Kaksoiselämää

kuten laulussa sanotaan:Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään...itse ainakin olen niin rikki tästä valheellisesta elämästä joka vain jatkuu ja jatkuu.Lupasin jo kumppanilleni että ei enää koskaan,ja taas sama kierre jatkuu.Tiedän tekeväni väärin ja sydämeni pakahtuu ahdistuksesta,en vain saa kierrettä loppumaan!monena iltana olen hiljaa rukoillut;anna sydämeeni rauha ja tyytyväisyys omaa kumppania kohtaan,etten enää lankeaisi.Kuitenkin menee pari päivää,ja kun mieheni on matkatyössä yksinäisyys kasvaa niin suureksi että helpotus,turvallinen kainalo täytyy saada viereen.Te jotka olette uskollisia,olkaa ylpeitä itsestänne!teillä on selkärankaa ja luonteenlujuutta.itselläni ei valitettavasti ole kumpiakaan hyveitä.olen surullinen ja pettynyt itseeni.
31262
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Muistan vielä ajat, jolloin mulla oli moraaliset arvot kohdallaan ja olin tarpeeksi vahva vastustamaan kiusausta. Silloin ei tullut mieleenikään pettää, vaikka olisinkin ollut imarreltu ulkopuolisista kohteliaisuuksista... Vaan nyt...Juuri kun olin luullut oppineeni virheestäni, sydän rikkinäisenä pitkään elänneenä, se tapahtui TAAS!!! Halveksin itseäni ja heikkouttani! Olen vain NIIN läheisyydenkipeä... Kumppanini ansaitsisi paljon parempaa..Rakastan häntä ihan mielettömästi, tämä sattuu niin.

Äänestä
  • niin olin minäkin aikanaan kiltti ja uskollinen,paheksuin ääneen kaikkia uskottomia...nyt on tilanne täysin toinen.Myös minun kumppanini ansaitsisi paljon paljon paremman naisen kuin minä.pahiten viiltää kun hyvä ystävättärenikin sen asian totesi minulle.Myös minä rakastan omaa kumppaniani mielettömästi,hän on maailman kilteimpiä ihmisiä.Mielessäni pyörii vain kysymys:MIKSI?miksi teen näin....luulisi että vanhemmiten tulisi viisautta,mutta ihminen on erehtyväinen.
    Toisaalta haen ehkä jännitystä elämääni,esim.oma työni on yksitoikkoista ja tylsää,saman kaavan toistoa.kuitenkin nämä ovat vain tekosyitä.Ehkä nämä syiden etsimiset ovat niitä tekosyitä joilla koitan suojella omaa psyykeäni sekoamasta lopullisesti.Helpotti kuitenkin lukea että meitä "langenneita enkeleitä"on muitakin,en ole ongelmani kanssa yksin...kiitos vastauksestasi,toinen langennut.

    Äänestä

  • langennut enkeli kirjoitti:

    niin olin minäkin aikanaan kiltti ja uskollinen,paheksuin ääneen kaikkia uskottomia...nyt on tilanne täysin toinen.Myös minun kumppanini ansaitsisi paljon paljon paremman naisen kuin minä.pahiten viiltää kun hyvä ystävättärenikin sen asian totesi minulle.Myös minä rakastan omaa kumppaniani mielettömästi,hän on maailman kilteimpiä ihmisiä.Mielessäni pyörii vain kysymys:MIKSI?miksi teen näin....luulisi että vanhemmiten tulisi viisautta,mutta ihminen on erehtyväinen.
    Toisaalta haen ehkä jännitystä elämääni,esim.oma työni on yksitoikkoista ja tylsää,saman kaavan toistoa.kuitenkin nämä ovat vain tekosyitä.Ehkä nämä syiden etsimiset ovat niitä tekosyitä joilla koitan suojella omaa psyykeäni sekoamasta lopullisesti.Helpotti kuitenkin lukea että meitä "langenneita enkeleitä"on muitakin,en ole ongelmani kanssa yksin...kiitos vastauksestasi,toinen langennut.

    täällä yks lisää.Tapaus vielä niinki tuore kun viime pe.Alkoholilla osuutta todella paljon tapahtuneeseen.Nyt hävetys,katumus ja vielä vähän epätietoisuuskin..kerrottu on kaikki,ja anteeks olen saanut.Mutta ei ole helppoa nyt kuunnella asiasta jonka itse haluis unohtaa,koko ajan.Ymmärrän kuitenkin puolison tunteen,ja hän puolestaan minun aikaisemmat koska itse tehnyt näin aikaisemmin kahteen kertaan.Toivottavasti tästäkin selvitään..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


langennut enkeli kirjoitti:

kuten laulussa sanotaan:Kadehdi en niitä jotka luotuja on kaksoiselämään...itse ainakin olen niin rikki tästä valheellisesta elämästä joka vain jatkuu ja jatkuu.Lupasin jo kumppanilleni että ei enää koskaan,ja taas sama kierre jatkuu.Tiedän tekeväni väärin ja sydämeni pakahtuu ahdistuksesta,en vain saa kierrettä loppumaan!monena iltana olen hiljaa rukoillut;anna sydämeeni rauha ja tyytyväisyys omaa kumppania kohtaan,etten enää lankeaisi.Kuitenkin menee pari päivää,ja kun mieheni on matkatyössä yksinäisyys kasvaa niin suureksi että helpotus,turvallinen kainalo täytyy saada viereen.Te jotka olette uskollisia,olkaa ylpeitä itsestänne!teillä on selkärankaa ja luonteenlujuutta.itselläni ei valitettavasti ole kumpiakaan hyveitä.olen surullinen ja pettynyt itseeni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu