Olipa kerran juristipresidentti… Suomen tasavallan presidenttien kirkkosuhteesta kertovassa kirjassa maamme ensimmäisestä tasavallan presidentistä K. J. Ståhlbergistä sanotaan seuraavaa: ”Uskonnonvapauslain säätämisessä mukana ollut juristipresidentti varoi tarkasti uskonnollisen retoriikan käyttöä virkatehtävissä käyttämissään puheenvuoroissa. Nimittäessään maahan uuden hallituksen tai päättäessään eduskunnan istuntokauden presidentti toivotti onnea ja kiitti tehdystä työstää, mutta minkäänlaisia Jumalan siunauksen toivotuksia hänen säilyneistä puheistaan on turha etsiä.”
Ståhlberg toimi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorina vuosina 1908–1918. Juristipresidenttien polvi on siis nyt pahentunut. Kansakoulunopettajan koulutuspohjalta sen saattoi ehkä ymmärtää.
(Lainaus s. 33 kirjasta Ville Jalovaara 2018. Myrskyä ja mystiikkaa, Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. Kirjapaja.)
Ståhlberg toimi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorina vuosina 1908–1918. Juristipresidenttien polvi on siis nyt pahentunut. Kansakoulunopettajan koulutuspohjalta sen saattoi ehkä ymmärtää.
(Lainaus s. 33 kirjasta Ville Jalovaara 2018. Myrskyä ja mystiikkaa, Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. Kirjapaja.)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luin nyt itsekin tuon kirjan. Kiinnitin huomiota vähän toisenlaiseen juttuun: Ainakin Kekkosen lapset erosivat kirkosta, ja hän itsekin arveli että voisi erota jos ei olisi presidentti. Vähän samantapaista oli jollain muullakin presidentillä.
Luin tämän jonkinlaisena "Keisarin uudet vaatteet" -ilmiönä. Kekkonen ehkä arveli että kansa ei tykkää jos hän eroaa -- ja karrikoiden, kansa ajatteli ettei Kekkonen tykkää kirkosta eroamisesta.
Stålhberg vaikutti myös uskonnonvapauslain syntyyn 1920-luvun alussa.
"Lapuan liikkeen" terroristit sieppasivat "muiluttivat" hänet 1930-luvulla. "Näillä lakeuksilla ei jumalauta pilkata Jumalaa!"
Ståhlberg vaikutti keskeisesti Suomen perustuslakiin, tasavaltalaiseen halllitusmuotoon. Siltä pohjalta säädettiin sitten myös uskonnonvapauslaki. Sen vuosipäivä lähestyy.
Tasavaltaisen perustuslain saaminen ja säätäminen oli perustana myös etenemiselle uskonnovapaudessa.
Onko näin? Suomen kuninkaalle ehdittiin jo valmistaa kruunu. Siinähän on yksi erikoisuus -- ei ristiä.
Siinäpä historioitsijalle selvittämistä.
Korjaanpa lausuntoa: Ei tehty kruunua, mutta suunnitelma kruunuksikin oli valmiina. Sen mukaan toteutus tehtiin kun Kemin jalokivigalleria avattiin. Mutta sama asia, ei ristiä.
Historioitsijat eivät oikein spekuloi, se jää meille harrastelijoille.