Nyt on korkea aika lopettaa vastikkeettomien laiskottelutukien maksaminen ja velvoittaa jokainen työtön osallistumaan maataloustöihin. Tällä tavalla työtön oppii arvostamaan kotimaista maataloutta ja alkaa ymmärtämään myös työn vaativuuden, koska joutuu itsekin kitkemään ja kääntämään peltoa.
Työttömät peltotöihin antamaan työpanoksensa
pellot.kutsuvat
18229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitä olen seurannut niin siellähän ne jo ratkoreineen pelloilla ajelevat.
KALLIIKSI käy erilaisten tuki-JULLIEN ja kokkari-kusettajien elättäminen:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/vientitakuut-kasvoivat-4-miljardista-22-5-miljardiin-risteilijoita-ei-tehtaisi-suomessa-ilman-julkista-rahoitusta/e3Uce9uf
jokaiselle löytyy kyllä jotakin työtä
niin, ettei tukia saisi ihan joutenolosta
Kelpaako oma työ, metsänhoito? 9 Euroa päivässä pystyisi kuka tahansa, esim. kuolinpesä, maksamaan eväsrahaa päivässä. Olen osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä, jonka tuotot pellon vuokrauksesta jäävät alle 900 euroa/vuosi.
Noin pienellä rahalla ja peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella ei kukaan pärjää.
Huijaat itseäsi, jos muuta väität. Siipeilemämällä suvun tai puolison asunnolla, olemalla avoliitossa gigolomaisesti, voi kyllä pärjätä hyvin pitkään. Sama pätee naisiinkin. Tiedän erään yli 80-vuotiaan naisen, joka ei ole päivääkään tehnyt palkkatyötä. Tosin onhan hänellä ollut kotityöt ja ihan yksi lapsikin. Niin että tällaista rankkaa elämää. Asunto on tullut perintönä. Ukko on sitten maksellut palkastaan muut menot.
Sehän olisi hyvä, silloin työtön saisi maataloustuet itselleen.
Maajustti töihin tai aktiivimallia .
Tukijussit oikeisiin töihin.
Maataloustuki kelan etuuksiin kuin mutkin sosiaalietuudet
Eikö työttömät voisi talven tullen määrätä aurauskepeiksi. Jokaiselle vaan heijastava pipo ja lumiauran tullen askel ojaan päin.
Näin juuri. Kaikkien ei toki tarvitse olla pelloilla. Osa voi ulkoiluttaa mummoja tai olla perkaamassa umpeen kasvaneita suo-ojia lapioiden kanssa. Ideana on että kaikki puhaltavat yhteen Suomi-neidon hiileen.
Kun jokainen tekee jotain, niin kaikkien tarvitsee tehdä vähemmän.
Miljonäääri jussit, maat vaan myyntiin jos ei ilman tukia pärjää, kummasti Ruotsissa pärjäävät ilman tukia.
Kyllä työttömätkin pärjää kun lakkautetaan tuet. Kummasti ne Afrikassakin pärjäävät ilman tukia.
Kuvastaa "syvää" tietämystäsi nykyajan maanviljelyksestä.
Voisin kertoa, että täällä Kanta-Hämeessä yksikään tietämistäni isoista tiloista ole hakenut avukseen sesonkityöntekijöitä. Hommat tehdään koneilla. Lähellä oleva suuri viljatila on pärjännyt hyvin oman perheen voimin, isä ja kaksi kolmesta pojasta ovat mukana. Näin vielä nykyäänkin, vaikka tila on laajentunut peltopinta-alaltaan viime vuosina.
Paljonko on näkynyt vaikka työvoimatoimiston ilmoituksia renkien paikoista?
Tilat ovat liian suuria. Riskit ovat samalla suuria. Tilanpitäjien omat voimat eivät riitä ja kaikki jää retuperäille. Eläintiloilla eläimet joutuvat sijaiskärsijöiksi.
Tiloja on pienennettävä. Maksimissaan 20 lypsävää. Jokaiselle tilalle työttömiä rengeiksi. Vaikka viikko kerrallaan, ja sitten uusi renki. Työvoimaa on ja asiat voidaan tehdä kunnollakin. Nykyinen tapa ei ole kestävän kehityksen mukaista. Rahaa kyllä palaa, mutta luonto kärsii.
20 lypsävää on aika vähän nykyaikana. Jollain tilalla on ollut lähemmäs 100 lypsylehmää, ja lypsyrobotti on tehokas apu. Lehmät tottuvat siihen, ja kaksi henkilöä riittää hoitamaan tilan töitä. Ehkä lomittajia voidaan tarvita. Tilalla sisällä navetassa käytetään jotain Bobcattia tai Avantia rehujen siirroissa yms. Omat muistoni ovat kaukana lapsuudessa neljän lehmän pikkutilalla, joten sen aikainen touhu on täysin mennyttä aikaa. Lypsylehmien pito loppui siihen, että tilalla olisi pitänyt olla sähköt ja maitosäiliöt. Pelkkä tonkasysteemi kävi vanhentuneeksi. Siihen aikaan oli aika erikoista, että sähköliittymää ei vielä ollut näinkin etelässä, eli noin 80 km sisämaassa etelärannikosta!
Lehmiä on täällä eteläsuomessa, Kanta-hämeessä enää hyvin vähän. Syy lienee tukipolitiikassa. Tilat menestyvät parhaiten jossain lähemmä Kuusamon korkeudella tukien ansiosta. Etelässä on vähemmän tukirahaa mutta kulutkin isoja myös täällä.
Kuusamossa on myös Suomen paras maito. Tuottaminen kannattaisi keskittää sinne missä osataan tehdä laatua. Suuret euronavetat tosin heikentävät maidon mikrobiologista laatua, eli tilakokojen on pysyttävä kurissa pohjoisessakin.
Norjassahan on muuten lehmätiloja aivan pohjoisessakin. Siellä toki meri lämmittää ja olosuhteet eivät ole yhtä ankarat talvella kuin Pohjois-Suomessa.
Siellä vasta losiin opetetaan, pehtoorit Ukrainasta, valtio maksaa työllistämistukea, siellähän eletään kuin lintukodossa, tarviiko ede pyllyä pyyhkiä, saako siitä kouluttamismaksun? Eletää kun eliitti-kolhoosissa. Joka paljon niittää sillä ei ole liikaa, aina puutuu vielä vähän. "kaikkea pientä, inhottavaa kiusaa maamiehille".
Mikä on pelto, täällä sellasia ole
Peltotyöt on ihan hyvä tapa pitää yllä perustyökykyä. Kohta alkaa syysviljojen kylvö ja sitä hommaa osaisi tehdä työtön kuin työtön. Joka osaa kaljaa juoda pystyy kyllä tekemään töitäkin.
Mutta kun ei jaksa. Ja toisaalta miksi jaksaisi kun sohvalla makaamisesta ja kaljan juomisesta maksetaan monin verroin enemmän.