-43 suhteellisen pieni tuotantomäärä Garandiin verrattuna johtuisi siitä syystä että se olisi huonompi kuin Garand.
Väitän edelleen että ase oli parempi kuin Garand ja vain 400 000 aseen tuotanto johtui siirtymisestä rynnäkkökivääriin ja sodan loppumisesta.
Tästähän oli kysymys. Näiden kahden (tai kolmen, jos mukaan otetaan SVT-40) paremmuudesta.

Gw-43 ei pidä sekoittaa Gw-41 joka oli epäonnistunut ase.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gewehr_41
Gw-43 oli lastentaudit korjattua ja ase oli luotettava. Asehan oli verrattavissa myös USA:n M14-kivääriin joka tuli palveluskäyttöön 1959. Siinä tosin oli sarjatulimahdollisuus jonka käyttö oli teotreettinen ja Vietnamissa useat aseet oli muutettu puoliautomaatiksi. Lippaallisena aseena gw-43:n olisi voitu kehittää 15 tai 20 patruunan lipas kuten oli FG-42:ssa.

"Tuosta voi lukea liittoutuneiden arvion saksalaisten uudesta STG-44 rynnäkkökivääristä:"

Eipä kiinnosta lukea koska tiedän tuon muutenkin. Länsiliittoutuneet eivät tajuneet rynnäkkökiväärin ideaa. Neuvostoliitto tajusi ja syntyi AK-47. Länsiliitoutuneilta meni 20 vuotta hukkaan kun he pitivät kiinni täyspitkää voimakasta patruunaa ampuvasta jokamiehen kivääristä.
Historia on todistanut että länsiliittoutuneiden asenne Stg-44 ja -45 kohtaan oli väärä ja typerä. Tämä kostautui viimeistään Vietnamin sodassa, jossa muuten oli vietkongilla myös Stg-44 kiväärejä...

SVT-38 tuotanto loppui jo huhtikuussa 1940 kun vain 150 000 asetta oli valmistettu. SVT-40 oli kuitenkin vain hieman paranettu versio tästä aseesta.
Muutoksia tehtiin vain lippaan kiinnitykseen ja tukin muotoiluun. Siksi voi puhua käytännössä samasta aseesta. Eroa näiden kahden välillä on saman verran kuin mp-38 ja mp-40 välillä.

varma-osuma kirjoitti:

Väitit että Gw-43 suhteellisen pieni tuotantomäärä Garandiin verrattuna johtuisi siitä syystä että se olisi huonompi kuin Garand.
Väitän edelleen että ase oli parempi kuin Garand ja vain 400 000 aseen tuotanto johtui siirtymisestä rynnäkkökivääriin ja sodan loppumisesta.
Tästähän oli kysymys. Näiden kahden (tai kolmen, jos mukaan otetaan SVT-40) paremmuudesta.

Gw-43 ei pidä sekoittaa Gw-41 joka oli epäonnistunut ase.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gewehr_41
Gw-43 oli lastentaudit korjattua ja ase oli luotettava. Asehan oli verrattavissa myös USA:n M14-kivääriin joka tuli palveluskäyttöön 1959. Siinä tosin oli sarjatulimahdollisuus jonka käyttö oli teotreettinen ja Vietnamissa useat aseet oli muutettu puoliautomaatiksi. Lippaallisena aseena gw-43:n olisi voitu kehittää 15 tai 20 patruunan lipas kuten oli FG-42:ssa.

"Tuosta voi lukea liittoutuneiden arvion saksalaisten uudesta STG-44 rynnäkkökivääristä:"

Eipä kiinnosta lukea koska tiedän tuon muutenkin. Länsiliittoutuneet eivät tajuneet rynnäkkökiväärin ideaa. Neuvostoliitto tajusi ja syntyi AK-47. Länsiliitoutuneilta meni 20 vuotta hukkaan kun he pitivät kiinni täyspitkää voimakasta patruunaa ampuvasta jokamiehen kivääristä.
Historia on todistanut että länsiliittoutuneiden asenne Stg-44 ja -45 kohtaan oli väärä ja typerä. Tämä kostautui viimeistään Vietnamin sodassa, jossa muuten oli vietkongilla myös Stg-44 kiväärejä...

SVT-38 tuotanto loppui jo huhtikuussa 1940 kun vain 150 000 asetta oli valmistettu. SVT-40 oli kuitenkin vain hieman paranettu versio tästä aseesta.
Muutoksia tehtiin vain lippaan kiinnitykseen ja tukin muotoiluun. Siksi voi puhua käytännössä samasta aseesta. Eroa näiden kahden välillä on saman verran kuin mp-38 ja mp-40 välillä.

Lue lisää

"Länsiliitoutuneilta meni 20 vuotta hukkaan kun he pitivät kiinni täyspitkää voimakasta patruunaa ampuvasta jokamiehen kivääristä."

No kyllä siihen meni 40 vuotta: ainoastaan USA siirtyi rynkkyyn 60-luvulla. Kaikki muut NATO-maat pitäytyivät pitkän patruunan kivääreissä aina 80-90 luvun taitteeseen, pääasiallisina malleina G3 ja FN FAL. Näihin sisältyi myös rynkkykonseptin edelläkävijä Länsi-Saksa, joka nähtävästi koki itsekin konepistooli/battle rifle-konseptin paremmaksi kuin keksimänsä rynsesteri-konseptin.

"Väitit että Gw-43 suhteellisen pieni tuotantomäärä Garandiin verrattuna johtuisi siitä syystä että se olisi huonompi kuin Garand."

Sitten sinun pitäisi helposti pystyä osoittamaan kyseinen väittämä kirjoittamastani ;)

Mitä oikeasti sanoin oli, että hyväkään kivääri ei ole paljoa, mikäli sitä ei ole saatavilla. Yhdysvalloilla itselläänkin oli saatavilla kivääri, joka potentiaalisesti olisi ollut parempi, mutta se tuli liian myöhään varustelusyklissä, jotta olisi ollut enää kannattavaa romuttaa tuotantosuunnitelmaa.

"Gw-43 ei pidä sekoittaa Gw-41 joka oli epäonnistunut ase."

Ajatella, jos niin olisi tapahtunut ;)

"Gw-43 oli lastentaudit korjattua ja ase oli luotettava. Asehan oli verrattavissa myös USA:n M14-kivääriin joka tuli palveluskäyttöön 1959."

Varmasti se oli verrattavissa siinä, missä M1903 pulttilukkoinenkin, mutta M14 oli täysautomaattinen taistelukivääri ja sellaisenaan lähempänä Garandin täysautomaattista variaatiota vuodelta 1945, jossa oli jo 20 laukauksen lipas.

"Eipä kiinnosta lukea koska tiedän tuon muutenkin."

No, miksi sitten et julista Stg-44:a yhtä lailla hyödyttömäksi kuin SVT:n kohdalla teit ;)

"Länsiliittoutuneet eivät tajuneet rynnäkkökiväärin ideaa."

Mitä sillä on tekemistä raportoitujen aseen vikojen kanssa? Ovatko liiallinen paino, ylikuumeneva piippu tai herkästi vioittuva toimintamekanismi jonkinlaisia rynnäkkökiväärin ominaispiirteitä, jotka toimivat siinä hyvin, mutta jollaisten vuoksi SVT putoaa heti?

"Tämä kostautui viimeistään Vietnamin sodassa, jossa muuten oli vietkongilla myös Stg-44 kiväärejä..."

Heillä oli myös Garandeja ja M1/M2 karbiineja, joten siitä voi kaiketi myös tehdä jotain hankalasti tuettavia johtopäätöksiä ;)

"SVT-38 tuotanto loppui jo huhtikuussa 1940 kun vain 150 000 asetta oli valmistettu. SVT-40 oli kuitenkin vain hieman paranettu versio tästä aseesta.
Muutoksia tehtiin vain lippaan kiinnitykseen ja tukin muotoiluun. Siksi voi puhua käytännössä samasta aseesta. Eroa näiden kahden välillä on saman verran kuin mp-38 ja mp-40 välillä. "

Tämä oli kaiketi vain monimutkainen tapa myöntää, että Dolinin porukat kantoivat SVT-38 kiväärejä ;)

"Sitten sinun pitäisi helposti pystyä osoittamaan kyseinen väittämä kirjoittamastani ;)"

Koko jankutuksesi ja asian vierestä kirjoituksesi todistaa että et myönnä tosiasiaa: Gw-43 oli hyvä ja onnistunut ase lajissaan, parempi kuin muut aikalaisensa samassa aseluokassa.
Aloittaja kyseli "parasta kivääriä II-Maailmansodassa" jos ei oteta huomioon tuotantokustannuksia ja tuotantomääriä. Siksi on asiaankuulumatonta miettiä mitä kivääriä tai asetta saksalainen sotilas todellisuudessa kantoi selässä WW-2 .ssa.

""Gw-43 ei pidä sekoittaa Gw-41 joka oli epäonnistunut ase."""
"Ajatella, jos niin olisi tapahtunut ;)"

Nimimerkki "Kollimaattori " nähtävästi sekoittaa koska väittää Gw-43 epäluotettavaksi.

"No, miksi sitten et julista Stg-44:a yhtä lailla hyödyttömäksi kuin SVT:n kohdalla teit ;)"
"Mitä sillä on tekemistä raportoitujen aseen vikojen kanssa? Ovatko liiallinen paino, ylikuumeneva piippu tai herkästi vioittuva toimintamekanismi jonkinlaisia rynnäkkökiväärin ominaispiirteitä, jotka toimivat siinä hyvin, mutta jollaisten vuoksi SVT putoaa heti?"

En voi julistaa sellaista oikeaksi, jonka koen vääräksi. Yksinkertaista. Stg-44 aseena ei ollut muuta vikaa kuin paino, joka oli ilman lipasta oli 4,3 kg. ( Ensimmäisten AK-47:n paino vastaavasti 3,9 kg.). Tietysti minkä tahansa automaattikiväärin piippu kuumenee jos sillä paahdetaan pitkää sarjaa. Mieskohtaisen rynnäkkökiväärin tehtävä vain ei ole sama kuin konekiväärin. Jenkit taisivat luulla näin.
Jos edelleen uskot amerikkalaisten ensiarvioita Stg-44:sta, tuomitset kaikki lyhyttä patruunaa ampuvat rynnäkkökiväärit epäonnistuneiksi!! Myös erään AK-47..... Stg-44 ei ollut erityisen "herkästi vioittuva", vaan tarkka ja vankka ase. SVT-40 suurin vika oli se, että se oli äärimmäisen häiriöherkkä, aika huono juttu taistelussa.

"Heillä oli myös Garandeja ja M1/M2 karbiineja, joten siitä voi kaiketi myös tehdä jotain hankalasti tuettavia johtopäätöksiä ;)"

Siis Vietkongilla. Miten tuo lauseesi liittyi mihinkään? Tarkoituksenani ei ollut kehua Stg-44 sillä
että sitä käytettiin Vietnamissa, vaikka se toki sopi viidakkosodankäyntiin paremmin kuin Garand tai M1/M2 karbiinit.
M-14 oli muuten vertailukelpoinen Gw-43 kanssa. Etenkin kun useat M-14 :sta muutettiin puoliautomaattisiksi.
-Myös M14: n voimakkaan 7,62 × 51 mm: n patruunan takia ase katsottiin täysin kontrolloitavaksi täysin automaattisessa tilassa, joten useimmat M14: t asetettiin pysyvästi puoliautomaattiseen tulipaloon vain, jotta vältettäisiin ampumatarvikkeiden tuhlaaminen taistelussa -
https://en.wikipedia.org/wiki/M14_rifle
Täyskokoinen patruuna vaatii vähintään kivääriin pipodin että sillä on järkevä ampua. Tässä luokassa paras on Fg-42/G.

"Tämä oli kaiketi vain monimutkainen tapa myöntää, että Dolinin porukat kantoivat SVT-38 kiväärejä ;) "

Dolinin miehet kantoivat todella SVT-38, mutta mitään mullistavaa eroa ei siis ole SVT-40. Ei sellaista joka oli mm. Gw-41 ja -43 välillä.

Käyks siihen ilmakon paukut?

"Mutta kyllä tuo stg-45 oli varmaan ase, johon oli pyritty keräämään mahdollisimman pitkälle ne omainaisuudet, joita henkilökohtaiselta sotilasaseelta oli siihen mennessä huomattu vaadittavan."

Tässä rytäkässä tosin sakuilta pääsi unohtumaan se, että kiväärillä pitäisi pystyä ampumaan sotilaan tärkeimmästä asennosta (makuulta) sekä myös rakennetuista asemista (juoksuhaudat, poterot, pesäkkeet). Sturmgewehrillä tämä ei oikein onnistunut, koska aseen konstruktio on kömpelö ja se nousee aivan liian korkealle ylipitkän ja huonosti suunnitellun lipasratkaisun vuoksi.

Tuloksena olikin sitten todellinen "rynnäkkökivääri", höökimiseen tarkoitettu ase, jolla ei voi ampua puolustusasemista ilman ylivertaista akrobatiaa ja ihme jippoja.

"Paras" oli mutkapiippuinen konepistooli, jolla pystyi ampumaan nurkan taakse tai poterosta tuomatta nuppiaan näkyville.
Sakemannit kehittivä käyrän piipun. Sitä oli saatavilla kolme eri mallia; 30′, 45′ ja 90′ asteen kulmilla. Oli panssarimiesten suosiossa. Riitti, kun työnsi piipun ulos ampumaluukusta ja harvensi näin tankin viereen tulleita vihulaisia.

Jäi tarina vähän kesken kun piti käydä lissäämässä banjan kiukaaseen puita.
Jatketaan: Piipusta ei kuitenkaan tullut suurta hittiä, koska siihen kohdistui ampuessa suurempaa rasitusta kuin suoraan piippuun.
Se kuumentui nopeasti ja piippui täytyi vaihtaa uuteen keskimäärin 300 laukauksen jälkeen.

yksiulotteinen-vehje kirjoitti:

"Mutta kyllä tuo stg-45 oli varmaan ase, johon oli pyritty keräämään mahdollisimman pitkälle ne omainaisuudet, joita henkilökohtaiselta sotilasaseelta oli siihen mennessä huomattu vaadittavan."

Tässä rytäkässä tosin sakuilta pääsi unohtumaan se, että kiväärillä pitäisi pystyä ampumaan sotilaan tärkeimmästä asennosta (makuulta) sekä myös rakennetuista asemista (juoksuhaudat, poterot, pesäkkeet). Sturmgewehrillä tämä ei oikein onnistunut, koska aseen konstruktio on kömpelö ja se nousee aivan liian korkealle ylipitkän ja huonosti suunnitellun lipasratkaisun vuoksi.

Tuloksena olikin sitten todellinen "rynnäkkökivääri", höökimiseen tarkoitettu ase, jolla ei voi ampua puolustusasemista ilman ylivertaista akrobatiaa ja ihme jippoja.

Lue lisää

" että kiväärillä pitäisi pystyä ampumaan sotilaan tärkeimmästä asennosta (makuulta) sekä myös rakennetuista asemista (juoksuhaudat, poterot, pesäkkeet). Sturmgewehrillä tämä ei oikein onnistunut, koska aseen konstruktio on kömpelö ja se nousee aivan liian korkealle ylipitkän ja huonosti suunnitellun lipasratkaisun vuoksi. "

Stg-45 käytti samaa lipasta kuin Stg-44. Kummallista että kalashnikovissa eli AK-47 tämä lipasasia ei häiritse? On yhtä pitkä kuin Stg:ssä. Jos mittaa Stg-45 lippaan kärjestä matkan liipaisinkaaren tasoon on se lähes täsmälleen yhtä pitkä kuin AK-47.

TÄYTTÄ-HUUHAATA kirjoitti:

" että kiväärillä pitäisi pystyä ampumaan sotilaan tärkeimmästä asennosta (makuulta) sekä myös rakennetuista asemista (juoksuhaudat, poterot, pesäkkeet). Sturmgewehrillä tämä ei oikein onnistunut, koska aseen konstruktio on kömpelö ja se nousee aivan liian korkealle ylipitkän ja huonosti suunnitellun lipasratkaisun vuoksi. "

Stg-45 käytti samaa lipasta kuin Stg-44. Kummallista että kalashnikovissa eli AK-47 tämä lipasasia ei häiritse? On yhtä pitkä kuin Stg:ssä. Jos mittaa Stg-45 lippaan kärjestä matkan liipaisinkaaren tasoon on se lähes täsmälleen yhtä pitkä kuin AK-47.

Lue lisää

Kalashnikovin lipas on käyrempi ja aseen laatikko matalampi, joten fiksu ampuma-asento maaten 30 patruunan lippaalla on sillä mahdollinen. Stg-44 oli tavattoman korkea ase jo itsessään ja siihen vielä päälle suorahko ja pitkänhuiskea lipas. Ongelmiahan siitä tulee.

Ongelma olisi ratkennut käyttämällä lyhyempiä 20 patruunan lippaita, jotka olisi mahdollistaneet fiksun ampumisen makuulta lipastuelta ja taanneet edelleen tuliylivoiman kaikkiin muihin kivääreihin nähden. Stg45 suunniteltiin 10 patruunan lipas, mutta asehan jäi yleisesti proto-asteelle.

Samasta ongelmasta kärsii myös saksalainen sodanjälkeinen HK33-rynsesteri. Ja siinä kaliberi on sentäs 5.56 eikä 7.92.

Mittaahan nuo STG-44 ja Ak-47 korkeuserot. Ei ole paljoa eroa!
https://warbook.info/images/blog/strelvovoe-orujie/stati/ak-47-vs-stg-44/dop/stg-44-ak-47.jpg
https://www.youtube.com/watch?v=sPWJOJZQCs8

Mauser 7,9x57 oli voimakkaampi kuin ryssän 7,62x54

Joo ja lisäks Mauser voimakkaampi kuin USA 30-06 Springfield.
Tosin kiväärien patruunat olivat turhan voimakkaita tavalliselle jalkamiehelle. Tarkka-ampujat asia erikseen.

Mutta FG-42 oli pipodi eli etutuet.

"merkitystä enää konekiväärin keksimisen jälkeen. Pian tulivat myös muut konetuliaseet.
Kiväärejä jaettiin,koska niitä oli valmiina."
Tottakai tuota mieltä voi olla, jos ei oikein tiedä asiasta :)

Esimerkiksi Puna-armeijan jalkaväki aseistettiin sodan aikana lähes kokonaan konetuliasein.
Briteille jaettiin keveitä konepistooleita pilvin pimein.
Suomen kivääriryhmän konepisitoolimäärä neilinkertaistui ja johtajat ottivat sen aseekseen.

Tiedän-siksi-kerron kirjoitti:

Esimerkiksi Puna-armeijan jalkaväki aseistettiin sodan aikana lähes kokonaan konetuliasein.
Briteille jaettiin keveitä konepistooleita pilvin pimein.
Suomen kivääriryhmän konepisitoolimäärä neilinkertaistui ja johtajat ottivat sen aseekseen.

Lue lisää

"Suomen kivääriryhmän konepisitoolimäärä neilinkertaistui"

Juu, paperilla. Määrävahvuuksia ei saatu koskaan täyteen Suomi-KP:llä, koska se oli niin hidas valmistaa. Siksi alettiin tuottaa Pelti-Heikkiä, eli neukuilta kopsattua PPS-43:a, mutta liian myöhään kesää -44 ajatellen.

Tiedän-siksi-kerron kirjoitti:

Esimerkiksi Puna-armeijan jalkaväki aseistettiin sodan aikana lähes kokonaan konetuliasein.
Briteille jaettiin keveitä konepistooleita pilvin pimein.
Suomen kivääriryhmän konepisitoolimäärä neilinkertaistui ja johtajat ottivat sen aseekseen.

Lue lisää

Taitaa olla taas joka-alan asiantuntija Ketale vauhdissa. Ymmärrys ainakin samaa luokkaa...
No, olet tai et. Ensin sanotaan että konekiväärin keksimisen jälkeen ei kiväärillä ollut merkitystä. Sitten sinä käyt puhumaan asioista kun toista maailmansotaa käyty hyvänmatkaa. Ymmärrätkö? Vai keksittiinkö kk toisen maailmansodan aikana? Vai olisko ollut siis ihan sama vaikka kaikki kiväärimiehet olisi varustettu lumipalloilla nuo välissä olleet about 50 vuotta, sisältäen mm. semmoisen pikkukahakan kuin 1. maailmansota...

"Tänä päivänä ihastuttu puolestaan venäläisiin eikä nato aseisiin esim saksalaisten kk"

No ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että neukkujen PKM on tämän hetken paras yleis-KK: kevyt, todella mukava ja helppo käyttää sekä just oikean tulivoimainen. Ainoa miinus peltisestä vyölaatikosta sekä katkemattomasta vyöstä, tosin aseesta saisi halutessaan esim. Puolasta myös 7.62x51 versioita jotka käyttää katkeavaa vyötä.

Sakujen MG3 löytyy Suomesta myös muutama sata kappaletta. Käytössä Leopard-panssareissa sekä jalkaväkiversioina. Ase on tosin aika huono: painava, ergonomia pepusta ja tulinopeus edelleen tarpeettoman iso, vaikka siihen onkin saatavilla painavampia lukkoja nopeuden saamiseksi järkeviin lukuihin.

Suomessa oli suunnitelmat vaihtaa Maxim saksalaisten Mg42 versioon. Ensin piti vain sada laippakantaiset patruunat sopimaan aseen vyöhön. Tämä ongelma ratkaistiin, mutta Saksasta ei saatu 70 tonnin metalliprässiä sotatilanteen vuoksi. https://www.scribd.com/document/191265527/7-62x54R-MG-42-Finnish-service

" miksi ei Maxim-kk;n tilalle saksalaisia kevyempiä sekä tulivoimaisempia.
Suomessa oli suunnitelmat vaihtaa Maxim saksalaisten Mg42 versioon. "

Raskaat koonekiväärit oli tarkoitus vaihtaa rintamalla kevyempiin ja Suomeen saapui johonkin joukko-osastoon (en nyt muista mihin) kokeiltavaksi saksalaisia MG 42 :sia. Käyttäjät tykästyivät niihin ja niitä tilattiin Saksasta.
Hiukan myöhemmin Saksasta tuli tieto ettei tilausta voida täyttää Saksan oman lisääntyneen tarpeen takia.

Hieman-eri-asiat kirjoitti:

Suomessa oli suunnitelmat vaihtaa Maxim saksalaisten Mg42 versioon. Ensin piti vain sada laippakantaiset patruunat sopimaan aseen vyöhön. Tämä ongelma ratkaistiin, mutta Saksasta ei saatu 70 tonnin metalliprässiä sotatilanteen vuoksi. https://www.scribd.com/document/191265527/7-62x54R-MG-42-Finnish-service

Lue lisää

Olisi pitänyt 20-luvun puolivälistä alkaen sittenkin uusia kiväärikanta Mauser-pohjaiseksi, mikä oli vakavasti harkinnassa. MG-42:n sovittaminen 7x57 patruunalle ei olisi ollut mikään ongelma.

Eihän se sitten ollutkaan. Tuli vain hieman myöhään. Suomalaisille oli ehdottomasti hyväksi että kiväärien patruuna olivat saman kaliiberisia kuin Neukkuloilla. Saatiin valtavasti asetäydennystä;)

Konekivääriksi olisi kannattanut kehittää 1930-luvulla MG-34 kopio.