Kiistelty Otto Wille Kuusinen tuli Suomessa tunnetuksi erityisesti Terijoen hallituksen pääministerinä, mutta teki hän paljon muutakin. Ennen muuta hän selvisi hengissä Stalinin vainoista, tullakseen lopulta haudatuksi ainoana suomalaisena Kremlin muuriin.
– Jokaisella kommunistilla pitää olla suojaväri. Aivan samalla tavalla kuin eläimellä, jolla talvella on vaalea turkki, mutta kesällä kirjava. Meidän on päältä päin muututtava ympäristön muotoiseksi.
Sitaatti on Otto Wille Kuusisen. Sitä käytti muistelmissaan Suomen Kommunistisen Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Aarne Saarinen. Asiayhteys oli toinen, mutta voisi se Kuusista itseäänkin kuvata. Sanoihan hän joskus toiselle vaimolleen Aino Kuusiselle, että hän oli elämänsä varrella vaihtanut nahkansa seitsemään kertaan.
Nahanluonnilla Kuusinen myös pelasti nahkansa, mutta se tapahtui aatteen, toverien ja jopa sukulaisten kustannuksella. Kenties tärkein tavoite jäi saavuttamatta. Suomen eduskuntatalossa ei koskaan soinut sirmakka, eikä Messuhallin katolle ilmestynyt sirppiä ja vasaraa. Tutkija Kimmo Rentolan mukaan Kuusinen haaveili sosialistisesta Suomesta viimeisiin päiviinsä asti.
– Jokaisella kommunistilla pitää olla suojaväri. Aivan samalla tavalla kuin eläimellä, jolla talvella on vaalea turkki, mutta kesällä kirjava. Meidän on päältä päin muututtava ympäristön muotoiseksi.
Sitaatti on Otto Wille Kuusisen. Sitä käytti muistelmissaan Suomen Kommunistisen Puolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Aarne Saarinen. Asiayhteys oli toinen, mutta voisi se Kuusista itseäänkin kuvata. Sanoihan hän joskus toiselle vaimolleen Aino Kuusiselle, että hän oli elämänsä varrella vaihtanut nahkansa seitsemään kertaan.
Nahanluonnilla Kuusinen myös pelasti nahkansa, mutta se tapahtui aatteen, toverien ja jopa sukulaisten kustannuksella. Kenties tärkein tavoite jäi saavuttamatta. Suomen eduskuntatalossa ei koskaan soinut sirmakka, eikä Messuhallin katolle ilmestynyt sirppiä ja vasaraa. Tutkija Kimmo Rentolan mukaan Kuusinen haaveili sosialistisesta Suomesta viimeisiin päiviinsä asti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sisällissota syttyi. Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja leivottiin Kullervo Mannerista, mutta Kuusisesta tuli vallankumouksen aatteellinen isä. Kuusisen opetusasiain kansankomissaarin tehtävät jäivät vähäisiksi, olihan sota. Sen sijaan hän voi keskittyä punaisen Suomen valtiosääntöehdotuksen kirjoittamiseen. Erkki Tuomiojan luonnehdinta sen sisällöstä on osuva: valtiosääntö oli pikemminkin radikaalidemokraattinen kuin kommunistinen tai sosialistinen.
Kun sota kääntyi kohti vääjäämätöntä häviötä, Kuusinen pakeni muun kansanvaltuuskunnan tapaan ensin Viipuriin ja sitten Pietariin. Kansanvaltuuskunta asettui Pietarissa pääosin hotelli Astoriaan, jossa pidettiin myös valtuuskunnan viimeinen kokous.
Punakaartit olivat yrittäneet estää kansanvaltuuskunnan karkaamisen jo Helsingissä, eikä sen mainetta parantanut pako Viipurista. Katkeruus hävitystä sodasta lisäsi Pietariin saapuneiden punapakolaisten kaunaa. Kuusinen ja Manner joutuivat tappouhkausten vuoksi välillä piileskelemään. Ratkaisu oli vallankumoukselle tyypillinen. Johtajat valituttivat itsensä komiteaan, joka totesi lausunnossaan, että kansanvaltuuskunnan pako oli ollut olosuhteiden sanelema ja välttämätön toimenpide.
”Katkeruus hävitystä sodasta lisäsi Pietariin saapuneiden punapakolaisten kaunaa. ”
Joka osaltaan aiheutti Talvisodan synnyn. Nämä veikkoset asuivat N-Liitossa ja vakuuttivat Stalinille syksyn 1939 neuvottelujen aikana, että jos Puna-armeija tunkeutuu Suomeen niin Suomen rtöväestö ottaa sen vastaan kukkapuskien kera! Stalin tähän osin luotti ja hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta!
Eipä tuon toimintatavat paljon poikkea Sipilän hallituksen ministereistä.
https://www.youtube.com/watch?v=IgSbfUg4bZA
Otto Kuusisen aatetoveri V. I. Lenin antoi Kuusiselle lempinimen "Suomensyöjä" tämän paasattua sitä, miten pienten valtioiden, kuten Suomen, osana on historian vääjäämätön kohtalo hävitä ja sulautua suurempiin.
Saattaa se Kuusisen haamua ottaa ohimoon ajantasaisia karttoja selaillessa, joissa Neuvostoliitoa ei näy missään, mutta kas kummaa, Suomi siellä sen sijaan on.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomensyöjä_Otto_Wille_Kuusinen
Kuusisen suurin teko ja vaikutus toiminnallaan Suomelle oli vielä vapaussodan jäljiltä olleen eripuraisen kansan yhdistäminen talvisodan aikana ja näin Suomea ei valloitettu. Petroskoissa vierailevat suomalaiset käyvät vieläkin Otto Willen patsaalla laskemassa sinne kukkatervehdyksensä: Otto Wille Kuusiselle - Suomen kansan yhdistäjälle. Kiitollisuudella Suomen kansa!
Otto-Willekin. Punikeilla oli Venäjällä suuret sisäiset ristiriidat.
Lopulta Oskari Tokoi loikkasi muutaman muun kanssa brittien riveihin ja ryhtyi perustamaan kuulua Muurmannin Legioonaa sekalaisista punikkiporukoista.
Riita oli nin raju, että Tokoille kumppaneineen julistettiin kuolemantuomio. Tuoni niitti muutenkin punikkeja ankaralla kädellä myös Venäjällä.
Uutta kapinaa Suomessa ja koko Skandinaviassa suunniteltiin silti innolla varsinkin Saksan luhistuttua marraskuussa 1918.