Minulla ovat ylähampaat kuluneet lähes ikenen tasalle. Olen kuulemma "syönyt" hampaat aivan lätyiksi.
Hammaslääkäri ehdotti ratkaisuksi koko leuan kultasiltaa, joka tulisi 12 hampaan päälle (takimmaiset poskihampaat puuttuvat). Yhtään tyhjää kohtaa välissä ei siis tarvitsisi peittää.
Hammaslääkäri sanoi, että kulta on ehdottomasti paras materiaali. Pitääkö tämä paikkaansa? Ulkonäkö ei periaatteessa haittaa, jos ratkaisu on toimiva.
Hintarvioksi annettiin n. 9000 euroa. Mielestäni aika kallis varsinkin, jos on olemassa riskejä epäonnistumisesta. Hammaslääkärithän eivät ikinä kerro mitään riskeistä eli
Kannattaako tällaiseen ryhtyä? Kuinka kauan hiontavaiheessa joutuu tuolissa kärsimään? Voiko homman tehdä nukutuksessa kerralla?
Eli kertokaa kokemuksistanne.
Hammaslääkäri ehdotti ratkaisuksi koko leuan kultasiltaa, joka tulisi 12 hampaan päälle (takimmaiset poskihampaat puuttuvat). Yhtään tyhjää kohtaa välissä ei siis tarvitsisi peittää.
Hammaslääkäri sanoi, että kulta on ehdottomasti paras materiaali. Pitääkö tämä paikkaansa? Ulkonäkö ei periaatteessa haittaa, jos ratkaisu on toimiva.
Hintarvioksi annettiin n. 9000 euroa. Mielestäni aika kallis varsinkin, jos on olemassa riskejä epäonnistumisesta. Hammaslääkärithän eivät ikinä kerro mitään riskeistä eli
Kannattaako tällaiseen ryhtyä? Kuinka kauan hiontavaiheessa joutuu tuolissa kärsimään? Voiko homman tehdä nukutuksessa kerralla?
Eli kertokaa kokemuksistanne.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kurkkaappa alla oleva linkki, siinä on keskusteltu koko leuan sillasta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4000000000000045&posting=22000000006802532
Jos olet narskuttelija, kulta on todellakin parempi vaihtoehto kuin metallokeramia. Kullasta olevat purupinnat kestävät paremmin bruksaajalla, keramia saattaa lohjeta, vaikka yleensä molemmissa tapauksissa teetetäänkin purentakisko sillan suojaksi.
Tuskin hammaslääkärisi tarkoittaa ihan kokonaan kultasiltaa, vaan sellaista, jossa fasadit eli hampaiden ulospäin näkyvät pinnat ovat yhdistelmämuovia. Näin siltaan saadaan omien hampaidesi väri, eikä siitä tule niin silmiinpistävä, siperialaistyylinen vaihtoehto pankille. ;o)
Hinta-arvio kuulostaa aika rajulta. Tosin siinä saattaa olla hampaiden poistoja, paikkauksia, ainakin röntgenkuvat jne. Eli näkemättä ja suusi tilannetta tuntematta on mahdotonta sanoa mitään varmaa. Sanoisin, että sillan osalta hinta olisi (kuvineen) jotain 6000 ja 7000 euron väliltä. Tähän päälle sitten se purentakisko, yksityisellä noin 250-350 euroa.
Koko hommaa ei voida alusta loppuun tehdä nukutuksessa. Eli ei niin, että nukut omien hampaiden kanssa ja heräät sillan kera. Koko leuan hiomiseen menee hammaslääkäristä, tämän tyylistä ja kokemuksesta riippuen muutama tunti, eikä hiontoja välttämättä tehdä kaikkia yhdellä käynnillä. Sillan valmistamiseen menee yleensä noin viikko-puolitoista. Kannattaa varautua myös useampaan hammaslääkärikäyntiin välisovituksia varten, jotta sillasta varmasti saadaan hyvä.
Ja taas kerran suosittelen hankkiutumaan erikoishammaslääkärin eli kruunu- ja siltaprotetiikkaan erikoistuneen proteetikon tuoliin. Koko leuan silta on niin suuri työ, ettei sitä kuka tahansa hallitse. Samoin värin katsominen on oma taiteenlajinsa, sen hallitsee yleensä kokenut proteetikko tai vielä mieluummin hammasteknikko, joka sillan tekee. Tekijä voi jo väriä katsoessaan miettiä miten aikoo mahdollisimman samankaltaiseen/ luonnolliseen lopputulokseen päätyä.
En juurikaan osallistu keskusteluun, mutta luen viikoittain täältä asiantuntijoiden hyviä vastauksia kysymyksiin. Nyt en ymmärtänyt tuota "siperialaistyylistä vaihtoehtoa pankille." Mihin se liittyy? Onko se sillanrakennukseen vai pankkitoimintaan liittyvää? Make please, meikpiis75!
Yksinkertaisesti tarkoittaa täyttä kultaa olevaa siltaa tai kruunuja (ei siis mitään hampaanvärisiä posliineja tai muoveja), jotka ovat kovasti suosiossa varsinkin Venäjän syrjäseuduilla. Ovat olleet jo vuosikymmeniä; kaikki "ylimääräinen" laitetaan hampaisiin. Tehdään kultahampaat, joista varallisuus näkyy -ja heistä se on kaunista.
Röntgenkuvia on jo otettu ja niistä pääteltiin, että yhden hampaan (kulmahampaan viereisen) juuritäytteet on vajaat. Tosin märkäpesäkkeitä ei kuvasta havaittu, mutta sanottiin, että täytteet kannattaa uusia ennen sillan tekoa. Menisi kai yhdellä kertaa, koska hammas ei vaivaa. Miksiköhän niitä täytteitä ei tehty kunnolla joskus 10 v sitten? Muuta vikaa kuvissa ei kai ollutkaan ja mitään poistoja ei ehdotettu. Kuten kerroin, viimeiset poskihampaat (seiskat) on poistettu jo vuosia sitten.
Paikkauksista en tiedä, mutta reikiä ei ollut. Yleensäkin paikkaukset ei ole vuosiin kestäneet ja hampaitten välit on "auki". Tarvitaanko sillan alle jotain paikkausta?
Narskuttelusta en tiedä, mutta olemassa olevat muovipaikat on tosi kuluneet. Eli onkohan se muovi ollut aikanaan väärä valinta materiaaliksi? Alahampaat ei ole läheskään yhtä kuluneet, joten se muovi sieltä yläkerrasta on hävinnyt.
Tosiaan hammaslääkäri kertoi, että hampaitten etupuoli (=näkyvä puoli) tehdään valkoiseksi. Onko tämä joku muovikelmu etupintaan?
Yksi asia vielä mietityttää. Etuhampaat kulmahampaasta kulmahampaaseen on lähes paikkaamattomat. Ainoastaan jotain pieniä paikkoja on ienrajassa ja väleissä. Tuntuu siis tyhmältä hioa nämäkin tikuiksi siltaa varten. Niin ja nämä etuhampaatkaan ei ole niin kuluneet kuin takahampaat, joten taas tekee mieli syyttää sitä muovia.
Tosiaan se toiminta minua eniten huolestuttaa, koska purentakorkeus menee kerralla uusiksi. Väriongelmat ei sinänsä haittaa, jos muuten saataisiin toimiva ratkaisu.
Uskoisin nykyisen hammaslääkärini hallitsevan sen mitä hallittavissa on. Ainakin tuon epätasapainoisen purennan se laittoi kerralla kuntoon. Hammaslääkäri laittoi paperin hampaitten väliin ja otti leuasta kiinni ja heilutteli sitä edestakaisin. Sen jälkeen otti poralla parista kohdasta jonkun sentin pois ja sen jälkeen hampaat on sopinut hyvin yhteen. Aikaisemmin kun käskettiin itse purra paperia ei hommasta tullut mitään...
Kyllä se meistäkin, ainakin minusta on kaunista. Ei kai se nyt ole naur´un asia? Voiko olla niinkin, että samoin kuin merirosvoillakin oli "goldista" korvissaan, viittaisi kunniallisiin/kunnollisiin hautajaisiin, jotka sai jos kävi köpelösti? Tuli vain mieleen tuo sinun siperiaselitys. Annetaan viesti, että omaisuus on mukana? Mene ja tiedä?
Tuli vaan mieleen, että kyllä vielä 70-luvullakin suomalainen valtaeliitti ja poliitikot mielellään kävivät hoidattamassa hampaitaan ja teettämässä uusia sen aikaisessa Neuvostoliitossa.
Vielä ohi aiheen: Ovat muuten nuo siperialaistyyliset hienot turkishatutkin hävinneet Helsingin katukuvasta, mutta edelleen kyllä samaiset kaverit antavat hymyjä, joista kyllä paljastuu tuo kullan kimallus.
En osaa sanoa miksi juuritäytteesi ovat vajaat. Kanavat saattavat olla käyrät, jolloin juurta on vaikea täyttää tai ehkäpä täyttäjä kuvitteli saaneensa ne laitettua oikein. Mene ja tiedä. Jos hampaasta ei otettu kuvaa täytön jälkeen, hammaslääkäri ei välttämättä edes tiennyt, että kärjet jäivät tyhjiksi.
Silta ei sinänsä vaadi mitään paikkauksia, mutta pilareiden pitää toki olla kunnossa. Eli joskus joudutaan paikkaamaan jokin lohkeama tms., jotta pilari saadaan kunnolliseksi.
Muovipaikoista sitten. Niiden kestoikä on lyhyempi kuin amalgaamin, keraamisten tai kultapaikkojen. Eli jos muovipaikat ovat kymmenisen vuotta vanhat, on aivan luonnollista, että ne ovat kuluneet. Varsinkin jos vastahammas on ehjä, se on muovia huomattavasti kovempi ja kuluttaa toki paikkaa käytössä. Muovipaikan vaihtoväli lienee yleensä noin 8-10 vuotta. Eli materiaalivalinnassa tuskin on mitään vikaa.
Siltaan tehdään hampaidesi väri jättämällä jokaisen yksikön etupintaan tilaa muoville. Kyseessä ei ole mikään kelmu, vaan hampaan etupinta ja samalla hampaan luonnollinen väri rakennetaan yhdistelmämuovimassasta. Paksuutta sille tullee min. pari milliä, jotta väri muodostuu oikein. Tämä koko siltaosuus hoidetaan hammaslaboratoriossa.
Tuntuu kyllä tarpeettoman radikaalilta hioa kaikki hampaat, jos selviäisit kahdella taka-alueen sillalla. Mitä enemmän omia hampaita mahdollisimman pitkään, sen parempi.
Purentakorkeudesta ei sinänsä kannata huolestua. Jos takahampaat ovat madaltuneet (kuluneet), on purennan korkeus madaltunut. Sillalla se saadaan palautettua ja samalla saat kasvojen kohotuksen, kun purenta palaa oikeaan korkeuteen. :o) Purentaa täytyy korottaa melkoisen paljon, ennen kuin se vaikuttaa häiritsevästi tuntemuksiisi.
Tuo purennan hionta on sellainen asia, että jokaisen hammaslääkärin pitäisi se hallita. Se ei kerro vielä mitään hammaslääkärin kyvyistä hioa hampaat siltaa varten.
Erään glögitilaisuuden yhteydessä tapasin kypsässä iässä olevan herrasmiehen, noin 80 -vuotiaan ja keskustellessamme, hän paljastui hammaslääkäriksi. Hän on vielä työelämässä ja kertoi, ettei ole pystynyt irrottautumaan. Pilke silmäkulmassa hän kertoi, että hänen erikoisalaansa on sillanrakennus.
Onko tavallista, että tuossa iässä vielä rakennellaan siltoja? Vaikutti viriililtä mieheltä ja ammattinsa osaavalta. Kertoili hassuja juttuja ihan 50-luvulta, joita en nyt tässä ala tarinoida.
Juurihoidosta: 10 v. sitten menetelmät ja mahdollisuudet tehdä "täydellinen" juurihoito olivat rajalliset. Samoin ehkä ei myöskään juuritäytteen laatu ollut se ratkaisevin kriteeri; pääasia oli että parani! Näinhän ilmeisesti on, kun ei juurenkärjessä ole havaittavissa muutoksia. Koska juurihoidettuun hampaaseen tulee tukinasta kruunun/sillan yhteydessä, sen jälkeen juurihoidon uusiminen on usein käytännössä mahdotonta nastan tukkiessa kanavan, lähes aina vähänkään vajavaiset ja "vanhat" juurihoidot kannattaa uusia. Helposti hoituvatkin yleensä parilla kerralla kuntoon ja näin on varmistettu ettei pitäisi sen suhteen tulla myöhemminkään ongelmia. Jos juurihoidettuun hampaaseen, jossa on nasta, tulee tulehdus, kysymykseen tulee yleensä vain kirurginen hoito (juurenpääleikkaus).
Kovalla purijalla, jolla purentavoimat ovat suuret ja mahdollisesti jo ennestään kuluneisuutta, ovat laajat purentarasitusta kantavat yhdistelmämuovipaikat huono valinta paikkausmateriaaliksi. No monestihan tätä on laitetettava, koska amalgaamia ei potilas halua ja kulta on liian kallista. Keramia ei myöskään (yleensä) sovi. Kun paikat kuluvat poskihammasalueelta, ollaan sitten juuri tuossa tilanteessa: hampaiden välien kaarevuus menetetty, paikat eivät kestä, väliin jää ruokaa. Mahdollisesti myös purentatoiminnan häiriöitä (lihas- ja leukanivelkipua), mutta ei läheskään aina.
Hoitovaihtoehdot ovat silloin usein "kaikki tai ei mitään": yhtä tai kahta ei voi korottaa muita korkeammiksi, vaan koko purenta on rakennettava uudelleen ja näin korvattava kulumisessa menetetty hammaskudos.
Purentakorkeuden muutos tuntuu aluksi oudolta, mutta yleensä siihen tottuu parissa kuukaudessa. Vaikeimmissa tapauksissa ja jos korotus on todella suuri, voidaan korkeutta testata käyttämällä väliaikaisia rakenteita pitempään.