Ja nopeammin kuin moni osaa ajatella. Jos miettii miten nopeasti lankapuhelinverkosta tuli muinaisjäänne tai putkitelevisio haudattiin.
Seuraavaksi sähköautot. 15 min pysähdys 300 km välein poistaa esteet myös niiltä jotka välttämättä haluavat ajaa Suomea päästä päähän. Toki tämä ei oikeasti ole tärkeä juttu sähköautojen yleistymisen kannalta koska suurin kohderyhmä ei koskaan aja Suomea päästä päähän, mutta osoitus siitä mihin suuntaan maailma menee.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/201808272201162617_oa.shtml
Seuraavaksi sähköautot. 15 min pysähdys 300 km välein poistaa esteet myös niiltä jotka välttämättä haluavat ajaa Suomea päästä päähän. Toki tämä ei oikeasti ole tärkeä juttu sähköautojen yleistymisen kannalta koska suurin kohderyhmä ei koskaan aja Suomea päästä päähän, mutta osoitus siitä mihin suuntaan maailma menee.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/201808272201162617_oa.shtml
Vastaukset 93
Vanhimmat
Samalla tavalla kuin talvi aina yllättää autoilijan, niin sähköautoilu yllättää dieselautoilijan. Tulemme näkemään muutaman vuoden päästä useita dieselautoilijoita, jotka harmittelevat kun eivät ymmärtäneet vaihtaa sähköautoon ajoissa.
Ja dieselautoilijalla tässä yhteydessä tarkoitan sellaista dieselautoilijaa, joka ajaa dieselautolla pitkän päivittäisen työmatkan vuoksi, ei esim. dieselautoilijaa, joka vetää esim. traileria tai vaikkapa matkailuperävaunua.
Mitä siinä on harmittelemista? Tulevatko sähköautojen hinnat nousemaan liian korkeiksi parissa vuodessa? Siis paljon nykyistä korkeammalle?
Tarkoitin menetettyjä säästöjä. Dieselautoilija ajaa dieselillä, koska esim. työmatka on pitkä ja diesel alkaa kannattaa kun vuosittaisia kilometreja tulee tarpeeksi. Dieselautoilija ei ehkä ole huomannut, että saman matkan voisi ajaa sähköllä. Mikäli dieselautoilija laskisi esim. vuosikustannuksen (käyttövoimavero polttoaineet) eron diesel- ja sähköauton välillä, dieselautoilija huomaisi, että ero on niin suuri, että sillä lyhentäisi melko nopeasti sähköauton korkeampaa hankintahintaa. Lisäksi dieselautoilija ei välttämättä ole huomannut, että jossain työmatkan varrella saattaisi olla pikalatauspaikka, jossa autoa voisi ladata esim. kauppakeskuksen tms. laskuun.
Miksi se sen huomaa parin vuoden kuluttua, eikä nyt?
Kuinkahan monta pikalataajaa sinne kauppakeskukselle mahtuu, jos yhtään yleistyvät? Kauanko ilmaista? Kuinka usein osuu matkanvarrelle?
Dieselillä tosiaan yleensä ajetaan paljon. Monelle se tarkoittaa vähintään ajoittaisia pitkiäkin matkoja, mikä on edelleen sähköautojen ongelma.
Siinä hankintahinnassa riittääkin lyhentämistä. Mutta ehkä joillekin harvoille, joilla latausmahdollisuudet sopivasti ja vielä mielellään ilmaiseksi, voi tosiaan jo nyt tulla halvemnaksi. Mikä tosin pitkälti verotuksen ansiota. Riskinä on arvon säilyminen ja tekniikan kestäminen vuosien ajan?
Parhaiten sähköauto voisi edelleen sopia kaksi autoa tarvitsevan perheen kaupunkiautoksi. Mökkimatkat sitten mentäisiin öljyllä.
Kaupunkisähköauto ei myöskään tarvitsisi kummoista akkua, mikä mahdollistaa halvemman hinnan.
Hei, me asumme Suomessa! Et kai kuvittele, että sähköautolla ajaminen tulisi täällä olemaan aina edullista. Siinä vaiheessa, kun kuvittelet dieselautoilijan katuvan, huomaat maksavasi saman rahan valtiolle muuta kautta.
https://www.facebook.com/groups/sahkoautot.nyt/permalink/10156024902594685/
Sieltä ajomatkat:
Hyundai Ioniq Ev: 199 km, 224 km, ka 212 km, WLTP 204 km.
Kia Soul: 214 km, 222 km, ka 218 km, NEDC 250 km, evWLTP 185 km.
Nissan Leaf: 235 km, 220 km, ka228 km, NEDC 378 km, WTLP 285 km.
BMW i3: 225 km, 237 km, ka 231 km, NEDC 300 km WLTP 225 km.
Volkswagen e-Golf: 218 km, 244 km, ka 231 Km, WLTP 219 km.
Renault Zoe: 273 km, 295 km, keskiarvo 284 km, WLTP 300 km.
Jaguar I-PACE: 307 km, 319 km, keskiarvo 313 km, WLTP 480 km.
Opel Ampera-e: 379 km, 375 km, keskiarvo 377 km, WLTP 380 km.
Tesla Model X. 404 km, 395 km ja keskiarvo 400 km, WLTP 430 km.
Tesla Model S. 411 km, 433 km ja keskiarvo 422 km.
Jaguar I-PACE ja siitä ylöspäin: ajo Lappiin ei ole enää mikään ongelma. Onnistunee hyvin myös Zoella. Listasta puuttuu Hyundai Kona 64kWh.
Testattu kesällä Espanjan lämmössä. Talvella noista matkoista saa ottaa vähintään kolmasosan pois.
Ja sitten kun pannaan se suksiboksi katolle, putoaa ajomatka vieläkin enemmän.
Eikä tarvitse matkan Lappiin asti kohdistua, vaan riittää se, että määränpäässä ei ole latausmahdollisuutta. Silloin jo menee hankalaksi kiertelyksi ja latureiden haeskeluksi ja niillä istuskeluksi. Nykysähköautoilla autoilusta jää puuttumaan vapaus aikatauluista ja ajoreiteistä, mikä on merkittävä syy yksityisautoilun suosiolle.
"Jaguar I-PACE ja siitä ylöspäin: ajo Lappiin ei ole enää mikään ongelma. "
Mikä helvetti tämä Lappi-faktori on näissä keskusteluissa? Huomenna joudun pitkästä aikaa lähtemään niinkin pitkälle työasioissa kuin Tampesteriin ja menen sinne junalla. Pidemmät matkat on vaan niin paljon mukavampi mennä junalla. Jos Oulun korkeudelle tulee asiaa niin sitten mennään Finnairilla.
Polttis seisoo pihassa. Miksi ihmeessä haluaisin istua ratin takana tuntikaupalla kun juna ja lentokone ovat paljon mukavampia tapoja matkustaa kun matka on pitkä.
Autolla ei ole aikataulujen orja, eikö julkisilla pääse kuitenkaan joka paikkaan ja joskin on tavaratalon mukana.
Ei pääse tietenkään joka paikkaan ja aina, mutta se ei ole kovin vakava puute. Itsekin suhasin autolla pahimmillaan yli 40tkm vuodessa ja ajattelin sen olevan ainoa vaihtoehto. Olen viimevuosina siirtynyt yhä enemmän käyttämään junia ja lentämistä enkä kaipaa lainkaan vapautta aikataulujen suhteen. Kääntöpuolena on niin paljon rennompi matkustaminen. Voi lukea, katsella leffoja tai vaikka ottaa nokoset.
Toki jos pitää rahdata paljon tavaraa niin se on eri juttu. En silti osta tavaranrahtauskeikkojen takia pakettiautotoa vaan vuokraan sellaisen kun tulee tarve.
Tässä on menossa sellainen muutos maailmassa että ihmiset alkavat käyttämään yhden auton sijasta erilaisia tapoja liikkua tarpeen mukaan. Julkisia työmatkoihin päivänllä, sähköautoa viemään lapset harkkoihin ja dieselpakua kun pitää rahdata kamaa landelle.
Tuntuu ehkä kaukaiselta ajatukselta nyt, mutta niin tuntui älykännykäkin 12 vuotta sitten.
Lentäminen on saastuttavin tapa liikkua ja perillä pitää olla auto alla joka tapauksessa, jos haluaa tehdä muutakin kuin vetää viinaa hotelli baarissa, mikä sekin on tietysti monen suomalaisen suosima ajanviettotapa.
Vielä toistaiseksi sukulaiset ovat haeneet lentokentältä kun olen käynyt heillä kyläilemässä. Sellainenkin etu tässä tavassa että tietää missäkohtaa alkaa käymään liian usein. Silloin kun kukaan ei ehdi hakemaan kentältä niin tietää että edellisestä visiitistä on liian vähän aikaa.
Se hakukin pitää toki laskea liikennemuotosi kustannuksiin.
Meillä kun perhe lähtee huomenna 400km päähän sukuloimaan ja kaveroimaan ja siellä on useita kohteita parinkymmenen kilsan päässä toisistaan, niin kyllä se vaan oma auto vie voiton. Tulee halvemmaksi ja aikatauluvapaaksi.
Yksin toki menisin julkisilla todennäköisesti.
Toisaalta myös autoilun kiinteät kustannukset vaikuttavat. Jos emme tarvitsisi autoa työmatkoihin, niin ehkä siitä tulisi luovuttua.
15 min pakollinen pysähdys on liian pitkä kun mut riittää 3minuuttia tankkaukseen.
Tankkaat autosi 3 minuutissa, menet ku$elle ja kahville, aikaa kului 20 minuuttia (jos pidät kiirettä).
Sähköautoilija laittaa autonsa lataukseen, menee ku$elle ja kahville, aikaa kuluu 35 minuuttia, jotta auto latautuu täyteen.
Polttomoottoriautoilija säästi 15 minuuttia sähköautoilijaan nähden, mutta liian nopeasti juotu kahvi närästää vatsassa ja ikävää dieselinhajua ei saa käsistä pois ja osa siitä tuli ikävänä makuna suuhun asti pullan puraisun yhteydessä.
Oleellista on se, että se polttomoottoriautoilija tankkaa seuraavan kerran 800-1000 km päästä, jolloin se sähköautoilija on JOUTUNUT käymään kusella ja juomaan kahvia 5 kertaa ja sitten se kahvi vasta närästääkin.
Nyt oli kyse pysähdysten määrästä ja pituudesta. Kahvi oli esimerkki mihin pysähdyksen voi käyttää. Pysähtyä on kuitenkin hyvä aina välillä, sanoisin vähintään 300-400 km välein. Miksei sitten tankkaisi siinä samalla. Sähköä, siis. Sähkön tankkauspaikoissa on vielä se etu, että ne ovat miellyttävissä paikoissa, ei välttämättä missään haisevissa kylmäasemilla.
Näinpä. Bensiiniauton tankissa on energiaa noin 540 kWh ja "lataaminen" (eli tankkaus) tapahtuu yli 20 MW:n teholla. Sähköautossa isona akkuna pidetään 100 kWh:ta ja pikataus 50-100 kW.
Akkujen hinnat tulevat aikaa myötä laskemaan ja koot kasvamaan, mutta lataustehon saaminen megawattiluokkaan on kyllä tunnetuilla tekniikoilla utopistinen ajatus.
Sähköautojen hyvin alkanut kehitys 100 vuotta sitten tyssäsi lataushankaluuksiin, ja se on edelleen pullonkaulana.
Sähköautolla on kyllä pysähdyttävä useammin kuin 300-400 km välein. 400 km ajomatkaan tarvitsee karkeasti noin 60 kWh sähköä. Harvassa sähköautossa on edes sen kokoista akkua. Sen lataaminen 50 kW:n pikalataustehollakin vie toista tuntia, ja todellisuudessa kauemminkin, koska lataus hidastuu akun täyttyessä.
Ehtii siinä siis ryystää kupillisen jos toisenkin ja pullaakin syödä.
100 kWh:n Tesla on ainoa ajopeli, jolla tuollaiset ajomatkat onnistuvat, mutta Teslan hinnalla ajaakin jo vaikka taksilla Suomen päästä päähän monta kertaa tai ostaa tukun lentolippuja.
Sähköautot ovat vielä hyvin leimallisesti hyvätuloisten identiteettileluja.
Asuntovelkaisen opettajapariskunnan palkoilla näistä voi vain haaveilla. Taloudessa on kuitenkin oltava kaksi autoa, koska julkisilla ei pääse. Kalliimpi autoista maksoi 6500 euroa, halvempi 4000.
Kyllä tästä on pitkä matka sähköautoiluun, eikä matkaa helpota se, että heti, kun sähköautojen määrä rupeaa voimakkaasti nousemaan, latauspaikat tukkeutuvat ja valtio rupeaa verottamaan myös sähköautoilla liikkumista.
Bensassa veroa on aivan valtava osa. Kun tuo vero siirretään sähköautoihin, niin ei se enää mitenkään halpaa lystiä olekaan.
Tekniikka kehittyy ja aina on ihmisiä, jotka tahtovat uusia leluja, mutta se on varmaa, että käytännöllisin ratkaisu voittaa. Tällä hetkellä sähköautoissa ei ole mitään käytännöllistä verrattuna polttiksiin. Ne ovat hifistelyleluja.
"Tekniikka kehittyy ja aina on ihmisiä, jotka tahtovat uusia leluja, mutta se on varmaa, että käytännöllisin ratkaisu voittaa. Tällä hetkellä sähköautoissa ei ole mitään käytännöllistä verrattuna polttiksiin. Ne ovat hifistelyleluja. "
Hifistelyleluja ne oli varmaan polttiksetkin aikoinaan, eikä niissä ollut mitään käytännöllistä verrattuna hevosiin vai oliko?
Niin, olivat alunperin hifistelyleluja, olet oikeassa.
"eikä matkaa helpota se, että heti, kun sähköautojen määrä rupeaa voimakkaasti nousemaan, latauspaikat tukkeutuvat ja valtio rupeaa verottamaan myös sähköautoilla liikkumista."
Tuota joudutaan jonkin aikaa odottamaan. Sähköautoilun kulta-aika saattaakin olla JUURI NYT, kun latauspaikoilla on hyvin tilaa, valtio ei vielä verota sähköautoilua erityisesti erikseen (poislukien käyttövoimavero) ja kaikki eivät vielä ole hoksanneet, kuinka halpaa sähköautoilu on.
Hevosen liikkumismuotona syrjäytti kyllä linja-auto ja juna. Linja-auton ja junan syrjäytti henkilöauto.
Mitä etua = hyötyä on sähköautossa, että se syrjäyttäisi polttiksen?
"Hevosen liikkumismuotona syrjäytti kyllä linja-auto ja juna. Linja-auton ja junan syrjäytti henkilöauto."
Henkilöliikenteessä hevosen syrjäytti henkilöauto. Joukkoliikennevälineet linja-auto ja juna ovat edelleenkin olemassa ja voivat hyvin, ei niitä ole henkilöauto mihinkään syrjäyttänyt.
Eli jos nyt ostat sähköauton, ja pian kulta-aika on ohi, latausruuhkat ja verot iskevät päälle, niin autosi arvo tippuu kuin kivi, kun kulta-aika oli ja meni. Plus että autojen hinnat laskevat uusinakin suurempien erien, kilpailun ja teknologian ansiosta.
Suurissa kaupungeissa ehkä joukkoliikenne voi hyvin, mutta muualla se on kokolailla kuollut.
Lue vähän historiaa,
https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkinen_liikenne#Joukkoliikenteen_asema_ja_kehitys
"Joukkoliikennettä kehitettiin länsimaissa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. 1950-luvulta lähtien julkisen liikenteen matkustajat alkoivat vähentyä monissa maissa yksityisautoilun houkutellessa vaurastuvia kansoja ja joukkoliikennepalvelut alkoivat heikentyä."
"Entisissä sosialistimaissa kuten Baltian maissa ja DDR:ssä julkisen liikenteen rappeutuminen alkoi vasta Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa, "
"Joukkoliikennevälineet linja-auto ja juna ovat edelleenkin olemassa ja voivat hyvin, ei niitä ole henkilöauto mihinkään syrjäyttänyt. "
Linja-autoasemia on suljettu ja vuoroja lakkautettu. Ennen jopa postiautotkin kuljettivat ihmisiä.
Rautatieasemia suljetaan ja myydään ja junavuoroja lakkautetaan. Laivaliikenne rapistuu, ennen oli monta laivalinjaa, oli Hopealinjaa ja Tampereeltakin liikennöi 2 laivaa Tarjanne ja Pohjola, jne, jne.
"Suurista kaupungeista matkustajakato on vaivannut kaikkia muita kaupunkeja paitsi pääkaupunkiseutua. "
https://fi.wikipedia.org/wiki/Linja-auto#Hevosvedosta_moottoriautoihin
"Bussiliikenteessä varsinkin paikallisliikenteen ja vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät ovat Suomessa laskeneet 1970-luvulta lähtien. Matkustajamäärien kasvu on kiihtynyt 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. 1990-luvulla matkustajamääriä verottivat nousukauden aiheuttama autoistumisen lisääntyminen. Vuodesta 2002 voimakkaammat vähennykset ovat johtuneet autoverotuksen keventämisestä, joka on lisännyt autoilua ja vähentänyt muiden kulkumuotojen käyttöä. Vuoroja on vähennetty ja lipunhintoja korotettu matkustajien vähentyessä,"
Ei kannata kommentoida asiaan, mistä ei mitään tiedä!
"Linja-autoasemia on suljettu ja vuoroja lakkautettu. Ennen jopa postiautotkin kuljettivat ihmisiä.
Rautatieasemia suljetaan ja myydään ja junavuoroja lakkautetaan. Laivaliikenne rapistuu, ennen oli monta laivalinjaa, oli Hopealinjaa ja Tampereeltakin liikennöi 2 laivaa Tarjanne ja Pohjola, jne, jne."
Oho, onpas se "henkilöauto" saanut paljon pahaa aikaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kannattaisiko syrjäseuduilla vaihtaa henkilöauto hevoseen.
Etelä-Suomessa, minne väki koko ajan valuu muualta Suomesta joukkoliikenne ja henkilöliikenne voivat erittäin hyvin. Lue vähän nykyajasta ja tulevaisuudesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_raitioliikenne
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/660585-uudet-bussilinjat-espoosta-kamppiin-auttavat-60-000-ihmista-poliitikko-pettyi-silti
https://www.lansimetro.fi/
http://raidejokeri.info/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espoon_kaupunkirata
https://www.liikennevirasto.fi/kaikki-hankkeet/espoo-salo-oikorata#.W4ZsXFcUljo
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/595498-lansivaylan-bussikaistoja-avataan-vahapaastoisille-autoille
Aina kannattaa kommentoida asiaan, mistä tietää!
Kirjoitin "Suurista kaupungeista matkustajakato on vaivannut kaikkia muita kaupunkeja paitsi pääkaupunkiseutua. "
Tampereen raideliikenteen käyttäjämääristä ei vielä voi sanoa mitään, kun liikennöinti alkaa vasta ensi vuosikymmenellä.
Kirjoitin "Suurista kaupungeista matkustajakato on vaivannut kaikkia muita kaupunkeja paitsi pääkaupunkiseutua. "
Taas olit väärässä. Joukkoliikenne voi hyvin maakuntakaupungeissakin.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005811734.html
"Paikallisliikenteen kustannukset ovat Kuopiossa jonkin verran nousseet. 14 miljoonan euron joukkoliikenneostojen ja yhdeksän miljoonan lipputulojen erotus on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Ennen vuotta 2014 lipputukeen käytettiin enimmillään kolme miljoonaa vuodessa."
Jos jotakin matkustusmuotoa tuetaan 2 mlj € enemmän kuin aiemmin, niin varmasti käyttöaste nousee, koska osa matkustajistaa ajelee verorahoilla ilmaiseksi.
"Alle seitsenvuotiaat, lastenvaunut ja päivällä rollaattorin kanssa liikkuvat maksutta. Senioreille kello 9–14 arvolipulla tehdyt matkat puolitoista euroa”
alle 7 v ja rollaattorikulkijat eivät ehkä ajaisi omalla autolla, joten tuollainen tuki ei vähennä henkilöautoliikennettä.
"Tällä hetkellä sähköautoissa ei ole mitään käytännöllistä verrattuna polttiksiin. Ne ovat hifistelyleluja."
Enemmän mielikuvaa ja asenteellisuutta kuin itse asiaa. Norjasta näkee että sähköauto itsessään on täysin toimiva peli. Ainoa ongelma on niiden korkea hankintahinta täällä Suomessa. Kun hinta saadaan kohdilleen niin sähköautot yleistyvät nopeasti.
Teknisesti niissä on monta etua polttiksiin nähden: Esimerkkinä sähköinen voimalinja on käytännöllisesti katsoen huoltovapaa ja todella pitkäikäinen. Liikkuvien ja kuluvien osien määrä on vain murto-osa polttiksiin verrattuna. Tämä on oikeasti todella suuri etu pitkällä tähtäimellä.
Ja mitä verotukseen tulee. Verojen kiristykset lähivuosina kohdistuvat nimenomaan suuripäästöisiin autoihin ja sähköautoilun subventointia lisätään. Tämä on päivänselvä asia kun funtsii juttuja poliitikkojen silmin. Vihreät arvot ovat jokaisen puolueen ohjelmassa. Paras tapa hankkia poliittisia pisteitä on suosia vähäpäästöistä liikennettä ja rankaista isopäästöisiä. Maalaisjärkeä.
Nehän ovat jo nyt alihintaisia verrattuna valmistuskustannuksiinsa, kun niitä ei juuri veroteta.
Hinnat saadaan ilmeisesti kohdalleen sitten, kun valtio maksaa puolet jokaisen sähköautosta?
"Esimerkkinä sähköinen voimalinja on käytännöllisesti katsoen huoltovapaa ja todella pitkäikäinen. " pikku hiljaa alkaa tulla tietoja pitkään kestäneistä akuista, lähes kulumattomista jarrupaloista ja -levyistä jne. Ajoakku on sähköauton arvokkain osa, mutta jos käy ilmi, että ne kestävät hyväkuntoisina paljon pidempään kuin on tähän asti ehkä luultu, niin käytetyn sähköauton hankinta saattaa yhtäkkiä tuntua paljon houkuttelevammalta kuin vastaavan ikäisen ja ajetun polttomoottoriauton,
" Norjasta näkee että sähköauto itsessään on täysin toimiva peli."
Kai se nyt on, kun polttis on norjassa verojen vuoksi sikakallis. Siitä huolimatta vain harva norjalainen Tesla-kuski on pelkän sähkön varassa. Selvityksen mukaan suurimmalla osalla on toisena autona polttis.
Tuolla on sähköstä takaisin polttiksiin siirtyvien sähköautoilijoiden keskustelu. Syy palata takaisin bensan käryttämiseen on ihan vain rahallinen ja käytännöllinen.
Tällä hetkellä sähköauton ostaminen on typerääkin typerämpää, jos rahaa ajattelee. Pahimmassa tapauksessa auton arvo romahtaa muutamassa vuodessa.
https://www.speakev.com/threads/end-of-lease-i-reckon-i-will-be-priced-out-of-the-ev-market.126606/
"Tällä hetkellä sähköauton ostaminen on typerääkin typerämpää, jos rahaa ajattelee. Pahimmassa tapauksessa auton arvo romahtaa muutamassa vuodessa."
Sähköautoja ostettaisiin tälläkin hetkellä enemmän, kuin niitä pystytään tuottamaan jonot on pitkät. Uutta teknologiaa ostaa aina ensin ne, joilla siihen on varaa.
.Onneksi on näitä "typerämpääkin typerämpiä", muutenhan me kuljettaisiin edelleenkin hevosella.
Tuohan on pelkkää paskaa, että ostettaisiin enemmän. Autofirmoja on maailmalla ihan hitosti, kyllä ne kysyntään vastaavat.
"Sähköautoja ostettaisiin tälläkin hetkellä enemmän, kuin niitä pystytään tuottamaan jonot on pitkät."
Esim. uutta Hyundai Konaa ei käytännössä saa ostettua, ellei sitten tilaa sokkona (tällä hetkellä Suomessa esim. hinnat eivät taida olla tiedossa, mutta ilmeisesti tilauskirja kasvaa koko ajan).
No, kerrohan "pelkkää paskaa", milloin Suomeen voi edes tilata Tesla kolmosta, Hyndai Konaa, Kia Niroa, Nissan Leafia isolla akulla, Audi E-tronia tai M-B EQC:tä. Ja vielä toimitusajat, kiitos.
Sähköauto firmoja ei niin hitosti vielä ole .
Se, ettei kaikenmaailman autoja voi tilata vielä, johtuu niiden kysynnän vähäisyydestä, ei paljoudesta.
On noita kuitenkin jo vuosikausia tehty ja varmasti ehtivät kysyntään vastaamaan.
Voi myös katsoa hintoja käytettyinä. Jos muka saatavuus olisi ongelma, niin käytettyjen pitäisi pitää arvonsa erinomaisesti. Eivätpä näytä pitävän.
On niitä polttomoottoriautojakin, uusia ja vanhoja, joita ei Suomessa vielä myydä tai koskaan tulla myymäänkään. Ei se tarkoita, että kysyntä olisi niin suurta, vaan pientä.
"Se, ettei kaikenmaailman autoja voi tilata vielä, johtuu niiden kysynnän vähäisyydestä, ei paljoudesta."
Olipas harvinaisen tietämätön kommentti. Esim. Tesla kolmosen tilausta jonottaa 500 000 ihmistä yksin USA:ssa eikä tilauskirjoja ole edes avattu muualla maailmassa. Ainoastaan varausjonoon voi toistaiseksi Suomessakin ilmoittautua.
Autotehtaat eivät suunnitte tuotantoaan Suomen käytettyjen autojen arvon perusteella, vaikka Tesla model S ja X näyttävätkin pitävän hyvin hintansa käytettyinäkin.
Tähän asti sähköautoja on tehty pitkälti siksi, että autotehtailla on velvoite tuottaa vähänkuluttavia autoja, jossain suhteessa kaikkeen tuotantoon. En tunne asiaa tarkemmin.
Mutta kun autoliikkeet huomaavat, että niitä sähköautoja oikeasti halutaan, niin toki niiden valmistus lisääntyy, koska business.
Yksittäisien uusien mallien ja uusien valmistajien kohdalla on jonoja joo, muttei se todellakaan ole mikään markkinan kokonaiskuva.
Autotehtaiden suunnitelmiin käytettyjen arvot eivät liittyneet, vaan sähköautojen kysyntään ja väitettyyn tuotantovajeeseen. Jos muka uusia ei saisi, niin ihmiset ostaisivat vanhoja, jolloin vanhojen arvot säilyisivät. Vaan eivät keskimäärin näytä säilyvän, taas joitain poikkeuksia voi löytyä, mutta se ei minua kiinnosta.
Mahoton höpöttäjä.
"Jos muka uusia ei saisi, niin ihmiset ostaisivat vanhoja, jolloin vanhojen arvot säilyisivät."
Mistä tiedät, että ihmiset eivät osta vanhoja?
Jolloin vanhojen arvot säilyisivät.
"Tällä hetkellä sähköauton ostaminen on typerääkin typerämpää, jos rahaa ajattelee. "
Niinhän minä juuri sanoin. Hankintahinta tekee sähköautosta kannattamattoman hankinnan tällä hetkellä. itse tuote on kunnossa. Lisäsubventioita odotellessa.
"Onneksi on näitä "typerämpääkin typerämpiä", muutenhan me kuljettaisiin edelleenkin hevosella."
Saman tarinan jatkumoa on se että uuden polttiksen ostaminen on typerämpäkin typerää kun voi ostaa 10 vuotta vanhan polttiksen jonka arvonalenema on paljon pienempi.
Mistäs ostat 10 vuotta vanhoja autoja jos kukaan ei osta uusia?
Upouusi voi olla ihan taloudellisesti perusteltu paljon ajavalle tai ominaisuuksia painottaen.
Eri asia siis kuin sähköauto. Mikä ehkä voi jollekin harvalle olla taloudellisesti perusteltu, mutta tosiaan harvalle.
"Upouusi voi olla ihan taloudellisesti perusteltu paljon ajavalle"
Dieselautoilija, joka ajaa esim. n. 100km päivämatkaa suuntaansa, kannattaisi laskea kustannukset nykyisellä autollaan ja sähköautolla, jotta näkisi, millä vauhdilla lyhentäisi autojen hintaeroa kuukausittaisilla säästöillä.
Ei elämä ole pelkää säästämistä, elämästä pitää nauttia ja kunnollinen sähkis maksaa älyttömästi, eikä siksi ole edes taloudellisesti kovin järkevä. Se sitä paitsi rajoittaa auton käyttöä kohtuuttomasti, usein sitä ajetaan muutakin kuin työn ja kodin väliä? Jos perheessä on 2-3 autoa, niin silloin sähkis on jotenkin perusteltavissa, vähän niin kuin mopoautokin.
"Ei elämä ole pelkää säästämistä, elämästä pitää nauttia ja kunnollinen sähkis maksaa älyttömästi, eikä siksi ole edes taloudellisesti kovin järkevä. Se sitä paitsi rajoittaa auton käyttöä kohtuuttomasti, usein sitä ajetaan muutakin kuin työn ja kodin väliä? Jos perheessä on 2-3 autoa, niin silloin sähkis on jotenkin perusteltavissa, vähän niin kuin mopoautokin. "
Luetko koskaan mitä kirjoitat?
Opel Ampera 1,4, missä siis akkua muutamankymmenen kilometrin matkaan ja sitten akkua lataava polttomoottori niitä Lapinreissuja varten, näyttää viidessä vuodessa menettäneen arvoaan melkein kymppitonnin enemmän kuin uutena samanhintainen E-Mersu. Molemmat siis vm.2013 ja 100-150tkm ajettuina.
Näinpä jos jotain on polttoaineessa säästänyt, niin on sen arvonalenemana menettänyt.
Vertailussa Amperan kokoluokan polttisautoihin turpaan on tullut vielä enemmän, Ampera on menettänyt arvoaan enemmän kuin vastaavan polttisauton arvo uutena on.
Että ei tuosta kannattavaa ole saanut millään.
Tosin nyt käytettyinä, jos vielä toimivat, niin Amperathan alkavat kuulostaa kilpailukykyisen hintaisilta.
Ja ihmeellisesti, näyttävät muuten Amperat Saksassa olevan vielä monta tonnia halvempia, vaikka niistähän ei kai joudu juurikaan tuontiveroa maksamaan?
Kymppitonnilla jo melkein saa viisi vuotta vanhan reilut satatonnia ajetun.
Tämähän alkoikin kiinnostaa! Harmi vaan, kerrostaloasukilla ei ole latauspaikkaa.
En näe sähköauton ostoa suunnittelevan kannalta mitään huonoa siinä, että niiden arvonalenema on suuri.
Ampera ehkä vähän huono esimerkki koska maahantuoja luuli saavansa huippukatteet ensimmäisestä "sähköautosta" eli oli aivan ylihintainen. 2013 lopussahan sitten hintaa tiputettiin noin 10 000€ noin 40 000 euroon. No, ei sekään myyntiä lisännyt koska sitten taas kate jäi pieneksi vs. polttis jolloin vaihtoautosta ei hyvitetty "mitään".
Ampera on käytettynä kohtuuhintainen. Erinomaiset LG akut ja lämpöhallinta.
https://suchen.mobile.de/fahrzeuge/search.html?dam=0&isSearchRequest=true&ms=19000;28&vc=Car
Ja muuten kuin käytettyinähän niitä ei saakaan. Siinä on myös syy halpohin hintoihin.
Eikös esim. BMW 3 sarjalainen ole ollut jokseenkin saman kokoinen ja hintainen? Jos katsotte 2012 mallisia niin samoissa hinnoissa ovat, Ampera jopa hiukan arvokkaampi.
Bmw 3 alkoi alle 40000e hinnoista, Ampera yli 50000e.
Ja BMW 3 oli tietenkin isompi ja parempi autona. Amperan ominaisuuksille parempia verrokkeja olivat noin 15 - 20 000e autot, joiden arvot laskeneet samassa ajassa ehkä kymppitonnilla, kun Amperalla kolminkertaisesti.
Ihmiset siirtyvät uuteen tekniikkaan, kun saavat siitä jotain hyötyjä verrattuna vanhaan. On selvää, miksi lankapuhelimista siirryttiin älykännyköihin.
Mutta mitä hyötyjä keskivertoautoilja saisi siirtyessään polttomoottoriautosta sähköautoon? Kalliimpi ajopeli, jolla on käytettävyydessä rajoitteita ja ominaisuuksissaan puutteita. Ainoastaan voimalinja ja kiihtyvyys on parempi, mutta siihen se sitten jääkin käyttöominaisuuksien osalta. Ei sähköautoissa ole mitään älykännyköihin verrattavia etuja. Pikemminkin ne ovat lankapuhelinmaisia, sillä ne pitää saada liekaan aina parin tunnin ajon jälkeen, ja mallivalikoima on hyvin rajallinen.
Ainoastaan, jos sähköautot kokonaiskuluiltaan tulisivat merkittävästi polttomoottoriautoja halvemmiksi (ei siis pelkästään käyttökuluiltaan), suostuisi osa autoilijoista tinkimään käytettävyysvattimuksistaan ja kallistuisi sähköauton puolelle,
Niin, sähköautossa ainoastaan voimalinja on parempi. Ja sähköauton määrittelee ainoastaan se voimalinja. Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitit, mutta hiukan tuo silti pisti virnistämään...
Joskus takavuosina koeajoin ostomielessä uutta pumppusuutin-Golfia mutta koeajosta tuli hyvin lyhyt. Kuulosti siltä kuin konepellin alla olisi joku ravistellut kasaa muttereita peltiämpärissä, ja voimantuotto oli mallia eimitään-potkuselkään-eimitään. Mielestäni aivan kamala voimalinja ja välitön dealbreaker. Mutta ilmeisesti moni oli eri mieltä koska noita myytiin Suomessa noin biljoona kappaletta.
Ei liene ongelmaa siinä että ihmiset arvostavat eri asioita. Minua ei yhtään harmita tökätä autoa pistokkeeseen kun tulen kotiin, ja vastaavasti täällä kehäteiden sisällä ajaminen on ihan eri tavalla rentouttavaa kuin millään aikaisemmalla autollani koskaan. En olisi itsekään uskonut ennen kuin tuli kiinnostuksesta kokeiltua. Jos jollekulle on tärkeämpi juttu voida ajaa tuhat kilometriä pysähtymättä niin anna palaa Frank.
"Ainoastaan, jos sähköautot kokonaiskuluiltaan tulisivat merkittävästi polttomoottoriautoja halvemmiksi (ei siis pelkästään käyttökuluiltaan), suostuisi osa autoilijoista tinkimään käytettävyysvattimuksistaan ja kallistuisi sähköauton puolelle,"
Tähän suuntaan ollaan menossa. Sähköautojen subventointi tulee nousemaan. Sähköautot ovat ominaisuuksiltaan jo toimiva vaihtoehto suurelle osalle kuluttajia. Ainoastaan kallis hankintahinta estää niiden yleistymisen. Viherpiipertäjät politiikot fixaavat tämänkin ongelman .
Ei sähköautojen määrääi niiden myyntihintaa subventoimalla voida kestävästi lisätä. Jos valtio alkaa maksamaan osan sähköautojen hinnasta, se edellyttää tietysti verojen kiristämistä, sillä eihän niitä tukirahoja muualta saada kuin kansalaisten taskuista. Siinä taas ei olisi mitään järkeä.
Jos sähköautojen yleistymistä halutaan väkisin nopeuttaa, sen voi tehdä korottamalla polttoaineiden ja polttomoottoriautojen veroja rajusti. Eri asia sitten halutaanko niinkään tehdä. Ja toisaalta, ei niitä sähköautoja oikein hyvin ole saatavissakaan, vaikka valtio subventoisi sataprosenttisesti ostohintoja.
Sähköautojen osuuden luonnollinen kasvu on ja tulee olemaan hidasta. Syynä on se, että siinä saat korkeammalla hinnalla hankalammin käytettävän laitteen.
Jos valtio jatkaa nykyistä linjaansa, verottaa koko ajan ankarammin polttomoottoriautoja ja subventoi sähköautoja, eikä nosta niiden käyttövoimaveroa merkittävästi, niin sähköautojen määrä tulee lisääntymään Suomessa räjähdysmäisesti.
Siksi
että
sähköllä
ajaminen
on
halpaa!
Laskepa huviksesi, jos siis osaat laskea.
Putkitelkkari ja lankapuhelin oli niin halpoja hyödykkeitä, että niiden korvaaminen uudella tekniikalla oli mahdollista nopeastikin. Autossa on kiinni valtavasti pääomaa, kymmeniä kertoja enemmän kuin kulutuselektroniikassa. Sen takia autokannan uudistuminen ei tapahdu yhtä nopeasti kuin muun tekniikan perusteella voisi kuvitella. TV ja kännykkä eivät siis ole kelvollisia vertailukohtia.
Jos ihmisillä ei ole varaa ostaa uutta autoa, niin ei sitä kukaan heille ilmaiseksi anna.
Lisäksi näillä miljoonilla vanhojen autojen omistajilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joten poliittisestikaan ei ole mahdollista tehdä nopeita muutoksia.
Taulutelevisiot, kännykät ja digikamerat eivät ole kelvollisia vertailukohtia sähköautohin siksikään, että edelliset tuottivat käyttäjälle selviä hyötyjä verrattuna putkitelkkariin, lankapuhelimeen tai filmikameraan.
Mutta mitä hyötyä sähköauto tuottaa käyttäjälleen polttomoottoriautoon verrattuna?
"Mutta mitä hyötyä sähköauto tuottaa käyttäjälleen polttomoottoriautoon verrattuna? "
Käyttökulut (kilometrikulut) kymmenesosa tai jopa pienempi. Olisiko siinä riittävästi hyötyä?
Sähköauton käytöstä on hyötyä sen omistajalle todella pienien käyttökustannusten kautta ja ja yhteiskunnalle yleensä paikallispäästöjen ollessa nolla. Tämän takia on perusteltua verottaa suuripäästöisiä autoja ja siirtää se raha sähköautojen hankintahinnan ja käyttömaksujen subventointiin. Näin on jo tehty ja subventoinnin voi olettaa kasvavan myös jatkossa.
Valtio verottaa ensin isopäästöiset autot pois liikenteestä ja vasta sitten sähköautojen verotusta kiristetään. Sihen menee helposti 15-20 vuotta.
Tuohan ei ole totta. Sähköautojen huoltaminen on erittäin kallista. Tekniikan varmuudesta jaksetaan muistuttaa, mutta käytännössä se ei ole totta.
Nykyautojen kokonaiskuluistakin korjauskulut ovat mitätön osa. Merkittävä sen sijaan on erilaisia veroja mm. polttoaineen hinnassa.
Ilman polttoaineveroa diesel-Skodalla 100 kilometriä maksaisi kaksi euroa.
Paikallispäästöillähän ei hiilidioksidin osalta ole mitään väliä. Co2 on puhdasta elämän eliksiiriä. Toki globaalisti voi uskoa CO2:stakin olevan haittaa, mutta paikallisuudesta ei siis kyse.
Muilla pienhiukkaspäästöillä on paikallisestikin merkityksensä, mutta niiden mukaanhan verotusta ei ole järjestetty. Ja toisaalta paikallispäästöistä merkittävä osa tulee tienpinnasta ja renkaasta, jolloin sähköauto yhtä huono.
Käyttökuluja on turha erotella kokonaiskustannuksista.
"Sähköautojen huoltaminen on erittäin kallista. "
Tuo väite tarvitsee tukea taaksensa, linkki kenties?
"Valtio verottaa ensin isopäästöiset autot pois liikenteestä ja vasta sitten sähköautojen verotusta kiristetään. Sihen menee helposti 15-20 vuotta. "
Näin uskon minäkin. Sähköautoja pystytään verottamaan vasta sitten kun Suomessa on niitä riittävästi, jotta päästövaatimukset täyttyvät. Jos sähköautoja nyt ryhdytään ankarasti verottamaan, siirtyminen niihin lopahtaisi siihen paikkaan. Sitä odotellessa erityisesti diesel-autoilijoiden kannattaa olla varuillaan, teitä tullaan rokottamaan oikein kunnolla. Henkilödieselautoilijoita erityisesti. "Ostakaa dieselautoja" mainosti Vanhanen muutama vuosi sitten. Ja on edelleen kansanedustaja.
Ei todellakaan ole kymmenesosaa ”käyttökulut” ja kokonaiskulut ovat / olisivat suuremmat, jos verotus olisi aitojen päästöjen mukaan, kun muistetaan siis, että sähköntuotanto aiheuttaa päästöjä. Monilla alueilla enemmän kuin bensanpoltto. Lisäksi sähköauton valmistaminen aiheuttaa enemmän päästöjä, mikä pitäisi myös huomioida verotuksessa.
"Ei+todellakaan+ole+kymmenesosaa+”käyttökulut”+
"Aiemmin+polttoaineeseen+meni+hänen+mukaansa+250+euroa+kuukaudessa.+Nyt+kuluu+sähköä+kuukaudessa+noin+25+euroa"
25/250=0.1=10%=kymmenesosa.
https://scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net/v/t1.0-9/40862263_10156861418454284_2335549704567259136_n.jpg?_nc_cat=0&oh=6a3b0a0b24b6985c9d4c1b354380cd3b&oe=5BF9EC77
https://tinyurl.com/yacc3omo
Millainen vajakki laskee ”käyttökuluiksi” vain polttoaineen? Lisäksi tuo kymmenesosahan ei pidä paikkansa. Voisi toki pitää, jos edellinen auto ollut joku jenkki-V8, mutta oikea tapa verrata on tietenkin katsoa vastaavaa yhtä uutta ja taloudellisinta mahdollista polttomoottorillista.
Tuolta vähän realistisemmin:
https://vihreakaista.fi/fi-fi/article/sahko/mita-maksaa-sahkoauton-lataaminen/178/
Sähköauton sähkö maksaa 1/5:n 7,5l/100km kuluttavan bensa-auton bensoista. Eikä 7,5l/100km ole mikään talousihme.
Tässä tapauksessa käyttökuluiksi laskettiin vain polttoaine. Siksi "käyttökulut". Monet muut käyttökulut ovat yhteneväiset (renkaat esim.). Ei mennä arvonalenemaan nyt tässä. Se saattaa olla sähköautolla suurempi, mutta saattaa olla toisinkin päin. Jos Kymmenen vuoden päästä dieselin käyttövoimavero on vaikkapa kymmenenkertainen nykyisestä, mikähän mahtaa olla dieselauton arvo silloin?
Linkkaamassasi taulukossa bensan hinta on 1.45e/l, käytännössä se on 1.6 nykyään ja nousee vaan. Sähkön hinta on 13c/kWh, meillä se on 11c/kwh ja trendi on ollut viime vuosina laskeva, huolimatta energiaveron noususta ja kasvaneista siirtohinnoista. Lisäksi on useita asiointilatauspisteitä, joissa sähköä saa toistaiseksi ladata ilmaiseksi. Esim. Ideaparkin (Lempäälä) ympäristössä saattaa lähivuosina olla useita sähköautoilijoita, jotka käyvät hakemassa koti- tai työmatkallaan ilmaiseksi "juissia" samalla kun käyvät viikon ruokaostokset hakemassa, tai esim. salilla. Jos esim. puolet käyttämästään sähköstä maksattaa Ideaparkilla, niin kyllähän silloin on päässyt kymmenesosaan bensakuluistaan, tai pienempäänkin.
Ja luulet ihan tosissaan, että Ideapark tarjoaa ilmaiset sähköt yhä kasvavalle joukolle?
Täysin unohdit myös maksulliset latausasemat, joita keskivertosähköautoilija joutuu käyttämään, mikä nostaa sähkön hintaa.
Edelleen epäselväksi jäi, että mistä lähtien käyttökulut ovat tarkoittaneet vain polttoainetta?
Arvonalenema voi jossain vaiheessa kääntyä toisinpäin, mutta joka tapauksessa kaikkien käyttöautojen arvot laskevat ja tämä muodostaa merkittävän osan kuluista, mikä taas laskee käyttövoimakulujen osuutta kokonaiskuluista eli tekee säästön niistä vähämerkityksellisemmäksi verrattuna tuollaisiin raflaaviin ja vääristeleviin heittoihin kymmenysosakuluista.
Asiointilatauksesta vielä:
Ideapark on edelläkävijä, mutta on mahdollista, että monet muut vastaavat kauppakeskukset seuraavat perässä. Jos ja kun niin käy, työmatkalaiset, joilla on tällainen latauspaikka matkan varrella, saattavat saada ison määrän päivittäisestä työmatkasähköstä ilmaiseksi. Selitän:
Esim. Hyundai Ioniq, jossa on 28kWh akku, jolla kesällä ajelee ehkä 230km, talvella ehkä n. 150km. Akun lataus täyteen maksaa 0,13*28=3,64 eur. Täyteenlataus on harvinaista. Hukkaa saattaa latauksessa tulla jonkin verran. Sähköä saa ehkä halvemmallakin, tosin tietysti jonkin kauppakeskuksen sähkö tietysti saattaa olla paljon kalliimpaakin johtuen isoista sulakkeista, tai mistäpä minä tietäisin. Mutta suuruusluokka luultavasti on oikea.
Eli kauppakeskukselle asiakkaan sähkö maksaa ~3,5 euroa kerta ja sillä saa asiakkaan asiakkaan käyttämään vähintään puoli tuntia kauppakeskuksen palveluita. Jos oletetaan, että asiakkaan päivittäinen työmatka on 100 km, niin n. kolmella (talvella neljällä) kauppakeskuskäynnillä asiakas saa viikottaiset työmatkasähkönsä. Minä näen tässä molempien voittavan. Kauppakeskus maksaa asiakkaalle hieman yli kymmenen euroa ,siitä että asiakas käy heillä ja asiakas oletettavasti ostaa kauppakeskuksen tavaroita ja palveluita yli 100 euron edestä (pari ruokakauppaostosta, kerran vaate- tai muussa kaupassa, kerran kenties alkossa).
Ei tässä ole kuin voittajia. Paitsi tietysti dieselkuskit, jotka eivät tajunneet vaihtaa ajoissa. Dieselkuskeissa on hieman samaa kuin bändin basistissa, ei nopeimmasta päästä. Vaihtuvatko basistivitsit dieselkuskivitseihin?
Juuri nyt, tällä hetkellä, tarjoaa kyllä juu.
"unohdit myös maksulliset latausasemat"
Ihan tarkoituksella puhuin kotlatauksesta ja asiointilatauksesta, jos sellainen sattuu työmatkan varrella olemaan. Joillakin sellainen on, esim. Ideapark (Lempäälä).
"Arvonalenema voi jossain vaiheessa kääntyä toisinpäin, mutta joka tapauksessa kaikkien käyttöautojen arvot laskevat ja tämä muodostaa merkittävän osan kuluista, mikä taas laskee käyttövoimakulujen osuutta kokonaiskuluista eli tekee säästön niistä vähämerkityksellisemmäksi verrattuna tuollaisiin raflaaviin ja vääristeleviin heittoihin kymmenysosakuluista."
JOS käy niin, että akut eivät menetä tehoaan niin nopeasti kuin nykyään pelätään (ja merkkejä on näkyvissä että niin ei välttämättä käy), niin sähköautojen arvonalennus ei välttämättä ole niin suuri kuin se nyt on näyttänyt olevan.
Jos dieselautoilija maksaa polttoaineestaan 1,34/eur l => 5*1,34=6,7eur/100km ja ajaa vuodessa vaikka 40000 km (2680eur), ja sähköautoilijan "polttoainekulut" olisivat kymmenesosan tuosta esim. ilmaista asiointilatausta hyödyntäen (268eur), niin kymmenessä vuodessa eroa on tullut jo 10*(2680-268) = 26532, varsin hyvä säästö. Ja dieselin hinta todennäköisesti kasvaa vaan. Siihen ei auta edes öljy-yhtiöiden toimenpiteet, jos vaikka alkavat dumpata hintoja, Suomen valtio nostaa veroa vastaavasti. Diesellitra maksaa aina vähintään tuon verran tulevaisuudessakin, oletettavasti enemmän.
No jos aletaan puhumaan muiden maksamasta ajelusta, niin otetaan sitten ihmeessä työsuhdeautoilukin mukaan, kun moni saa polttoaineet työnantajan laskuun, niin polttoaine on siis ilmaista!
Miksi se arvonalenema nyt sitten on ollut niin suuri kuin on, jos kerran akut eivät ole menettäneet tehoaan? Jos siis päätelmäsi tuosta yhteydestä ylipäätään pitäisi paikkansa. Eli pelkkää höpötystä, eikä muuta sitä, että arvot laskevat joka tapauksessa.
Aika hyvin se sähköautolija saa päivärytminsä ja reittinsä suunnitella, että onnistuu ajamaan 40tkm/v suurimmalta osin muiden laskuun. Ehkä joiltain harvoilta voi onnistua, suurelta massalta ei. Suurin osa 40tkm/v ajavista päinvastoin joutuu maksamaan lataamisesta maksullisilla latausasemilla. Mitä tarkoituksella et ota huomioon, koska olet tarkoitushakuinen.
Kymmenen vuoden päähän muiden maksamalla sähköllä autoilun laskeminen vielä hölmömpää.
26000e säästö alkaa toki olla vastaava kuin sähköauton suurempi arvonlasku samassa ajassa, että tasoihin voisi päästä, kun jaksaisi kymmenen vuotta kytätä muiden maksamaa sähköä.
Jos päästöjä halutaan laskea, tulee sähkönkin hinta nousemaan.
”Vaihtaa ajoissa” - ikäänkuin tässä olisi joku riski jäädä junasta, että yht’äkkiä sähköautoja ei enää saakaan!
Aika moni kauppakeskus nykyisellään veloittaa jopa ihan pelkästä pysäköinnistä, ainakin keskustojen liepeillä. Että kaukana ollaan siitä, että alkaisivat jakamaan ilmaista sähköä. Ja jos alkavat, niin polttomoottoriautoilijat saavat äänestää kumijaloillaan ja mennä kauppaan, joka ei käytä katteitaan sähköautoilijoiden laskujen maksamiseen. Olenkin jo kuullut tätä tapahtuneen.
Jos tuo haaveiltu jokaisen kauppakeskuksen tarjoama ilmaislataus toteutuisi, niin silloinhan kauppakeskukset eivät edes saisi kilpailuetua, vaan päätyisivät vain maksamaan sähköt asiakkailleen. Ja sähköautoilun yleistyessä jo lataustolppia täytyisi olla niin paljon, että kyseessä miljoonainvestointi. Kauppakeskus ei siis jakaisi vain tuota 3,5e per lataus, vaan paljon enemmän, kun huomioidaan kaikki kustannukset. Eikä sitä satasen kauppareissuakaan moni tekisi, vaan seassa olisi niitä, jotka vaan jäisivät autoon istumaan tai joisivat kahden euron kahvit odotellessaan. Toki kauppakeskus voisi antaa latausta varten vaikka poletin, kun kertaostos ylittää 100e? Silloin alkaisi investointi ja tuotto kohtaamaan.
Miksi polkupyörä ei ole sitten korvannut henkilöautoa, koska siinähän käyttökulut ovat minimaalliset verrattuna autoon?
Teoriasi ontuu ja pahasti....
Kirjoitit "Jos Kymmenen vuoden päästä dieselin käyttövoimavero on vaikkapa kymmenenkertainen nykyisestä, mikähän mahtaa olla dieselauton arvo silloin?"
Sitä en tiedä, mutta leipä ja tavarat maksaa rutosti, koska 10 vuoden päästäkin suurin osa rekoista kulkee dieselillä
Paljon tuli taas suunpieksentää ja puppua sähköauton muka 1/10 käyttökuluista polttomottoriautoon verrattuna. Käyttövoimakulut voivat sen verran ollakin, jos saa ladattua suurelta osin jonkun toisen laskuun. Mutta käyttökuluihin pitää laskea myös kaikki muut käytöstä aiheutuvat kulut huoltoineen, rengaskuluineen jne. Lisäksi vuotuiset verot ja kaiken päälle pääomakulut. Tämä viimeisin osuus onkin sitten se joka lopulta kumoaa sähköauton kokonaisedullisuuden, koska sähköautojen hinnat ovat selvästi vastaavia polttomoottoriautoja korkeampia. Vasta hyvin suurilla ajomäärillä säköauto alkaa tulla edullisimmaksi, mutta rajallisten ajomatkojen takia sähköauto ei taas kovin hyvin sovellu pitkään maantieajoon, jossa tulisi useita kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa
Jos niitä rahallisia hyötyjä selkeästi olisi, kyllä sähköautot kelpaisivat. Mutta ihmiset osaavat kyllä laskea ja joutuvat toteamaan, että varaa sähköautoon ei ole. Samalla tavalla sitä valitaan auto bensiinin ja dieselin välilläkin. Ei se sen kummempaa ole. Nyt sähköautoja ostavat riittävän varakkaat teknisen viehättävyyden tai ympäristöideologisten syiden takia. Mutta suurin osa ihmisistä ajattelee kukkarollaan ja toteaa että sähköauto on liian kallis lelu. Ainakin toistaiseksi.
Ei ne sähköautot nettipalstalla meuhkaamalla yleisty, vaan vasta sitten kun ne ovat teknisesti ja kaupallisesti riittävän attraktiivisia suurelle yleisölle. Vielä ne selvästi eivät ole.
Kyllä sähköautot kelpaa jos niitä olisi tarjolla. Hyundai kona tulossa suomeen kuulemma 20kpl. kaikki jo varattu, seuraavasta erästä ei mitään tietoa, ehkä vuoden päästä. Tesla3 sama juttu, 2016 varanneet saanevat autonsa ensi keväänä jne.
Mielestäni edellä olevat hintavertailukeskustelut ovat täysin turhia koska mielestäni sähköautoa ja polttomoottoriautoa ei voi suoraan verrata keskenään. Garrikoituna on vähän sama kuin vertailisi BMW 320 mallia ja BMW 3M mallia keskenään. Autojen ajettavuudessa on voimalinjojen takia suuret erot sähköautojen hyväksi, myös sähköautot ovat yleensä täysin varustettuja joten pitäisi edes ottaa vertailuautoksi samat varustetasot automaattivaihteineen.
Esim. Tesla P100Dlle. ei löydy mitään varteenotettavaa polttomoottoriauto kilpailijaa suorituskyvyn osalta, saati vielä 7-paikkaisista perheautoista. Vastaavan kiihtyvyyden omaavan polttomoottoriauton hinta ylittää puoli miljoonaa ja sekin on kaksipaikkainen, ja niitäkin jotkut ostaa.
Tuo nyt on taas silkkaa fanipoikailua.
Se ei ole tavallisen autonostajan vika, jos sähköautot ylivarustellaan ja ylihinnoitellaan. Tavallinen autonostaja ei myöskään voi tai halua maksaa tuosta Teslan 2s 0-100km/h kiihtyvyydestä 150 000e pyyntihintaa, vaikka polttomoottoriautoilla sama suorituskyky maksaisikin vielä enemmän.
Nettiautossa on 137kpl sähköautoja myynnissä. Luulisi riittävän.
Tuo on nyt taas silkkaa köyhän kateellisuutta.
"Se ei ole tavallisen autonostajan vika, jos sähköautot ylivarustellaan ja ylihinnoitellaan."
Ei se toki kenenkään vika olekaan. Jos ei ole rahaa, ei voi ostaa, niinhän se aina on ollu, jos on tonnin korollaan varaa ei uutta meseä voi ostaa. Ne ostaa joilla on.
"Nettiautossa on 137kpl sähköautoja myynnissä. Luulisi riittävän."
Ne joilla on varaa haluavat uuden auton, käytetyt ovat köyhille, ne taas ovat niin juntteja etteivät sähköautoa halua kun sillä ei pääse ilman kusitaukoa lappiin peräkärry perässä, maksavat mieluummin hirveitä veroja bensasta ja autojensa huollosta, tai korjaavat itse sormet paskassa joka ilta romuaan. Niitä tonnin käytettyjä sähköautoja saa muuten vasta joskus 15-vuoden päästä, koita sinnitellä.
Nyt meni fanipojulla kuppi nurin :)
Tässä oli kai kyse sähköautojen yleistymisestä, ei siitä, etteikö joku rikkaaksi itsensä uskova fanipoitsu voisi sähkistä ostaa.
Tosin taitaa olla valuuttaongelmaa fanipoitsulla, kun Tesla S:ää on myyty jo vuosikausien ajan ympäri maailmaa, mutta wannabe-miljonääri ei vaan ole voinut ostaa, kun ”ei ole myynnissä” :)
Ei tässä GarriGoiGoiDumiZet nyt paljon auta. Keskivertoautoilija tyytyy manuaalivaihteiseen 25000-30000 euron kulkineeseen, kun se täyttää ajotarpeet eikä parempaan ole varaakaan. Ei alle 5 sekunnin kiihtyvyys tai automaattivaihteistokaan ole siis sellaista, josta normaalin tiukalla budjetilla liikkeellä oleva autonostaja haluaisi maksaa lisää. Sähköautoja ei siis voi verrata paria luokkaa ylempiin polttomoottoriautoihin, koska ostaja lähtee minimiominaisuuksista, jotka hän haluaa,
Siksi sähköautoja ostavat nyt sellaiset, joilla ei ole rahasta tiukkaa ja jotka haluavat uuden teknisen lelun, tai sellaiset jotka ympäristöideolgian takia haluavat ajaa sähköautolla hinnalla milla hyvänsä.
Vähän epäilen, että niitä tonnin toimivia sähköautoja ei taida koskaan saada, koska toimiva akku on monen tonnin arvoinen. Tonnilla voi saada tietysti sähköauton, jonka akku on lopussa, niin että sillä ei voi ajaa kun joitain kilometrejä latausten välissä. Tonnilla voi saada kuitenkin täysin toimivan polttomoottomoottoriauton, jolla ajaa niin pitkälle kuin haluaa.