VTT Markku Salomaa on tehnyt perusteellisen tutkimuksen punaupseereista ja paljosta muustakin.
NL:ssa koulutettiin maailmansotien välillä 1402 suomalaista punaupseeria. Heidät oli tarkoitettu Suomen uuden punakapinan johtajiksi.
Kadettikoulusta valmistui samaan aikaan 1571 upseeria Suomen puolustusvoimien käyttöön maamme itsenäisyyttä turvaamaan.
Miten olisi käynyt, jos nämä sotilaat joukkoineen olisivat joutuneet vastakkain Suomen kamaralla?
Niin ei tapahtunut, mutta entä jos olisi?
Punaupseerien nousu ja tuho
Valkosoturi
20
680
Vastaukset
- Pitää-muistaa
että Suomella oli muutakin upseeristoa eli entiset Venäjän upseerit ja jääkärit. Heillä oli korkein johto muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Ja sitten reserviupseerit, joita sodan alla oli noin 20 000.
Punaupseereilla nämä joukot puuttuivat lähes kokonaan. Kenraalitasolle ylsi noin 20, monet vasta sotien jälkeen. Pääosa eli noin 1200 oli korkeintaan kapteeneja. Sotakorkeakoulun käyneitä oli 32.
Punaupseerien pääosalla oli ruumiillisen työn tekijän tausta eli korkeintaan kansakoulu eikä aina sitäkään.
Toki täydennystä löytyi Puna-armeijasta.
Sitä tarvittiin, sillä esimerkiksi 1935 rivissä oli enää noin 400, toki 550 oli siviiliin siirtyneitä ja tarvittaessa(?) käytössä.
Suomeen palanneita oli 253 ja kaatuneita ynnä muuten kuolleita noin 150.
Kadettikouluun vaadittiin oppikoulu ja pääosa oli keskiluokasta tai maataloudesta,
Ja lähes koko vahvuus( noin 2 000 jääkärit ym ml) oli käytettävissä joko palveluksessa tai reservissä.
Sotakorkeakoulun käyneitä oli noin 400. - dskjkvhk
Olihan Suomen kommunistisessa puolueessa vielä 1940-50 -lukujen taitteessa punaupseereja ja jopa frunzelaisen koulutuksen saaneita, mutta siinä vaiheessa Stalin alkoi olla jo sairaalloinen, ja Kremlissä epäröitiin sysätä Suomi vallankaappauksen tielle.
Toisaalta tuo sotilaskoulutuksen saanut porukkakin oli ikääntymään päin, ja radikaalisuus kun tuppaa yleensäkin olemaan kääntäen verrannollinen elettyihin vuosiin, varsinkin kun tulee perhe ja lapsia, ja lisäksi elämänkokemusta takana enemmän kuin oletettavasti edessä.- Keitähän-nuo
"frunzelaiset" mahtoivat olla? Joitain punaupseerikoulun käyneitä kyllä oli,kuten Thure Lehen.
Lisäksi sdp:ssä oli korkeassa kurssissa Eero A. Vuori, joka oli jäänyt kiinni Suomessa 1919. Hän vapautui 1929 ja ryhtyi demariksi sekä ay-mieheksi. - mikälienee
Keitähän-nuo kirjoitti:
"frunzelaiset" mahtoivat olla? Joitain punaupseerikoulun käyneitä kyllä oli,kuten Thure Lehen.
Lisäksi sdp:ssä oli korkeassa kurssissa Eero A. Vuori, joka oli jäänyt kiinni Suomessa 1919. Hän vapautui 1929 ja ryhtyi demariksi sekä ay-mieheksi.Jossain vaiheessa ehkä 1970- 80- lukujen vaihteessa, ehkä jopa 80- luvun loppupuolella pienen kohunkin aiheutti meillä suomalaisex- upseerin kirja. Muistaakseni ko. mies oli käynyt tämän Frunzen sotilasakatemian. Teoksen tai miehenkään nimi ei muistu juuri nyt mieleen, mutta kyllä se vielä esiin kaivetaan. Frunze oli kaupunki Neuvostoliitossa, sekin kulkenee nyt uudella nimellä?
- mikälienee
mikälienee kirjoitti:
Jossain vaiheessa ehkä 1970- 80- lukujen vaihteessa, ehkä jopa 80- luvun loppupuolella pienen kohunkin aiheutti meillä suomalaisex- upseerin kirja. Muistaakseni ko. mies oli käynyt tämän Frunzen sotilasakatemian. Teoksen tai miehenkään nimi ei muistu juuri nyt mieleen, mutta kyllä se vielä esiin kaivetaan. Frunze oli kaupunki Neuvostoliitossa, sekin kulkenee nyt uudella nimellä?
Kommentoin itseäni arvostellenkin, kun en tarkistanut ennen kuin kirjoitin: Frunzen sotilasakatemia sijaitsi Moskovassa ja oli nimetty erään entisen Fruntse-nimisen upseerin mukaan.
Frunze- niminen kaupunki oli kuin olikin Neuvostoliitossa, se on nykyisin nimeltään Biskek, eli on Kirgisian pääkaupunki.
Tarkoittamani kirja oli nimeltään 1986 julkaistu Gruppa Finlandija, tekijänä 1919 syntynyt ja kenraalimajuriksi ylennyt suomalainen Pentti Syrjä. Kirjassaan hän kertoo mm. itsensä ja kahden muun suomalaisen opiskelusta em. opinahjossa 1971- 72. - Mitä.höpätät
mikälienee kirjoitti:
Kommentoin itseäni arvostellenkin, kun en tarkistanut ennen kuin kirjoitin: Frunzen sotilasakatemia sijaitsi Moskovassa ja oli nimetty erään entisen Fruntse-nimisen upseerin mukaan.
Frunze- niminen kaupunki oli kuin olikin Neuvostoliitossa, se on nykyisin nimeltään Biskek, eli on Kirgisian pääkaupunki.
Tarkoittamani kirja oli nimeltään 1986 julkaistu Gruppa Finlandija, tekijänä 1919 syntynyt ja kenraalimajuriksi ylennyt suomalainen Pentti Syrjä. Kirjassaan hän kertoo mm. itsensä ja kahden muun suomalaisen opiskelusta em. opinahjossa 1971- 72.Pentti Syrjä ei ollut mikään punaradikaali. Syrjä vahvistaa juuri suomalaisten sotavankien kovat kokemukset tunkiossa. Sandarmohista ja muista ei enää voida vaieta Putinin tempun takia. Sisällissodan itkuvirret on nyt itketty ja seuraavaksi siirrytään tutkimaan ei-venäläisten rasismiin perustuneita joukkomurhia.
- PenttiSyrjä
kävi usean muun suomalaisen upseerin kanssa Frunze-akatemian supistetun kurssin YYA-aikana 1972.
Vastoin kieltoa hän julkaisi eläkeläisenä 1979 kokemuksistaan kirjan. Presidentti Koivisto suuttui. - mikälienee
PenttiSyrjä kirjoitti:
kävi usean muun suomalaisen upseerin kanssa Frunze-akatemian supistetun kurssin YYA-aikana 1972.
Vastoin kieltoa hän julkaisi eläkeläisenä 1979 kokemuksistaan kirjan. Presidentti Koivisto suuttui.Eipäs, vaan kävi kurssin kahden muun suomalaisen kanssa 1971- 1972. Kirjan julkaisuvuosi taas oli 1986, ainakin sen kappaleen joka minulla on!
YYA- sopimus puolestaan oli voimassa käytännössä Neuvostoliiton hajoamiseen asti.
En ole nimittänyt Syrjää kuitenkaan miksikään punaradikaaliksi, minkä nimimerkille "mitä.höpötät" haluan kertoa. Haluan kertoa hänelle myös etten usko Sandarmohista tahi monista eri yhteyksissä Venäjällä/Neuvostoliitossa teloitettujen haudoista sattuneesta syystä voivan löytyä suomalaisten teloittamia venäläisvankeja. Sellaisesta ei käytännössä ole olemassa ensimmäistäkään uskottavaa todistetta, ei todistetta ensinkään. Voihan asiaa tutkia niin paljon ja perusteellisesti kuin ikinä halutaan, oikeaan tutkimukseen eivät kuitenkaan kuulu tuulesta temmattujen tarinoiden kehittely ja jakaminen. Suomalaiset kyllä teloittivat joitakin vankeja, mutta laajemmin sitä ei tapahtunut, ja jos jotain väitetyn kaltaista olisi tapahtunut, siitä olisivat tienneet väkisellään aika monet ihan paikan päällä olleetkin ja jutut olisivat alkaneet kiertää miesten joukossa ja valuneet myöhemmin laajempaankin tietoisuuteen. Muistetaan nyt vaikka neljän vangin teloitus kostoksi mestarihiihtäjä Kalle Jalkasen menehtymisestä. Jalkanen osui kuolettavasti miinaan ja asian tultua komppanianpäällikön tietoon määräsi hän miehensä teloittamaan neljä vangiksi otettua venäläissotilasta, mikä sitten vastahakoisesti toteutettiinkin. Asian näki ja sai tietää usea suomalainen ja joku tai jotkut menivät myöhemmin kertomaan tapauksen viranomaisille. Asia meni sodan päätyttyä oikeuteen ja käskyn antanut upseeri sai kohtuu kovan kuritushuonetuomion. Aivan absurdia olettaa kuinka jossain Sandarmohissa olisi haudassa pinottuna suomalaisten teloittamia venäläissotilaita... - PenttiSyrjä
Ja mikä olikaan asiasi?
- mikälienee
PenttiSyrjä kirjoitti:
Ja mikä olikaan asiasi?
Asiani on oikaista virheelliset tietosi Syrjän kirjan painovuoteen liittyen sekä kertoa kuinka on eri asia jos on ollut koulussa vuosina 1971- 1972 tai vain vuonna 1972!
Loppuosa kommentistani on suunnattu eri nimimerkille, mikä siinä myös mainitaan.
Mikä sitten lienee SINUN asiasi? - dskjkvhk
Keitähän-nuo kirjoitti:
"frunzelaiset" mahtoivat olla? Joitain punaupseerikoulun käyneitä kyllä oli,kuten Thure Lehen.
Lisäksi sdp:ssä oli korkeassa kurssissa Eero A. Vuori, joka oli jäänyt kiinni Suomessa 1919. Hän vapautui 1929 ja ryhtyi demariksi sekä ay-mieheksi.Muun muassa Tuure Lehen ja Väinö Rautio olivat käyneet Frunzen sotilasakatemiaa.
Lehen komennettiin sotilasakatemiaan vuonna 1920 ja oli 1. suomalainen emigranttikommunisti bolsevikkien korkeimmassa sotilaskatemiassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Frunzen_sotilasakatemia - Niistäkö.kansanarmeija
dskjkvhk kirjoitti:
Muun muassa Tuure Lehen ja Väinö Rautio olivat käyneet Frunzen sotilasakatemiaa.
Lehen komennettiin sotilasakatemiaan vuonna 1920 ja oli 1. suomalainen emigranttikommunisti bolsevikkien korkeimmassa sotilaskatemiassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Frunzen_sotilasakatemiaIhanko kaksi henkilöä.
- dskjkvhk
Niistäkö.kansanarmeija kirjoitti:
Ihanko kaksi henkilöä.
Eiköhän sieltä itärajan takaa olisi suomalaisille tovereille lisävoimia muutama kymmenen divisioonaa löytynyt löytynyt, mikäli Kremlin silloiselta kortteeraajalta käsky kävi.
Ei käynyt, ja Suomi säilytti itsenäisyytensä.
Lue enemmän, luulet vähemmän.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.289482
- T..Miska
He olivat kapitalistien vakoilijoita, maan- ja valtionpettureita jotka saivat Neuvostoliiton rikoslain mukaiset rangaistukset pykälän 58:1 perusteella. He olisivat johtaneet puna-armeijan turmioon.
- Hauska-juttu
mutta eivät nuo vakaumukselliset punikit ja kommunistit tienneet tuollaisesta mitään. He panivat henkensä alttiiksi kommunismin puolesta.
Yksi sanoi vielä vuoden kidutuksen jälkeen sellitoverilleen, että kunhan Stalin saa asiasta tietää, niin kuulustelijoiden käy huonosti.
Varsinainen rikos oli suomalaisuus. - N.pärmi
Hauska-juttu kirjoitti:
mutta eivät nuo vakaumukselliset punikit ja kommunistit tienneet tuollaisesta mitään. He panivat henkensä alttiiksi kommunismin puolesta.
Yksi sanoi vielä vuoden kidutuksen jälkeen sellitoverilleen, että kunhan Stalin saa asiasta tietää, niin kuulustelijoiden käy huonosti.
Varsinainen rikos oli suomalaisuus.Ryömäläisiä lähetettiin Suomeen desanteiksi varmaan kuolemaan. Kuulustelija kysyi suoraan Nuortevalta miksi isovenäläiset eivät halua desanteiksi Suomeen. Nuorteva vakuutti kaikesta huolimatta Irja Niemen Neuvostokasvatissa olevansa uskollinen punanuttu.
- Tuo-on-eri-juttu
"Ryömäläiset" olivat eri vaiheissa NL:on menneyiä maanpetureita, loikkareita yms. Punaupseerit olivat eri porukkaa.
Desanttina eiselvinnyt ilman hyvää suomen atitoa. Eikä silloinkaan kuin harvoin.
- ketoonletoon
Jatkosodassa uhrattiin Puna-Armeijassa suomalaisia sekä Karhumäellä että desantteina. Karhumäki oli jatkosodan hyökkäysvaiheen verisimpiä taisteluja. Nuorteva myönsi kuulusteluissa joidenkin tovereiden tavoitelleen 'isovenäläistä hyötyä'. Vihamielisestä suhtautumisesta suomalaisuutta kohtaan määräsi 'joidenkin tovereiden' sijaan Teräsmies itse. Isäntähän oli nimittänyt kotimaataankin 'nurkkakuntaiseksi suoksi'. Putinilta paha virhe avata Sandarmoh.
- Valkosoturi
Talvisotaan ryhdyttiin kiireesti kokoamaan divisioonaa kaikista suomalaisista ja inkeriläisistä reserviläisistä , jotka suinkin hengissä löytyivät. Pian ryhdyttiin kuitenkin perustamaan "suomalaista" armeijakuntaa.
Siihen pyrittiin perustamaan neljä divisioonaa, mutta kaikki jäivät hyvin vajaiksi. Loppuvahvuus lienee ollut noin 28 000 miestä pääasiassa inkeriläisiä ja karjalaisia.Suomalaisia oli lopuksi noin 8 000.
Punaupseereilla olisi nyt ollut näytön paikka, mutta Stalinin puhdistukset ja aika olivat tehneet tehtävänsä. Teoreettisesta luvusta 1 643 löytyi riveihin lopulta vain 91. Miehiä haalittiin mm. vankiloista ja leireiltä. Lähes 300 oli selviytynyt eri teitä takaisin Suomeen ja ilmoittauutunut viranomaisille.He olivat sodan ajan turvasäilössä tai tiukassa valvonnassa.
Muu ak:n upseeristo oli venäläisiä, noin 500.
Kaksi punaupseeria Aksel Anttila ja Thure Lehen olivat Kuusisen hallituksen ministereitä- Pärmiiii
Karhumäellä oli 1941 erittäin vahva suomalaisista ja suomensukuisista koottu porukka. Vallin porukan tuho päätti suomalaisten ja suomensukuisten väliset sodat. Karhumäen tappioiden jälkeen suomensukuiset ja suomalaiset sijoitettiin eri yksiköihin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 445785
- 455295
- 483688
- 133643
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise903161- 313116
- 592864
- 572710
- 532360
- 381824