Maissin jalostus on johtanut genomin köyhtymiseen

Ateistien yritykset löytää evoluutiolle todisteita ovat todella toivottomia. Useissa yhteyksissä, erityisesti kun on ollut puhetta DNA:sta ja sen merkityksestä eliölle, evoluutiouskovaiset ovat tuoneet esille maississa tapahtuneet geenimuutokset ja sen kokemat fenotyypin muutokset liittyen mm. tähkän kokoon jne. Evoluutiouskovaiset ovat pitäneet maissin varioitumista täysin selvänä evoluution todisteena. On ollut aina hauskaa selvittää näitä pseudotieteellisiä väitteitä evoluutiosta, tutkia asiaa tarkemmin ja kumota evoluutiouskovaisten toiveunet.

Tuoreet tutkimukset ovat havainneet, että intensiivinen jalostus on köyhdyttänyt maissin genomin huolestuttavalle tasolle. Kun ihminen alkoi viljellä ja jalostaa maissilajikkeita, oli kasvin genomi aluksi varsin hyvässä kunnossa. Alkuvaiheessa maississa riitti muuntelupotentiaalia ja ihminen kykeni jalostamaan kymmeniä erilaisia lajikkeita. Mitä pidemmälle jalostus on edennyt, sitä heikommaksi on käynyt sen genomi. Tällä hetkellä tutkijat yrittävät siirtää luonnanvaraisesta maissista (teosintti) geenejä jalostettuihin lajikkeisiin turvatakeen kasvin tulevaisuuden. Kokonaisuudessaan ryhmä (kladi) kokee ainoastaan geneettistä rappeutumista.

Vaikuttaa myös siltä, että jalostuksessa tapahtuva ominaisuuksien epigeneettinen vahvistaminen/heikentäminen johtaa genomiduplikaatioihin, jotka aiheuttavat tiettyjen geenialleelien yleistymistä kasvin genomissa, mutta samalla toisten DNA-jaksojen häviämistä. Geneettinen rappeutuminen ilmenee maissilajikkeiden heikossa kyvyssä taistella taudinaiheuttajia ja tuholaisia vastaan. (Ketjussa on linkki tähän liittyvään tutkimukseen.)

Havainnot vahvistavat jälleen kaiken, mistä olen kirjoittanut; Mitä enemmän adaptoitumista ja varioitumista, sitä köyhemmäksi käy eliön genomi. Ja tämän saman biologisen faktan voi havaita kaikkialla luonnossa bakteerista ihmiseen. Genomit ainoastaan köyhtyvät. Ainoa mahdollisuus rikastaa genomia on siirtää siihen DNA:ta oman heimon/lajin/kladin/ryhmän edustajalta, jonka genomi on paremmassa kunnossa. Kokonaisuudessaan ryhmän genomi kuitenkin ainoastaan köyhtyy. Geneettinen rappeutuminen eli geneettinen entropia on biologinen tosiasia ja se kaataa koko pseudotieteellisen evoluutioteorian.

14

246

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
      • Geeni sisältää ohjeen geenituotteelle, joka valmistetaan proteiinisynteesin kautta. Geenituote voi vaikuttaa joko suoraan johonkin solun rakenteeseen tai toimintaan, esimerkiksi jos geeni koodaa jotakin solun metaboliassa tarvittavaa entsyymiä. Geenituote voi vaikuttaa myös toisiin geeneihin eli se voi olla niin kutsuttu säätelytekijä, kuten esimerkiksi transkriptiofaktori. Säätelytekijänä se voi joko aktivoida tai inhiboida jonkin toisen tai useamman geenin lukemista geenituotteekseen tai geenituotteikseen.

        Pleiotropia Muokkaa
        Pleiotropia (engl. pleiotropy) (kreik:tropy, käännös) on geneettinen ilmiö, jossa yksi geeni säätelee useiden, toisistaan näennäisesti riippumattomien ominaisuuksien syntyä.

        Pleiotropia jaetaan valepleiotropiaan ja aitoon pleiotropiaan.

        Valepleiotropiassa (engl. relational pleiotropy) yksi geeni aiheuttaa yhden ominaisuuden, joka taas vaikuttaa muihin ominaisuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi entsyymit, joka säätelee useassa eri paikassa vaikuttavan hormonin syntyyn.
        Aidossa pleiotropiassa (engl. genuine pleiotropy) taas yhdellä geenillä on useita eri toimintoja, eli geeni ohjaa useamman kuin yhden proteiinin syntyä.
        Polygenia Muokkaa
        Polygenia (engl. polygeny) tarkoittaa sitä, että yhden fenotyyppisen piirteen syntyminen on seurausta usean geenin vuorovaikutuksessa. Tällöin yhdellä geenillä on yksinään vain pieni vaikutus. Useat geenit vaikuttavat yleensä määrällisiin ominaisuuksiin, kuten pituuteen ja painoon.


    • Ewokki

      En ymmärrä pointtiasi. Jos ihminen valikoi maissista esim vain 1% isotähkäisintä maissia jatkoon ja toistaa tätä lukuisia kertoja kasvihuoneympäristössä, niin eikö se ole täysin triviaalia, että maissin geenikanta yksinkertaistuu ja isotähkäisyydestä tulee dominoiva piirre muiden piirteiden kuten vaikkapa kuivuudensiedon kustannuksella? Yksinkertaistetty geenikanta on myös samankaltaisempaa ja siten haavoittuvaisempi vaikkapa kasvitaudeille koko kanta joko sietää tautia tai ei siedä.

      Maissin jalostus on esimerkki evoluutiosta.

      • faktahanonselvä

        Minusta ihan ymmärrettävää, että viime vuosikymmeninä tehdyt toimet on suuresti köyhdyttänyt viljelykasvien muuntelua. Niiden aikaisemmin rikkaasta lajinsisäisestä muuntelusta on nykyisissä lajikkeissa jäljellä enää pieni osa.


    • AsianVierestä

      Maissin genomi on köyhtynyt, kuten kaikkien viljelykasvien. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että viljellyssä maississa on viisi geeniä, jota villimaississa ei ole. (Lähde Jukka Tammisola ) Samalla kun jalostus on köyhdyttänyt genomia poistaen tarpeettomia ominaisuuksia, uusia geenejä on syntynyt ja haluttu fenotyyppi saatu aikaan.

      Et vieläkään saa "rappeutumattomasta" villimaissista viljellyn tähkää millään epigenetiikalla.

      Havainnot kumoavat väitteesi siitä, ettei genomi vaikuta fenotyyppiin ja ettei informaatio voi lisääntyä.

      • mites-tää-ny-meni

        Eikös se informaatio ole nimenomaan vähentynyt niissä jalostetuissa?


      • HalututOminaisuudet
        mites-tää-ny-meni kirjoitti:

        Eikös se informaatio ole nimenomaan vähentynyt niissä jalostetuissa?

        On, mutta samalla on luotu uutta informaatiota, jota alkuperäislajikkeessa ei ole ollut. Esimerkiksi viljellyn maissin kohdalla viisi uutta geeniä. Tämä kumoaa kreationistien väitteen, ettei uutta informaatiota voi syntyä. Kasville saattaa olla hyödyllistä tuottaa karvaita makuaineita tuhohyönteisten torjumiseen, mutta ravintokasville se on selvä haitta, eli silloin on poistettu geenejä aivan tarkoituksella . Eräät perunan maatiaislajikkeet alkoivat huonoissa kasvuolosuhteissa muodostamaan mukuloihin myrkkyä. (Lähde: Jukka Tammisola) Tällaisen geenin poistaminen jalostamalla on perunan kannalta huono, mutta tuottajan ja syöjän kannalta hyvä.


      • jalostuksenkaruseuraus
        HalututOminaisuudet kirjoitti:

        On, mutta samalla on luotu uutta informaatiota, jota alkuperäislajikkeessa ei ole ollut. Esimerkiksi viljellyn maissin kohdalla viisi uutta geeniä. Tämä kumoaa kreationistien väitteen, ettei uutta informaatiota voi syntyä. Kasville saattaa olla hyödyllistä tuottaa karvaita makuaineita tuhohyönteisten torjumiseen, mutta ravintokasville se on selvä haitta, eli silloin on poistettu geenejä aivan tarkoituksella . Eräät perunan maatiaislajikkeet alkoivat huonoissa kasvuolosuhteissa muodostamaan mukuloihin myrkkyä. (Lähde: Jukka Tammisola) Tällaisen geenin poistaminen jalostamalla on perunan kannalta huono, mutta tuottajan ja syöjän kannalta hyvä.

        Viljelykasvien geenivarojen merkittävän osan hupeneminen lopullisesti ulottumattomiin, on seurausta jalostuksesta.


    • räyhräyh2

      Tollot yrityksesi kumota evoluutio, vaikuttavat yhä toivottomammilta.
      Totta kai mikä tahansa yhteen,tai muutamaan ominaisuuteen tähtäävä valinta vähentää muuntelua, sehän on ihan maalaisjärjellä ymmärrettävissä. Jos meillä on iso laatikollinen ruuveja ja muttereita ja valitsemme sieltä M6 kuusiokantaiset ruuvit ja mutterit, heittäen muut menemään, meillä on lopulta vain M6 kuusikantaisia ruuveja ja muttereita. Olemme vähentäneet muuntelua ja heikentäneet sen ruuvilaatikon soveltuvuutta eri tarkoituksiin.

      Väitteesi: "Mitä enemmän adaptoitumista ja varioitumista, sitä köyhemmäksi käy eliön genomi", on tolkuton. Luonnossa sitä adaptoitumista ja varioitumista juuri on ja jalostuksella me vähennämme sitä, emme lisää.

      • parempaa-tietoa

        Tietenkin luonnossa on, luomisen jäljiltä.

        Mutta ihminen syntinäppeineen sorkkii sinne sekaan, niin johan vähenee.

        Antaisivat edes kristillisten tiedemiesten hoitaa jalostuksen, mutta ei.


    • Rot.in avausta sivutakseni, kun kerran elintarviketuotantoakin käytät oppisi tueksi niin miten selität sen jokaisen karjanhoitajan tunteman asian että jos ay lehmän siementää holstein sonnilla jälkeläinen on mustavalkoinen. Tälle on olemassa yleisesti tiedetty ja ymmärrettävä syy, mutta millainen on sinun mielukuvitusmaailmasi näkemys asiasta? Eli se totuus onni ja autuus...?

      • eiköstäjoo

        Eikö mustavalkoisuus johdu rotujen sekoittumisesta?

        Vokkien vieressä asuvia rasistien kerrotaan omaavan mustavalkoisen maailmankuvan.


    • PuurotJaVellitSekaisin

      ROT:n ajattelun kömpelyyttä kuvaa karusti se, että tämäkin aloitus oli aivan asian vierestä. Hän yritti vastata ilmeisesti hänelle esitettyyn faktaan, että viljelymaissilla on geenejä, joita villilajikkeissa ei ole. Pelkästään se jo todistaa uuden informaation synnyn olevan mahdollista.
      Rot teki kuitenkin aloituksen, jossa hän kertoi ummet ja lammet kokonaan asian vierestä. Hän ei näköjään kykene ymmärtämään edes, mistä on kysymys sekoittaessaan kaksi asiaa.
      Miten tuollaisesta on ikinä voinut tulla opettaja?

    • kysettäväkirkkö

      "Kokonaisuudessaan ryhmä (kladi) kokee ainoastaan geneettistä rappeutumista."

      Älä valehtele.
      Muutenhan jullen keksintö olisi viallinen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4506
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2509
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1647
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      27
      1451
    5. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1197
    6. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      20
      1041
    7. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      19
      1005
    8. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      115
      961
    9. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      942
    10. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      914
    Aihe