Olipa kerran nainen, joka eli ja hengitti omaa seksuaalisuuttaan joka päivä. Seksuaalisuus ja sen omakohtainen ilmaiseminen ja ilmentäminen oli hänelle suuri ilon ja voiman lähde. Asia joka sai hänet sädehtimään ja voimaan hyvin, ja myös ilon tarttumaan hänen ympärillään oleviin ihmisiin. Tämä nainen huokui sisäistä hyvinvointia ja myötämielistä itsetuntemusta. Tämä nainen arvosti itseään, ja nautti fyysisyydestään täysin siemauksin. Seksuaalisuuden ilmentäminen oli hänelle ennen kaikkea sosiaalinen ilon ja hyväksynnän manifesti.
On ollut aikoja, jolloin hän on elänyt parisuhteessa, ja on ollut aikoja, jolloin hän on elänyt ilman parisuhdetta. Suhteessa ollessaan hän suuntasi kaiken kiinnostuksensa kumppaniinsa, ja pyrki kehittämään parisuhteen seksuaalisuudesta innostavaa, jaettua, rajatonta ja turvallista. Sellaista johon ei tarvitsisi leipääntyä, sellaista jota ei voisi mitenkään saada väljemmissä suhteissa, irtosuhteista nyt puhumattakaan. Ilman parisuhdetta eläessään hän ei koskaan harrastanut seksiä satunnaisten ihmisten kanssa, vaan aina tuttujen, usein myös rakkaidenkin kesken niin, että luottamus ja arvostus olivat aina ensimmäisiä asioita. Molemmat tavat elää tuntuivat oikeilta ja hyviltä, vaikkakin parisuhteissa tuli eteen muita, seksiin liittymättömiä karikoita tai pettymyksiä.
Tuli aika, kun tämä nainen rakastui päättömästi. Siinä hän nyt oli, ihana mies joka tuntui innostuvan kovasti kun nainen kertoi arvoistaan ja siitä, miten oli niitä elämässään toteuttanut. Mies sanoi pitävänsä arvossa naisen tapaa elää seksuaalisuuttaan, ja sanoissaan ymmärsi kun nainen kertoi visiostaan parisuhteen seksuaalisuuden erityisyydestä ja mahdollisuuksista. Rakastuminen sokaisee, sanotaan. Ja niin se todellakin tekee, nyt sen tiedän. Vaikka ensimmäiset merkit estyneisyydestä ja haluttomuudesta nostivat päätään aivan ensi metreillä, ei nainen ymmärtänyt että jakaminen ja yhteisyys ei ollut tälle miehelle tärkeää. Nainen kuvitteli, että kyse on vain ujostelusta, joka kyllä väistyy kun miehelle vaan osoittaa intohimoa vaikkei sitä itse osakseen saakaan. Nainen tunsi itsensä tyrmätyksi ja torjutuksi, kun seksuaalinen yritys toisensa jälkeen sai kylmän, ja joskus jopa vihamielisen reaktion aikaan. Tästä alkoi tie, joka nakersi pois naisen kyvyn nauttia fyysisyydestään, ja kyvyn nähdä itsensä ihanana naisena.
Tämä tie on ollut karu kulkea, mutta myös opettavainen. Ensin torjunta tuli suorista aloitteista sekä tavoista yrittää tuottaa nautintoa miehelle. Avoin suora aloitteellisuus johti vain hermostuneeseen pakenemiseen, vaikka mies oli puheissaan sanonut nauttivansa naisen aloitteellisuudesta. Kuitenkin hän sitten toistuvasti muuttui tylyn torjuvaksi välittömästi naisen yrittäessä saada häntä himokkaaksi ja innostumaan seksistä. Jos taas päästiin siihen asti, että nainen saattoi yrittää hyväillä miestä, oli hän kuin seipään niellyt, ja kaikki tekniikat olivat vääränlaisia. Nainen oli ymmällään: tähän asti hänen kokemuksensa oli se, että hän on taitava ja ihana seksikumppani. Teknistä osaamista oli vuolaasti ylistetty, mutta suurimmassa arvossa oli aina pidetty naisen tavatonta innostusta nauttia kumppanistaan ja tuottaa hänelle nautintoa kiirehtimättä ja itsekin siitä huikeasti kiihottuen ja nauttien. Nainen oli pahoillaan ja lannistunut. Ehkäpä tämä mies sitten on tottunut parempaan, ehkäpä nainen ei sitten olekaan niin erityinen kuin luuli. Nainen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoi sinnikkäästi yritystä saada mies innostumaan hänestä. Nainen ehdotti ja koetti erilaisia lähestymistapoja ja tekniikoita, mutta mikään ei saanut miestä lämpenemään hänelle. Myöskään keskusteluyritykset aiheesta eivät edenneet mihinkään, ja avoimuus sekä jakaminen jäivät yksipuolisiksi.
Pikku hiljaa naisen aloitteellisuus, itsevarmuus ja leikillisyys seksissä hiipui, ja nainen ei tätä itse vielä silloin huomannut. Nainen alkoi hiljalleen uskoa, että hän tosiaan on taitamaton ja mitätön. Vaimo-parka muiden vaimo-parkojen joukossa. Hän alkoi tuntea suurta epävarmuutta: vaikka kuinka olisi tehnyt mieli rietastella, leikitellä, paneskella ja nautiskella, ei enää rohkeus riittänyt - onhan se nyt todella itseriittoista luulla että se miestä kiihottaisi. Haaveissaan nainen toteutti kaikkea tuota miehelle ja miehen kanssa, ja kyyneliä pidätellen totesi, että haaveet eivät voi käydä toteen kun mies ei vastaa naisen innostukseen. Pettymys valui kyynelinä poskille, ja kyyneleetkin nainen oli siihen mennessä oppinut piilottamaan, sillä myös surun ilmaiseminen sai miehen hermostumaan.
Näiden toimien kautta se ihana seksuaalisuudestaan ja fyysisyydestään nauttiva iloinen nainen on muuttunut seksuaalisuuttaan tukahduttavaksi ja itseään häpeäväksi peruspullukaksi. Sellaiseksi joita hän ennen itse yritti innostaa nauttimaan seksuaalisuudestaan ja naiseudestaan. Sellaiseksi joita on kuin meressä mutaa. Hän ei enää ole erityinen, hän on statisti.
On ollut aikoja, jolloin hän on elänyt parisuhteessa, ja on ollut aikoja, jolloin hän on elänyt ilman parisuhdetta. Suhteessa ollessaan hän suuntasi kaiken kiinnostuksensa kumppaniinsa, ja pyrki kehittämään parisuhteen seksuaalisuudesta innostavaa, jaettua, rajatonta ja turvallista. Sellaista johon ei tarvitsisi leipääntyä, sellaista jota ei voisi mitenkään saada väljemmissä suhteissa, irtosuhteista nyt puhumattakaan. Ilman parisuhdetta eläessään hän ei koskaan harrastanut seksiä satunnaisten ihmisten kanssa, vaan aina tuttujen, usein myös rakkaidenkin kesken niin, että luottamus ja arvostus olivat aina ensimmäisiä asioita. Molemmat tavat elää tuntuivat oikeilta ja hyviltä, vaikkakin parisuhteissa tuli eteen muita, seksiin liittymättömiä karikoita tai pettymyksiä.
Tuli aika, kun tämä nainen rakastui päättömästi. Siinä hän nyt oli, ihana mies joka tuntui innostuvan kovasti kun nainen kertoi arvoistaan ja siitä, miten oli niitä elämässään toteuttanut. Mies sanoi pitävänsä arvossa naisen tapaa elää seksuaalisuuttaan, ja sanoissaan ymmärsi kun nainen kertoi visiostaan parisuhteen seksuaalisuuden erityisyydestä ja mahdollisuuksista. Rakastuminen sokaisee, sanotaan. Ja niin se todellakin tekee, nyt sen tiedän. Vaikka ensimmäiset merkit estyneisyydestä ja haluttomuudesta nostivat päätään aivan ensi metreillä, ei nainen ymmärtänyt että jakaminen ja yhteisyys ei ollut tälle miehelle tärkeää. Nainen kuvitteli, että kyse on vain ujostelusta, joka kyllä väistyy kun miehelle vaan osoittaa intohimoa vaikkei sitä itse osakseen saakaan. Nainen tunsi itsensä tyrmätyksi ja torjutuksi, kun seksuaalinen yritys toisensa jälkeen sai kylmän, ja joskus jopa vihamielisen reaktion aikaan. Tästä alkoi tie, joka nakersi pois naisen kyvyn nauttia fyysisyydestään, ja kyvyn nähdä itsensä ihanana naisena.
Tämä tie on ollut karu kulkea, mutta myös opettavainen. Ensin torjunta tuli suorista aloitteista sekä tavoista yrittää tuottaa nautintoa miehelle. Avoin suora aloitteellisuus johti vain hermostuneeseen pakenemiseen, vaikka mies oli puheissaan sanonut nauttivansa naisen aloitteellisuudesta. Kuitenkin hän sitten toistuvasti muuttui tylyn torjuvaksi välittömästi naisen yrittäessä saada häntä himokkaaksi ja innostumaan seksistä. Jos taas päästiin siihen asti, että nainen saattoi yrittää hyväillä miestä, oli hän kuin seipään niellyt, ja kaikki tekniikat olivat vääränlaisia. Nainen oli ymmällään: tähän asti hänen kokemuksensa oli se, että hän on taitava ja ihana seksikumppani. Teknistä osaamista oli vuolaasti ylistetty, mutta suurimmassa arvossa oli aina pidetty naisen tavatonta innostusta nauttia kumppanistaan ja tuottaa hänelle nautintoa kiirehtimättä ja itsekin siitä huikeasti kiihottuen ja nauttien. Nainen oli pahoillaan ja lannistunut. Ehkäpä tämä mies sitten on tottunut parempaan, ehkäpä nainen ei sitten olekaan niin erityinen kuin luuli. Nainen ei kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoi sinnikkäästi yritystä saada mies innostumaan hänestä. Nainen ehdotti ja koetti erilaisia lähestymistapoja ja tekniikoita, mutta mikään ei saanut miestä lämpenemään hänelle. Myöskään keskusteluyritykset aiheesta eivät edenneet mihinkään, ja avoimuus sekä jakaminen jäivät yksipuolisiksi.
Pikku hiljaa naisen aloitteellisuus, itsevarmuus ja leikillisyys seksissä hiipui, ja nainen ei tätä itse vielä silloin huomannut. Nainen alkoi hiljalleen uskoa, että hän tosiaan on taitamaton ja mitätön. Vaimo-parka muiden vaimo-parkojen joukossa. Hän alkoi tuntea suurta epävarmuutta: vaikka kuinka olisi tehnyt mieli rietastella, leikitellä, paneskella ja nautiskella, ei enää rohkeus riittänyt - onhan se nyt todella itseriittoista luulla että se miestä kiihottaisi. Haaveissaan nainen toteutti kaikkea tuota miehelle ja miehen kanssa, ja kyyneliä pidätellen totesi, että haaveet eivät voi käydä toteen kun mies ei vastaa naisen innostukseen. Pettymys valui kyynelinä poskille, ja kyyneleetkin nainen oli siihen mennessä oppinut piilottamaan, sillä myös surun ilmaiseminen sai miehen hermostumaan.
Näiden toimien kautta se ihana seksuaalisuudestaan ja fyysisyydestään nauttiva iloinen nainen on muuttunut seksuaalisuuttaan tukahduttavaksi ja itseään häpeäväksi peruspullukaksi. Sellaiseksi joita hän ennen itse yritti innostaa nauttimaan seksuaalisuudestaan ja naiseudestaan. Sellaiseksi joita on kuin meressä mutaa. Hän ei enää ole erityinen, hän on statisti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Miksi lähdit?
Tuuliajollahan sitä.
Miksi kirjoitat kolmannessa persoonassa?
Ikävä kokemus kyllä. Samassa tilanteessa on muitakin ihmisiä, miehiä ja naisia. Oman seksuaalisuuden tukahtuminen nielaisee osan omasta persoonasta pois. Tilalle tulee katkeruutta, surua ja pettymystä, itsetunto-ongelmia.
Tuon kokeneet tietävät varoa seuraavassa suhteessa samoja vaaranmerkkejä. Usein on vain liian myöhäistä kun asian kanssa on rämpinyt vuosia ja oma seksuaalinen identiteetti on jo hajalla, erokaan ei tunnu talojen, lainojen ja lasten keskellä järkevältä.
En voisi kuvitella olevani parisuhteessa, jossa seksi ei toimi. Jotkut väittää, että se on vaan seksiä ja toissijaista suhteessa vakavampiin kysymyksiin. Mutta ei ole. Nykyisessä parisuhteessa ensin epäilin, kun tuntui, että miehellä on paljon vähempi haluja, mutta onneksi tilanne on korjaantunut. Nyt on molemmilla haluja. Saattoi johtua ehkä ehkäisyasioista se alun takkuaminen. Mies pelänny, että tulen heti raskaaksi & ei ollut tottunut kondomeihin. Ja ei ollu alussa varmuutta, ettei kummassakaan ole tauteja. Nyt on. Kyllä se seksi vaan on tärkeää, vaikka se kuinka olisi "vaan seksiä"... Siinä tekee toinen toiselleen hyvää ja rentoutuu. Yhdyntä sana jo sen kertoo, kaksi henkilöä tulee yhdeksi lihaksi. Säälittää ihan helvetisti varatut ihmiset, jotka jostain iskurista tai suomi24:n treffeistä etsii maksullista tai maksutonta seksiseuraa, kun elävät "kylmässä liitossa". Hoitakaa se liittonne kuntoon tai lähtekää! Turha kiikkua löysässä hirressä.
Ehkäpä tuo aloituksen nainen on todellakin elänyt hieman harhakuvitelmissa kun on ajatellut että juuri hän on se joka pystyy sytyttämään miehen kuin miehen. Jää kuitenkin hieman epäselväksi että miksi niin edes pitäisi olla että voisi olla hyvällä seksuaalisella itsetunnolla varustettu nainen? Eikö oikea hyvä itsetunto tarkoita myös sitä että tajuaa omat rajansa ja sen että ei voi olla se täydellinen kumppani kaikille miehille? Eikä edes tarvitse olla. Eihän itsensä täydelliseksi kuvittelu ole hyvää itsetuntoa vaan illuusiossa elämistä.
Se nyt vaan on niin että me ihmiset ollaan erilaisia.
Ei voi eikä saa edellyttää toiselta että hän mukauttaa itsensä ja halunsa miellyttämään sen toisen haluja.
Tietysti jos ap:n mies on ujo ja kokematonkin, niin luulisi että olisi mielissään kun nainen opastaa seksin saloihin. Mutta niin ilmeisesti ei ole.
Siis taitaa olla niin, että mies on seksuaalisesti eri linjoilla kuin ap, ja tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Ja todennäköisesti mies haluaa varjella itseään ja oikeutta olla oma itsensä, ja siksi torjuu naisensa seksikokeilut.
Tästä ikävä kyllä seuraa että ap:n elämä seksin osalta typistyy olemattomiin verrattuna entiseen.
Pihalla on yksi mänty. Olen niin surullinen ja masentunut, kun se ei olekaan kuusi, vaikka niin haluaisin sen olevan kuusi. En enää pidä puista ollenkaan.