PAMin iskulaiuseen mukaan palkalla pitää pystyä elämään. Se vaikuttaa järkeenkäyvältä koska palkan pitää riittää sen lisäksi myös veroihin, joilla yhteiskunnan palveluita pyöritetään.
Eläminen ei ole kuitenkaan ihan yksioikoinen vaan riippuu monista asioista, halusin hieman täsmennystä PAMin tavoitteeseen. Toivon, että PAM vastaa näihin, niin kaikki muutkin ymmärtävät mitä iskolause tarkoittaa.
Ensiksi asumista koskevat kysymykset:
Pitääkö palkan olla sellainen, että sillä elää omistusasunnossa vai vuokra-asunnossa?
Pitääkö palkalla pystyä elämään minkä kokoisessa sunnossa tahansa vai onko jotain neliömäärää, jonka yli ei tarvitse palkan riittää?
Pitääkö palkan riittää riippumatta halutusta asuinpaikasta, Kontulassa on eri hinnat kuin Eirassa?
Perhettä koskevat kysymykset:
Koskeeko palkalla eläminen yhden, kahden vai useamman toissäkäyvän ihmisen taloutta, YH:n pitää saada paljon enemmän palkkaa kuin pariskunnan?
Kuinka monen lapsen elämiseen yhden ihmisen palkan pitää riittää, tämä koskee myös muita samalla jääkaapilla käyviä ihmisiä?
Työtä koskevat kysymykset:
Pitääkö palkalla pystyä elämään riippumatta siitä montako tuntia tekee viikossa tai kuukaudessa?
Jos työkyky on rajoittunut, niin pitääkö silloinkin pystyä elämään oammal aplkalla vaikka työ ei olisi täyspainoista?
Piotääkö osa-aika eläkkeelläkin olevien pystyä eleämään palkalla vai lasketaanko eläke mukaan?
Minun on vaikea uskoa, että PAM tarkoittaa, että seitsemän lapsen YH-äidin tai -isän pitäisi saada esimerkiksi kymmenellä viikkotunnilla niin paljon palkkaa, että voisi asua Eirassa 5 huoneen osakkeessa ilman tukia. Sen sijaan ymmärrän hyvin, että kahden ihmisen taloudessa pitää pystyä elämään palkalla Kontulassa vuokrakaksiossa.
Millä tavalla, PAM, te rajaatte ihmiset, joiden pitää pystyä elämään palkallaan?
Eläminen ei ole kuitenkaan ihan yksioikoinen vaan riippuu monista asioista, halusin hieman täsmennystä PAMin tavoitteeseen. Toivon, että PAM vastaa näihin, niin kaikki muutkin ymmärtävät mitä iskolause tarkoittaa.
Ensiksi asumista koskevat kysymykset:
Pitääkö palkan olla sellainen, että sillä elää omistusasunnossa vai vuokra-asunnossa?
Pitääkö palkalla pystyä elämään minkä kokoisessa sunnossa tahansa vai onko jotain neliömäärää, jonka yli ei tarvitse palkan riittää?
Pitääkö palkan riittää riippumatta halutusta asuinpaikasta, Kontulassa on eri hinnat kuin Eirassa?
Perhettä koskevat kysymykset:
Koskeeko palkalla eläminen yhden, kahden vai useamman toissäkäyvän ihmisen taloutta, YH:n pitää saada paljon enemmän palkkaa kuin pariskunnan?
Kuinka monen lapsen elämiseen yhden ihmisen palkan pitää riittää, tämä koskee myös muita samalla jääkaapilla käyviä ihmisiä?
Työtä koskevat kysymykset:
Pitääkö palkalla pystyä elämään riippumatta siitä montako tuntia tekee viikossa tai kuukaudessa?
Jos työkyky on rajoittunut, niin pitääkö silloinkin pystyä elämään oammal aplkalla vaikka työ ei olisi täyspainoista?
Piotääkö osa-aika eläkkeelläkin olevien pystyä eleämään palkalla vai lasketaanko eläke mukaan?
Minun on vaikea uskoa, että PAM tarkoittaa, että seitsemän lapsen YH-äidin tai -isän pitäisi saada esimerkiksi kymmenellä viikkotunnilla niin paljon palkkaa, että voisi asua Eirassa 5 huoneen osakkeessa ilman tukia. Sen sijaan ymmärrän hyvin, että kahden ihmisen taloudessa pitää pystyä elämään palkalla Kontulassa vuokrakaksiossa.
Millä tavalla, PAM, te rajaatte ihmiset, joiden pitää pystyä elämään palkallaan?
Vastaukset 48
Vanhimmat
Hyvätuloinen monilapsinen akateeminen perhekään ei voi elää Eirassa sopivan kokoisessa asunnossa. Sellaisen asunot maksavat helposti miljoonan ja ylikin.
PAMin mukaan sesonkien mukaan etelän ja pohjoisen välillä sukkuloivalla tarjoilijalla pitäisi kuitenkin olla sellainen palkka, että se riittää Eirassa asumiseen.
Mikä on palkka, mikä on riittävä palkka ??
Varmasti kiperiä kysymyksiä henkilölle jolla ei ole työkokemusta päivääkään.
Ehkä asia selvenisi jos sijoitat sanan 'palkka'' tilalle sanan ''avustus''
Todella hyvä ja osuva mainoslause. Etenkin kun PPV menee vallan polvillensa sen edessä.
Eihän suurille herroillekkaan riitä mikään, jos palkka on miljoona,täytyy saada kaksi ja yleensä ne revitään esim.pamilaisten selkänahasta.
Vaikka selvästi on paljon haluja saada oma ääni kuuluville, niin asiaa ei kukaan näytä osaavan kirjoittaa.
Kylläfatta esittää aluksi, että tietäisi, mutta sitten paljastuukin, ettei tiedä.
Jos PAM tekee työtä tavoitteen eteen, niin on vähintäänkin kohtuulista, että se kertoo, mitä tavoittelee. Kuluttajansuojan perusteella pitäisi tietää mihin rahat käytetetään ja mihin pyritään.
Eikö PAMilaisistakaan kukaan tiedä?
Entäs sinä ja asia? Käyppä kahvilla!
Jos sossusta pitää hakea rahaa vaikka käy töissä, niin palkka on liian pieni. Ei tarvitse olla erityisen viisas ymmärtääkseen sen. Tuollainen on tilanne sadoillatuhansilla suomalaisilla. Muut veronmaksajat siis maksavat osan heidän palkasta. Reilu peli vai mitä.
Sitä, että kun vuokra, lääkkeet ja ruoka (max. 10e per päivä) sun muu elämälle aivan välttämätömät kulut on maksettu, saa viivan alle jäädä 0e. Kaikki ylimääräinen on työnantajan hyväntekeväisyyttä, mihin yksikään laki ei velvoita!
Se että saa ylipäänsä tehdä työtä, on palkka.
Minkälaisen+elintason+PAMin+edellyttämä+"tulee+toimeen+palkallaan"-tavoite+vaatii?
PAM on varmasti hyvin kiinni todellisuudessa. Historia on pitkä. Liitoissa on ekonomisteja tukena. Aika montakin. Tekeminen ja toiminta on hyvinkin organisoitunutta tekemistä. Ylätason strategiset stamentit ja missiot eivät sinänsä ole mitattavia tavoitteita. Sellaisia laativat isot yrityksetkin bisneksiensä tueksi. Statementit kokoavat, yhdistävät jäsenistöä ja suuntaavat toimintaa. Yllätyitkö. Työehtosopimuksilla on tietty sopimusaika. Aikaikkuna. Joka kerta kun uutta sopimusta neuvotellaan pöytään laitetaan uudet tavoitteet palkoille ja työehdoille. Tavoitteet tarkentuvat siinä vaiheessa kun työnantajaosapuolen kanssa neuvotellaan ja väännetään "kättä". Työnantajaosapuoli ei anna mitään ilmaiseksi. PAMin jäsenistössä on runsaasti pienipalkkaisia naisia. Etenkin kaupan alalla. Nollatuntisopimukset ja osa-aikatyöt ovat kaupan alan paheneva syöpä. Se kohdistuu juuri pienipalkkaisiin naisiin. Ilman PAMia kaupan ala olisi työnantajien dominoima villi länsi.
PAMIN tavoite on kaikille jäsenille selvä: palkalla pitää pystyä rahoittamaan eläminen ilman tukia!
Edellyttää sitä, että on kokopäivätyössä ja saa sopimuksen mukaista palkkaa.
Kuten tiedämme, että PAMIN jäsenistöstä suurin osa tekee osa - aikatyötä eikä pysty yhdellä osa - aikatyöllä itseään tai perhettään elättämään vaan tarvitaan kaksi osa - aikatyötä.
Useampi osa - aikatyö ei ole mahdollista jos lapset/lapsi on alle kouluikäinen, koululainen pärjää 2h - 3 tuntia yksinkin.
Näitä todella tolloja postauksia tehtailee joku jolla ei kaikki inkkarit ole kanootissa! Kun olisi edes jotain tajua asioista, mutta kun ei ole, eikä viitsi edes kunnon trolleja tehdä!
Veroista+90%+maksaa+suurituloisin+30%.
Hyvä että joku maksaa verojakin, ei sinun elättäminen ilmaista ole.
"Se tarkoittaa n.45.000 euron vuosituloja."
Tekeekö joku muka töitä tuota pienemmällä palkalla?
Ei+ole+realistinen.+PAM:in+edustamilla+aloilla+tavallinen+duunari+ei+saa+edes+kokopäivätyössä+puolta+tuosta+4500€/v.
Nuo luvut ovat vanhoja uutisia.
Niistä löytyy tiedot esimerkiksi:
https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf
Tuossa on vain referoituna, mutta siinä kerrotaan, alkuperäiset lähteet. Tilastokeskushan noita tilastoja tekee.
"Veroista+90%+maksaa+suurituloisin+30%."
Ei tartte olla kännissä. Verot peritään ennakonpidätyksillä eikä siihen vaikuta onko maksaja selvinpäin. Ihan vastaavasti lapsilisät ja eläkkeet maksetaan riippumatta siitä kuinkä känässä saaja on.
Joku+tilasto+vuodelta+2011.++En+vaivaidu+edes+avaamaan...
Eipä nuo pienituloiset taida kovinkaan suuria euromääriä veroja maksaa. Valtion tuloverolle alaraja on 17.200 euroa, kunnallisvero menee samalla prosentilla kaikilta kunnassa asuvilta. Tosin erilaiset vähennykset syövät sitä pienituloiselle tulevaa verolaskua.
Valtion tuloveron tulorajat 2018:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48846/valtion-tuloveroasteikko-2018/
Toisaalta en ymmärrä mitä suomalainen oikeisto valittaa suurista sosiaalikuluista, kuten esim. asumistuki. Nuo tuet voidaan laskea kuuluvaksi yritystukiin, koska niiden ansioista voidaan maksaa pienempää palkkaa ilman, että työntekijä kuolisi nälkään. Viimeksi Kiky-sopimusta julkistattaessa hallitus oikein suurella äänellä julisti kuinka silloin sovittujen työnantajamaksujen siirron palkansaajan maksettavaksi nostamat palkannostopaineet on kuitattu laskemalla pakollisia veronluonteisia maksuja.
Minun+mielestäni+verotus+on+n.5%+liian+suuri.+Ihmisille+pitäisi+jättää+enemmän+rahaa+omien+valintojen+tekemiseen.
Onko kellään käynyt pienessä mielessä mitä nämä OMAT valinnat tulevat pitkässä juoksussa maksamaan, ei vain valitisijlalle vaan yhteiskunnalle?
Kuvitellaan, että se oma valinta tekee kaikesta hyvää ja oikeaa! Mikään ei voi olla enemmän metsässä kuin tuo!
Tuet eivät olisi tarpeen niin monille, jos verotus olisi kevyempi. Verojen avulla kerätään rahaa pois liikaa ja samalla poistetaan ihmisiltä vapaus itse päättää mihin ansaitsemansa rahat käyttää.
Yksinkertaistettuna jos julkinen liikenne ei olisi tuettua, ihmisille jäisi enemmän rahaa käteen. Sen rahan voi sitten itse käyttää haluamaansa kulkemismuotoon. Sama pätee myös kouluruokailuun. Jos se maksasi ja sama raha jätetään ihmisille käteen, niin jokainen voi ratkaista ruokailun haluamallaan tavalla. Epäilemättä bussit ja junat kulkisivat edelleen ja koulussa olisi ruokailu, mutta vaihtoehdot voivat lisääntyä molempien suhteen.
Meillä on valtava määrä vakioituja poliittisesti mitoitettuja keskiarvopalveluita, joita rahoitetaan veroista ilmna, että ihmisillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa niihin. Esimerkiksi Nurmijärvellä on päätetty että vain yksi bussilinja saa kuljettaa matkustajia, vaikka moottoritiellä kulkee melkein puolet Suomen busseista. Se on poliitikon etu, muttei kuntalaisen. Vapaus valita olisi sekä halvempaa että parempaa palvelua.
"Esimerkiksi Nurmijärvellä on päätetty että vain yksi bussilinja saa kuljettaa ..."
Tai....vain kaksi jätti tarjouksen, Kivistö ja Nurmijärven Linja, molemmat ajaa Nurmijärvelle.
"Sama pätee myös kouluruokailuun. Jos se maksasi ja sama raha jätetään ihmisille käteen, niin jokainen voi ratkaista ruokailun haluamallaan tavalla. "
Huhuh, varsinainen talousnero:))
Esim. jos koulussa on 100 tenavaa, jokainen saa kympin päivässä ''ruokarahaa'', kulut olisi
20000€/kk
Nykyisin kouluruokailun kustannukset on alle 2€ per tenava per päivä.
Kouluruokailu on yksi tehokkaimmista tavoista varmistaa, että koululaiset saavat ainakin yhden lämpimän aterian päivässä. Kouluruokailun pitäisi olla niitä viimeisiä asioita missä pitää säästää, olipa kunnan taloustilanne kuinka huono tahansa.
Kuten ylen jutussa* todetaan, keskimäärin suomessa kouluruoka maksaa hieman alle 3 euroa, että siitä säästämällä siirtämällä kustannukset kotien harteille vain nostaa kustannuksia.
* https://yle.fi/uutiset/3-9560449
Kuten vasemmisto aina sanoo: ei ole oikein valita aina halvinta vaan laadulla on merkitystä
Tavoitteeni ei ole kieltää kouluruokaa. Jokainen saa myös minun mallissani käyttää keventyneen verotuksen säästöistä 2 euroa kouluruokaan.
Mutta ei siinä kaikki: Ihmiset saavat myös niin halutessaan käyttää 4 euroa, 10 euroa tai vaikka yhden euron ihan sen mukaan, mikä kullekin sopii. Saa ottaa myös omat eväät. Eikäö ole hienoa?
Mitä sitten tulee Nurmijärven linja-autoihin, niin Nurmijärven Linjalla (Korsisaari) on monopoli vuoteen 2028 asti. Ei tarvitse odotella Onnibussin halpoja hintoja kun ohi kulkevien bussien kyytiin ei saa nousta, vaikka pysähtyvätkin jättämässä asiakkaita. Ei kuulosta vapaalta kilpailusta.
Kyse onkin siitä, että se omat eväät ei ole yhtä terveellistä kuin se keskitetysti tehty kouluruoka. Sitä ei taida edes paatunein markkinauskova kieltää, että kun tehdään riittävän suuria määriä kerralla niin se yhden annoksen hinta laskee. Lisäksi ainakin ala-asteella se ruokailu on osa opetusta, ja siksi on hyvä ettei erotella niitä joilla ei syystä tai toisesta ole varaa tehdä kunnon ruoka-annoksia koululaisen mukaan.
Joku leipä ja mehu ei todellakaan ole sitä mitä koululainen tarvitsee koulupäivän selvitäkseen, edes mikään valmisateria ei ole sitä. Toki voidaan tietenkin laittaa edellispäivän kotiruuan "tähteitä" koululaisen mukaan, mutta omakohtaisesti tiedän, että se ei ola sama asia kuin syödä "tuoretta" samanapäivänä tehtyä ruokaa. Valitettavasti itse joudun syömään mikrossa lämmitettyä ruokaa työpaikalla. Ruoka ei toisella lämmittämällä enää parane.
Esim. työpaikkaruokailua on kehuttu siitä, että siinä on mahdollisuus syödä terveellisesti edes kerran päivässä. Mitäs se tuettu ruoka maksoikaan, muistaakseni veroton arvo on jossakin 6.50euron paikeilla. Miksi sille koululaiselle ei taata samallatavalla mahdollisuutta edes yhteen oikeaan ruokaan päivässä. Ymmärrän toki, että suurimmalla osaa kouluruoka ei ole se ainoa lämmin ateria päivässä, mutta ei riistetä niiltä joille se on. Muistaakseni jossakin oli juttua siitä, että kouluruokailussa maanantai on se päivä kun menee enten ruokaa.
"Tavoitteeni ei ole kieltää kouluruokaa. "
Voi kuinka hauskaa !!
Omat eväät voivat olla epäterveellisempiä, yhtä terveellisiä tai terveellisempiä kuin kouluruoka, tollo! Sinun tekemänä ne voivat olla epäterveellisiä, muttei minun.
Kyse on valinnoista.
Miksi sinä haluat kieltää minua tai minun lapsiani syömästä sitä ruokaa, mitä haluamme syödä?
Mikä tekee sinsuta niin ihmeellisen olennon, että kenekään tulisi noudattaa sinun tahtoasi tai että sinä tietäisit muita paremmin, mikä niille sopii?
Katsos voihan olla niin, että emme osta niitä nappulakenkiä vaan haluamme parempaa ruokaa. Se on meidän valintamme ja meillä on oikeus siihen, tollo!
Se on hauskaa, mutta hymy hyytyy siinä vaiheessa, kun lisään, että ihmisillä pitää olla oikeus valita maksaako kaksi euroa kouluruoasta vai käyttääkö sen rahan osana vaikkapa viiden euron ateriaa.
Kaikkien ei tarvitse valita kouluruokaa, vaikka se on halpaa ja harkittua. Jos haluaa satsata ruokaan eikä vaikkapa lätköäharkkoihin, voi käyttää viisi euroa ruokaan, joka on myös terveellistä, harkittua, mutta antaa enemmän kokemuksia.
Kaikkien ei tarvitse saada kiksejä samosita asioista.
Jos haluaa olla osa harmaata massaa, voi edelleenkin syödä laitosruokaa ja käydä futisharkoissa. Se ei katoa koskaan, mutta se ei vaadi sitä, että kaikki tekee samoin.
Hyvin ristiriitaista kirjoittelusi on. Pitää olla halpaa bussikyytiä, mutta kouluruoka saa makssa mitä vaan, pääasia, että saa itse valita.
Mietin vain, että kun veroja ei makseta, valitaan itse ja kun tulee se aika, että pitää saada eläkettä, saada palveluja niin niitä saa vain ja ainoastaan jos on muhkea lompakko!
Siinä omissa valinnoissa on kyse siitä, että ei välitetä miten muut voivat, pystyvät valitsemaan, sekään ei ole pitkässä juoksussa mikään hyvä asia.
Omat valinnat tuntuvat oikeilta ja hyviltä täsmälleen niin kauan kuin on nuori ja terve. Kun sairaus tulee ja vie työkyvyn niin silloin et tasan valitse itse, saat mitä annetaan!
Miksi ei voida pysyä asiallisuuksissa, vaan pitää alkaa nimittelemään vastapuolta tolloksi ? Se kertoo enemmän sinusta kuin mistään muusta.
Joskus pitää herättää ihmiset huomaamaan kuinka ne ajattelun sijaan turvautuvat ennakkoasenteisiin.
Mielestäni on hyvin perusteltua kutsua tolloksi ihmistä, joka kaikista maailman ruoista valitsee evään synonyymiksi leivän ja kaikista maailman leivistä sellaisen, joka on epäterveellinen.
Silloin ihmisen pitää itse alkaa miettimään kuinka käpertynyt on omaan suppeaan maailmaansa.
Se on vain sinun omaksi parhaaksesi, tämä ei ole peruskoulu, jossa huonokin tulos palkitaan :D
Tälläistä paskaa tulee kun ihminen loisii fattan siivellä koko ikänsä.
Iskipä sinulle kova itsekritiikki
Jos julkishallinto kilpailuttaa bussit, niin sen pitää tapahtua niin, että käytetään hyväksi vallitseva kilpailutilanne eikä räätälöidä tarjouspyyntöä yhdelle.
En ole sitä mieltä että lippujen pitää olla subventoituja mutta olen sitä mieltä että jos kunta tekee keinotekoisesti monopolin, se ei saa johtaa ylisuuuriin hintoihinkaan.
Ei edes oman puolueen sisällä
Voi että, ihan kuin viisivuotias:))) Se on ite se ku toista haukkuu,niiin !!
Olet aika kehittynyt viisivuotiaaksi, olisin veikannut seitsemän.
Kilapailutuksen toteutusta en tiedä, mutta Onnibus on yhtiö, joka liikennöi pitkillä linjoilla. Pitkän matkan busseilla on eri pysäkit kuin lähiliikennettä harjoittavilla yhtiöillä.
Edelleenkään en ymmärrä tuota tarvettasi erottua massasta ihan hintaan mihin hyvänsä.
Eiköhän täällä stadissa rahat riittätisi paremmin,jos ei olisi kalliit vuokrat.AY LIIKE OMISTAA VALTAOSAN VUOKRA ASUNNOISTA SELLAISTA TOVERIHENKEÄ....
Esim.+Lumo/VVO+kämpissä+on+10-15%+halvemmat+vuokrat+kuin+yksityisillä.
Kuluttajaliiton tutkimuksessa vuonna 2016 korkotuettujen vuokra-asuntojen vuokrat olivat korkeampia kuin vapaarahoitteisten jokaisessa vertailukelpoisessa saman alueen esimerkkiparissa. Wikipedia
Voi olla, että yksityisellä puolella vuokrat ovat halvempia, mutta VVO hoitaa kiinteistöjään ja kehittää palveluja, asuntojen varustetaso on myös korkeampi kuin vapaarahoiteisissa vuokra-asunnoissa.
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa on myös korkeampi vuokravakuus.
Totta, tiedot on nyt päivitetty;)
Kun puhut vvo:sta niin tarkoitatko sitä pörssiyhtiötä, jonka tehtävänä on tahkota omistajilleen rahaa? Kojamo taitaa olla sen nimi.
Eikös yhtiön kuin yhtiön ainoa tarkoitus ole tahkota rahaa omistajilleen? Niin olen kirjoituksistasi ymmärtänyt.
Olet sekoittanut varmaan johonkin toiseen koska minä en muista noin kirjoittaneeni. Toisaalta en mene asiaa kiistämäänkään koska suurimmalla osalla yrityksiä tavoitteena on voiton tekeminen.
Kun mennään syvemmälle yrityksen tehtäviin, niin olen sitä mieltä, että yritys ei voi olla irrallinen saari ilman yhteiskuntavastuuta. Kaikilla yrityksillä, joilla on kirjoitettu tavoite, on myös tavoitteita ja valintoja, jotka ovat eettisiä tai ekologisia. Lähes varmasti myös pienillä yrityksillä on muitakin tavoitteita kuin pelkkä rahan maksimointi.
Yrityksissä tuskin mennään niin pitkälle, että luovutaan voitoista arvojen takia, mutta ne lähes varmasti johtavat valintoihin, jotka eivät ole ainakaan kyhyellä tähtäimellä tuotavimpia. Eettiset valinnat voivat kuitenkin pitkällä aikavälillä tuottaa parhaiten, mutta yhtä hyvin olla tuottamatta.
Yrityksiin pätee sama kuin yhtesikuntiin ja ihmisiin. Mitä paremmin menestyy, sitäenemmän on varaa tehdä eettisiä valintoja. Tappiollinen yritys ei lahjoita turvaliivejä päiväkodille, seuraavasta ruoasta huolissaan oleva ihminen ei mieti nuotion pienhiukkaspäästöljä eikä kriisissä oleva yhteiskunta lopeta ydinvoiman käyttöä.
Meillä asiat ovat hyvin, koska on aikaa keskittyä muuhunkin kuin hengissä pysymiseen.