Oletko turhautunut lääkärillä käynteihin

Monet kroonisista sairauksista kärsivät ovat kyllä oman olonsa ja hoitonsa asiantuntijoita. Sitä ei vaan kaikkien toistaitoisten lääkärien eko kestä. Oikeasti terveydenhuollossa tapahtuu aivan hirveästi virheitä. Jos lentoliikenteessä tapahtuisi niitä yhtä paljon, ei lentokoneitten annettaisi enää nousta.

Lääkärikäynnissäkin kyse on vuorovaikutuksesta. Jos vaikka potilas on huomannut, että hänellä on ennenaikaiset vaihdevuodet ja lääkäri on sitä mieltä, että vaihdevuodet ovat 50-vuotiaana ja sillä siisti, ne eivät sinulla ole, niin silloin tilanne ei ole järin onnistunut. Kyse on siis ihan siitä, että ASIOTA EI EDES TUTKITA tai tutkitaan aivan väärää asiaa. Eli potilas mitätöidään täysin. Kirjoitetaan mielialalääkeresepti nielupaiseeseen ja heitetään kotiin. EI ihminen ole "huono potilas", jos hän haluaa puolustaa oikeuksiaan.

Nykyään hoitopaikkaan voi vaikuttaa ja lääkäriä vaihtaa. Harvassa kunnassa on vain yksi lääkäri, ja harva asuu niin kaukana, ettei jonnekin muualle voi mennä. Myös valituksia on mahdollista laatia, mutta ne ovat melko turhia.

Kannattaa myös muistaa, että lääkärikään ei ole aina itse terve. Omalla kammottavalla terveyskeskuslääkärilläni on ilmiselvästi jokin neurologinen tai psyykkinen ongelma. Hänen persoonallisuutensa ja ulkonäkönsä on muuttunut. Pari vuotta sitten hän oli vielä mukava, muttei osannut käyttää kaikkia työvälineitään. Edellisellä kerralla hän olikin jo sekä ilkeä että lukutaidoton.

"Eri verikokein lääkärit yrittävät saada oireidesi mukaiset taudit/vaivat selville. Eivät hekään mitään selvännäkijöitä ole."
Siitä huolimatta, lääkäreiden pitäisi tietää, millaisiin kokeisiin potilaita lähettää.
Aina eivät vaan tiedä. Tutkitaan mielummin loputtomasti muuta, että saadaan kierrettyä sitä oikeaa vaivaa.
Sen sijaan, että seulotaan kokeilla umpimähkään pois muiden sairauksien mahdollisuuksia. Lääkäreillä pitäisi olla, tälläisen arvailun ja ainaisten labrakokeisiin turvautumisen sijaan, kokemusta ja taitoa, päätellä potilaan oireista, mistä voisi olla kysymys ja lähteä tutkimaan yhtä sairautta.
Siihen aikaan, kun lääkärit ei vielä turvautuneet näin paljon laboratoriokokeisiin.
Entisaikojen lääkärit joutuivat käyttämään omaa järkeään
Ei ennen lääkärillä käynti ollut tälläistä, mene antamaan laboratorioon nuo näytteet, niin katsotaan sitten...viikkojen päästä...mikäli et ole kuollut ennen sitä.
Eikä myöskään tälläistä, että kokeile tätä lääkettä, ellei se tehoa, tule uudeleen vastaanotolle, niin kokeillaan jotain muuta lääkettä. Mitä ihmeen lääketehtaiden koehenkilöitä potilaat nykyään ovat?
Joskus jopa apteekkihenkilökunta on joutunut puuttumaan törppöilevien lääkäreiden sekoiluihin. Kun esim.vesirokko on diagnosoitu ekseemaksi ja siihen sitten määrätty reseptillä voiteita.
Saako nauraa? Vesirokkoon voidetta!

Kyseenalaistan_hoidot kirjoitti:

"Eri verikokein lääkärit yrittävät saada oireidesi mukaiset taudit/vaivat selville. Eivät hekään mitään selvännäkijöitä ole."
Siitä huolimatta, lääkäreiden pitäisi tietää, millaisiin kokeisiin potilaita lähettää.
Aina eivät vaan tiedä. Tutkitaan mielummin loputtomasti muuta, että saadaan kierrettyä sitä oikeaa vaivaa.
Sen sijaan, että seulotaan kokeilla umpimähkään pois muiden sairauksien mahdollisuuksia. Lääkäreillä pitäisi olla, tälläisen arvailun ja ainaisten labrakokeisiin turvautumisen sijaan, kokemusta ja taitoa, päätellä potilaan oireista, mistä voisi olla kysymys ja lähteä tutkimaan yhtä sairautta.
Siihen aikaan, kun lääkärit ei vielä turvautuneet näin paljon laboratoriokokeisiin.
Entisaikojen lääkärit joutuivat käyttämään omaa järkeään
Ei ennen lääkärillä käynti ollut tälläistä, mene antamaan laboratorioon nuo näytteet, niin katsotaan sitten...viikkojen päästä...mikäli et ole kuollut ennen sitä.
Eikä myöskään tälläistä, että kokeile tätä lääkettä, ellei se tehoa, tule uudeleen vastaanotolle, niin kokeillaan jotain muuta lääkettä. Mitä ihmeen lääketehtaiden koehenkilöitä potilaat nykyään ovat?
Joskus jopa apteekkihenkilökunta on joutunut puuttumaan törppöilevien lääkäreiden sekoiluihin. Kun esim.vesirokko on diagnosoitu ekseemaksi ja siihen sitten määrätty reseptillä voiteita.
Saako nauraa? Vesirokkoon voidetta!

Lue lisää

Niitä samanlaisia oireita voi olla useammallakin eri taudilla ja vaivalla. Verikokeillahan juuri saadaan poissuljetuksi eri sairauksia. Sama sairaus kun voi oireilla eri tavoin eri henkilöillä, niin miten lääkärikään voi tietää mikä sairaus on kyseessä heti kättelyssä? Eiköhän ne voiteet ole tarkoitettu vesirokon aiheuttamiin ihovaivoihin, ei itse tautiin.

tretyretret kirjoitti:

Monet kroonisista sairauksista kärsivät ovat kyllä oman olonsa ja hoitonsa asiantuntijoita. Sitä ei vaan kaikkien toistaitoisten lääkärien eko kestä. Oikeasti terveydenhuollossa tapahtuu aivan hirveästi virheitä. Jos lentoliikenteessä tapahtuisi niitä yhtä paljon, ei lentokoneitten annettaisi enää nousta.

Lääkärikäynnissäkin kyse on vuorovaikutuksesta. Jos vaikka potilas on huomannut, että hänellä on ennenaikaiset vaihdevuodet ja lääkäri on sitä mieltä, että vaihdevuodet ovat 50-vuotiaana ja sillä siisti, ne eivät sinulla ole, niin silloin tilanne ei ole järin onnistunut. Kyse on siis ihan siitä, että ASIOTA EI EDES TUTKITA tai tutkitaan aivan väärää asiaa. Eli potilas mitätöidään täysin. Kirjoitetaan mielialalääkeresepti nielupaiseeseen ja heitetään kotiin. EI ihminen ole "huono potilas", jos hän haluaa puolustaa oikeuksiaan.

Nykyään hoitopaikkaan voi vaikuttaa ja lääkäriä vaihtaa. Harvassa kunnassa on vain yksi lääkäri, ja harva asuu niin kaukana, ettei jonnekin muualle voi mennä. Myös valituksia on mahdollista laatia, mutta ne ovat melko turhia.

Kannattaa myös muistaa, että lääkärikään ei ole aina itse terve. Omalla kammottavalla terveyskeskuslääkärilläni on ilmiselvästi jokin neurologinen tai psyykkinen ongelma. Hänen persoonallisuutensa ja ulkonäkönsä on muuttunut. Pari vuotta sitten hän oli vielä mukava, muttei osannut käyttää kaikkia työvälineitään. Edellisellä kerralla hän olikin jo sekä ilkeä että lukutaidoton.

Lue lisää

Ovat he varmaan omien tuntemustensa asiantuntijoita, mutta tuskin tietävät kaikista hoitomahdollisuuksista lääkkeineen. Tuon jätän omaan arvoonsa, kun potilas jo tietää lääkärillä olevan jopa psyykkisiä, tai neurologisia ongelmia. Tästä viestistä käy hyvin selville miksi hänelle on mielialalääkkeitä määrätty.

josymmärtäisimme kirjoitti:

Niitä samanlaisia oireita voi olla useammallakin eri taudilla ja vaivalla. Verikokeillahan juuri saadaan poissuljetuksi eri sairauksia. Sama sairaus kun voi oireilla eri tavoin eri henkilöillä, niin miten lääkärikään voi tietää mikä sairaus on kyseessä heti kättelyssä? Eiköhän ne voiteet ole tarkoitettu vesirokon aiheuttamiin ihovaivoihin, ei itse tautiin.

Lue lisää

"kunollaanosaavia " Kenellehän arvoisa nimimerkki käsittää nyt määrätyn mielialalääkeitä?
Ei ainakaan minulle(aloittajalle) Ei koskaan, sellaisia ole määrätty, enkä ole tarvinnut, enkä käyttänyt. Eikä ole tarvetta jatkossakaan käyttää.
Omalääkärini niitä tietääkseni käyttää ja on aika yleisesti tiedossa, että hän on myös ajoittain sairaslomalla ko.ongelmien vuoksi.
Onhan se tietysti noloa, jos tälläinen asia tulee muiden tietoon.
Ottaa varmasti luonnon päälle, myöntää ja tunnustaa, lääkäreilläkin olevan mielenterveysongelmia. Eivätkä he siitä huolimatta helposti luovu virastaan.
Se miten tälläiset asiat tulevat potilaidenkin tietoon pienillä terveysasemilla.
Sen minäkin jätän omaan arvoonsa ja kertomatta. Totean vain, että sellainen saattaa selvästi näkyä ihmisestä ulospäin. Lääkärin ulkoinen olemus, käytös jne.

Huomaan kyllä, ettei terveydenhoitopalveluiden, tai arvonsatuntevien lääkäreiden toiminnan kyseenalaistaminen ja kritiikki ole kovin tervetullutta.
Ymmärrän kyllä, että yleislääkäreiden lisäksi, on erikoistuneita lääkäreitä.
Ihminen on silti kokonaisuus ja yhtä sairautta hoidettaessa, olisi hyvä huomioida
potilaan muutkin sairaudet. Mitä ei erikoistuneet aina tee.
Keskittyessään liikaa vain siihen omaan alaansa.

Laboratoriotesteistä on paljon apua diagnooseja tehtäessä. Ne varmistavat, mistä sairaudesta milloinkin on kyse. Mutta nykyään lääkärit eivät uskalla, tai osaa tehdä diagnooseja juoksuttamatta potilaita, joka vaivan takia laboratoriokokeissa, usein turhissakin sellaisissa. He eivät enää osaa, tai uskalla päätellä mitään potilaan oireista.
Vaikka saadaan ne labravastaukset, siltikin saatetaan olla edelleen sormi suussa.
Eikä potilas saa apua vaivoihinsa.

Joskus 50 luvulla, sairastin lapsuudessani keuhkokuumeen.
Olin heikossa kunnossa, kovassa kuumeessa ja tärisin horkassa.
Äitini vei minut lääkärin vastaanotolle. Lääkäri kuunteli keuhkot ja kyseli oireistani.
Sen jälkeen hän teki heti diagnoosin=keuhkokuume.
Sitten hän kirjoitti reseptin. Menimme apteekkiin, haimme lääkkeen ja lääkekuurin jälkeen paranin.
Jos olisi ollut nykyaika. Olisimme lähteneet lääkärin vastaanotolta, ilman diagnoosia. Eikä suinkaan apteekin kautta kotiin lepäämään.
Vaan odottelemaan vuoroa labroratorioon. Sitten olisin kuumeisena odotellut laboratoriotuloksia ja uutta lääkäriaikaa, saadakseni reseptin ja hoitoa sairauteeni.

Kyseenalaistan_hoidot kirjoitti:

"Eri verikokein lääkärit yrittävät saada oireidesi mukaiset taudit/vaivat selville. Eivät hekään mitään selvännäkijöitä ole."
Siitä huolimatta, lääkäreiden pitäisi tietää, millaisiin kokeisiin potilaita lähettää.
Aina eivät vaan tiedä. Tutkitaan mielummin loputtomasti muuta, että saadaan kierrettyä sitä oikeaa vaivaa.
Sen sijaan, että seulotaan kokeilla umpimähkään pois muiden sairauksien mahdollisuuksia. Lääkäreillä pitäisi olla, tälläisen arvailun ja ainaisten labrakokeisiin turvautumisen sijaan, kokemusta ja taitoa, päätellä potilaan oireista, mistä voisi olla kysymys ja lähteä tutkimaan yhtä sairautta.
Siihen aikaan, kun lääkärit ei vielä turvautuneet näin paljon laboratoriokokeisiin.
Entisaikojen lääkärit joutuivat käyttämään omaa järkeään
Ei ennen lääkärillä käynti ollut tälläistä, mene antamaan laboratorioon nuo näytteet, niin katsotaan sitten...viikkojen päästä...mikäli et ole kuollut ennen sitä.
Eikä myöskään tälläistä, että kokeile tätä lääkettä, ellei se tehoa, tule uudeleen vastaanotolle, niin kokeillaan jotain muuta lääkettä. Mitä ihmeen lääketehtaiden koehenkilöitä potilaat nykyään ovat?
Joskus jopa apteekkihenkilökunta on joutunut puuttumaan törppöilevien lääkäreiden sekoiluihin. Kun esim.vesirokko on diagnosoitu ekseemaksi ja siihen sitten määrätty reseptillä voiteita.
Saako nauraa? Vesirokkoon voidetta!

Lue lisää

Hmm, noh, saahan sitä nauraa jos naurattaa.. Vesirokkoa itseään nyt kun ei juuri lääkkeillä hoideta, jos yleistila on hyvä ja potilas nuori (vanhemmilla lähtökohtaisesti rajumpi tauti, voidaan harkita viruslääkettä ja jopa osastohoitoa oireista riippuen). Rakkuloiden kutinaa voidaan koittaa hillitä eräänlaisilla voiteilla. Tarkoituksena siis helpottaa oloa sekä estää ihon infektoituminen raapimisen seurauksena.

Yritä laihduttaa, painoa pitäisi saada pois ,muista liikkua oikein niin että tulee vähä hiki.

ujhygtfrdvbju kirjoitti:

Yritä laihduttaa, painoa pitäisi saada pois ,muista liikkua oikein niin että tulee vähä hiki.

Nimim:"ujhygtfrdvbju"
Muistathan antaa tämä ohje myös kaikille lähes halvaantuneille pyörätuolipotilaille?

Kysyyhän ne myös että käytätkö Alkoa.
Tässähän ne tärkeimmät kiinnostuksen kohteet alkavat jo ollakin!

Jos sinulla oli erikoislääkärin lähetteet fysioterapiaan, niin mihin siinä tarvittiin terkkarin "leipälääkäriä"

tarkenna kirjoitti:

Jos sinulla oli erikoislääkärin lähetteet fysioterapiaan, niin mihin siinä tarvittiin terkkarin "leipälääkäriä"

Tämäpä on hauskaa. Ensinnäkin joo, voisin itsekin kysyä, että jos kerran oli erikoislääkärin lähete, miksi tk-lääkärin piti koko asiaan edes sekaantua? Eikö potilas olisi voinut hakeutua suoraan sinne fysioterapiaan, vai minne nyt olikaan menossa, sillä erikoislääkärin lähetteellä? Vai oliko sitten kuitenkaan sitä lähetettä? Oliko asia sittenkään näin yksinkertainen? Oliko erikoislääkäri kenties kehoittanut "hakemaan tk:sta lähetteen", jota ei jostain syystä itse voinut tehdä? Ei välttämättä ollut itsekään aivan perillä siitä, onko potilaalla tällaiseen oikeus? Mutta niinhän se on, että tavallisen näistä asioista ei välttämättä niin paljoa ymmärtävän kansalaisen korvissa erikoislääkärin sana on laki. Vähän niin kuin lapsi luottaa sokeasti vanhempiinsa, niin uskovat kansan syvät rivit Erikoislääkäreihin.

Toiseksi. Arvostan kovasti oman alansa asiantintijoita, taitavia erikoislääkäreitä. Mutta. Mikä tekee tk-lääkäristä kansan silmissä niin usein niin paljon ala-arvoisemman ja osaamattomamman? Tottakai ihmisiä (ja jopa lääkäreitä) on joka lähtöön. Mutta. Kapealle erikoisalalle erikoistunut lääkäri hallitsee oman pienen kaistaleensa lääketieteestä erinomaisesti. Hänelle tulee potilaita, jotka joku muu (=tk-lääkäri) on jo seulonut muusta väestöstä ja epäillyt ko. erikoislääkärin erikoisosaamisalueeseen sopivaa sairautta. Tk-lääkäri on harrastanut laajaa "erotusdiagnostiikkaa" erottaakseen vakavat, harvinaiset tai muut hoitoa vaativat tilat vaarattomista tai itsestään "seurannalla" paranevista sairauksista (joita on tk:ssa vähintään yhtä paljon kuin varsinaisia hoitotoimenpiteitä vaativia). Potilaan kohtaava erikoislääkäri tekee tutkimuksensa, joiden tarkoituksena on joko vahvistaa tai poissulkea hänen erikoisalaansa kuuluva diagnoosi, ei selvittää potilaan asiaa sen enempää. Ja vaikka asia selviäisikin ja diagnoosi tehtäisiin, siinä vaiheessa kun erikoissairaanhoidon keinot loppuvat (hoitokeinojen loppuessa tai potilaan ongelman ollessa liian monisyinen erikoissairaanhoitoon yhdelle erikoisalalle), potilas palautuu perusterveydenhuoltoon "tavallliselle arvauskeskusleipälääkärille", joka yrittää auttaa potilasta tämän arkipäivää haittaavissa ongelmissaan. Potilasta, joka ei välttämättä ole yhtään sen onnellisempi kuin erikoissairaanhoitoon lähtiessää, vaikkakin monta diagnoosia rikkaampi.

Erikoissairaanhoidossa kysymyksenasetteluna onkin "Onko kyseessä se-ja-se sairaus ja onko tähän sairauteen tarjottavissa hoitoa meidän erikoisalaltamme?". Perusterveydenhuollossa kysymyksenasetteluna taas on " Mikä sairaus on kyseessä ja jos kyseessä ei ole sairaus, mikä on potilaan ongelma?"

Näinhän se on. Vielä kun tietäisi, mitä niiden yleislääkäreiden työnkuvaan oikeasti kuuluu. Ei varmaan ainakaan vaatimusta hallita kaikkien erikoisalojen asioita pääkohdittain jotta voi tehdä laajaa erotusdiagnostiikkaa näiden alojen välillä, ottaa selvää potilaan mitä moninaisimmista oireita ja vieläkin epäselvemmätä ulosannista, ottaa kantaa muiden (sekä yleis- että erikois)lääkäreiden aloittamiin lääkityksiin ja hoitoihin, ottaa potilas huomioon kokonaisuutena ja yrittää hoitaa kaikkia hänen sairauksiaan, jotka usein ovat liian laaja-alaisia erikoissairaanhoitoon, ja lisäksi auttaa potilasta myös muissa kuin lääketieteellisissä ongelmissa.

Mutta harmi kun en tiedä, kun olen tämmöinen elämäm koulun käynyt oman elämäni asiantuntija. Olen varma, että minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja ferritiinin puutos vaikka arvot on normaalit. On myös amalgaamiallergia ja sisäilmayliherkkyys, mutta arvauskeskuslääkärit ei usko vaikka kaikki oireet täsmää.