Vapaa-ajan osallistuminen 2017
https://www.stat.fi/til/vpa/2017/vpa_2017_2018-08-30_fi.pdf
Esimerkiksi muutamia poimintoja:
- Yhdistystoimintaan osallistui 54 prosenttia kymmenen vuotta
täyttäneestä väestöstä vuonna 2017.
- Osallistumisen taso ei ole 1980-luvun alusta juuri muuttunut.
- Vapaaehtoistyötä oli tehnyt 28 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä
väestöstä.
- Eniten vapaaehtoistyötä tekivät 35–44-vuotiaat, joista 37
prosenttia oli osallistunut vapaaehtoistyöhön.
Yksi sektori 3. sektorin laajassa kentässä on sosiaali- ja terveysjärjestöt. Ne tekevät yleensä kohdennettua auttamistyötä ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöllä.
"SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.
SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa rohkea vaikuttaja ja asiantuntija. Sijoitukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat pitkäjänteisiä yhteisiä päätöksiä, joiden toteuttamisessa järjestöillä tulee olla vahva rooli.
Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on
1,3 miljoonaa jäsentä
0,5 miljoonaa vapaaehtoista
260 000 vertaistukijaa
50 000 ammattilaista"
https://www.soste.fi/
https://www.stat.fi/til/vpa/2017/vpa_2017_2018-08-30_fi.pdf
Esimerkiksi muutamia poimintoja:
- Yhdistystoimintaan osallistui 54 prosenttia kymmenen vuotta
täyttäneestä väestöstä vuonna 2017.
- Osallistumisen taso ei ole 1980-luvun alusta juuri muuttunut.
- Vapaaehtoistyötä oli tehnyt 28 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä
väestöstä.
- Eniten vapaaehtoistyötä tekivät 35–44-vuotiaat, joista 37
prosenttia oli osallistunut vapaaehtoistyöhön.
Yksi sektori 3. sektorin laajassa kentässä on sosiaali- ja terveysjärjestöt. Ne tekevät yleensä kohdennettua auttamistyötä ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyöllä.
"SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä sekä useita kymmeniä muita toimijoita.
SOSTE on yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa rohkea vaikuttaja ja asiantuntija. Sijoitukset hyvinvointiin ja terveyteen ovat pitkäjänteisiä yhteisiä päätöksiä, joiden toteuttamisessa järjestöillä tulee olla vahva rooli.
Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on
1,3 miljoonaa jäsentä
0,5 miljoonaa vapaaehtoista
260 000 vertaistukijaa
50 000 ammattilaista"
https://www.soste.fi/
Vastaukset 152
Vanhimmat
Antivaparimme riemuitsee, kun 20 kansalaisjärjestön valtiontukea vuodelle 2019 on uhattu vähentää. Asiaa ei ole vielä eduskunnassa kuulutettu.
Onko 20 järjestön joukossa noita soste-järjestöjä? Itse asiassa en ole missään nähnyt listaa järjestöistä.
Kyllä, kaikki jotka saavat STEA-rahoitusta, mutta jotta kompensaatiota on luvattu budjetissa..
Osallistuminen vapareiden toimintaan on sen sijaan voimakkaassa laskussa. Se on hyvä, sillä aika kannattaa käyttää vaparihölmöilyn sijaan hyödylliseen ja tarpeelliseen toimintaan.
Sekulaari, ei-uskonnollinen järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on Suomessa laajaa. Kyse on "hyvän tekemisestä".
Kun ev.-lut. kirkko nyt mainostaa tekemisiään mm. seurakuntavaaleihin ja niiden ehdokashankintaan liittyen, on perusteltua nostaa esiin uskonnollisesti sitoutumattomien kansalaisjärjestöjen, ns. 3. sektorin tärkeää roolia Suomessa.
Mainittakoon, että niiden kokouksissa jo 15-vuotiaat jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon. Jäseninä voi vaikuttaa mm. syyskokouksissa. Vapaaehtoistyötä voi tehdä ilman jäsenyyttäkin.
Vastoin nimimerkin "EroaVapareista" toivetta voikin liittyä jäseneksi: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Mukaan vaan!
Kirkko jallittaa mediaa.
Ai sinustakin on tullut näitä valemediaan uskovia hörhöjä. Toisaalta olihan takavuosina vaparien ja MV:n näppärä yhteispeli, joten ei sinun liikkeissäsi ole mitään yllättävää.
Kerrohan tarkemmin tuosta "yhteispelistä".
Tämä on varsin erikoinen väite, koska MV on levittänyt valheita Petri Karismasta hänen ollessaan liiton puheenjohtaja.
"Hyvään tekemistä" ylikorostetaan suhteessa 3. sektorin toimintoihin kokonaisuudessaan. Media ei kuvaa järjestöjen hyvän tekemistä riittävästi.
Siksi sekulaaria esiin!
Myös Kepan jäsenjärjestöt tekevät tärkeää työtä.
Samoin Allianssin jäseninä olevista nuorisojärjestöitä suurin osa.
Nyt on ehdokashankinta monien kansalaisjärjestöjen syyskokouksia ajatellen. Yhdistysten halllituksiin tarvitaan jäseniä.
Jokos se kirkon ehdokaskampanja loppui?
Ehdokasasettelu on päättynyt 17.9.2018
Ennakkoäänestys 6.-10.11.2018
Vaalipäivä 18.11.2018
Saa nähdä, yrittävätkö vetää oppilaitoksia mukaan. Mainontaan.
Viime kerralla jopa OHP:n suosituksesta. Nyt sitä ei ole nähty.
Taisi lässähtää lopussa, kun ehdokkaiden määrä väheni kymmenkunta prosenttia viime kerrasta. Miten käynee äänestysprosentin.
Kirkon "hyvän tekemisestä" lässytettiin täälläkin, hyvän uutisen jälkkeisessä keskusteluketjussa: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005848185.html
Syksy on yhdistyksissä syyskokousten aikaa (yllätys?;-), mikä tarkoittaa yleistä kokousta, jossa hyväksytään ensi vuoden toimintasuunnitelma sekä valitaaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallitus. Vielä ehtii liittyä ja siten mennä vaikuttamaan tulevaan toimintaan.
ps. Tämä koskee myös vapaa-ajattelijayhdistyksiä :-)
Vapaa-ajattelijain osallistuminen sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa on suositeltavaa. Myös vapaaehtoinen kriisiaputoiminta on mahdollista, ja vaativaa.
Kyllä monissa vapaa-ajattelijain yhdistyksisä kaivattaisiin nyt ihan omaan yhdistykseen uusia ihmisiä hallituksen jäseniksi. Mutta tätä ei tarvitse näähdä vastakkaisena muiden yhdistysten kanssa. Molempi parempi.
Olisi varmaan ihan suositeltavaa, että vapaa-ajattelija-aktiivi toimisi ainakin yhdessä muussakin järjestössä. Niistä voi myös oppia jotain, myös vaparitoimintaan virikkeeksi.
Ja myös jossain puolueessa toimiminen niin, että edistää myös vapaa-ajattelijain agendaa puolueessa, on suositeltavaa. Puoluetoiminnan vaihtoehtona voi olla kansanedustajaehdokkaan tukiryhmään osallistuminen. Niihin otetaan usein myös sitooutumattomia. Vapaa-ajattelija tietekin testaa tarkoin, ketä ehdokasta kannattaa tukea.
Sekulaari toiminta Suomessa ei ole vain vapaa-ajattelijain yhdistysten varassa. Eikä vaparit sitä haluakaan, koska vaparit haluavat yhteistyötä ja työnjakoa. Ei ole järkeä - kirkon tavoin - yrittää hääriä joka asiasas.
Hyvä huomio, laajennus kokonaiskuvaan.
Antivapari raivoaa asiattomasti erityisesti vapaa-ajattelijoita vastaan. Julkilausuttu tarkoituksensa on koettaa vahingoittaa vapaa-ajattelijain toimintaa niin paljon kuin mahdollista. Se selittää käytöstä.
Onpas paljon "vapareita" eli vapaaehtoistyöntekijöitä!
Sekulaarin yhteiskunnan kannalta tosi tärkeää. Ehkäisee kirkon propagandaa, oman osuutensa paisuttelua.
Vaparit ovat mukana muussakin vaparitoiminnasa kuin vapareiden vaparitoiminnassa.
Kirkon propagandakoneisto ratsastaa kirkon "hyvätekeväisyydellä", vaikka sekulaarin kansalaisjärjestökentän toiminta ja vapaaehtoistyö on pajon laajempaa ja usein hyvin kohdennettua (esim. soste:n diagnoosipohjaiset järjestöt ym ym).
Diakoniasäätiö jakoi 1,36 miljoonaa. Euroa. Alle 900 kohdetta. Kirkollisverotuotto 900 miljoonaa.
Sivun 93 tiedot olennaisia. Miten mukaan kansalaistoimintaan?
https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf
Kirkon tiedotus omista touhuistaan on niin laajaa, että sekulaari kanalaistoiminta tuntuu joskus jäävän sen varjoon, vaikka tosiasiallisesti on paljon laajempaa.
Esim. Suomen punaisen ristin (SPR) ja Setlementtiliiton toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Samoin Soste.fi jäsenjärjestöjen kohdalla yleisesti.
Medialta voisi kysyä ja se voisi kysyä itseltään, tulevatko järjestöjen toiminnot ja niiden valtava vapaaehtoistoiminta esiin arvoisellaan tavalla. Mielestäni ei tule. Järjestöt "tekevät hyvää", mutta monella kirkollisveroa maksavalla ei-uskovalla on median tuella mielessään, miten "kirkko tekee hyvää".
Kirkollisverosta säästyneen summan voi antaa hyväntekeväisyyteen, joka on järjestöjen kautta monin veroin tehokkaampaa ja niin halutessaan kohdennetumpaa.
Esim. sostella on iso joukko diagnoosipohjaista järjestöjä, joissa tuotetan sekä ammatillista että vertaistukea. "Elimellisesti hyvää joulua" -laulusta voi laskea, mihin kaikkiin tukea voi tarvita.
Laulussa Jope Ruonansuu käy tosiaan läpi kaikki elimet, jotka ovat toinen toistaan tärkeämpiä (ainakin jos tulee vikaa). Iso apu kun auttaja osaa.
Olennaista on huomata, että Vapaa-ajattelijat eivät yritä järjestää kaikkea mahdollista, vaan jättävät muille sekulaareille järjestöille monien tärkeiden palvelujen järjestämisen. Kirkko sen sijaan yrittää kaikkea ("hyvää"), vaikkei rahkeet riitäkään.
Voi sanoa, että kirkon touhuissa oon puoskaroinnin makua, kun mainostaa tekevänsä kaikkea hyvää kaikille kaikkialla (päiväkodit, oppilaitokset, armeija jne. jne.)
Eipä unohdeta kulttuuri- ja taideyhdistyksiä eikä kotiseutuyhdistyksiä. Sekulaari kulttuuri on suuri "luonnonvara" Suomessa.
Kansainvälisen ystävyyden, kehityksen ja rauhan järjestöjen kirjo on myös suuri, Ks. Kepan jäsenlistaa.
Tekee hyvää, että näin monet yhdistykset tekevät uskontovapaasti niin paljon hyvää.
Ovatko vapaa-ajatelijat jotenkin listanneet ja arvottaneet näitä järjestöjä?
Koulut voisivt availla oviaan ja ikkunoitaan muuallekin kuin kirkonmaalle päin. Eli kutsua päivänavauksia pitämään sekulaarien järjestöjen edustajia.
Joillekin kouluille tosiaan ainoat vierailevat päivänavausten pitäjät ovat olleet seurakunnan edustajia. aika kapeakatseista.
Valtamedia unohtaa usein tämän toiminnan laajuuden kun se kehuskelee kirkon "hyvän tekemisellä", joka tosiasissa on paljon suppeampaa kuin sekulaaarin sektorin. Tuo kirkon ylimainostettu "hyvän tekeminen" on kuitenkin monille peruste sinnitellä kirkon jäsenenä, vaikkei sen uskotunnustusta pidäkään omanaan. Säästyneen kirkollisveron voi kuitenkin halutessaan antaa järjestöjen tehokkaaseen ja usein hyvin kohdennettuun auttamistoimintaan.
Vapaa-ajattelijat ovat fiksuja, kun eivät yritä matkia kirkkoa ja tehdä itse kaikkea "hyvää", vaan luottavat sekulaarien järjestön laajan kentän toimintaan. Yhdenvertaisuus uskonnosta ja katsomusesta riippumatta sekä katsomusvapaus teettävät työtä kyllin, ja kansainvälinen tilanne kertoo, että homma ei pääty kirkon ja valtion erottamiseen.
Tänään on Miina Sillanpään päivä JA kansalaistoiminnan päivä. Liputuspäivä. Sekulaarilla kansalaistoiminnalla on tärkeä merkitys sekulaarille kansalaisyhteiskunnalle.
Kuinkahan hyvin kouluissa ja muissa oppilaitoksisa käsitellään tämän teemapäivän sisältöä ja merkitystä. Epäilen että ei yhtä hyvin kuin joitakin uskonnollisia päiviä. Aihetta olisi.
Sekulaarien kansalaisjärjestöjen, varsinkin sosiaali- ja terveysjärjestöjen, merkitys tuli esillä eilen (1.10.) ja tänään myös Kuopion traagisten tapahtumien yhteydessä kriisitukeen liittyen.
Vapaa-ajattelijain ei tosiaan tarvitse yrittää itse tehdä "kaikkea" niin kuin kirkko koittaa hääriä, änkee ja tunkee kaikessa.
Sinä että nyt ymmärrä, että teologian opinnot nostavat teologit "kaikkien alojen erityisasiantuntijaksi" ja "ihmissiellujen insinööriksi".
Yhteistyö oli esillä myös liiton toimintaseminaarissa, jossa yhtenä alustajana henkisen tuen kysymyksissä oli Tampreen Setlementin asiantuntija.
Järjestöjen suuri määrä takaa osaamisen kohderyhmän asioissa. Tehdään sitä mitä osataan ja mihin on tarve. Kirkko koittaa hääriä joka puolella teologin opinnoilla.
Miina Siullanpään päivä on samalla kansalaistoiminnan päivä. Ei meillä koulussa taidettu pukahtaakaan jostain Miina Sillanpäästä.
Vapaa-ajattelijat eivät aseta omaa yhdistystää ja muita, sekulaareja yhdistyksiä vastakkain. Vaparina voi myös oppia eväitä vaparitoimintaan toimimalla muissakin yhdistyksissä.
Tämä on suomalainen kansallisaarre tämä järjetöverkosto. Tärkeä myös juuri sekulaarin kulttuurin ja elämän kannalta.
Suosittelen osallistumissa vapaa-ajattelijain lisäksi aikakin yhden muun yhdistyksen toimintaan. Se voi aintaa virikkeitää vuorovaikutuskeen puolin ja toisin. Meistä on moneksi.
Ja jos olet toiminut muualla, toimi edelleen, mutta tule sen lisäksi mukaan vapareihin: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Monien kirkon touhujen sekulaari vaihtoehto ei ole vapareilta, vaan joltain muuta sekulaarilta kansalaisjärjestöltä.
Sosiaali- ja terveysjärjestjen lisäksi myös nuoriso- ja eläkeläisjärjestöt tekevät arvokasta työtä.
Kansainvälisyydesta ja kehitystyöstä kiinnostuneilla on myös kymmeniä järjestöjä valittavanaan. Useampiakin. Ks. Fingo. Tulee sanoista Fin ja NGO eli non- governmental organizations.
Sekulaarien järjestöjen auttamis- ja vapaaehtoistoiminnasta ei ole tarpeeksi tietoa.
No, muistetaan levittää sitä. Ja muistetaan, että järjestöt organisoivat jaa aktivoivat mys vapaehtoistoimintaa ja vertaistoimintaa.
Sekä vertaistukea että ammatillista apua ja neuvontaa löytyy usein hyvin kohdennettuna sekulaarien sosiaali- ja terveysjärjestöjen kautta. Myös mielenterveyspalveluja.
Ja yksi esimerkki kohdennetussta tuesta on Uskontojen uhrien tuki UUT. Siitä muuten on ma 17.2. klo 18.00 keskustelutilaisuus Helsingin vaparien VAbaarissa Dublinerissa.
Oli hyvää keskustelua VAbaarissa. Hienoa, että tukiryhmiä löytyy mylös Oulussa ja Rovaniemellä.
Ns. kolmannen sektorin toiminta on tärkeää. Hienoa että Soste tukee, edistää laajemminkin yhdistyskentän toimintaa.
Ei valitella, vaan pidetään tätä puolta itse esillä. Se myös infoaa ihmisille apua.
Niin, voihan olla, että joltain osin vaakäytössä. Kuten myös esim. Pro-Seremonioiden puhujat. Tai kuten ET on koulussa vielä vajaakääytössä .
Pitääpä liittyä ihan jäseneksi. Sekulaarit järjestöt tekevät niin paljon hyvää!
Sekulaarit järjestöt tekevän enemmän ja monipuolisemmn vyvää, kuin "hyvän tkemekistään" ylimitoitetusti markkinoiva kirkko. Diakoniasäätiön kirkollisverotuottoon verrattuna promilleluokan avustuksetkin perustuvat muualta saatuun tukeen, ei kirkolllisverorahojen jakooon.
Korjaus: Sekulaarit järjestöt tekevän enemmän ja monipuolisemmn hyvää...
Tällaista va-liiton ohjelmaan? Terveydenhoidossa, erityisesti kunnan ja kuntainyhtymien sairaaloissa pitää turvata henkisen tuen ammattilaisten palvelujen riittävyys. Tarvitaan psykologeja, psykiatrisia sairaanhoitajia sekä sosiaalihoitajia. Myös sairaanhoitajien ja lähihoitajien työn ja vakanssien mitoitus tulee nostaa sellaiseksi, että hoitajilla aikaa keskustella potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Lisäksi kuntien tulee organisoida vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä järjestöjen kanssa erityisesti yksinäisten kroonikoiden ja saattohoitoon siirtyvien tueksi. Yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää myös kuntien johdolla tapahtuvassa kriisityössä.
Myös suljetuissa ympäristöissä, kuten puolustusvoimissa ja vankiloissa tulee turvata sekulaari henkinen tuki. Nojautumisesta sotilas- ja vankilapappeihin on aika luopua. Lääketieteellisen ja psykologisen avun lisäksi puolustusvoimiin tulee alkaa pestata sekulaareja henkisen tuen ammattilaisia.
Tämä liittyy henkisen tuen resurssointiin. Hyvin liittyykin. Kansalaisjärjestötoiminnalla on tietenkin paljon laajemikin merkitys.
Vapaa-ajattelijain lähtökohtana sekulaarien palvelujen turvaamisesa on yhteistyö ja verkostoituminen.
Asiaan liittyen Kansalaisareenan sivuilta: "Suomalaiset ovat aktiivisia vapaaehtoistyön tekijöitä. Vapaaehtoistyö Suomessa 2018 -tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista osallistuu säännöllisesti vapaaehtoistyöhön.
Valtakunnallisten kartoitusten ansiosta tiedämme hyvin, millaiseen toimintaan suomalaiset osallistuvat ja miten osallistuminen jakaantuu ammattiryhmittäin. Vuonna 2018 kärjessä olivat vapaaehtoistoiminta lasten ja nuorten parissa sekä liikunnassa ja urheilussa. Tiedämme myös, että joka kolmas suomalainen haluaa tehdä vapaaehtoistyötä nykyistä enemmän.
Yksi tärkeä asia jää kuitenkin pimentoon: miksi vapaaehtoistoimintaan osallistutaan? Ja miksi niin moni haluaisi tehdä sitä nykyistä enemmän?
Vapaaehtoistoiminnan puoleensavetävyys ei yllätä – sen hyödyt tunnetaan hyvin. Vapaaehtoiset kokevat esimerkiksi saavansa toiminnasta useita tärkeitä taitoja, joista on hyötyä myös omassa arjessa, työelämässä ja opinnoissa."
Kolmannen sektorin rooli on tärkeä yhteiskunnassa, ja siihen liittyy laaja vapaaehtoistoiminta samoin kuin ammatillinen toiminta.
Kysyin Helsingin kaupungin Helsinki-avun johtajalta Tiina Hörköltä järjestöjen roolista, ja hän vastasi ystävällisesti seuraavaa: "Moni järjestö on mukana ja moni on myös tulossa. Tästä tiedotamme myöhemmin lisää kun saamme yhteistyökuviot selviksi."
Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomilla järjestöillä on toki muitakin auttamistoimintoja kuin tässä yhteydessä tarkoitetut. Hyvä että tässä kaupungin koordinoimassa toiminnassa ovat mukana sekä järjestöt että seurakunnat.
Hyvä että tämä tulli selvennettyä, kun antivapri oli jo täällä foorumilla hekumoinut onnessaan siitä, että yhdssä kirjoituksssa oli mainittu kaupungin koordinoinnin lisäksi vain seurakunta.
Kun eroaa kirkosta voi ajatuksellisesti siirtyä sekulaarille kolmannelle sektorille, kansalaisjärjestöjen ja sekulaarin kansalaisyhteiskunnan pariin.
Verkostoituminen! Työnjako. Verkostoituminen on voimaa ja hyötyä.
Kolmannen sektorin sosiaali-ja terveysjärjestöjen sekä nuoriso-, kulttuuri.- ja urheilujärjestöjen rahoitus tuleee suurelta osin STEA:lta. Rahoitus on vaarassa laskea huomattavasti, koska pelituotto on rajoittamistoimintojen vuosi pienentymässä huomattavasti.
Hyvä että YLE on hieman parantanut tapojaan ja alkanut tehdä juttuja eri järjestöjen toiminnasta koronaepiudemian aikana. Tähään haastateltiin SPR:n työntekijää. Joku päivä sitten Ensi-kotien liiton edustajaa jne. Myöös Mieelenterveysseuraa jne.
Vapaa-ajattelijat vat osa maallisten järjestöjeen laajaa kentää ja työnjakoa. Vapaa-ajattelijain ei tarvitse yrittää tehdä ja hyöriä joka asiassa, koska työnjako on keksitty. Kansalaisina vapaa-ajattelijat kuitenkin voivät tehdä vapaaehtoistyötä monessa järjestössä rinnakkain, ja tiedänkin SPR:n koulutettuina kriisityöntekijänä toimivia vapaa-ajattelijoita.
Koska media ottaa uskontojournalismin rinnalle kansalaisjärjestöjournalismin? Unohdettu kansalaisyhteiskunta?
Vapaa-ajattelija - toimi jossain toisessakin järjestlsäää ja kerro kokemuksisasi va-yhdistyksessä. Kun moni tekee niin, saamme virikkeitä.
KOLMANNEN SEKTORIN JÄRJESTÖJEN TÄRKEÄ MERKITYS SUOMALAISSA YHTEISKUNNASSA ON TULLUT HYVIN ESIIN KORONAKEVÄÄN AIKANA.
Mitä jos kirkko lopettaisi toimintansa? Järjestöt hoitaisivat sosiaalisen työn.
Juuri näin. Mutta ei tässä kukaan ole kirkon toimintaa lopettamassa, vaan ainoastaan sen kohtuuttoman suosimisen, julkisoikeudellisen erityisaseman. Tervetuloa samalle viivalla järjestöjen kanssa.
Kansalaisjärjestökentään laajuus ja monimuoisuus on rikkaus, mutta samalla tiedotuksellisesti haaste, koska sen kokonaismeerkitys ei nouse esiin, vaan saattaa jäädä evl kirkon ylivirittyneen mediamarkkinoinnin varjoon.
Onhan järjestöillä kuitenkin hyviä yhteenliittymiä, kuten soste, allianssi, fingo...
Myös kulttuurijärjestöillä on omia liittojaan. Mutta kaikki eivät niihin kuulu. Tässä koko kenttää https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/jarjestohakemisto/
Tämä kokonaisuus ja sen eri alat ovat liian vähän esillä mediassa. Itse asia on kuitenkin olemassa, sillä suomalaiset paljolti kuuluvat moniinkin järjestöihin, kertoi media tai ei. Mutta nuoret eivät aina osaa hakeutua, vaikka jo "pitäisi". Siksikin median harjoittama "väheksyntä" vaikuttaa nuoriso-ongelmaa ruokkivasti.
Mihin perusstuu väite kirkon suosimisesta ja kansalaisjärjestöjen syjimisestä mediassa?
Kun kirkon jäsenmäärä ja asema yhteiskunnassa heikkenee, sekulaarien kansalaisjärjestöjen asema ja rooli vahvistuu. Toivottavasti järjestöt saavat myös uusia jäseniä ja vapaaehtoistoimijoita. Aika monissa järjestöissä ilmeneee jäsenkunnan tai aktiivien ikääntymistä, siis keski-iän nousua.
Tämän sekulaarin toiminnan syytäkin olla laajaa, kun kirkon asema heikkenee.
Aivan, pelkkä julkinen sektori ei riitä, vaan tarvitaan kolmannen sektorin toimintaa.
Ylikoski: Kansainvälisen ystävyyden, kehityksen ja rauhan järjestöjen kirjo on myös suuri, Ks. Kepan jäsenlistaa
Lista on tehty vapaa-ajattelijoiden anarkistiviiteryhmän mukaan rauhan ja sosialismin puolesta narsismia vatsaan
Ks. Sosten jäsenlista, Kultin jäsenlista, Kepan jäsenlista, allianssin jäsenlista...
Kannattaaa tutustua ja ottaa omansa. Vaikka useampikin. Saat myös itse, kun annat.
Useimmat suomalaiset kuuluvat useampaan kuin yhteen kansalaisjärjestöön tai seuraan. Niissä voi oppia ja saada vinkkejä myös yhdeltä yhteistykseltä toiseen.
Heille, jotka jättävät evl seurakuntaelämän taakseen, on hyvä tarjota sekulaareja vaihtoehtoja esimerkiksi vapaaehtoistyöhön ja toisaalta myös tarvittaessa avun antajiksi.
Monet uskovat, kuuluivatpa evl tai muuhun seurakuntaan, tekevät vapaaehtoistyötä ja kuuluvat ja/tai tukevat sekulaareja järjestöjä. Joten ei mitään uutta auringon alla.
Ja muiden joukossa varteen otettava vaihtoehto on tietysti vapaa-ajattelijat. Oman maakunnan yhdistys..
Tutustu kymmeniin tai satoihin erilaisiin yhdistyksiin. Löydä omasi.
Niin, kyllähän useimmilla jotain kremppaa pukkaa, joten kannattaa tutustua ajoissa oman "alan" järjestöjen palveluihin.
Positiivisuus edellä. Myönteinen vaihtoehto tarjolla. Liity. toimi, vaikuta.
Rahoitus olisi hyvä vakiinnuttanut rahapelituottojen suhdantrista erilliseksi.
Antivapri iloitsee jokaisesta kirkollisesta liikahduksesta . Hassua.
Kirkko koittaa pitää kiinni ylisuuresta jäsenpohjastaan mielikuvamarkkinoinnilla, jolla se "päivittäisi" laajan sekulaarien järjestön kentän ja verkoston. Median tehtävänä kuuluisi olla järjestöjen toiminnan esilletuonti.
Sekulaari joulumieli pitää arvossa sekulaareja järjestöjä.
Tärkeitä huomautuksia kun joulukuu oli kirkon markkinoinnin ja mainonnan ydinaikaa.
Tosi tärkeää tuoda esiin jouluna. Tukee myös kirkosta eroamista. Sekulaaria hyvän tekemistä.
Yhtenä mahdollisuutena hyvän tekemiseen ihmisille on vapaa-ajattelijsin toiminta. Tue. Liity.
Tämä on tärkeä ja arvokas asia, jota kirkon puolustajat koittavat piilottaa.
Niin, osa kirkosta eroamista pohtivat miettivät juuri, että väheneekö hyvän tekeminen, jos ei maksa kirkollisveroa, mutta että jotta tosiaan, näitä sekulaareja järjestöjä ja hyvän tekemisen mahdollisuuksia on vaikka millä mitalla.
Tämä piiloon. Rahat kirkolle.
Kirkon propaganda hyväntekeväisyydestä on sikäli harhaanjohtavaa, että se ensinnäkin liioittelee sen osuutta kirkon budjetissa ja toisaalta ei vahingossakaan tuo esiin, että laajempaa ja monipuolisempaa ja kohdennetumpaa hyvän tekemistä toteutetaan sekulaarien järjestöjen toimesta.
Jouluun on liitetty hyvätekeväisyyden markkinointia, ja mikä siinä, sekulaareja joulun hyväntekeväisyyden kanavia ja kohteita on paljon tarjolla. Kirkon voi korvata kansalaisjjärjestöillä.
Sekulaari hyväntekeväisyys ei tule esiin mediassa riittävästi.
Kansalaisjärjestötoiminta jo 1800- luvun lopulla loi itsenäistymisen edellytykset.
Olen kuukausilahjoittaja ja kirkollisverojen kuukausizäästäjä.
Olen antanut tukea eri järjestöille, ja siihen antaa lisämahdollisuuksia kun en maksa kirkollisveroa.
Onko laajempaa kuin kirkon toiminta? Eikös järjestöjä ole tosin paljon.
Järjestöt yhteensä lukien toimivat paljon laajemmin ja monipuolisemmin. Selvä se.
"- Eniten vapaaehtoistyötä tekivät 35–44-vuotiaat, joista 37
prosenttia oli osallistunut vapaaehtoistyöhön."
Saman ikäiset ovat myös vähiten kirkon touhuissa.
Monille ihmisille joulukuussa annetaan hyväntekeväisyyteen. Sekulaareja kohteita järjestöjen kautta. Tai itse järjestö.
Onko kirkon tiedotuzkoneisto kuitenkin vahvempi?
Niin, vapaa-ajattelijat kannattavat kirkon vastapainoksi koko sekulaaria kansslaisjärjestökenttää.
Kirkko yrittää tehdä "kaikkea", kun itse uskonto ei vedä. Vapaa-ajattelijain ei tarvitse yrittää tehdä "kaikkea" sekulaaria, sillä suomessa on laaja ei-uskonnollisten, katsomuksellisesti neutraalien kansalaisjärjestöjen kirjo. Toisaalta muut järjestöt eivät tee sitä, mikä on Vapaa-jattelijain toiminta-ajatus, "missio" ja "visio".
Kirkosta éronneele seurakunnan toimintaan osalliztuneellw löytyy jostain järjestöjä uusi toimintaympäristö hyvän tekemiseen ja ihmisten tapaamiseen.
Joillain kirkollisilla on vaikea tajuta, että vaparien ei tarvitse tehdä kaikkia toisin kuolinhetkellä kirkon pitää yrittää..
Oho. Freudilainen lipsahdus. Piti olla: toisin kuin..
Vielä kerran: Vapaa-ajattelijat ei koita tehdä kaikkea sekulaarisuuden nimissä, vaan luottaa muihin järjestöihin, ja keskittyy omaan agendaansa, joka sekään ei ole aivan kapea: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/12/08/tavoitteet-ja-strategia-2020-2023/
Vaihtoehtoja seurakuntatoiminnalle on runsaasti. Samoin hyväntekeväisyyden mahdollisuuksia.
Tärkeä tieto. Todella laajaa ja monipuolista. Toki vapaaehtoisia kaivataan moneen.
Peruspointti: vaparien ei tarvi tehdä kaikkea mitä kirkko häärää.
Sekulaareilla järjestöillä verkostoja sekä työnjakoa. Kirkko yrittää hääriä ja tehdä kaikkea.
Sekulaari kansalaistoiminta on kaikkiaan paljon laajempaa kuin kirkollinen vapaaehtoistyö.
Seurakunta-aktiivi, jota seura alkaa ahdistaa, voi etsiä uutta seuraa maallisista seuroista ja yhdistyksistä.
Ei meillä lasketa, mutta kyllä media vähättelee tätä js ylikorostaa kirkkoa.
Yhteistyö ja yhteisöllisyys tärkeä asia, jota näinä aikoina on hyvä tietoisesti vahvistaa.
Kirkosta eronneille on valinnan varaa.
Suomibon tuhansien yhdistysten maa.
Kirkosta eroamisen kunniaksi voisi liittyä ka salaisjärjestöön tai tukea rahallisesti jotai n.
Kirkosta eroajille on tarjolla kaikenlaista muuta aktiviteettia ja rahan lahjoittsmiskohteita.
Tämä on viisi vuotta vanha juttu. Mikä muuttunut, mikä ennallaan?
Toisaalta, kaikki järjestöt kaipaavat jäseniä ja vapaaehtoistoimijoita.
Voi erota kirkosta ja sen toiminnoistakin, ja silti tekemistä löytyy. Yllin kyllin.
Viisi vuotta... järjestöt toivovat jäseniä
Haasteita vapaaehtoisten saamisessa.