teistä itsestänne, ettette pystyisi enää tekemään oman alanne tai muun alan töitä? Uskotteko itse siihen, ettette selviäisi työtehtävistänne? Tietenkin edellyttäen, että työnantaja suorittaa oman velvollisuutensa eli perehdytyksen. Vaikkakin tuo perehdytys taitaa olla työelämässä melko vieras termi nykyään, yllättävän monessa yrityksessä.
pitkäaikaistyöttömät!!
tuntuuko
14920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
On ihminen sitten työssä taikka työttömänä, niin ainahan sitä omia asioita tulee hoidetua ja työelämä ei ole sen kummempaa jota kotityötkään, mutta motivaatio lähteä pitkän työttömyyden jälkeen ehkä huonostikkin palkattuun työhön on huono. Esim. suoraan koulusta taikka asevelvoillisuuden suorituksen jälkeen ihminen on ns."alistettu", eikä turhauttavaa porrasta huonosti palkattuun työhön ehkä edes havannoi.
Pitkän työttömyyden jälkeen ei helposti tule otettua vastaan muuta kuin erikois-sopimuksia esim. lyhyt työaika ja normaali palkka taikka mielenkiintoinen työ ja hyvä palkka....
Pitkän työttömyyden aiheuttama vajaakuntoisuus ja "työstä ei tule mitään" käsitteet ovat huonovointisten esimesten ja eläämänsä kyllästyneiden tekijöiden provoja. Viimekertaisessa työpaikassa minä tein laadullisesti ja määrällisesti 28-tunnin aikana saman jota muut 40-tunnissa. Työnantajalla oli jotain pikku ongelmia ja työehtosopimuksiakaan ei noudatettu. Työ loppui vuoden jälkeen ilman varoitusaikaa ja eräs tuttavani tähän, että pitkä työttömyys on syypäänä siihen, että töistä ei tule mitään. Töistähän tuli todellisuudessa jopa parempaa johon moni kolleegani kykeni ja olihan tässä vaiheessa takana jo vuosi työtä ilman ainuttakaan sairaslomaa taikka poissaoloa siinä samalla kun kolleegani oli poissa työstä jopa viikkoja.
Samaiseen keskusteluun pääsimme myös edeltävässä työpaikassani, jossa työvuosia kertyi 4. Saavutimme työporukan kanssa yhteistyössä enemmän ja parempaa ja vielä pidemmällä aikavälillä, jota sitten koko talo oli koskaan olemassaolonsa aikana saavuttanut. Esimiesten erimielisyydestä johtuen saavuttamamme tulos pyrittiin katkaisemaan esim. hajoittamalla työporukkamme ja siirtämälä työt pois meiltä. Joiduimme tilanteeseen, jossa minullekkin pyrittiin teettämään huomattava määrä vaativiakin töitä pienemmällä palkalla josta oli sovittu. Tähän negatiivisesti suhtauduttuani sainkin jälleen vastaani ihmisiä, jotka väittivät, että minussa on oltava jokin henkinen vika, koska en kykene tekemään osoitettuja tehtäviä. Kyseessähän oli työnantajan mielihalu rikkoa olemassaolevia sopimuksia palkkauksesta, jolloin kykenemättömyydekseni katsottu asia olikin todellisuudessa haluttomuuttani tehdä enemmän työtä pienemmällä palkalla jota muut. Kummastutti työnantajan asenne vain kovasti, koska olinhan jo tätä ennen vapaaehtoisesti ilman erityistä palkkiota suostunut kehittämään työpaikkaa tuottavammaksi onnistunein tuloksin.
Työnantajat ovat jo pitkäli kuin teinitytöt masturboimassa. Antavat ymmärtää, mutta eivät ymmärrä antaa ja aivan sama kunhan saavat itse kiksejä ja kiksit hankitaan itseään hinkkaamalla ja työttömiä kytätessä.
" Uskotteko itse siihen, ettette selviäisi työtehtävistänne? "
Tottakai SELVIÄN , ei hommat vuodessa tai kahdessa niin paljoa muutu . Ensimäisinä päivinä on pientä hakuammuntaa , sitten luistaa kuin ennen . Ikää on kuitenkin sen verran etten kelpaa enää työelämään vaikka työtaidot ja -motiivikin on tallessa .
ei sen työn tekeminen miksikään ole muuttunut. Varmasti menisi kuten ennenkin ja tietokonetta käytän kotona ja teen sillä yhtä ja toista, joten ei voida siihenkään vedota että tiedot ovat siltä osin vanhentuneita. Puppujuttua kokonaan tuollainen, että tiedot pitää päivittää ja osaaminen kanssa. Jos kerran jotain oppii, niin mihin se oppi tuolta päästä häviäisi? Ei se ole mikään välimuisti joka tyhjenee nukkuessa, ei todellakaan. Nämä nyt vain on niitä termejä joita käytetään peittämään se totuus, koitetaan saada työtön ymmärtämään paremmin "paikkansa" tässä yhteiskunnassa. Näillä uskomuksilla sitten pyöritetään näitä "koulutus" sekä "kurssi" paikkoja täysillä. Ja suuri yleisö menee niin halpaan että. Saadaan helpolla rahaa työttömien kustannuksella tällä tavoin.
Niin ja työnantajat, ne vasta ovat tähän halpaan menneetkin oikein voimalla. Onkohan niille ihan kirjattua informaatiota annettu tästä aiheesta, vai ovatko käyneet kursseja aiheen tiimoilta?
Epäselväksi vaan on jäänyt, kuka tämän kaiken on alkuunpannut ja keksinyt tällaisia termejä käyttää työttömistä?
...että tänä päivänä "työnantajat", kaikenlaiset pikkupomot ja henkilöstöpuolen tunarit eivät oikein kykene hommiinsa.
Tuloksentekijöille jaetaan potkuja ja jeeshemmot saavat jäädä istuskelemaan työpaikoille.
Ja sitten valitetaan työvoimapulaa, kun ammattilaiset eivät rupufirmoihin enää vaivaudu kääntymään.
Olisikohan hieman itseaiheutettua, tuo työvoimapula???
Onhan kyseesä monesti taktikointi, jossa työnantaja haluaa mahdollisimman kyvykästä työvoimaa mahdollisimman halvalla. Normaaleissa olosuhteissa kyvykäs ihminen vaatii tasoaan vastaavaa palkkiota taikka asemaa ja vaikkakin asemaakin lupailtaisiin työnantajan toimesta, niin odottelu ja vedätys käy lompakon päälle ja toteutuu muun hyväksi koetun elämän kustannuksella. Joku on joskus sanonut, että jos ei laita koskaan ensmmäistä tupakkaa suuhunsa, niin sitten ei ole koskaan polttanut. Mikäli koskaan ei siis halua tehdä huonosti palkattua tai kyvykkyyttä aliarvioivaa työtä, niin ei koskaan kannata ottaa vastaan sitä ensimmäistä huonoa työtä.
Vanhassa maailmassa elimme herran-nuhteessa alistettuina, mutta nykymaailmassa kukaan ei halua olla b-luokan läskimooseksen rahalehmänä lypsettävänä. Työsopimus on kahden osapuolen välinen sopimus ja mikäli työnantajan tarjoaama sopimus taikka tavat ei tekijälle sovi, niin työnantaja etsikööt itselleen mielekkäitä tekijöitä.
Totuus varsin monesta työpaikasta on, että ylivelkaantuneet, sairaat taikka kyvyttömät esimiehet ovat pilanneet oman elämänsä ja tämän jälkeen sabotoivat typeryyksillään vielä muidenkin olemassaoloa ja pahimmillaan tulevat päälle vaikkapa huonostipalkattuja ja ahdingossa kieriviä viranomaisia hyväksikäyttäen.
Näyttää siltä, ettei hyvältä näytä.
Olen ollut nyt viisi vuotta työttömänä. Pari määräaikaista hommaa on ollut tässä välillä. Elän mieheni siivellä ja etsin kokoajan töitä. Enää en ole päässyt haastateluihin viimeaikoina. En koe ollenkaan olevani huono vaihtoehto työnantajalle. Tiedän selviäväni mistä hyvänsä työstä, mutta ikävää on, että saan olla keskenäni tätä mieltä. Olen pitkäaikaistyötön ja siten siis taloudellinen riski. Työnantajan mielestä siis tuotannollis taloudellinen riski. Kuitenkaan työnantajataho ei epäile kykyjäni selvitä työstä silloin, kun he tarjoavat pimeitä keikkatöitä. Oikeita töitä minun on turha kuvitella enää saavani, vaikka kuinka uskoisin itseeni. ....Se ettei pitkäaikaistyötön selviäisi työtehtävistä on ihan samaa paskaa kuin väittäisi ettei sinisilmäiset selviä työtehtävistään.
mulla on aiemmistakin vaiheista kokemusta että pitkänkin työttömyyden jälkeen kyllä SELVIÄÄ työtehtävistä ja oppii sekä pääsee sisään työtehtäviinsä! On vanhanaikaista ennakkoluuloisuutta väittää että pitkäaikaistyötön ei enää selviäisi töistään tms., se on vain jotain käsittämätöntä asennevammaisuutta joka ei kuulu enää nyky-yhteiskuntaan.
On se kumma miten tänä nykytiedon aikana vuonna 2005 vielä työnantajilla, yksityisillä huipputeknologian ja edistyksen kärjessä kulkevilla yrityksillä voi olla noin vanhentuneita käsityksiä työntekijöistä/työttömistä... tahallista valikoivaa asennevammaahan se vain on, pahantahtoisuutta, itsekkyyttä, ylimielisyyttä, jne. puhdasta pahuutta!
esim. olen ollut puhelunvälittäjänä monta vuotta eli en ole mykäksi mennyt tänä työttömyysaikana ... tässä yksi esimerkki.
Perehdytyksestä tiedän sen verran monta pätkätyöpaikkaa läpikäyneenä, että sitä ei juurikaan ole ja voi sanoa, että 99,5 % perehdyttäjä on joku, joka on niin kyllästynyt ja ei voisi vähempää kiinnostaa -tyyppi. Olen kyllä nähnyt yhtä, jos toista.
Työtehtävistä en enää selviäisi ns. normaalisti sillä olen sairastunut (silti työtön) ja en enää kykene entisiin töihin samalla kapasiteetilla tai en ehkä enää ollenkaan - aika näyttää. Mutta yhteiskunta ei välttämättä tue sairasta. Tämä on tosi asia!
Ei pääsetöihin ,kuntoutukseen,eläkkeelle..ei mihinkään.
Pakko olla työkkärin asiakkaana kun on elettäväkin.
Olen kyllä hakenut töitä ja koulutuksiinkin mutta
n. 17v. kulunut ja mihinkään en pääse ?
Niihin töihin joita pystyisi tekemään ei pääse.
En pystyisi ilman lisäkoulutusta toimimaan oman alani töissä. Olen ollut 3 vuotta työttömänä ja toimin ennen ohjelmistosuunittelijana. Rasitteenani on lähes 50 vuoden ikä ja naissukupuoli.
Lehdistössä ja julkisessa sanassa voi ihan huoletta heittää, että pitkäaikaistyöttömät eivät muka selviäisi työtehtävistään. Mutta entä jos moisen väitteen kohdistaisi muihin vähemmistöihin esim. ihonvärin tai rodun perusteella. Kyllä nousisi hirvee haloo ja käräjillä oltais vähintään kunnianloukkauksesta. Työttömien maineen voi kyllä pilata asenteellisuudella ihan huoleti ja niin tehdään myös.
jos vain pääsisin töihin. Onhan minulla koulutus. Ja pienen perehdytyksen jälkeen olisin kuin vanha tekijä. Eihän oppimiskyky ole mihinkään kadonnut. Motivaatio työntekoon on korkealla.