Minulla on todella kiusallinen ongelma, sillä punastelen lähes kokoajan. Siitä on tullu todellinen riesa lukioon siirtyessäni, ja en todellakaan tiedä syytä punasteluuni! Olen miettinyt, voisinko stressillä olla osuutta asiaan... Ennen en punastunut oikeastaan koskaan, mutta nyt se on muuttunut todella haitalliseksi, se lähes hallitsee jokapäiväistä elämääni.
Ystäväni ovat neuvoneet, että ei kannata miettiä että punastuu, mutta ei se vain niin hoidu, tottakai minä paniikissa mietin, että koska taas naamani on helakanpunainen... :/
Pahimmin punastun, jos tiedän, että minua tarkkaillaan tai joudun isomman joukon keskipisteeksi. En usko, että se johtuu ujoudesta, sillä punastelua tapahtuu läheisien ystävienkin seurassa ja perheen kanssa syödessä ruokapäydässä..
Elikkäs, olisiko minkäänlaisia ohjeita...leikkaus ei käy, kun rahaa ei löydy.
Mutta kiitos jo etukäteen :)
Myös kohtalotovereita olisi mukava kuulla:)
Ystäväni ovat neuvoneet, että ei kannata miettiä että punastuu, mutta ei se vain niin hoidu, tottakai minä paniikissa mietin, että koska taas naamani on helakanpunainen... :/
Pahimmin punastun, jos tiedän, että minua tarkkaillaan tai joudun isomman joukon keskipisteeksi. En usko, että se johtuu ujoudesta, sillä punastelua tapahtuu läheisien ystävienkin seurassa ja perheen kanssa syödessä ruokapäydässä..
Elikkäs, olisiko minkäänlaisia ohjeita...leikkaus ei käy, kun rahaa ei löydy.
Mutta kiitos jo etukäteen :)
Myös kohtalotovereita olisi mukava kuulla:)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mä peitän punasteluani meikkivoiteella ja puuterilla, mitä käytän aika paljon. Sun kannattaa ostaa joku hyvin peittävä meikkivoide, mutta käyttää sitä hillitysti, ettei iho mee pilalle, niinku mulla on jo hieman mennyt...
Ei meikkivoiteella saa ihoa pilattua. ainoastaan sillä että jätät naaman putsaamatta. :)
Ja alkuperäiselle kysyjälle. Minä olen kohtalotoverisi. Mulla punastelu alkoi ammattikoulussa. Yläasteella ei ollut mitään ongelmia sen asian suhteen. Mikään ei tohon ongelmaan tunnu auttavan. ainoastaan se että olen pikku hiljaa enemmän ja enemmän yrittänyt unohtaa koko asian. Sillä se hiukan vähenee mutta vaatii työtä. Silloin jos joudun ison ihmisporukan eteen käytän yleensä peittävää meikkivoidetta:)
Minä kärsin kanssa samasta ongelmasta. Minulla sitä on ollut niin kauan kuin itse muista, ala-asteelta ainaskin. Eikä mitään pientä punastelua, vaan koko naama menee täysin punaiseksi. Se on todella masentavaa ja se rajoittaa minun elämää tietyllä tavalla. Mitään keinoa ongelmaan en ole vielä löytänyt, mutta toivon että täältä saisi hyviä neuvoja..Tarpeeksi peittävää ja muutenkin hyvää meikkivoidetta en ole vielä löytänyt..
Ja minkälainen se on se leikkaus josta jotkut puhuu?
Jotkut ovat saaneet avun lääkkeistä..
Voimia sinulle!
olisin itse kirjoittanut. Minulla myös punastelu alkoi lukiossa. Punastuin ystävien ja perheenjäsenten seurassakin.
Silloin nuorempana se hävetti ja ihan vakavissani mietin leikkausta tai edes jotain millä punastumisen saisi peitettyä. Ajattelin, että en voisi tutustua vastakkaiseen sukupuoleen kun punastun tai miten pärjään jatko-opiskeluissa kun punastumista saa hävetä kokoajan.
Ei ehkä tunnu helpolta, mutta tosi asia on, että mitä vähemmän mietit punastumista, sitä vähemmän punastut. Kyllä se iän myötä alkaa helpottaa!!
Ja vielä sellainen juttu, että oma oloni helpottui huomattavasti, kun keskustelin tästä 'ongelmasta' perheeni, ystävieni ja työkavereiden kanssa. Tajusin, että punastuminen häiritsee lähinnä minua, ei muut siitä piitanneet.
Koitahan olla stressaamatta punastumisestasi :)
Joe Blascon tai halvempi vaihtoehto Grimasin peitevoidetta joka peittää jopa tatuoinnit. Laita poskipäihin ohuesti koska on tosi peittävää ja sen päälle luonnollinen meikkivoide. Sitten voit laittaa poskipunaa. Kun sinulla on poskipuna joka pysyy kokoajan samannäköisenä, kukaan ei huomaa punehtumistasi ja tämä kaikki antaa sinulle itsevarmuutta, joten lakkaat murehtimasta ja pelkäämästä punastumista. Tämä punastelu johtuu vain liiallisesta itsetarkkailusta. Tsemppiä:)
lumenella on sellasta punaisuuden netralisoijaa..se näyttää vähän kuin meikkivoiteelta ja on samanlaisessa rasiassa kuin luomiväri.Sitä laitetaan meikkivoiteen päälle ja lopuksi puuteri..itse käytän poskille ja se on myös riittoisaa..ei kannata säikähtää vaikka olisikin vaalea iho. väri on melko tumman väristä (ainakin mun kalpeelle iholle)mutta tummuus häviää sitten iholla..kantsii kysyä myyjältä kaupassa, mä en muista sen aineen oikeeta nimeä..
ja makso jotain 10e
Mulla oli sama juttu lukiossa. Siihen ensiapuna toimi Blascon meikkivoide, varsinkin sitten ku opin levittää sen vähän tyylikkämmin ja ohuemmin... Mutta nyt vähän vanhempana ongelma on jo vähän hellittänyt, mutta kyllä uusissa tai jännittävissa tilanteissa punastun. Tää voi olla ihan hassuu, mutta silloin mä kuvittelen seisovani sellaisessa kylmiössä missä pidetään lihaa... Se auttaa aluksi ja sitten ku pääsen pahimmasta alusta yli niin punotuskin laskee.
Samaa ongelmaa puidaan täällä. siitä tulee sellainen kierre kun yhden kerran punastuu ja se häpeä on kauhea, sen muistaa aina ja sitten sitä alkaa pelätä ja tarkkailla, että "ei kai se taas iske" ja silloin se ainakin iskee. Sympaattinen hermosto ei tottele tahtoa vaan reagoi siihen pelon ja jännityksen tunteeseen.
Olisihan tohon saatavana lääkeitäkin jotka kuulemma auttavat tosi hyvin monilla. Itse kuitenkin olen pärjännyt aika hyvin Make Up Storen Cover all red -tuotteella ja siihen päälle oikean väristä puuteria. Terveys palstalla on aika reippaasti lisää kohtalontovereita, siellä huomaa miten yleinen ongelma on ;) Tsemppiä sinulle!
Ihan kuin mä olisin itse kirjottanut.
Mulla esiintyy punastelua päivittäin. Pahimpia tilanteita ovat just ne, kun joutuu huomion keskipisteeksi. Esimerkiksi koulussa, ruokailutilanteissa, kaupan kassalla, jne.
Mä en oo yrittänyt helpottaa punastumista millään meikeillä. Mä haluisin kasvattaa mun itseluottamusta ja itsetuntoani. Mutta se ei olekkaan niin helppoa miltä kuullostaa!