... on tietysti Viisaus!
Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: "Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi perinnönjakoon." "Mitä?" kysyi Jeesus. "Onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?" Hän sanoi heille kaikille: "Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa."
Ja hän esitti heille vertauksen: "Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti itsekseen: 'Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.' Hän päätti: 'Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut -- kenelle se joutuu?' Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona.
Älkää siis kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää.
Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet?' Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.
Älä siis pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan. Myykää, mitä teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen käsiksi eikä koi tee tuhojaan. Missä on aarteenne, siellä on myös sydämenne."
Hoqhma
Kuulkaa! Viisaus kutsuu,
ymmärrys korottaa äänensä.
Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo,
siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.
Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:
"Teitä minä kutsun, ihmiset,
teille kaikille osoitan sanani.
Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät,
hankkikaa tietoa, te houkat!
Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja,
puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.
Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta,
huuleni kauhistuvat jumalattomuutta.
Minkä puhun, se pitää paikkansa,
puheeni ei ole kieroa eikä väärää.
Se on selkeää sille, joka ymmärtää,
helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon.
Arvostakaa ohjeitani enemmän kuin hopeaa,
tietoa enemmän kuin kalleinta kultaa,
sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.
Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa,
harkinta ja tieto ovat kumppanini.
Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa.
Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä,
pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.
Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus,
minä olen ymmärrys, minun on voima.
Minun avullani kuninkaat hallitsevat,
maan mahtavat säätävät oikeat lait.
Minun avullani valtiaat pitävät valtaa,
kansan johtajat antavat oikeat tuomiot.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat,
ne, jotka etsivät, löytävät minut.
Minun kanssani tulevat rikkaus ja kunnia,
ehtymätön vauraus ja suuri siunaus.
Minun antini on parempaa kuin puhtain kulta,
minun lahjani paremmat kuin paras hopea.
Minä vaellan totuuden tietä,
horjumatta minä kuljen oikeuden polkua.
Jotka minua rakastavat, ne minä palkitsen, minä täytän heidän aittansa ja varastonsa."
Muuan mies väkijoukosta sanoi Jeesukselle: "Opettaja, sano veljelleni, että hän suostuisi perinnönjakoon." "Mitä?" kysyi Jeesus. "Onko minut pantu teidän tuomariksenne tai jakomieheksenne?" Hän sanoi heille kaikille: "Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa."
Ja hän esitti heille vertauksen: "Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti itsekseen: 'Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.' Hän päätti: 'Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!' Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut -- kenelle se joutuu?' Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona.
Älkää siis kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Mitä te vaatetuksesta huolehditte! Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää.
Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!
Älkää siis murehtiko: 'Mitä me nyt syömme?' tai 'Mitä me juomme?' tai 'Mistä me saamme vaatteet?' Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.
Älä siis pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan. Myykää, mitä teillä on, ja antakaa köyhille. Hankkikaa kukkarot, jotka eivät tyhjene, kootkaa taivaisiin aarre, joka ei ehdy. Siellä ei varas pääse siihen käsiksi eikä koi tee tuhojaan. Missä on aarteenne, siellä on myös sydämenne."
Hoqhma
Kuulkaa! Viisaus kutsuu,
ymmärrys korottaa äänensä.
Kukkulan laella, tien vierellä se seisoo,
siellä missä polut haarautuvat eri suuntiin.
Markkinapaikoilla, tungoksen keskellä, kaupunkiin vievillä porteilla se huutaa:
"Teitä minä kutsun, ihmiset,
teille kaikille osoitan sanani.
Hankkikaa viisautta, te ymmärtämättömät,
hankkikaa tietoa, te houkat!
Kuulkaa! Minä puhun totuuden sanoja,
puhun ilman vilppiä, kun suuni avaan.
Minkä kieleni tuo julki, se on kaikki totta,
huuleni kauhistuvat jumalattomuutta.
Minkä puhun, se pitää paikkansa,
puheeni ei ole kieroa eikä väärää.
Se on selkeää sille, joka ymmärtää,
helppoa sille, joka on tavoittanut tiedon.
Arvostakaa ohjeitani enemmän kuin hopeaa,
tietoa enemmän kuin kalleinta kultaa,
sillä viisaus on koralleja arvokkaampaa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa.
Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa,
harkinta ja tieto ovat kumppanini.
Joka Herraa pelkää, vihaa kaikkea pahaa.
Ylpeyttä minä vihaan, kopeaa mieltä,
pahoja tekoja ja vilpillistä puhetta.
Minulta tulee ajatus, minulta sen toteutus,
minä olen ymmärrys, minun on voima.
Minun avullani kuninkaat hallitsevat,
maan mahtavat säätävät oikeat lait.
Minun avullani valtiaat pitävät valtaa,
kansan johtajat antavat oikeat tuomiot.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat,
ne, jotka etsivät, löytävät minut.
Minun kanssani tulevat rikkaus ja kunnia,
ehtymätön vauraus ja suuri siunaus.
Minun antini on parempaa kuin puhtain kulta,
minun lahjani paremmat kuin paras hopea.
Minä vaellan totuuden tietä,
horjumatta minä kuljen oikeuden polkua.
Jotka minua rakastavat, ne minä palkitsen, minä täytän heidän aittansa ja varastonsa."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Viisautta on olla uskomatta raamatun höpinöitä.