Asutaan saman katon alla, ja nyt on tuo avovaimon rahankäyttö alkanut ottaa todella kovaa päähän. Tienaan toki huomattavasti enemmän mitä hän, mutta tässä listaa, mitä kumpikin maksaa.
Minä:
-kaikki asumismenot
-kaikki ruuat
-kaikki autoiluun liittyvät, bensat, verot, vakuutukset jne.
-kaikki kodintarvikkeet
-kaikki yhteiset kulutusmenot, harrastukset, ulkona syömiset jne.
-molempien laskut
-molempien tupakat, poltetaan molemmat
-annan rahaa avovaimolleni, kun hän yleensä muutamassa päivässä omat tulonsa tuulettaa
-laitan rahaa aina vähän säästöön pahanpäivän varalle, mikäli jokin suurempi hankinta tulee, niin ei tarvitse sitten lainalla sitä ostaa
Avovaimo:
-vaatteita ja meikkejä itselleen
Olen ottanut asian puheeksi hänen kanssaan, mutta suuttuu heti vain, eikä saada asiaa puhuttua loppuun. Hän suuttui siitä viimeksi, kun sanoin, että voisitko sinä ostaa nyt välillä ruuat meille kaupasta. Minua ärsyttää suunnattomasti, kun hän ostaa ainoastaan itselleen vain kaikkea, ja minä en saa koskaan itselleni mitään irti, edes vaatteita, kun kaikki tuloni menevät aina yhteisiin menoihin. Olen ehdottanut hänelle, että ostaisi minullekin joskus vaatteita, kun hän ostaa niitä itselleenkin koko ajan, ja minä kun en niitä saa itse enää menojen jälkeen irti. Suuttui tästä heti, ja sanoi vain, että sitten hänelle ei itselleen jää enää rahaa mihinkään.
Kärsin tilanteesta, sillä haluaisin itsellenikin joskus ostaa jotain ja palkita itseni työnteosta. Olen lisäksi henkisesti todella väsynyt, sillä en voi hänelle mitään puhua, kun suuttuu aina vain.
Haluaisin lähteä suhteesta välillä, mutta sitten kuitenkin ajattelen avovaimoani. Hän ei kuitenkaan pärjää välttämättä yksin. Hänellä ei ole luottotietoja, on ne aiemmin menettänyt. Hän ei saisi asuntoa mistään, eikä osaa pitää huolta itsestään. Rakastan häntä kyllä kaikesta huolimatta. Haluaisin vain välillä ajatella itseänikin. Mitä minun tulisi tehdä, lähteä vai jäädä? Kaikkein parasta olisi, kun saisin asian hänen kanssaan puhuttua, mutta puhuminen ei onnistu, kun hän suuttuu heti, vaikka kuinka hienotunteisesti yritän ottaa asian puheeksi.
Minä:
-kaikki asumismenot
-kaikki ruuat
-kaikki autoiluun liittyvät, bensat, verot, vakuutukset jne.
-kaikki kodintarvikkeet
-kaikki yhteiset kulutusmenot, harrastukset, ulkona syömiset jne.
-molempien laskut
-molempien tupakat, poltetaan molemmat
-annan rahaa avovaimolleni, kun hän yleensä muutamassa päivässä omat tulonsa tuulettaa
-laitan rahaa aina vähän säästöön pahanpäivän varalle, mikäli jokin suurempi hankinta tulee, niin ei tarvitse sitten lainalla sitä ostaa
Avovaimo:
-vaatteita ja meikkejä itselleen
Olen ottanut asian puheeksi hänen kanssaan, mutta suuttuu heti vain, eikä saada asiaa puhuttua loppuun. Hän suuttui siitä viimeksi, kun sanoin, että voisitko sinä ostaa nyt välillä ruuat meille kaupasta. Minua ärsyttää suunnattomasti, kun hän ostaa ainoastaan itselleen vain kaikkea, ja minä en saa koskaan itselleni mitään irti, edes vaatteita, kun kaikki tuloni menevät aina yhteisiin menoihin. Olen ehdottanut hänelle, että ostaisi minullekin joskus vaatteita, kun hän ostaa niitä itselleenkin koko ajan, ja minä kun en niitä saa itse enää menojen jälkeen irti. Suuttui tästä heti, ja sanoi vain, että sitten hänelle ei itselleen jää enää rahaa mihinkään.
Kärsin tilanteesta, sillä haluaisin itsellenikin joskus ostaa jotain ja palkita itseni työnteosta. Olen lisäksi henkisesti todella väsynyt, sillä en voi hänelle mitään puhua, kun suuttuu aina vain.
Haluaisin lähteä suhteesta välillä, mutta sitten kuitenkin ajattelen avovaimoani. Hän ei kuitenkaan pärjää välttämättä yksin. Hänellä ei ole luottotietoja, on ne aiemmin menettänyt. Hän ei saisi asuntoa mistään, eikä osaa pitää huolta itsestään. Rakastan häntä kyllä kaikesta huolimatta. Haluaisin vain välillä ajatella itseänikin. Mitä minun tulisi tehdä, lähteä vai jäädä? Kaikkein parasta olisi, kun saisin asian hänen kanssaan puhuttua, mutta puhuminen ei onnistu, kun hän suuttuu heti, vaikka kuinka hienotunteisesti yritän ottaa asian puheeksi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oot kyllä tyhmä.Kun yhdessä asutaan niin kaikki menot menee puoliksi ,niin jää molemmille tilistä myös omiin hankintoihin rahaa.En kattelis tollasta touhua .Turha tulla tänne itkee.
Tuo nainen kuulostaa hyvin, hyvin tyhmältä.
Miksi valitset tunkea ansaitsemasi palkan ihmiseen joka ei arvosta sitä tiiman tippaa. Saisit paljon paremman mielen jos käyttäisit nuo rahat ihmisiin jotka todella tarvitsevat taloudellista tukea. Esim. Vähätuloiset vanhukset . He eivä tässä vaiheessa elinkaartaan kykene enää pajon sitä muuttamaan. Joten he todella arvostaisivat apuasi niin paljon enemmän kuin tuo terve ja työhön kykenevä naikkonen!
Heitä ulos. Raaka peli. t mummo
Nyt ensin annat ainakin avovaimosi omat laskut hänelle ja käsket hoitamaan ne itse. Ja sanot, että ostaa jatkossa itse omat tupakkansa. Jos suuttuu niin suuttuu, sitä ei tarvitse pelätä. Muutos asiaan tapahtuu vain jos olet tiukkana.
Samoin kuin edellinen. Jätät nyt alkuun hänen omat kulutuslaskunsa esim, tupakat maksamatta, et anna "tuuletus"rahaa. Ulkona syöminen vähemmälle.
Hän kuitenkin käy töissä ja saa palkkaa?
Luottotiedotonkin saa kaupungilta asunnon, joten sen takia ei tartte yhdessä olla. Aika omituista touhua ja itte en kattelis päivääkään.. Ei tuo ihminen sinua arvosta pätkääkään.
Oletko varma että hänellä ei ole luottotietoja, moni vain valehtelee, hänelle on siitä etua. Tehkää nyt ihmeessä joku kuukausi-budjetti, että hänkin näkee mihin se palkka menee. Tietenkin hänen täytyy maksaa joka toinen kuukausi. Yksityinen voi kyllä vuokrata luotottomalle asunnon. Minä olen ollut jo kauan vuokraemäntä. Tiedätkö oikeasti mihin ne hänen rahansa menee. Käske menemään kirpparille ostoshuumassaa. Vaimoksihan tuollaisesta läpikierosta ei ole, heittäisin ulos. Säälistä ei saa alkaa parisuhteeseen. Se on jo sairasta.
Nyt en ymmärrä. Eiköhän nyt ole sinun aika katsoa peiliin. Et sinä ole velvollinen maksamaan mitään muuta kuin omat kulusi. Ette te ole naimisissa. Ihan omasta sanoisinko tyhmyyttäsi sinä niitä maksat. En voi millään (naisenakaan) ymmärtää että avoliitossa toinen maksaa toisen kulut. Kumpikin maksaa omat menonsa ja jos rahat ei riitä on karsittava menojaan.
Minun nykyiselläni oli tuollainen avovaimo. En ymmärrä, miksi hän jaksoi katsella tätä. Joskus, kun mies (tienaa minua paremmin, tämä tasoittuu, kun päätän amk opiskeluni muutaman vuoden kuluttua ja toivottavasti löydän vakipaikan nopeaan) maksaa meillä esim. ulkona syömiset huomaamattaan useammin tai vaikka ruokaa kaupassa pari kertaa peräkkäin isomman summan, mainitsee hän, ettei tästä saa tulla tapaa tai alkaa piikittelemään. Tiedän, että tuo kumpuaa entisestä suhteesta, jossa elätti naisen täysin. Minua asia vain kirpaisee, kun toinen tienaa neljä kertaa enemmän ja minä kuitenkin maksan puolet vuokrasta, sähköstä, vakuutuksista yms. Mies maksaa 2/3 ruuisyta (joita syökin enemmän) sekä bensasta (koska ajeleekin enemmän).
Mutta jos tuo ei helpota puhumalla, älä jää miettimään, miten toinen pärjää, eroa. Oma exä (mies) taas käytti minunkin varoja tietämättäni ja menetin luottotietoni silloin hänen takiaan, kun yllättäen oli jäänyt laskuja maksamatta, joita en ollut itse edes tilannut. Kyllä luottotiedotonkin pärjää, jos oikeasti haluaa. Itse sain heti maksettua nuo pois ja 2v jälkeen häipyi merkintä. Sain asunnon merkinnästä huolimatta ja nyt, kun merkintää ei hetkeen ole ollut, olen saanut lainaa jne.
Mies, jolla taas luottotiedot oli menneet kahdesti huomattavasti isommilla summilla, elelee edelleen kädestä käteen ja makselee 30 000 pikavippien korkoja helvettiin.
Tottakai se suuttuu sinun ehdotuksesta. Hän on ihminen ja ajattelee omaa napaansa. On tottunut siihen että sinä hoidat kulut. Saavutetuista eduista ei moni halua luopua. Heitä meneen se ja hae itsellesi täysjärkinen tilalle.
Otappa teidän raha asiat haltuun ja naisen rahat myös miehen hoitoon ja ja maksat yhteisestä kassasta yhteiset menot suhteessa tuloihin ja jos ei onnistu niin lasket menot ja jaat ne kahtia tulojen suhteessa ja sanot napakasti naisellesi että tämä on sinun osuus yhteisistä menoista. Jos ei usko niin kerrot että hommaa oma asunto niin katsotaan sen jälkenn suhdetta uudestaan mutta älä anna tästä asiasta periksi,.
Mitäpä jos miehistyisit ja asettaisit rajat naisellesi? Voi olla vaikeaa, mutta se vaan on tehtävä. Naisesikin loppuviimein arvostaa sinua enemmän, kun et ole vikisevä hiiri.
Kumpikin osallistuu yhteisiin menoihin tulojen suhteessa ja siitä yli jäävät rahat saa käyttää miten huvittaa.
Kuka sinut pakottaa maksamaan muijasi kulut, tupakit, lomat, ruuat. Heitä akka pihalle jos rahankäyttö turhuuksiin ei lopu. Oletko ihan tossun alla muutenkin.
Ei typerästä pumpata kannata paljoa maksaa...