Psykologi Aku Kopakkala puhuu Ylen Dosentti-ohjelmasta köyhyydestä, mielenterveydestä ja psyykenlääkkeistä. Katsokaa ihmeessä, jos voitte, tämä on hyvä.
https://www.youtube.com/watch?v=UYNqCCqUzow
https://www.youtube.com/watch?v=UYNqCCqUzow
Köyhille määrätään eniten masennuslääkkeitä
saintpaulia
43703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kannattaa huomioida, että hän on psykologi, ei psykiatri. Hänellä itsellään ei edes ole lupaa kirjoittaa reseptejä.
Toki olen jossain määrin samaa mieltä asioista hänen kanssaan siinä, että lääkkeitä määrätään liikaa, pieneenkin alavireisyyteen jne.. Mutta näin itse mielenterveystaustaa omaavana koen lääkkeet kohdallani tarpeellisina, suorastaan pakollisina. Mikään tai kukaan ei pysty vaikuttamaan kaaliini kuten lääkkeet. Toki terapiasta hyötyisin, mutta silloin menettäisin hoitosuhteen psykiatrian polille, joka taas on tarpeen nopeaan hoitoonpääsyyn.
Kuulin muuten juuri tuttavaltani, että meidän kaupungissa ei enää pääse edes psykiatrille ennen kuin on aloittanut lääkityksen. Eli hoitaja määrittelee lääkityksen tarpeen, lääkäri kirjoittaa reseptin potilasta näkemättä ja sitten katsotaan josko vielä lääkäriä tarvitaan. Ei vaikuta hyvältä suunnalta.
Hei, tuo on kamalaa! Että hoitaja määrittelee ja psykiatri antaa reseptin potilasta näkemättä. Ei noin saisi olla.
"toki terapiasta hyötyisin, mutta silloin menettäisin hoitosuhteen psykiatrian polille, joka taas on tarpeen nopeaan hoitoonpääsyyn."
Miten ihmeessä?!! Eihän se noin saisi olla. Saanko kysyä missä kunnassa asut?
Terapiaa saa kunnallisesta terveydenhuollosta tai Kelan kuntoutuspsykoterapiasta. Tai sairaanhoitopiiri voi ostaa sitä yksityisiltä VALTAVA-varoista. Kunnan eli psyk.polin terapia voi olla mitä vain, pelkkää hoitajan keskustelua (toki voi olla hyvääkin jos sattuu hyvä hoitaja), psykologin keskusteluja tai jopa oikeaa terapiaa. Psykologeillahan ei välttämättä ole ollenkaan terapiakoulutusta, muistakaa se! Joten heidän antamansa hoito on silloin psykologista keskustelua eikä sitä saisi edes sanoa psykoterapiaksi.
(Aku Kopakkala muuten on psykoterapiakoulutuksen saanut terapeutti.)
Miten he ovat perustelleet sinulle että hoitosuhde psyk.poliin katkeaisi jos saisit terapiaa?
Useimmat ihmiset hyötyvät jonkinlaisesta terapiasta paremmin kuin lääkkeistä. Lääkkeet ovat pitkäaikaiskäytössä ei vain haitallisia vaan vaarallisia. Tämän ovat puolueettomat tutkimukset osoittaneet. Sekä käyttäjien kokemukset silloin kun he yrittävät vierottua pitkäaikaiskäytöstä.
Terapiaa on niin monenlaista, ja oman kokemukseni mukaan on tosi tärkeää löytää se ihminen joka osaa kuunnella. Ensimmäinen tarjokas ei välttämättä ole se. Terapiaa saadakseen pitää usein suorastaan taistella. Ja tämä järjestelmä joka asettaa kaiken maailman portteja ja estoja avunsaantiin on ihan --- sanonko mistä.
Suututtaa sinun ja monen muun puolesta. Itse tsemppasin itseni Kelan kuntoutuspsykoterapiaan ja olen hyötynyt kovasti. Valitsin terapeutin ja terapiasuuntauksen, sellaisen jonka koin sopivaksi. Olen työtön mutta toimeentulotuki hoitaa terapiamaksujen omavastuuosuuden.
Katsokaa täältä:
https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia
Vielä tuosta, että jos hakeudut kuntoutuspsykoterapiaan niin pääset muutakin kautta kuin julkiselta missä nyt käyt. Kela vaatii vain yhden psykiatrinlausunnon, joka tulee liitteeksi hakemukseen. Sen lausunnon (B-lausunto) voi kirjoittaa myös yksityinen psykiatri. Käyntejä tarvitaan vähintään kaksi, joskus vähän enemmän. Se maksaa mutta jos jostain pystyy sen summan repimään niin oman kokemukseni mukaan kannattaa. En itse jaksaisi enää taistella julkisen psykiatrisen järjestelmän kanssa, on niin huonoja kokemuksia.
Käyn juttelemassa psykiatrisen hoitajan kanssa säännöllisesti. Hän siis ei ole tietenkään terapeutti, mutta onnekseni olen saanut hyvän hoitajan, jonka kanssa kemiat kohtaa niin sanotusti.
Psykoterapia on sitovaa, joten sillä perustellaan sitä, että hoitosuhde psyk.poliin katkeaa. Tässä tilanteessa en pidä mahdollisena terapian aloittamista, koska mielialani ovat varsin vaihtelevat ja saatan tarvita apua nopeastikin. Edellisestä sairaalajaksosta tulee vuosi. Olin ja olen edelleen varsin kuormittavassa elämäntilanteessa.
Asun Porissa. Omalla kohdallani koen saaneeni apua hyvin, mutta mulla onkin ollut psykoosi. Tiedän monia muita, joilla on ollut suuria vaikeuksia saada hoitoa ja ennen kaikkea nopeasti. Viikkojen odottelu hoitoon, lääkäriin tai johonkin pääsemiseksi on liikaa.
Lääkkeet tulevat lienee olemaan osa elämääni. Olkoonkin, että ovat kenties haitallisia, mutta haitallista on mennä junan allekin. Lääkärin painostuksesta lopetin vuosi sitten lääkityksen pikkuhiljaa ja päädyin tutisevana hermorauniona suljetulle. Ei tee mieli kokeilla uudelleen. Onneksi vältyin kuitenkin psykoosilta tällä kertaa.
Tosi hyvä että sinulla on hyvä hoitaja. Se että kemiat kohtaa ja tulee ymmärretyksi on terapiassa juuri se tärkein. Pidä kiinni hänestä. Voisikohan niitä käyntejä vähän tiivistää, kahteen viikossa... jos hyödyt ja jos resurssit sallivat.
Minullekin joka käyn nyt ammattiterapeutilla oli yksi parhaista terapiakokemuksista juuri eras psykiatrinen sairaanhoitaja, vuosia sitten kun olin pari kuukautta sairaalahoidossa.
Hyvä tietää että Porissa siis psykiatrit määräävät lääkkeitä tapaamatta potilasta. Se on väärin ja varmasti laitontakin. Jonkun pitäisi valittaa Valviraan.
Tuosta lääkeasiasta... Sinulla on kokemusta ja tiedät parhaiten itse mitä teet. Mietin vaan sitä minkälaisen hoidon voisit saada psykoosiin esim. Keroputaalla. Avoimen dialogin malli on niin toisenlainen. En halua nyt mitenkään olla besserwisser ja käytännön ratkaisuthan ovat tällaisessa asiassa aina isoja mullistuksia, mutta Suomessa on nykyään mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Voi hakeutua sellaiseen sairaalaan mistä saa paremman hoidon. Hoitopaikan valinta ei koske päivystystapauksia, mutta jos hoito on aloitettu sen voi parin viikon päästä siirtää muualle. Perusteluja ei tarvita. Olen itse tehnyt niin erään somaattisen sairauden kohdalla.
Jos kiinnostaa lukea psykoosin hoidosta avoimen dialogin mallilla nin siitä on useita kirjoja ja nettisivujakin, mutta paras ja selkein mitä olen lukenut on Jaakko Seikkulan ja Kauko Haarakankaan Psykoosi - uuteen hoitokäytäntöön, vuodelta 1999. Siinä on tapausesimerkkejä ja käytännön kuvauksia siitä kuinka psykoosista voi toipua ilman lääkkeitä tai vähällä lääkitykselä. Suurin osa potilaista toipuu niin että 2-5 vuoden jälkeen elää ilman lääkkeitä ja on työelämässä. Se on aivan uskomattomalta kuulostava hoitotulos mutta totta ollut jo 30 vuotta ja myös hyvin tarkkaan tutkittu. Eli nk. näyttöön perustuva.
Tällä sivulla menetelmän kehittäjä Jaakko Seikkula kertoo:
https://liinanblogi.com/2016/11/26/kohti-avointa-dialogia/
Kiinnostavia ajatuksia, vaikka tuntuvat tässä lääkkeidenmääräämissirkuksessa utopistisilta. On hyvä, että vaihtoehtoja on, mutta valitettavaa, että lääkkeetön hoito ei ole kaikkien ulottuvilla.
Tämän hetkinen lääkitykseni on hyvä, pienet annokset. Jossain vaiheessa söin kolmea lääkettä säännöllisesti ja kolmea tarvittavaa. Väsytti ihan vietävästi. Olen lihonut myös ja se harmittaa, mutta 10 liikakiloa on pienempi paha kuin itsetuhoisuus.
Tunnen paljon ihmisiä, jotka käyttävät psyykenlääkkeitä ja voin sanoa olevani onnekas vältyttyäni pahemmilta sivuvaikutuksilta. Moni sanoo, että ei tunnu "omalta itseltä" ja masennus palaa aina. Yhdellä tutulla myös tullut pakko-oireita suuhun, ihan lääkkeestä johtuen. Että ei ne pillerit ihan harmittomia ole.
Olen psykoosin jälkeen ollut työelämässä. Tällä hetkellä en ole, eikä näytä siltä, että ihan lähitulevaisuudessa pystyn. On muita kuormittavia tekijöitä liikaa. Sellaisia, joille en mahda mitään. Olen jo joutunut tekemään suuria ja vaikeita ratkaisuja elämäni suhteen.
Voipi olla että masennuslääkkeitä kirjoitetaan liian helposti mutta närkästyttää ihmisten asenteet jos puhuvat ns... onnellisuus pillereistä kun kuitenkin keskushermostoon vaikuttava lääke.
meniskö näin --> koulukiusaaminen, köyhyys, masennus, ja psykoosi (mieli ei kestä syrjittynä olemista)
Ei mene. Se meni koulun paras, hyvä ammatti, mukava työ, kiva asunto, viranomais miesystävä, yksinhuoltajuus, omaehtoinen, kallis itsekustannettu koulutus tutkintoineen, hyvinpalkattu uusi, koulutusta vastaava työ, avioliitto, pari muksua, ero, ja alamäki. Ja nousu.
Nykypäivän touhut on niin uuvuttavia ettei ihme että ihmisillä masennusta ..... jotain uutisia esim kattoo niin aina negatiivistä.
Kyllähän psykoosin puhkeamiseen monia syitä ja yks on se jossei oikeen kunnolla nuku ja välttelee ihmisiä, sitten kaikenlaisia ristiriitoja.
Sitä se tekee kun rikotaan perheitä. Ei se äiti jaksa yksin huoltaa kaikkea kun mies livistää lapsettomien naisten luokse. Aina se äiti tekee kaiekn, maksaa kaiken, hoitaa kaiken ja lapset aikuis ikään asti, käy töissä ja pitää kodin kunnossa, kun mies luistaa ja etsii helppoa elämää.
Eihän toki niiden miesten tarvi jos ei ole pakko, tehdä mitään, senkun laiskottelee, kaljottelee ja makoilee sohvalla. Äidit ne tekee kaiken. Eihän miehistä siihen edes olisi, jperheenrikkojienvika
123d123d123f kirjoitti:
meniskö näin --> koulukiusaaminen, köyhyys, masennus, ja psykoosi (mieli ei kestä syrjittynä olemista)
Niin. Niinhän se Kopakkalakin sanoo, vaikka ei psykoosilla siinä pelottelekaan. Mutta psykoosihan on kuitenkin pohjimmiltaan sitä että ihminen on tilanteessa jossa ympäristön paineet ja traumat ovat ylivoimaisia kestää. Joskus stressitilanteessa nousee mieleen myös aiemmin, lapsuudessa koettuja traumoja, jotka vahvistavat nykyhetkessä koettuja paineita. Psykoosi on siis ihan luonnollinen psyykkinen ilmiö, jota turhaan pidetään pelkkänä lääketieteellisenä sairautena tai kansanomaisesti hulluutena. Apuahan psykoosissa tietenkin tarvitaan, mutta harva saa nykyään sellaista apua mikä oikeasti auttaa eikä pahenna tilannetta.
Keroputaalla on ns. avoimen dialogin hoitomalli, inhimillinen hoitomuoto jossa potilasta ja hänen läheisiään pyritään kuuntelemaan ja tukemaan, ja jossa valtaosa toipuu työkykyiseksi ilman lääkkeitä tai lyhytaikaisella lääkityksellä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoimen_dialogin_hoitomalli
Avoimen dialogin malli on näyttöön perustuva, sitä on toteutettu Länsi-Pohjassa jo 30 vuotta ja se on maailmallakin saanut paljon kehuja, sitä pidetään USA:ssa ja Britanniassa nk. Suomen mallina. Avoimen dialogin hoitomalli ei kuitenkaan ole yleistynyt Suomessa koska sitä vieroksutaan lääketieteen piirissä liian "erilaisena".
Se miksi köyhyys-masennus-psykoosi- kierre etenee noin pitkälle monen kohdalla on seurausta paitsi ympäristöolosuhteista myös ihan yksinkertaisesti lääkkeiden käytöstä. Masennus- ja muut psyykenlääkkeet aikaansaavat pitkäaikaiskäytössä hyvin haitallisia muutoksia aivoissa, ja niistä vierottuminen on vaikeaa.
Tässä toinen Kopakkalan haastattelu. Hän puhuu siinä mielestäni tosi hyvin masennuksesta, etenkin nuorista masentuneista - ja kaikista meistä...
https://www.youtube.com/watch?v=6aTMKY8lPkg
Jos ja kun ihmisiä työttöminä niin helkkari sitä ollaankin masunteneita ja ei huvita mikään. Tuohon päälle runsaasti alkoholia ja vaikka kannabista niin kierre valmis alemmaks alemmaks.
Itsensä täytyy repiä toimintoihin mukaan vaikka yhteisiin ruokailuihin, luuseri vastaa tohon heti että teen itse ettei vaan tarvi ihmisten ilmoille mennä.
Asiakashankintaa milloin millekin. Ei kiitos, en osallistu
Luuseri on jos ei osaa edes omaa ruokaa itselleen tehdä
"Psykoterapia on sitovaa, joten sillä perustellaan sitä, että hoitosuhde psyk.poliin katkeaa. "
Puppua.
Psykoterapiassa käyminen ei estä asiakkuutta eli hoitosuhdetta psykiatrisella polilla. Itse asiassa kun käy psykoterapiassa, täytyykin olla hoitosuhde jollekin psykiatrille. Ensin täytyy saada psykiatrilta psykoterapiaa puoltava lausunto Kelaan vietäväksi. Sitten ensimmäisen ja toisen terapiavuoden lopulla tarvitaan taas psykiatria uuden lausunnon tekemistä varten. Jos on psykiatrista lääkitystä, tavataan polin psykiatria lääkitysasioissa niin usein kuin tarpeellista.
Saamaan aikaan psykoterapian kanssa ei tietenkään käydä lisäksi polin sairaanhoitajan kanssa juttelemassa. Hoitosuhteen katkaisemisesta ei kuitenkaan ole silloin kysymys, sillä hoitosuhde eli asiakkuus polilla jatkuu muussa muodossa, katso yllä.
Minulla on jo lääkärinlausunto, jossa mainitaan, että hyötyisin psykoterapiasta.
Niin minulle sanottiin, että hoito psykiatrian polilla loppuu, jos aloitan psykoterapian. Ei se varmasti este olekaan hoitosuhteen jatkumiselle, mutta näin Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimitaan. Hoitosuhde ei ole minulla ollut ikinä johonkin tiettyyn lääkäriin, vaan valitettavasti lääkärit vaihtuvat koko ajan. Olen tavannut kuutta eri psykiatria pelkästään polilla ja lisäksi sairaalan lääkärit.
Yhtä kaikki olen siinä tilanteessa, että en uskalla psykoterapiaan mennä. Nyt lääkäriin pääsy on nopeaa, saan helposti tehostetun avohoidon palveluja tai pääsen hoitajan juttusille.
Kun nyt tunnut tietävän kaikesta kaiken, niin laitatko linkin, mistä käy ilmi, että psykoterapiaan mentäessä täytyy olla hoitosuhde johonkin psykiatriin. Voin sitten vedota siihen, kun seuraavan kerran menen polilla käymään. Koska haluan aloittaa psykoterapian.
Tässä linkki:
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/apua-mielenterveyden-ongelmiin/mielenterveyspalvelut/psykoterapia
"Jos valittu psykoterapeutti ei ole psykiatri, niin jatkossa tulee pitää yllä hoitosuhdetta myös psykiatrin kanssa. (Psykiatrinen hoitosuhde on KELA:n kuntoutustuen myöntämisen edellytys.)"
Eli kun psykoterapeutti on löytynyt ja jos hän ei itse ole myös psykiatri (useimmat psykoterapeutit eivät ole psykiatreja), täytyy ylläpitää hoitosuhdetta samanaikaisesti psykoterapiassa käymisen lisäksi johonkin psykiatriin, esim. psykiatrisen polin psykiatriin. Muuten kela ei kustanna psykoterapiaa.
Tämä linkki löytyi hyvin helposti googlaamalla hakusanoilla "hoitava lääkäri psykoterapian aikana".
Ok. Kiitos. Googletin myös, mutta en löytänyt mitään väitettäsi tukevaa. Mielenkiinnolla odotan, että miten asia selitetään seuraavalla kerralla, kun polille menen, mielenkiintoista.
Lueskelin muuten noita vastaan tulleita tietoja terapian saamisesta ja luulen, että ei ole ajankohtaista vielä kohdallani.
Maksakko itse tuon touhun vai oletko tyypillinen jauhopää
Toivon että terapia-asiat järjestyvät sinulle!: ) Nykyinen hoitosuhteesi psyk.polin hoitajaan on varmasti arvokas, ja kannattaisi mielestäni jopa harkita että lykkäisit terapian aloitusta jos tunnet saavasi häneltä tukea. Tai ainakin ole hyvin tarkka siitä että terapeutti jonka valitset on yhtä sopiva sinulle kuin hän. Vaikka koulutus on tärkeää, niin sekään ei riitä jos ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.
Terapiassa käyntitiheydellä on merkitystä, kuntoutusterapiassa voisit käydä 2 krt vk.
Minä kävin neljällä eri terapeutilla useita kertoja ennen kuin löysin nykyisen terapeuttini. Kaksi heistä oli sen jälkeen kun olin jo saanut päätöksen ja aloittanut Kelan tuella käynnit. Vaihdoin siis tukiaikana ja se kävi ilmoitusasiana Kelassa.
Jos ja kun aloitat kuntoutusterapian niin kannattaa miettiä myös terapeutin suuntausta. Lyhytterapiaa en suosittele, se on aika pinnallista. Ainakin jos haluaa pohdiskella, ja kokee että turvallinen ja pitkäkestoinen suhde terapeuttiin on tärkeä.
Hoitosuhde psykiatriin tarkoittaa Kelan kuntoutuspsykoterapian yhteydessä vain sitä, että sinulla on psykiatri joka kirjoittaa B-lausunnot terapian alussa, vuosien välissä jatkohakemusta tehdessä ja loppulausunnon. Väliajoilla ei tarvitse tavata psykiatria ellei halua tai tarvitse esim. lääkkeiden määräämistä varten. Psykiatri voi vaihtuakin, sillä ei ole väliä Kelan kannalta.
Kela edellyttää ennen terapian hakemista että hoitosuhde psykiatriin on ollut vähintään 3 kk. Tarkoittaa muutamia käyntejä ko. aikana. Kysyin aikoinaan Kelasta paljonko käyntejä vähintään pitää olla, koska maksoin itse, psykiatri oli yksityinen. Vähintään kaksi, oli vastaus. Siis ei kovin tiivis hoitosuhde :) mutta kuitenkin sen pitää olla jatkunut 3 kk, ilmeisesti jotta psykiatri voi seurata tilannettasi edes jonkin aikaa ja saada siten paremman käsityksen.
Hakemuksessa kysytään muistaakseni myös, mihin paikkaan on hoitosuhde. Siihen laitoin yksityisen psykiatrini työpaikan nimen.
Psykiatri voi olla psyk.polilta tai yksityinenkin. Periaatteessa ei siis tarvitse olla mitään hoitosuhdetta psyk.poliin jos hakee kuntoutusterapiaa. Esim. minulla ei ole. Toisaalta ei ole mitään syytä miksi hoitosuhde psyk.poliin pitäisi katkaista. Ehkä voisit käydä joskus tapaamassa nykyistä hoitajaasi Kelan terapian aikanakin, silloin vain ei olisi samanlaista tiivistä hoitosuhdetta häneen kuin nyt, mutta hän voisi tukea sinua harvakseltaan. Näissä asioissa pitäisi voida joustaa ja räätälöidä ihmisille sellaisia palveluja mitä he tarvitsevat.
Sitäpaitsi on niinkin, että läheskään kaikille ei Kelan korvaamat 2-3 vuotta riitä. Tiedän jo nyt omalta kohdaltani että näin on. Moni jatkaa terapiaa omalla kustannuksellaan harvakseltaan, jos voi. Tai hakee jatkoa Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Yksi vaihtoehto voisi olla että kävisit silloin taas hoitajasi luona. Jos nimittäin tunnet vielä silloin tarvetta. On hienoa että sinulla on turvallinen hoitokontakti, ehkä se voi jatkua joskus myöhemminkin toisenlaisissa merkeissä.
Mutta yksi juttu tuli mieleen. Kelan kuntoutuspsykoterapia ei ehkä ole enää saatavissa parin vuoden päästä jos sote ja hallituksen kaavailut toteutuvat!
Se on hirveä juttu. Eivät tajua mitään mielen ongelmien hoidosta. Kuntoutuspsykoterapia on tehokasta ja edullista yhteiskunnalle, 80 prosenttia kuntoutuu työelämään. Silti hallitus haluaa lakkauttaa sen. Joten PIDÄ KIIRETTÄ jos harkitset asiaa, älä harkitse liian pitkään.
Sote-ehdotus terapiasta huolestuttaa psykoterapeutteja: "Kelalta ei voida ilmoittaa, että rahat ovat loppu ja tukea ei saa – maakunnassa sen sijaan voidaan"
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uusi-sote-kuntoutuspsykoterapian-korvausten-maksu-pois-kelalta-tukea-ei-saisi-jos-maakunnalta-loppuisivat-rahat/6755078#gs.M1K73Kg
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/kelan-kuntoutuspsykoterapia-jaamassa-soten-jalkoihin/
https://vaestoliitonblogi.com/2018/08/01/mielenterveyspalvelut-turvattava-sote-uudistuksessa/
Tästä linkistä voi allekirjoittaa adressin kuntoutuspsykoterapian turvaamiseksi:
https://www.adressit.com/kuntoutuspsykoterapia
"Sitäpaitsi on niinkin, että läheskään kaikille ei Kelan korvaamat 2-3 vuotta riitä. Tiedän jo nyt omalta kohdaltani että näin on. Moni jatkaa terapiaa omalla kustannuksellaan harvakseltaan, jos voi. Tai hakee jatkoa Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Yksi vaihtoehto voisi olla että kävisit silloin taas hoitajasi luona. "
Tiheästä omasta psykoterapiastaan ja sen yksityisesti maksamastaan jatkosta huolimatta saitpaulia ei ole ymmärtänyt, että psykoterapian juju on juurikin siinä hoitosuhteessa terapeutin ja potilaan välillä. Jatkaminen 3 vuoden jälkeen jollain muulla kuin omalla psykoteraeautilla ei vastaa psykoterapian jatkamista omalla terapeutilla.
---
"Jos ja kun aloitat kuntoutusterapian niin kannattaa miettiä myös terapeutin suuntausta. Lyhytterapiaa en suosittele, se on aika pinnallista. Ainakin jos haluaa pohdiskella, ja kokee että turvallinen ja pitkäkestoinen suhde terapeuttiin on tärkeä. "
Eikä saitpaulia tiedä näköjään psykoterapian suuntauksistakaan mitään. Lyhytterapia ei ole mikään psykoterapian muoto. Psykoterapian erilaisia suuntauksia:
"Psykoterapiamuotoja ja -suuntauksia on useita erilaisia. Erilaiset psykoterapiamuodot lähestyvät ihmismieltä ja sen hoitamista hieman erilaisista näkökulmista. Suuntausten moninaisuus voi tuntua psykoterapiaan hakeutuvasta jopa hämmentävältä.
Tutkimusten mukaan psykoterapiasuuntauksien väliset tuloksellisuuserot eivät kuitenkaan ole kovin merkittäviä. Tärkeintä on, että psykoterapeutin ja asiakkaan yhteistyö toimii, ja työskentelytapa sopii asiakkaalle.
Suomessa yleisiä psykoterapian viitekehyksiä ovat psykodynaaminen/ psykoanalyyttinen psykoterapia, kognitiivinen psykoterapia ja kognitiivis-analyyttinen psykoterapia sekä systeeminen perheterapia. Myös integratiivinen, eli eri lähestymistapoja yhdistelevä psykoterapia on nopeasti yleistymässä."
http://www.psyli.fi/psykoterapeuttiluettelo/tietoa_psykoterapiasta
---
Saitpaulia = tyhjä tynnyri
Oletpas sinä vihainen.
Julkisella puolella prosessi menee yleensä niin, että terveyskeskuslääkäri tekee lähetteen psykiatrian palveluihin, jossa psykiatrinen erikoissairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja varaa ajan psykiatrille, jos se on tarpeen. Joissakin kunnissa psykiatriselle sairaanhoitajalle voi varata ajan suoraan ilman lähetettä esim. netin kautta, tai lähetteen voi saada matalan kynnyksen vastaanoton kautta ilman ajanvarausta. Jos on nettiajanvaraus tai matalan kynnyksen vastaanotto, niin se on parempi, koska silloin ei tarvitse maksaa lääkärikäynnistä, jotta voi saada lähetteen.
Yleensä ensimmäisen psykoterapialausunnon kirjoittaa psykiatrian erikoislääkäri, tosin voi sen kirjoittaa muukin lääkäri niillä paikkakunnilla, missä psykiatria ei ole. Yleensä Kela kuitenkin edellyttää, että ensimäinen lausunto tulee psykiatrilta, varsinkin, jos on kyseessä kaupunki, jossa on psykiatreja. Toisen ja kolmannen vuoden terapiaa varten tarvittavat jatkolausunnot voi kirjoittaa terveyskeskuslääkäri. Myös useimmat lääkkeet ovat sellaisia, että terveyskeskuslääkäri voi ne reseptit uusia, ja joka tapauksessahan reseptit voi laittaa uusittaviksi Kannan kautta ilman että tarvitsee sitä varten erikseen mennä lääkärille tai varsinkaan psykiatrille. Hoitosuhde voi olla oman kunnan terveyspalveluihin.
Ei hyvää päivää sentään näitä "palveluohjaajia":
"Toisen ja kolmannen vuoden terapiaa varten tarvittavat jatkolausunnot voi kirjoittaa terveyskeskuslääkäri. "
Palveluohjaajan neuvo on täysin väärä. Asian oikean laidan voi tarkistaa Kelan sivuilta.
Ei väärien tietojen oikaisemiseen tarvita minkäänlaista tunnemyrskyä.
Säälittää korkeintaan ne ihmiset, joiden "palveluohjaajana" esiinnyt antamalla täysin vääriä tietoja.
Hei,
älkäähän nyt teilatko palveluohjaajaa, joka on aivan oikeaassa ja antaa asiallisia ohjeita. Tässä lainaus Kelan sivuilta: "Jatkoa terapialle
Kun haet terapialle jatkoa, hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B. Lisäksi tarvitset terapeutiltasi terapiapalautteen.
Tarvitset psykiatrin lausunnon, jos terapiakäynnit ovat jääneet vähäisiksi, jos ne ovat toteutuneet epäsäännöllisesti, jos terapia on keskeytynyt tai jos terapiassa ei ole edistytty tavoitteiden mukaisesti.
Jos terapia on toteutunut suunnitellusti, muunkin hoitavan lääkärin lausunto riittää."
Lähde: https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia-nain-haet
Käytännössä menee niin että yleislääkäri tekee lähetteen mielenterveystoimistoon niin pääsee psykiatrin ja psykologin puheille.
Juu menkää vaan psykoterapiaan omilla rahoilla niin Ossi yhteiskunta maksaa. Vankiloissahan on mahdollisuus muutoksiin kun saa keskusteluapua.
Suomen vankilat ovat tupaten täynnä ulkolaisia rikollismatuja, mustia, lähi-itäläisiä, virolaisia, venäläisiä, baltteja.Koita siinä sit olla jopa vuosia.
Raiskaajia, murhaajia, ryöstäjiä...
Jokapäiväistä tappelua ja nahistelua.
oltu.on
Olisko parempi et on rakennettu kalliita vankiloita ja niitä sitten seisotettas tyhjillään?
Yleensä tollaset sanat kuten vankila? tuo mieleen negatiivisia asioita? voitas ruveta puhumaan "toipumis keskuksista" noin esimerkiksi ;)
Joilekki ihmisille vankila on katkaisuasema niin loppuu putki ja siellä saa tarvittavat lääkkeet. Eihän vankilaan tuosta vaan jouduta vaan kyllä nykypäivänä joutuu tekeen jo jotain.
Siperia opettaa länkyttäjiä.
Kait nyt on ihan päivänselvää, että köyhille määrätään eniten masennuslääkkeitä. Jos ihminen masentuu, siitä seuraa tietysti, että elämässä jää kaikki arkipäiväisetkin asiat hoitamatta, myös hoitoon hakeutuminenkin ajoissa. Monella elämä luisuu ihan käsistä ja pudotaan köyhyyteen, sekä täydelliseen talousahdinkoon.
Maailmassahan on ollut aina sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole pystyneet elämään ilman ulkopuolista turvaa. Agraariyhteisöissä oli aina näitä, jotka elivät jo kirkonkirjojenkin mukaan; "veljensä talossa loisena", eli he eivät olleet missään töissä, tekivät jotain ehkä ruokansa eteen. Minun lapsuudessani 60-luvulla oli vielä hyvinkin yleistä, että monessa maalaistalossa oli setä tai täti, joka vain asui jossain peräkamarissa tai ullakkokamarissa tai vain jossain pirtin nurkassa. Tänäpäivänä samanlaiset henkilöt ovat asumassa jossain kerrostalossa yhteiskunnan tuilla ja täysin yhteiskunnan elätettävinä, työikäisinä he ovat työttöminä, ikinä eivät ole kunnolla työelämässä. Joku on ikuisena opiskelijana, ei valmistu koskaan oikein mihinkään. Kaverini veli on mm. tälläinen, matemaattisesti nero, nyt hieman yli 50 vuotias, eri yliopistojen kirjoilla ikuisena opiskelijana, ei mitään työhistoriaa, ei tule koskaan tekemään mitään työtä. Taloudellisesti hän pärjää yhteiskunnan maksamilla tuilla ja elämä on suhteutunut siihen.
Ennen hyvinvointiyhteiskunnan erilaisten hoitolaitosten perustamista suku ylläpiti kaikki perheenjäsenet, jos vain pystyi. Vammaisuutta voi olla sekä henkisellä että ruumiillisella puolella. Ja myöskään kaikki nykyään töissäkäyvät eivät olisi välttämättä töissä ilman nykylääkkeitä.
Vaan voi olla toisinkin. Kirkonkirjoissa voi olla tällaisia merkintöjä myös sen vuoksi, että talouden todellinen koostumus ei olisi ollut omana aikakautenaan hyväksyttävä. Mm. sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat joutuneet elämään kulisseja ylläpitäen.
Nämähän kaikki nykyisin diagnosoidut adhd, autismit ym. ym. olivat ennenkin, niistä vain ei tiedetty yhtään mitään. Samoin masennukset ym. sairaudet olivat lähes tuntemattomia. Sitä oli vielä omassakin lapsuudessani 60-luvulla kyläkunnilla monenlaista vipeltäjää.
Juu kyllä ennenkin masennuksia ollut esim, laiskana renkinä pidetty henkilö maalaistalossa olikin masentunut ja kuolikin sitten nuorena.
Jos oli maanis-depressiivinen niin kiikutettiin hullujenhuoneelle ja syötettiin lääkkeitä mikä varmaan pehmensi pääkopan.
Tuolla suomi24:n osastolla Terveys - Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys - Yleistä mielenterveydestä on hyvä keskustelu psykoosin kokemisesta ja siitä toipumisesta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15389678/psykoosin-kokemisesta
Yhden ukkelin tiedän niin hän käytti runsaasti alkoholia ja kuitenkin teki helkkaristi töitä, nukkuminen sitä ja tätä niin loppuvaiheessa hän sitten näki kun ufo laskeutu pellolle elikä ajautu psykoosiin.
Osa noista helvetisti töitä tekevistä sodan jälkeen taisi tehdä töitä pervitiinin voimalla ja sitten meni hallusinaation puolelle. Tämäkin Suomessa aika vaiettu aihe, kuinka sodan jälkeen monet pervitiiniin rintamalla koukkuun jäänneet hoidettiin hiljaisuudessa pienillä pervitiini (metamfetamiini) annoksilla. Oma isoisäni oli tälläinen sotaveteraani, joka oli jäännyt rintamalla jaettuun pervitiiniin koukkuun ja sai sodan jälkeen pitkään apteekista pienen (3 tabl.) annoksen pervitiiniä. Myös heroiinia jaettiin yskänlääkkeen seassa vielä v. 1959. Monet hiihtomestaruudet hiihdettiin sodan jälkeen pervitiinillä. Tuossa minulle tuttu mestarihiihtäjä muistelee. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/28/sinivalkoista-suksea-vauhditettiin-dopingilla-jo-1940-luvulla
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001928159.html
Aivan totta jos tekee helvesti hommia niin ei mikään kalja riitä rentoutukseen vaan tehdään hommia vaikka amfetamiinin voimin(jossain tehtaassa.
Kyllähän sekakäyttäjiä ollut niin kauan kun lääkkeitä ja alkoholia. Aikas homma sinänsä jos itsensä ajaa psykoosiin ilman kemiallisten aineiden käyttöä.
Sais nykyäänkin jaella noita "doping aineita" niin työttömyys pienenisi.
"Raha ei tuo onnea, mutta se rauhoittaa."
Taitaa olla yllättävän monella tasolla oikeaan osunut sanonta.
Juu minä olen työtön (tosin kovasti ohjelmointia harjoittelemassa). Minulla oli psykoosi 7 vuotta sitten. Mielenterveyspalvelut ovat niin innostuneet, että seuraavat nettiliikennettäni ja tietokonettani ja valvonta on vuokra-asuntoonkin pistetty kun kait on se prosentin riski, että uusiutuu ja teen jotain hullua. Yrittävät kontrolloida ties mitä. Kylläpä hirveästi motivoi. Hankkiutukaa helkkarissa eroon kaikesta kontaktista noitten palveluitten kanssa. Jos joudutte jostain syystä tekemisiin, niin muuttakaa Bangladeshiin. Ei ainakaan ole tälläinen Orwellihyysäyskyttäysyhteiskunta. jossa oireita keksitään oireitten päälle.
En oikeen usko että resursseja niin paljon että tietokonettakin tarkkailtaisiin hoitajien toimesta paitsi jos palvelutalossa asut niin ehkä sillon. Kuullostat paranoidilta ni oisko psykoosia pukkaamassa.