Mennyt vuosi on ollut vuoristorataa..pettymysten, itsetutkiskelun, lämpimien ja myrskyisten tunteitten vaihtelua lämpimissä ja kylmissä päivissä. Elämässä on paljon enemmän kun mitä ikinä tiesin, luulin tai osasin. Itseasiassa huomasin olevani noviisi suurimmassa osassa asioita.
Paljon sain muilta ja paljon annoin itsestäni. Karsin pinttyneitä ajatuksiani ja tapojani. Asioita voi tutkiskella eri tavoin, eri elämänkatsomuksien ja kokemuksien kautta. Rajottuneisuuden tunteesta pois opettelemista.
Sydän, tunteet ja mieli ovat olleet koetuksella, ja karrelle palaneet monta kertaa. Onnen hetkiäkin vuoteen mahtuu paljon, onneksi.
Kuitenkin ajattelen tai haluan ajatella, että kaikella on tarkoituksensa. Ehkä tämä kaikki oli vaade tai tarve kasvaa ihmisenä... vielä vähän. Elämä opetti miten pieni olen, merkityksellinen ja niin kuitenkin merkityksetön loppujen lopuksi.
Se, miten tästä kaikki jatkuu, aika näyttää. Nyt tyhjä ja puutunut olo, niinkun ”tunne kun mikään ei tunnu enää miltään”. Kaikki ammennettu mitä on antaa, ei vaan jaksa enää.
Aika ajatella, mitä tästä eteenpäin. Antaa aikaa kaikelle. Aikaa haavojen parantamiselle. Olla armollinen itselleen ja muille kanssaihmisille.
Kaikille kaikkea hyvää toivoen!
Vilpittömästi ❤️
Tämä oli purkamista, taakan keventämistä..vaikka syvälle sydämeen sattuu..ainoa mikä merkitsee, on aito kohtaaminen elämän polulla. Vain oikea ja aito kohtaaminen..
Paljon sain muilta ja paljon annoin itsestäni. Karsin pinttyneitä ajatuksiani ja tapojani. Asioita voi tutkiskella eri tavoin, eri elämänkatsomuksien ja kokemuksien kautta. Rajottuneisuuden tunteesta pois opettelemista.
Sydän, tunteet ja mieli ovat olleet koetuksella, ja karrelle palaneet monta kertaa. Onnen hetkiäkin vuoteen mahtuu paljon, onneksi.
Kuitenkin ajattelen tai haluan ajatella, että kaikella on tarkoituksensa. Ehkä tämä kaikki oli vaade tai tarve kasvaa ihmisenä... vielä vähän. Elämä opetti miten pieni olen, merkityksellinen ja niin kuitenkin merkityksetön loppujen lopuksi.
Se, miten tästä kaikki jatkuu, aika näyttää. Nyt tyhjä ja puutunut olo, niinkun ”tunne kun mikään ei tunnu enää miltään”. Kaikki ammennettu mitä on antaa, ei vaan jaksa enää.
Aika ajatella, mitä tästä eteenpäin. Antaa aikaa kaikelle. Aikaa haavojen parantamiselle. Olla armollinen itselleen ja muille kanssaihmisille.
Kaikille kaikkea hyvää toivoen!
Vilpittömästi ❤️
Tämä oli purkamista, taakan keventämistä..vaikka syvälle sydämeen sattuu..ainoa mikä merkitsee, on aito kohtaaminen elämän polulla. Vain oikea ja aito kohtaaminen..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oliko tämä tilitys elämästä? Vai mikä? Olet kuitenkin pohtinut asioita selkeesti.. hyviä ajatuksia, rehellistä itsetutkiskelua. Pointsit siitä! Lopun perin aika masentavaa tekstiä. Sorry