Mikähän se "Ojalan laskuoppi" on kun siihen monesti viitataan? Onko Suomessa joskus ollut sen niminen matematiikan oppikirja koulussa opiskeltavana? Näin käsittäisin asian...
Ojalan laskuoppi?
mikä on..
164482
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
itseään matemaattisina neroina pitäneitä kansa- ja
oppikoulunopettajia, jotka ovat sitä mieltä, että
jokaisen itseään kunnioittavan pitää ainakin yksi
matikankirja tai laskuoppi julkaista. Eipä tapa
ole tuntematon yliopistotasollakaan.
Nestor Ojala toimi Jyväskylän seminaarin johtajana 1912-25. Ojalan laskuopin saanee panna hänen syntilistalleen.
Emil Nestor Setälällä on ollut kenties vielä enemmän annettavaa meille kielipalstalaisille. Hyvää vaiko huonoa? Google tiennee miekkosesta enemmän; ottakoon kantaa itse kukin tykönään!
Kyllä vaan löytyy Ojalan laskuoppi, ja oli käytössä vielä 70-luvulla.
Muistankohan oikein, että kouluvuosina minua kiusattiin myös Kallion laskuopilla.
Äidinkielessä muistini mukaan Palasto-Jatkola opasti suomen kielen saloihin.
Mutta ne reitit! -Niistä näen vieläkin painajaisia, vaikka aikaa on jo liki 50 vuotta.
Oli tapana, että liitutaululle piti piirustaa maantiedon/ympäristöopin tunnilla karttoja. Katkeilevat liidunpätkät saavat vieläkin ihon kananlihalle.
Hilpeää ja oppimisen kannalta kannattaisi harkita, että joet rallatettaisiin: "Oulu-, Siika-, Pyhä-, Kala-, jota Lesti Veteli. Ähtävältä Lapuan kautta, Kyrön kuohuja nosteli. Ne näköjään muistuu vieläkin noin hyvin.
Mietin, että tuolloin puhuttiin Rautalammin reitistä. Onkohan se nykyään Rautalammen?
Palasto (Taina?) ja Jatkola (Antero?) olivat kirjoittaneet minun koulussani 1960-luvulla käytetyn 2-osaisen saksan kielen oppikirjan.
Periaatteessa toki samoilta tai samannimisiltä kirjoittajilta on voinut ilmestyä myös suomen kielen oppikirja, mutta henk. koht. suhtaudun asiaan epäillen.
Olet oikeassa. Minulla tainnut jäädä trauma tuosta saksasta. Nyt näen kyllä sieluni silmin tuon Palaston ja Jatkolankin.
Äidinkielen opettajalla oli tapana ojentaa aineen loppuun tuosta kinkityksestäni: "Älä kinkitä"! Samoin hän kirjoitti: "Täsmennä sanontoja, kuten kautta aikojen".
Että tällaisesta kaverista (=minusta) on kysymys; hyvä kun tarkensit tuon Palasto-Jatkolan.
...löysin juuri muutama minuutti sitten nuo Palasto-Jatkolat, jopa molemmat osat!
Tekijöiden etunimet olivat todellakin Taina (Palasto) ja Antero (Jatkola), kuten edellä muistelinkin. Ensipainoksen esipuhe on päivätty toukokuussa 1957; meillä oli käytössä II painos v:lta 1959.
************
Was ist das? Das ist eine Lampe.
Was ist das? Das ist ein Tafel.
Das ist ein Tisch, aber das ist ein Pult.
Lie Lampe ist oben, aber das Pult ist Unten.
Wo ist der Tisch? Was ist unten?
ei, ie, -e, sch, t-, p-,
der, die, das
ein, eine, ein
************
Siitähän se lähti!
...kun riihessä käy! Ja aina siinä heiniä rippuu missä kuorma kulkee!...
Tämän kirjoittaja ei ole [koulussa] opiskellut sanaakaan saksaa. Mutta kummasti vaan tuokin kieli on alkanut ymmärtyä vuosi vuodelta paremmin :o)
Taisin joskus ennen rippikouluikääni ostattaa isukilla myös saksan oppikirjan; nuo esimerkit tuntuvat jotenkin tutuilta - ettei vaan ollut sama kirja! Lueskelin sitten sitä omatoimisesti minkä nyt silloin kielenopiskelusta ymmärsin - siinä ne pohjatiedot tuli opeteltua. "das Pult unt die Mutter"...
Olen nyt opiskellut saksaa yli 3 vuosikymmentä melkein tiedostamattani, ja ihmeekseni huomaan ymmärtäväni melko hyvin kirjoitettua saksaa!
Ehkä jonakin päiväni rohkaistun jopa vähän puhumaankin saksaa m.j.t.
Lass uns nich in Hoffnungslossigkeit zu fallen...
--
mögen
müssen
sollen
wollen
Damen küssen
Holmenkollen
(Herren wollen)
Kyllä ne sieltä näköjään tulevat pintaan...
...ettei vain "Buben"?
Muistelen oppineeni tuon värssyn:
"dürfen, können, mögen, müssen, Herren wollen Damen küssen, sollen, wollen, Holmenkollen"
Tökkiihän tuo ainakin sikäli, että "wollen" esiintyy kahdesti.
Niin, ja se suomen kielen vokaalihirviösana "hääyöaie" - sehän on saksaksi tietenkin:
"an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor - und zwischen!"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elon_laskuoppi
Omistan muuten Efain Elon nimikirjoituksella singreeman kirjan L.Graetz Sähkö ja sen käyttö, vuodelta 1922, sisällissodan jms viivästyttämä kuvitettu painos :).
Efain? Tarkoittanet Efraim Eloa?
Minulla oli Paavo Peron mainio ”Mekaninen teknologia” vuodelta 1912, mutta olen ehtinyt jo luovuttaa kirjan seuraavan sukupolven kirjahyllyyn. Olen ehtinyt teoksen opeista sisäistää ainakin sen, että raudan valutöissä kannattaa muotteja valmistettaessa käyttää valuhiekan seassa mm. hevosenlantaa. Pitäisiköhän kokeilla?
Niilo Ojalan laskuoppi oli kai ennen vuotta 1980 ollut kansakoulun oppikirja joka opetti peruslaskutoimitukset. Niillä ei tänä päivänä ole mitään merkitystä.
- Peruslasku toimituksilla ei ole enää mitään merkitystä ? - siis en todellakaan tajua ???
Tuossa oli juttua Palaston ja Jatkolan saksankirjasta vuodelta 1957:
"Was ist das? Das ist eine Lampe.
Was ist das? Das ist ein Tafel. (Pitäisi kai olla eine Tafel. Nikin "Herttaista" kommentti.)
Das ist ein Tisch, aber das ist ein Pult.
Lie Lampe ist oben, aber das Pult ist Unten."
Kielten oppikirjojen tekijät olivat herttaisen kiinnostuneet koulusta aivan välittämättä, mitä kannattaa opetella. Venäjän kirja Первый шаг, Pérvyi šag, "Ensimmäinen askel", alkoi aivan riemukkaasti lauseella: "Это лицей или школа или училище, Éto litséi íli škóla íli utšílištše, ´Tämä on lyseo tai koulu tai opisto´". Sai valita koulumuodon mukaan.
Sitten kerrottiin, että "Tämä on ... mm. комната, kómnata, ´luokka´, доска, daská, ´taulu´, лампа, lampá, ´lamppu´ ja журнал, žurnál, ´päiväkirja´". Samaa kaavaa noudatteli jo vuonna 1946 kuin mainitut Palasto ja Jatkola 1957.
Jacobson ja Fröberg harrastivat myöskin tonttuja: "Tre små troll, de lekte med en boll, ock bollen var av gull (nykyruotsiksi guld). De hette Trip, Trap, Trull." Tekijät olivat myös ilmeisen huolestuneita, että oppilaat tuntisivat sanan bembölingar, "hölmöläiset, alkujaan bemböleläiset". Muistan ikuisesti, miten myös Solmu Nyström tarjosi saksankirjassaan opeteltavaksi sanan Heinzelmänchen, "tonttu", vaikka jo etukäteen olisi ollut luultavaa, että moni muu sana on tarpeellisempi.
Käsittääkseni tekijät lähtevät nykyisin frekvenssiluetteloista, joten opiskellaan käytetyimpiä sanoja.
Esim. Mikä vuosi oli 5000 vuotta sitten? Haluan oikean vastauksen🤔