Olisi se oiva yhteiskunta, jossa pappi ei saisi rakastua, ja seurata tunteitaan, vaan joutuisi elämään lopun elämäänsä aviosuhteessa, josta on jo kasvanut ulos, ja joka ei enää tarjoa ehkä muuta kuin ystävyyttä, jos sitäkään. Tämä pappi varmaan ymmärsi joutuvansa lehtien juorupalstoille, mutta päätti siitä huolimatta ottaa rohkean, rehellisen askeleen oman ja uuden puolisonsa onnen tiellä. Monen kohdalle oikeaa rakkautta ei satu koskaan. Olen iloinen näiden kahden puolesta, ja toivotan heille onnea.
Jos olisin virheetön ja hurskas, heittäisinkö ensimmäisen kiven? Luulin, että vain takapajuisissa maissa kivitetään ihmisiä, ja sielläkin yleensä vain naisia. Suomen tapakristityissähän nyt vasta on syntynyt varsinainen hurskauden virtaus. Tai onko se kateutta...
Jos olisin virheetön ja hurskas, heittäisinkö ensimmäisen kiven? Luulin, että vain takapajuisissa maissa kivitetään ihmisiä, ja sielläkin yleensä vain naisia. Suomen tapakristityissähän nyt vasta on syntynyt varsinainen hurskauden virtaus. Tai onko se kateutta...
Vastaukset 5
Vanhimmat
toisin
nyt jäi paska käteen.
pitäis elää sen mukaan mistä itekin mölyää.
mieti ite.
tietty oli oikein et sai kenkää.
pitäis vielä viedä papin ammattikin molemmilta
hurrskastelijoilta
Rakastua saa toki, mutta kunnon ihminen hoitaa suhteensa loppuun ja vasta sitten aloittaa seuraavan. Kunnon ihminen ei elä kahta elämää: julista sunnuntaina Jumalan sanaa ja maanantaina petä vaimoaan.
Väärin teki.
Se ei ole mitään "uutta onnea", että sutii virkasiskoaan ja molemmat ovat tahoillaan naimisissa. Jos kyse on oikeasta rakkaudesta, pitää erota ennekuin alkaa sekstailemaan.
Ja tässähän on ennen kaikkea kysymys siitä, että pettäjä ei sovi papiksi. Kaikki ihmiset eivät sovi kaikkiin ammatteihin.
Minusta sellaiset ihmiset, jotka pettävät ja siis hyväksyvät uskottomuuden, ovat tunnevammaisia eivätkä tiedä todellisesta Rakkaudesta mitään! Jospa joskus kolahtais omaan nilkkaan,ehkä mieli muuttuis. Minä ainakin kirosin Rakkauden alimpaan helvettiin, sillä jos en olisi rakastanut puolisoani yli kaiken, niin en varmasti tuntisi tällaista tuskaa, uskottomuuden paljastuttua. Ei paljon naurata nämä julkkispettäjien puolustelijat.
On sattunut omaankin nilkkaan; annoin anteeksi ja unohdin, koska rakastin häntä. Se ei pitänyt häntä luonani, mutta ystäviksi jäimme. En alkanut häntä lehtien palstoilla ryvettää...
En ole seurannut lehtiä, tiedän vaan sen verran, kuin olen täältä lukenut, mutta eikös tämä pappi eronnut virastaan? Näyttää hän siis ymmärtävän, että sydämensä seuraaminen ei sovi luterilaisen kirkon työntekijälle. Seksistä ei tule nauttia, vaan sitä tulee hävetä, pelätä, katua, sitä tulee käyttää aseena miestään vastaan, sillä pitää nöyryyttää niitä, jotka ajattelevat eri tavalla.