Mitä tarkoittaa seuraavassa Eino Leinon runossa sana koito? Esiintyy muissakin runoissa. Olisiko 'koito äiti' sama kuin 'kunnon äiti'?
Salaisuuteni (1896)
Varkaan lailla hiivin hiljaa,
ihmisiä karttelen,
kuljen seinän vierustoita,
keskitietä tohdi en.
Kädessäni käärön kannan,
sitä hellin povellain,
ett'ei multa aarrettani
viedä vieras saisi vain.
Kaupungista päästyäni
metsätielle poikkean;
sama mulle, minne kuljen -
alle hongan istahdan.
Siinä vasta murhevirrat,
itkut ilmi pulppuaa;
kädessäni kannan koito
äidin kuolonsanomaa.
(On muuten hieno runo!)
Leinon koito äiti?
Lueskelija
13
780
Vastaukset
- Topias
>Siinä vasta murhevirrat,
>itkut ilmi pulppuaa;
>kädessäni kannan koito
>äidin kuolonsanomaa.
Koito = '[minä] koditon' < *ko'iton < koditon
Tämä on vain oma tulkintani.
--- Topias
Runon kertojalla nyytti sylissään: vastasyntynyt lapsi kääröissään, äiti on menehtynyt synnytyksessä.
- Kielien kääntelijä
Jotenkin tuo ”kodittomuus” ei mielestäni istu seuraavaan lauseeseen:
”…ja jonka koito kota oli koko hänen kartanonsa.”
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/viikkosanomat/TSV1820-36.html
Sana ”koito” vaikuttaa esiintyvän suomalaisessa (kalevalaisessakin) lyriikassa siellä täällä. Olen tulkitsevinani sen olevan sukua sanoille ”raukka”, ”parka”, ”onneton” jne. Alun perin se toki voi hyvin muodostuakin koditon-sanasta.
http://www.google.fi/search?q=koito&hl=fi&lr=lang_fi&start=20&sa=N
Tulipahan mieleeni uusi kymysys: onko nimi "Koiton laulu" johdettu sanasta/nimestä koitto/Koitto vai koito/Koito? - äimä
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Jotenkin tuo ”kodittomuus” ei mielestäni istu seuraavaan lauseeseen:
”…ja jonka koito kota oli koko hänen kartanonsa.”
http://agricola.utu.fi/hist/kktk/viikkosanomat/TSV1820-36.html
Sana ”koito” vaikuttaa esiintyvän suomalaisessa (kalevalaisessakin) lyriikassa siellä täällä. Olen tulkitsevinani sen olevan sukua sanoille ”raukka”, ”parka”, ”onneton” jne. Alun perin se toki voi hyvin muodostuakin koditon-sanasta.
http://www.google.fi/search?q=koito&hl=fi&lr=lang_fi&start=20&sa=N
Tulipahan mieleeni uusi kymysys: onko nimi "Koiton laulu" johdettu sanasta/nimestä koitto/Koitto vai koito/Koito?Koito= poloinen, onneton, kovaosainen (Nykysuomen sanakirja). 'Koiton laulú' on ns. sekakuoro, jollaisia monet vihaavat, varsinkin jos kuoro on poliittisesti leimautunut. Ainakin heille tulkintasi kuoron nimestä on mieleen.
äimä kirjoitti:
Koito= poloinen, onneton, kovaosainen (Nykysuomen sanakirja). 'Koiton laulú' on ns. sekakuoro, jollaisia monet vihaavat, varsinkin jos kuoro on poliittisesti leimautunut. Ainakin heille tulkintasi kuoron nimestä on mieleen.
"Koitto", josta "Koiton laulu" otti nimensä, oli alkujaan työväenliikkeeseen kuulunut raittiusyhdistys - lieneeköhän vieläkin olemassa ainakin paperilla? Joka tapauksessa Helsingissä on arvokkaalla paikalla Koiton talo. Nimi "Koitto" viittaa tietysti aamunkoittoon, nousevaan päivään ja muuhun ylevään.
Sana "koito" taas todellakin vanha onnetonta tms. tarkoittava sana. Nykykielessä sitä ei juuri esiinny, eikä se ole päässyt esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjaan. Se on tuttu - jos on lainkaan tuttu - runoista ja lauluista (mm. Köyhälistön marssista: "Ken muille onnenporras on vaan itse koito onneton"
http://www.uta.fi/~hanna.savolainen/taisto/sanat.html ).
Alkuperäisessä kysymyksessä esitetyssä Eino Leinon runossa ei koito-sana taida olla äiti-sanan määrite, vaan säkeissä
"kädessäni kannan koito
äidin kuolonsanomaa"
lienee "koito" ajateltava subjektin ("minä") määritteeksi, siis "kädessäni kannan, minä koito (=minä onneton), äidin kuolonsanomaa".
Jos "koito" olisi kyseisessä runossa sanan "äiti" määrite, se taipuisi pääsanan mukaan kuten adjektiivit suomessa yleensäkin, siis "koidon äidin". Nykysuomen sanakirja mainitseekin käyttöesimerkin Leinon runosta, jossa "koito" on taivutettuna: "minun koidon korvissani".- Kielien kääntelijä
Yucca kirjoitti:
"Koitto", josta "Koiton laulu" otti nimensä, oli alkujaan työväenliikkeeseen kuulunut raittiusyhdistys - lieneeköhän vieläkin olemassa ainakin paperilla? Joka tapauksessa Helsingissä on arvokkaalla paikalla Koiton talo. Nimi "Koitto" viittaa tietysti aamunkoittoon, nousevaan päivään ja muuhun ylevään.
Sana "koito" taas todellakin vanha onnetonta tms. tarkoittava sana. Nykykielessä sitä ei juuri esiinny, eikä se ole päässyt esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjaan. Se on tuttu - jos on lainkaan tuttu - runoista ja lauluista (mm. Köyhälistön marssista: "Ken muille onnenporras on vaan itse koito onneton"
http://www.uta.fi/~hanna.savolainen/taisto/sanat.html ).
Alkuperäisessä kysymyksessä esitetyssä Eino Leinon runossa ei koito-sana taida olla äiti-sanan määrite, vaan säkeissä
"kädessäni kannan koito
äidin kuolonsanomaa"
lienee "koito" ajateltava subjektin ("minä") määritteeksi, siis "kädessäni kannan, minä koito (=minä onneton), äidin kuolonsanomaa".
Jos "koito" olisi kyseisessä runossa sanan "äiti" määrite, se taipuisi pääsanan mukaan kuten adjektiivit suomessa yleensäkin, siis "koidon äidin". Nykysuomen sanakirja mainitseekin käyttöesimerkin Leinon runosta, jossa "koito" on taivutettuna: "minun koidon korvissani".Tuohon raittiusseura Koittoon minäkin olin kuoron nimen yhdistävinäni, mutta pitipähän koettaa heittää siemenvettä pumppuun ja katsoa, mitä sieltä ruiskahtaa...
Hoito-hoidon, koito-koidon - näin kai nämä sanat taipuilevat.
Virolaisen runoilijamimmi Lydia Koidulan nimi saattaisi sekin juontaa juurensa aamunkoitosta. Aamurusko = koidupuna ja aamutähti/kointähti = koidutäht.
Olisikohan juuri tuo naapurin Lydia se kuuluisa Lyyti, joka lopulta alkoi kirjoittaa eli rupesi kirjoittamaan?
Koiton laulussa en ole laulanut, mutta kotiseurakuntani urkuparvella olen eräänlaisessa sekametelikuorossa laulanut minäkin, vuosikymmeniä sitten. Kouluni musiikinopettajana toimi pitäjän kanttori ja hän sai päähänsä valmentaa luokkani kuoroksi, joka sitten velvoitettiin sunnuntaina kirkkoon esittämään seurakunnan kuultavaksi "musiikkiesitys". Kipaleena oli "Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää..." Virsirunoilija ei sentään ollut kirjoittanut "koitoa kerjääjää". - ruthless
Kielien kääntelijä kirjoitti:
Tuohon raittiusseura Koittoon minäkin olin kuoron nimen yhdistävinäni, mutta pitipähän koettaa heittää siemenvettä pumppuun ja katsoa, mitä sieltä ruiskahtaa...
Hoito-hoidon, koito-koidon - näin kai nämä sanat taipuilevat.
Virolaisen runoilijamimmi Lydia Koidulan nimi saattaisi sekin juontaa juurensa aamunkoitosta. Aamurusko = koidupuna ja aamutähti/kointähti = koidutäht.
Olisikohan juuri tuo naapurin Lydia se kuuluisa Lyyti, joka lopulta alkoi kirjoittaa eli rupesi kirjoittamaan?
Koiton laulussa en ole laulanut, mutta kotiseurakuntani urkuparvella olen eräänlaisessa sekametelikuorossa laulanut minäkin, vuosikymmeniä sitten. Kouluni musiikinopettajana toimi pitäjän kanttori ja hän sai päähänsä valmentaa luokkani kuoroksi, joka sitten velvoitettiin sunnuntaina kirkkoon esittämään seurakunnan kuultavaksi "musiikkiesitys". Kipaleena oli "Koska valaissee kointähtönen mua köyhää kerjääjää..." Virsirunoilija ei sentään ollut kirjoittanut "koitoa kerjääjää".>Hoito-hoidon, koito-koidon - näin kai nämä sanat
>taipuilevat.
Niinpä kyllä.
>"Koska valaissee kointähtönen mua köyhää
>kerjääjää..." Virsirunoilija ei sentään ollut
>kirjoittanut "koitoa kerjääjää".
Koi-koin, mutta kuinkas siitä kuuluu abessiivi?...koiton
koiton laulu? mothless singers?...
-- - Kielien kääntelijä
ruthless kirjoitti:
>Hoito-hoidon, koito-koidon - näin kai nämä sanat
>taipuilevat.
Niinpä kyllä.
>"Koska valaissee kointähtönen mua köyhää
>kerjääjää..." Virsirunoilija ei sentään ollut
>kirjoittanut "koitoa kerjääjää".
Koi-koin, mutta kuinkas siitä kuuluu abessiivi?...koiton
koiton laulu? mothless singers?...
--aamun koitto = dawn
koiton aamu = mothless morning
Mitenkäs ne noinkin kiepsahtelevat?
mothless song = ?
songless moth = ?
Gypsy moth (Lymantria dispar) on jokin lehtinunna tai lehtipuupiirtäjä tai muu tuhoötökkä. Sen lauluista en niin tiedä. Mutta papintappajan (Callidium violaceum) toukkien aikaansaamasta äänestä minulla on omakohtaista kokemusta. Mökin välipohjan huonosti kuoritussa puutavarassa mellastaessaan ne pitivät joskus sellaista mekkalaa, että! Kun komeita sinitakkisia Callidium-aikuisia sitten sattui näköpiiriin, niin nille tuli itselleen noutaja varsin äkkiä! Ruthlessly!
- MinäTenorinaHäärin
Koiton laulu vieraili aikoinaan Kuubassa. "Canción de koitto", vastattiin uteliaille, kun he kuoron nimen merkitystä kuselivät. Sekös heitä hihitytti!
- kaikkitietäväinen
Hupsista olipa vanha nosto joltakin ^.
Eli vastatahan siihen täytyy.
Vanhankansan koito oli todellakin poloinen, arkaileva ym. Sille löytyy vielä vanhempi ja harvinaisempi sana, sana joka on koito sanan vastakohta eli sana ROITO.
Roito oli rivakka, aloitekykyinen, arastelematon, vähän ronskin puoleinen eläjä.
Ruotsin Meänkielessä ( joka on oikeasti Väylän murre) roito tarkoittaa kuokkavierasta, mikä on kovasti yksipuolinen ilmaisu tuosta sanasta. - pjongjang
Korea sivakka koitos
kullan koitto silmiss’
povellain hellin koito
kuparin himmeä koitto - Hammastellen
Minä koito poikapaha ainakin köyhdyn kovin aina käydessäni Koiton talossa, Yrjön- ja Simonkatujen kulmauksessa. Legolääkärini mellastaa siellä neloskerroksessa suussani tovin ja mankeloi päälle päätteeksi muovikorttiani kovin.
Mutta miksi ihmeessä nykyiset kielenkäyttäjäpolvet eivät enää edes koeta puhua kieltämme vaan ”koittavat” käyttää koettamisen tilalla aivan erimerkityksistä sanaa? Onko ylitetty rajat ja ovatko koittaneet kielemme rappion ajat? - ilmansuuntaalla
Koillisesta koittaa , siis aamun sarastus ,hohde
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kylläpä on nautinnollista taas tämä palstan vassari valitus!
Lähes jokainen avaus on vassareiden kitinää ja valitusta. Eikö se tarkoitakin, että silloin asiat menee maassamme parem362679- 131439
Helvetistä ei ole paluuta
Kun ihminen laskeutuu kuolleiden maailmaan, kauhujen valtakuntaan ja tuonelan ovet sulkeutuu kiinni, se on karu tunne ku3361073- 511016
- 45904
Järjetön Topi-ilta
Lisää tappiota konkurssipesälle. Miten voi olla mahdollidta , että annetaan järjestää tämä. Sorsakoski pyörii haudassaan20879Miksi nainen nukut huonosti
Onko sulla jotakin huolia, vai jotakin miestäkö mietit? Vai tunnemaailmassako velloo? Ajatteletko koskaan minua? Paljo61784- 45780
- 45770
- 46686