Olen tilanteessa jossa olen hieman neuvoton. Siis näkökulma voi kuulostaa pikkeavalta.
Olemme jonkin verran alle kolmikymppinen tuore pari. Olemme tunteneet vasta vähän aikaa, mutta meilla natsaa mielestäni (M) oikein hyvin.
Kumpikaan meistä ei ole ns. pinnallista liitäjä-tyyppiä. Varsinainen ongelma on tässä;
Naiseni erosi edellisestä miehestään vasta nelisen kuukautta sitten, tuo suhde oli kestänyt kolmisen vuotta, josta kaukosuhteena puolisen vuotta. Suhde oli karitunut toiseen naiseen senaikaisen miehen taholta.
Olemme puhuneet tästä asiasta jonkin verran, ja ymmerärrettävistä syistä naisella on luottamuspula miehiä kohtaan. Vastaavasti itsekään en ole kauhean luottavainen naisia kohtaan, koska olen saanut lapiokaupalla sontaa naamalle itsekin.
Siispä voisitteko kertoa asiallisia kommentteja aiheesta, jos olette olleet samassa tilanteessa ,koska me molemmat kuitenkin haluamme olla toistemme seurassa. Asiaa ei helpota se, että tyttöystäväni on saanut viime aikoina viestejä exältään kuulumisten kyselyjen muodossa.
Olisiko järkevämpää laittaa homma jäähylle toistaiseksi? Kun toisaalta on alakanut tuntua itsestä siltä että tässä saa itse siipeensä vielä karvaasti, monesti kun tahtoo lyödä ns. juoksuaika aina päälle pidemmän suhteen jälkeen.
Olemme jonkin verran alle kolmikymppinen tuore pari. Olemme tunteneet vasta vähän aikaa, mutta meilla natsaa mielestäni (M) oikein hyvin.
Kumpikaan meistä ei ole ns. pinnallista liitäjä-tyyppiä. Varsinainen ongelma on tässä;
Naiseni erosi edellisestä miehestään vasta nelisen kuukautta sitten, tuo suhde oli kestänyt kolmisen vuotta, josta kaukosuhteena puolisen vuotta. Suhde oli karitunut toiseen naiseen senaikaisen miehen taholta.
Olemme puhuneet tästä asiasta jonkin verran, ja ymmerärrettävistä syistä naisella on luottamuspula miehiä kohtaan. Vastaavasti itsekään en ole kauhean luottavainen naisia kohtaan, koska olen saanut lapiokaupalla sontaa naamalle itsekin.
Siispä voisitteko kertoa asiallisia kommentteja aiheesta, jos olette olleet samassa tilanteessa ,koska me molemmat kuitenkin haluamme olla toistemme seurassa. Asiaa ei helpota se, että tyttöystäväni on saanut viime aikoina viestejä exältään kuulumisten kyselyjen muodossa.
Olisiko järkevämpää laittaa homma jäähylle toistaiseksi? Kun toisaalta on alakanut tuntua itsestä siltä että tässä saa itse siipeensä vielä karvaasti, monesti kun tahtoo lyödä ns. juoksuaika aina päälle pidemmän suhteen jälkeen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siinä vaiheessa kun on törmännyt ihmiseen, jonka kanssa on hyvä olla siitä huolimatta että on kaikenlaista ikävää ihan lähimenneisyydessä. Ei ole mitään standardiaikamäärää, jonka voisi sanoa.
Oleellista on kuitenkin, että tiedostaa ainakin osan mahdollisista ongelmista, jotka ovat todennäköisesti tulossa, jolloin niihin johtavia syitä voi ennakoida/välttää, ja näin kokea olevansa enemmän tilanteen herra. Tässä elämässä ei ole mikään varmaa, erityisesti ei mikään mihin liittyvät toiset ihmiset. Mikä tahansa suhde, joka on alkanut loistavien olosuhteiden alla, saattaa päättyä. Mikä tahansa suhde, joka on alkanut huonojen olosuhteiden alla, voi jatkua kunnes kuolema erottaa. Jos toinen ihminen tuntuu siltä, että katuisi jälkeenpäin jos ei edes kokeilisi, niin miksi ei kokeilisi? Voi tietysti joutua katumaan kokeiluaankin, mutta sittenpähän tietää, ei tarvitse jälkeenpäin jossitella.
Samaa mietin minäkin, jonkinaikaa seurustelleena alle puolivuotta sitten eronneena pidemmästä suhteesta..vaikeaa tietää..ihanaa oli aluksi, mutta nyt alkaa tuntumaan siltä että liekki ois ns. sammunut..ja mietityttää kovasti mihin tästä ollaan matkalla..
Vaikeaa, vaikeaa...;(
Olen ehkä hörhö, kun sanon etten usko aikaan.
En usko ajan existentialistiseen olemassaoloon.
Mutta siitä minun ei pitänyt kertoa.
Itse nimittäin seurustelin vakavasti kun tapasin nykyiseni. En ole pettäjä-tyyppiä, elin vain tuolloi hyvin avoimessa suhteessa. Nykyinenkin puolisoni seurusteli, kun tapasimme.
Siitä lähtien, kun tapasimme ja tutustuimme nykyiseni kanssa, olemme olleet yhdessä; ajassa määriteltynä menee siis miinuspuolelle suhteen loppumisen jälkeen (eli ennen sen päättymistä) kun seuraava suhde on alkanut.
Ajattelin vain kertoa, että näinkin voi käydä.
Todellista aikarajaa ei siis ole, kalenteriaikaan viitaten.