Historian ensimmäinen selitys, valonnopeuden vakio

Maxwellin yhtälöt perustuvat havantoihin joiden pohjalta Maxwell kaavansa kehitteli.

Ei mikään tapahtuma avaruudessa perustu ihmisen kehittämiin matemaattisiin kaavoihin.

Vai onko ihmiset jumalia jotka määräävät tapahtumien kulun avaruudessa kaavojensa avulla?!?

😂😂😂

😃

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Maxwellin yhtälöt perustuvat havantoihin joiden pohjalta Maxwell kaavansa kehitteli.

Ei mikään tapahtuma avaruudessa perustu ihmisen kehittämiin matemaattisiin kaavoihin.

Vai onko ihmiset jumalia jotka määräävät tapahtumien kulun avaruudessa kaavojensa avulla?!?

😂😂😂

😃

Lue lisää

Kerrohan omin sanoin niistä Maxwellin havainnoista.

agnoskepo kirjoitti:

Kerrohan omin sanoin niistä Maxwellin havainnoista.

Oletko sitä mieltä että joku henkiolento antoi kaavat Maxwellille?

😃

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Maxwellin yhtälöt perustuvat havantoihin joiden pohjalta Maxwell kaavansa kehitteli.

Ei mikään tapahtuma avaruudessa perustu ihmisen kehittämiin matemaattisiin kaavoihin.

Vai onko ihmiset jumalia jotka määräävät tapahtumien kulun avaruudessa kaavojensa avulla?!?

😂😂😂

😃

Lue lisää

"Ei mikään tapahtuma avaruudessa perustu ihmisen kehittämiin matemaattisiin kaavoihin."
Kun sanotaan, että jokin, esimerkiksi valon nopeuden vakioisuus, "perustuu Maxwellin yhtälöihin", ei tietenkään tarkoiteta itse asian johtuvan siitä, että Maxwell muotoili ne yhtälöt.
Vaan siitä, että asiat ovat niin kuin ne yhtälöt ilmaisevat. Siis siitä, että sähkö- ja magneettikentät muodostuvat virtojen ja varausten ympärille Maxwellin teorian mukaisina.

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Maxwellin yhtälöt perustuvat havantoihin joiden pohjalta Maxwell kaavansa kehitteli.

Ei mikään tapahtuma avaruudessa perustu ihmisen kehittämiin matemaattisiin kaavoihin.

Vai onko ihmiset jumalia jotka määräävät tapahtumien kulun avaruudessa kaavojensa avulla?!?

😂😂😂

😃

Lue lisää

Sinulle pierukin on Jumala.

😂😂😂

😃

”Yleinen suhteellisuusteoria selittää miksi valonnopeus on vakio.”

Ei selitä. Se on suhteellisuusteorian pohjana oleva oletus ja tästä seurannut suhteellisuusteoria sopi hyvin havaintoihin ja jopa ennusti yllättäviä havaintoja, jotka tehtiin myöhemmin.

Viime vuosisadan alussa fyysikoilla oli ongelma: koska liike on suhteellista emmekä voi tietää olemmeko paikalla vai liikummeko (ja suhteessa mihin), fysiikan lakien tulee olla riippumatta siitä olemmeko paikallaan vai liikummeko vakionopeudella. Yritykset löytää eetteri eli tyhjän tilan paikallaan oleva olemus olivat epäonnistuneet. Maxwellin sähkömagnetiikan yhtälöt olivat osoittaneet toimivuutensa ja ne riippuivat valonnopeudesta. Samoin Maxwellin yhtälöt näyttivät toimivan yhtä hyvin liikkeestä huolimatta. Fizeaun 1800 luvun lopulla olevan kokeen mukaan nesteen läpi kulkeva valonnopeus ei (juurikaan) riipu veden virtauksesta.

Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys oli, että valonnopeus on tyhjiössä vakio eikä riipu valonlähteen tai havaitsijan nopeudesta. Jotta tämä voisi pitää paikkansa, täytyi hyväksyä, että sen sijaan pituudet ja aika ovat suhteellisia. Sittemmin tämä on varmennettu useilla mittauksilla, vaikkakin mittausjärjestelyissä on ollut yksi yhteinen piirre: valonnopeus on mitattu edestakaiselle reitille. Vasta viimeaikoina on pystytty tekemään koe, joka mittaa valonnopeuden yhteen suuntaan.

Loppujen lopuksi valon vakionopeus on oletus, joka näyttää sopivan havaintoihin ja sen pohjalle rakennetut suhteellisuusteoriat ovat olleet erittäin menestyksekkäitä ennustamaan asioita. Mutta tiede harvoin todistaa mitään täysin varmasti.

Järkisyitä kirjoitti:

”Yleinen suhteellisuusteoria selittää miksi valonnopeus on vakio.”

Ei selitä. Se on suhteellisuusteorian pohjana oleva oletus ja tästä seurannut suhteellisuusteoria sopi hyvin havaintoihin ja jopa ennusti yllättäviä havaintoja, jotka tehtiin myöhemmin.

Viime vuosisadan alussa fyysikoilla oli ongelma: koska liike on suhteellista emmekä voi tietää olemmeko paikalla vai liikummeko (ja suhteessa mihin), fysiikan lakien tulee olla riippumatta siitä olemmeko paikallaan vai liikummeko vakionopeudella. Yritykset löytää eetteri eli tyhjän tilan paikallaan oleva olemus olivat epäonnistuneet. Maxwellin sähkömagnetiikan yhtälöt olivat osoittaneet toimivuutensa ja ne riippuivat valonnopeudesta. Samoin Maxwellin yhtälöt näyttivät toimivan yhtä hyvin liikkeestä huolimatta. Fizeaun 1800 luvun lopulla olevan kokeen mukaan nesteen läpi kulkeva valonnopeus ei (juurikaan) riipu veden virtauksesta.

Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys oli, että valonnopeus on tyhjiössä vakio eikä riipu valonlähteen tai havaitsijan nopeudesta. Jotta tämä voisi pitää paikkansa, täytyi hyväksyä, että sen sijaan pituudet ja aika ovat suhteellisia. Sittemmin tämä on varmennettu useilla mittauksilla, vaikkakin mittausjärjestelyissä on ollut yksi yhteinen piirre: valonnopeus on mitattu edestakaiselle reitille. Vasta viimeaikoina on pystytty tekemään koe, joka mittaa valonnopeuden yhteen suuntaan.

Loppujen lopuksi valon vakionopeus on oletus, joka näyttää sopivan havaintoihin ja sen pohjalle rakennetut suhteellisuusteoriat ovat olleet erittäin menestyksekkäitä ennustamaan asioita. Mutta tiede harvoin todistaa mitään täysin varmasti.

Lue lisää

Hyvä esitys asiasta.

Järkisyitä kirjoitti:

”Yleinen suhteellisuusteoria selittää miksi valonnopeus on vakio.”

Ei selitä. Se on suhteellisuusteorian pohjana oleva oletus ja tästä seurannut suhteellisuusteoria sopi hyvin havaintoihin ja jopa ennusti yllättäviä havaintoja, jotka tehtiin myöhemmin.

Viime vuosisadan alussa fyysikoilla oli ongelma: koska liike on suhteellista emmekä voi tietää olemmeko paikalla vai liikummeko (ja suhteessa mihin), fysiikan lakien tulee olla riippumatta siitä olemmeko paikallaan vai liikummeko vakionopeudella. Yritykset löytää eetteri eli tyhjän tilan paikallaan oleva olemus olivat epäonnistuneet. Maxwellin sähkömagnetiikan yhtälöt olivat osoittaneet toimivuutensa ja ne riippuivat valonnopeudesta. Samoin Maxwellin yhtälöt näyttivät toimivan yhtä hyvin liikkeestä huolimatta. Fizeaun 1800 luvun lopulla olevan kokeen mukaan nesteen läpi kulkeva valonnopeus ei (juurikaan) riipu veden virtauksesta.

Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys oli, että valonnopeus on tyhjiössä vakio eikä riipu valonlähteen tai havaitsijan nopeudesta. Jotta tämä voisi pitää paikkansa, täytyi hyväksyä, että sen sijaan pituudet ja aika ovat suhteellisia. Sittemmin tämä on varmennettu useilla mittauksilla, vaikkakin mittausjärjestelyissä on ollut yksi yhteinen piirre: valonnopeus on mitattu edestakaiselle reitille. Vasta viimeaikoina on pystytty tekemään koe, joka mittaa valonnopeuden yhteen suuntaan.

Loppujen lopuksi valon vakionopeus on oletus, joka näyttää sopivan havaintoihin ja sen pohjalle rakennetut suhteellisuusteoriat ovat olleet erittäin menestyksekkäitä ennustamaan asioita. Mutta tiede harvoin todistaa mitään täysin varmasti.

Lue lisää

Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys on, että valo laajenee ja laajenevan valon nopeus kiihtyy koko ajan samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat, siten että laajenevat valot vuorovaikuttaessaan toistensa kanssa, kiihdyttävät toistensa laajenemista jolloin valonnopeus on tyhjiössä vakio eikä riipu laajenevan valonlähteen tai laajenevan havaitsijan nopeudesta.

😃

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys on, että valo laajenee ja laajenevan valon nopeus kiihtyy koko ajan samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat, siten että laajenevat valot vuorovaikuttaessaan toistensa kanssa, kiihdyttävät toistensa laajenemista jolloin valonnopeus on tyhjiössä vakio eikä riipu laajenevan valonlähteen tai laajenevan havaitsijan nopeudesta.

😃

Lue lisää

Jos tarkoitat valon laajenemisella sitä, että valo hajaantuu laajemmalle alueelle, niin se ei aiheuta punasiirtymää. Fotonit vaikuttavat toistensa kanssa korkeintaan äärimmäisen herkästi, tai ei lainkaan. Selitelysi siitä, että sellainen aiheuttaisi punasiirtymää, ei pidä paikkaansa.

Kannattaisiko sinun lukea edes lukion lyhyt fysiikka?

Väärin kirjoitti:

Jos tarkoitat valon laajenemisella sitä, että valo hajaantuu laajemmalle alueelle, niin se ei aiheuta punasiirtymää. Fotonit vaikuttavat toistensa kanssa korkeintaan äärimmäisen herkästi, tai ei lainkaan. Selitelysi siitä, että sellainen aiheuttaisi punasiirtymää, ei pidä paikkaansa.

Kannattaisiko sinun lukea edes lukion lyhyt fysiikka?

Lue lisää

"Fotonit vaikuttavat toistensa kanssa korkeintaan äärimmäisen herkästi, tai ei lainkaan"

Tämä on totta.

Tilaa dominoi laajenevan valon laajenevat aallot. Meille pimeät, mutta joiden olemassa olo työntyy esiin aaltojen mukana liilkuvien rekisteröitävissä olevien fotoneiden avulla.

Lähetä yksittäisiä fotoneita kaksoisrakokokeessa ja katso miten meille pimeät valon aallot kuljettavat fotoneita.

😃

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

"Fotonit vaikuttavat toistensa kanssa korkeintaan äärimmäisen herkästi, tai ei lainkaan"

Tämä on totta.

Tilaa dominoi laajenevan valon laajenevat aallot. Meille pimeät, mutta joiden olemassa olo työntyy esiin aaltojen mukana liilkuvien rekisteröitävissä olevien fotoneiden avulla.

Lähetä yksittäisiä fotoneita kaksoisrakokokeessa ja katso miten meille pimeät valon aallot kuljettavat fotoneita.

😃

Lue lisää

"Tilaa dominoi laajenevan valon laajenevat aallot. Meille pimeät, mutta joiden olemassa olo työntyy esiin aaltojen mukana liilkuvien rekisteröitävissä olevien fotoneiden avulla."

Mitään tuollaista ei ole olemassa muualla kuin mielikuvituksessasi.

"Lähetä yksittäisiä fotoneita kaksoisrakokokeessa ja katso miten meille pimeät valon aallot kuljettavat fotoneita."

Taas on apukoululainen vauhdissa. Kaksoisrakokokeesta ei voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä. Jos molemmat raot ovat auki, syntyy yksinkertainen interferenssi yksittäsilläkin fotoneilla. Tämä on kvanttifysiikan ilmiö. Jos taas toinen rako tukitaan, mitään interferenssiä ei synny. Siellä mitään pimeän valon aaltoja ole.

jhkjhjkhk kirjoitti:

"Tilaa dominoi laajenevan valon laajenevat aallot. Meille pimeät, mutta joiden olemassa olo työntyy esiin aaltojen mukana liilkuvien rekisteröitävissä olevien fotoneiden avulla."

Mitään tuollaista ei ole olemassa muualla kuin mielikuvituksessasi.

"Lähetä yksittäisiä fotoneita kaksoisrakokokeessa ja katso miten meille pimeät valon aallot kuljettavat fotoneita."

Taas on apukoululainen vauhdissa. Kaksoisrakokokeesta ei voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä. Jos molemmat raot ovat auki, syntyy yksinkertainen interferenssi yksittäsilläkin fotoneilla. Tämä on kvanttifysiikan ilmiö. Jos taas toinen rako tukitaan, mitään interferenssiä ei synny. Siellä mitään pimeän valon aaltoja ole.

Lue lisää

"Jos molemmat raot ovat auki, syntyy yksinkertainen interferenssi yksittäsilläkin fotoneilla."

Nimenomaan syntyy koska laajenevan valon pimeät laajenevat aallot joita työntyy molemmista raoista jne.

😃

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys on, että valo laajenee ja laajenevan valon nopeus kiihtyy koko ajan samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat, siten että laajenevat valot vuorovaikuttaessaan toistensa kanssa, kiihdyttävät toistensa laajenemista jolloin valonnopeus on tyhjiössä vakio eikä riipu laajenevan valonlähteen tai laajenevan havaitsijan nopeudesta.

😃

Lue lisää

"Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys on, että valo laajenee ja laajenevan valon nopeus kiihtyy koko ajan"

Vääntäisitkö Maxwellin yhtälöt mallisi mukaiseen muotoon, niin voimme arvioida mallisi hyvyyttä.

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

"Jos molemmat raot ovat auki, syntyy yksinkertainen interferenssi yksittäsilläkin fotoneilla."

Nimenomaan syntyy koska laajenevan valon pimeät laajenevat aallot joita työntyy molemmista raoista jne.

😃

Lue lisää

"Nimenomaan syntyy koska laajenevan valon pimeät laajenevat aallot joita työntyy molemmista raoista jne."

Ei, vaan koska aalto-hiukkas duoalismi pitää paikkaansa.

hkhjhkjk kirjoitti:

"Nimenomaan syntyy koska laajenevan valon pimeät laajenevat aallot joita työntyy molemmista raoista jne."

Ei, vaan koska aalto-hiukkas duoalismi pitää paikkaansa.

Lue lisää

Itsensä kanssako se fotoni aaltoilee?!?

😂😂😂

😃

Järkisyitä kirjoitti:

"Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys on, että valo laajenee ja laajenevan valon nopeus kiihtyy koko ajan"

Vääntäisitkö Maxwellin yhtälöt mallisi mukaiseen muotoon, niin voimme arvioida mallisi hyvyyttä.

Lue lisää

En.

😃

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Itsensä kanssako se fotoni aaltoilee?!?

😂😂😂

😃

Ei tietenkään, vaan näkymättömän ja olemattoman fotonitontun kanssa!!!

😂😂😂

😃

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

"Jos molemmat raot ovat auki, syntyy yksinkertainen interferenssi yksittäsilläkin fotoneilla."

Nimenomaan syntyy koska laajenevan valon pimeät laajenevat aallot joita työntyy molemmista raoista jne.

😃

Lue lisää

Ihan normaali valo-oppi selittää asian ilman mitään pimeitä valoaaltoja ja muita aivopieruja. Etkö sinä ymmärrä edes, mitä tarkoittaa interferenssi?

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Itsensä kanssako se fotoni aaltoilee?!?

😂😂😂

😃

Itse asiassa kyllä. Se kun on samaan aikaan sekä hiukkanen että aalto.
Jos teet saman kokeen vesialtaassa, synnyttää etenevä aalto interferenssin kaksiaukkoisen esteen taakse. Ja ihan itsensä kanssa.

IhanNiin kirjoitti:

Itse asiassa kyllä. Se kun on samaan aikaan sekä hiukkanen että aalto.
Jos teet saman kokeen vesialtaassa, synnyttää etenevä aalto interferenssin kaksiaukkoisen esteen taakse. Ja ihan itsensä kanssa.

Lue lisää

Nimenomaan.

Kyse on juuri tästä!!!

Niiden kahden aukon läpi työntyy koko ajan meille pimeitä valon aaltoja!

Ei sen fotonin tarvitse itsensä kanssa aaltoilla!!!

Meille pimeät valon aallot työntyvät kahden reiän läpi ja se mitä reikien läpi työntyy, vuorovaikuttavat sen jälkeen keskenään ja näin se osa aaltoa joka yksittäistä fotonia kuljettaa, kuljettaa ykittäisen fotonin herkän ilmaisimen tietylle alueelle.

Älä sinä usko kaikkea mitä nykyfyysikot sinulle kertovat!!!

😀

EtimespaceYoutubesta999 kirjoitti:

Itsensä kanssako se fotoni aaltoilee?!?

😂😂😂

😃

Kyllä. Sähkömagnetiikkaa tutkiessaan Maxwell oivalsi, että sähkö ja magneettikentät voivat teoriassa lähteä värähtelemään keskenään ja hän havaitsi, että tuon värähtelyn etenemisnopeus on lähellä valonnopeutta. Hän siis oli keksinyt, mitä valo on.

Ei voinut oivaltaa, koska Maxwellin teoria ei käsitellyt lainkaan sinun houreitasi. Juttusi on Niuanniemi ainesta alusta loppuun. Et ymmärrä edes peruskoulufysiikkaa.

Järkisyitä kirjoitti:

”Yleinen suhteellisuusteoria selittää miksi valonnopeus on vakio.”

Ei selitä. Se on suhteellisuusteorian pohjana oleva oletus ja tästä seurannut suhteellisuusteoria sopi hyvin havaintoihin ja jopa ennusti yllättäviä havaintoja, jotka tehtiin myöhemmin.

Viime vuosisadan alussa fyysikoilla oli ongelma: koska liike on suhteellista emmekä voi tietää olemmeko paikalla vai liikummeko (ja suhteessa mihin), fysiikan lakien tulee olla riippumatta siitä olemmeko paikallaan vai liikummeko vakionopeudella. Yritykset löytää eetteri eli tyhjän tilan paikallaan oleva olemus olivat epäonnistuneet. Maxwellin sähkömagnetiikan yhtälöt olivat osoittaneet toimivuutensa ja ne riippuivat valonnopeudesta. Samoin Maxwellin yhtälöt näyttivät toimivan yhtä hyvin liikkeestä huolimatta. Fizeaun 1800 luvun lopulla olevan kokeen mukaan nesteen läpi kulkeva valonnopeus ei (juurikaan) riipu veden virtauksesta.

Ainut looginen hyvä jäljellä oleva selitys oli, että valonnopeus on tyhjiössä vakio eikä riipu valonlähteen tai havaitsijan nopeudesta. Jotta tämä voisi pitää paikkansa, täytyi hyväksyä, että sen sijaan pituudet ja aika ovat suhteellisia. Sittemmin tämä on varmennettu useilla mittauksilla, vaikkakin mittausjärjestelyissä on ollut yksi yhteinen piirre: valonnopeus on mitattu edestakaiselle reitille. Vasta viimeaikoina on pystytty tekemään koe, joka mittaa valonnopeuden yhteen suuntaan.

Loppujen lopuksi valon vakionopeus on oletus, joka näyttää sopivan havaintoihin ja sen pohjalle rakennetut suhteellisuusteoriat ovat olleet erittäin menestyksekkäitä ennustamaan asioita. Mutta tiede harvoin todistaa mitään täysin varmasti.

Lue lisää

Tuo on "kauppamiehen kirjoitus". Siitä kun poistaa aikalaisten sinällänsä hyvän ja tarpeellisen perustutkimuksen niin mitä jää jäljelle. Se jotta valonnopeus on vakio ja riippuvainen väliaineesta.

Kirjoitit itsekkin jotta tämä Fizeaun:n kokeet osoittivat valonnopeuden olevan riippumaton nesteenvirtausnopeudesta (siis vakio). Samoin kuin se on vakio tyhjiössä (kuten kirjoitit). Yleinen suhteellisuusteoria selittää miksi valonnopeus on vakio.

Onko valonnopeus Auringosta Maahan muuttunut aikojen saatossa ? Onko valokaapeleissa kulkevien valonsäteidennopeus ja taitekerroin muuttunut ja saanut tämän seurauksena tietoliikenteessä aikaan viiveitä ? Ei ole.

Valonnopeus ei ole oletus vaan fakta. Vai pystytkö muuttamaan valonnopeutta väliaineessa ? Kirjoituksessasi olet vuoroin sitä mieltä ettei valonnopeus ole vakio ja heti seuraavalla hetkellä kirjoitat jotta se on vakio (Fizeaun). Kirjoitat myös jotta valonnopeus on tyhjiössä vakio. No niinhän se on ja Yleinen suhteellisuusteoria selittää miksi se on vakio. Valonnopeus on vakio kullosessakin väliaineessa.