Kehittyikö Suomi kun sitä vuosina 1919-1938 johtivat "fasistiset voimat"? Asiaa voidaan tarkastella vaikkapa työmiehen tuntipalkkoja vertaamalla tutkimalla mitä työmies tuntipalkallaan sai vuosina 1913 ja 1938.
Vuonna 1913 työmies tuntipalkallaan sai:
- 153 grammaa voita
- 3.15 kg perunoita
- 134 grammaa paahdettua kahvia
- tarvitsi 9 tunnin palkan junalippuun Hki-Hämeenlinna
Vuonna 1938 työmies tuntipalkallaan sai:
- 331 grammaa voita
- 7.28 kg perunoita
- 406 grammaa paahdettua kahvia
- tarvitsi 5 tunnin palkan junalippuun Hki-Hämeenlinna
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
On varsin uskottavaa se taloustutkijoiden otaksuma että suomalaisten ostovoima tuplaantui "fasistisen Suomen" (1919-1938) aikana. Ei ihme että ns. talvisodan ihme ei ollutkaan mikään ihme. Tämä maa alettiin kokea yhä enemmän puolustamisen arvoiseksi.
Vuonna 1913 työmies tuntipalkallaan sai:
- 153 grammaa voita
- 3.15 kg perunoita
- 134 grammaa paahdettua kahvia
- tarvitsi 9 tunnin palkan junalippuun Hki-Hämeenlinna
Vuonna 1938 työmies tuntipalkallaan sai:
- 331 grammaa voita
- 7.28 kg perunoita
- 406 grammaa paahdettua kahvia
- tarvitsi 5 tunnin palkan junalippuun Hki-Hämeenlinna
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN
On varsin uskottavaa se taloustutkijoiden otaksuma että suomalaisten ostovoima tuplaantui "fasistisen Suomen" (1919-1938) aikana. Ei ihme että ns. talvisodan ihme ei ollutkaan mikään ihme. Tämä maa alettiin kokea yhä enemmän puolustamisen arvoiseksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomea johtivat 1919-1938 pääasiassa maltilliset porvaripuolueet.
Sdp hallitsi 1928 vuoden ja sitten hallituksissa 1937 alkaen. Sen eduskuntaryhmä oli koko ajan suurin.
Erilaisia äärioikeistoporukoita, jopa fasismiin kallistuvia oli lukumääräisesti paljonkin, mutta vaikutusvalta oli vähäinen. Ääntä kyllä lähti.
"On varsin uskottavaa se taloustutkijoiden otaksuma että suomalaisten ostovoima tuplaantui "fasistisen Suomen" (1919-1938) aikana. Ei ihme että ns. talvisodan ihme ei ollutkaan mikään ihme. Tämä maa alettiin kokea yhä enemmän puolustamisen arvoiseksi."
MIkä kaikki oli työväenliikkeen ja sosiaalidemokraattien ansiota, kuten oli Neuvostoliiton hyökkäyksen torjuminenkin. Sama porukka piti myös fasismin aisoissa vaatiessaan, että suiojeluskunta ei saanut ohittaa tärkeydessä puolustusvoimia, joiden tehtävä tuli olla koko kansan ja maan puolustaminen.
Kyllä Talvisodassa Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseen osallistui koko kansa ja eri sotilasarvoista prosentuaalisesti kaatui tuossa sodassa joukkueenjohtajia, jotka olivat nuoria vänrikkejä!
Sdp ja ay-liike tekivät kyllä ansiokasta työtä, mutta huolehtivat myös laittomista lakoista ja niiden tuomasta haitasta vientiteollisuudelle.
Maanpuolustus oli isänmaallisen kansanosan harteilla. Demarit liittyivät siihen viime tingassa.
Talvisodasta selviytyminen oli paljolti koko armeijan ja kansan, mutta nimenomaan vapaaehtoisen maanpuolustustyön ansiota.
Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin panos oli ratkaiseva maanpuolustustahdon luomisessa ja rintamalla taistelevan armeijan tukemisessa.
Ja mikä oli vänrikkien prosentuaalinen kuolleisuus? Entäpä titteleillä sotamies palvelleiden vastaava kuolleisuusprosentti?
Jos näiden lukujen valossa esität, kuinka koko maa osallistui, kerro vielä vaikka kenraalin tai everstinarvoistenkin kuolleisuusprosentit. Huomaatko käyttäväsi hieman outoa selitysmallia kaikkien osallistumisesta?
Ei se mikään oguto malli ole! Sodassa joukkueenjohtajat (yleensä vänrikkejä) ja komppanian pääliköt (enimmäkseen luutnantteja tai kapteeneja) olivat ne upseerinarvot, jotka pitkälti osallistuivat etulinjan taisteluihin! Suomessa oli tapana johtaa edestä, jolloin käytännössä oli näkyvä ja alttiina vihollistulelle.
Talvi- ja Jatkosotaan osallistui koko kansa ja kaikki yhteiskuntaluokat. Väittämä pitää paikkansa. Prosentit saat hakea itse!