Olisin vailla kohtelon tovereita joita toivon mukaan löytyy =)
Tilanteeni on seuraavanlainen.
Erosin miehestäni pitkän suhteen ja harkinnan jälkeen muuttaen itse pois.
Pääsyy oli kaikkien meidän henkinen hyvinvointi, joka ainakin minun kohdallani näkyi jo ulospäin.
Lapset jäivät mieheni luokse kirjoille, koska olen ymmärtänyt että he joutuisivat muutoin vaihtamaan koulua, mikä ei tuntunut järkevältä.
Olemme hoitaneet lapset kyllä fifti fifti, vko luonani ja vko miehelläni.
Nyt olen törmännyt epämiellyttäviin asioihin viranomaisten kanssa, eikä tunnu löytyvän oikeaa instanssia joka ottaisi oikeasti/kunnolla kantaa joka kykenisi kertomaan vaihtoehdoistani.
Koska yhteisymmärrykseen en mieheni kanssa ainakaan tällä hetkellä pääse.
Minulta edellytetään että maksaisin elatustukea miehelleni, sekä että lapsilisät maksettaisiin hänelle eikä minulle.
Tuntuu kurjalta periaatetasolla, maksaa siitä että saa viettää aikaa omien lastensa kanssa. Kyse ei ole rahasta. Olen hoitanut lasten kaikki tarpeen tähän mennessä ja olen siihen valmis jatkossakin. Yhteishuoltajuus on ok, yksinhuoltajuutta en saa ilman todella päteviä syitä.
Miten tämä kirjoillaolo voi olla kaiken määräävä asia? Ymmärrän sen että elatusta täytyy saada sen vanhemman joka huolehtii lasten kaikista tarpeista. Olen valmis elatusta maksamaan kyllä, mutta onko siinä tapauksessa minulla mitään oikeuksia kysyä/saada tietää mihin raha on käytetty, että voisin olla varma sen olevan käytetty lapsiin? Ja eikö lapsilisiä pysty esim puolittamaan, eikö se että lapsista huolehditaan tasan merkitse mitään missään? Kauhea sanoa mutta aiheutuuhan siitä elämiskuluja myös minulle.
Että onko ketään käynyt samaa läpi? Kannattaisiko (olen kyllä harkinnut) hakea asuntoa lähempää lasteni nykyistä koulua, ja ikäänkuin riitauttaa tämä tilanne kun en ole siihen tyytyväinen? En millään sopeudu ajatukseen että minä olen se ketä tässä rangaistaan, minä olin kuitenkin omasta mielestäni se "hyvä jätkä" joka tajusin "poistua paikalta" ennenkuin asiat kotona olisivat menneet todella "rumiksi" tai ennenkö lapset olisivat niistä oikeesti kärsineet.
Kiitos etukäteen, varsinkin niille mahdollisille kohtalon tovereille :)
Tilanteeni on seuraavanlainen.
Erosin miehestäni pitkän suhteen ja harkinnan jälkeen muuttaen itse pois.
Pääsyy oli kaikkien meidän henkinen hyvinvointi, joka ainakin minun kohdallani näkyi jo ulospäin.
Lapset jäivät mieheni luokse kirjoille, koska olen ymmärtänyt että he joutuisivat muutoin vaihtamaan koulua, mikä ei tuntunut järkevältä.
Olemme hoitaneet lapset kyllä fifti fifti, vko luonani ja vko miehelläni.
Nyt olen törmännyt epämiellyttäviin asioihin viranomaisten kanssa, eikä tunnu löytyvän oikeaa instanssia joka ottaisi oikeasti/kunnolla kantaa joka kykenisi kertomaan vaihtoehdoistani.
Koska yhteisymmärrykseen en mieheni kanssa ainakaan tällä hetkellä pääse.
Minulta edellytetään että maksaisin elatustukea miehelleni, sekä että lapsilisät maksettaisiin hänelle eikä minulle.
Tuntuu kurjalta periaatetasolla, maksaa siitä että saa viettää aikaa omien lastensa kanssa. Kyse ei ole rahasta. Olen hoitanut lasten kaikki tarpeen tähän mennessä ja olen siihen valmis jatkossakin. Yhteishuoltajuus on ok, yksinhuoltajuutta en saa ilman todella päteviä syitä.
Miten tämä kirjoillaolo voi olla kaiken määräävä asia? Ymmärrän sen että elatusta täytyy saada sen vanhemman joka huolehtii lasten kaikista tarpeista. Olen valmis elatusta maksamaan kyllä, mutta onko siinä tapauksessa minulla mitään oikeuksia kysyä/saada tietää mihin raha on käytetty, että voisin olla varma sen olevan käytetty lapsiin? Ja eikö lapsilisiä pysty esim puolittamaan, eikö se että lapsista huolehditaan tasan merkitse mitään missään? Kauhea sanoa mutta aiheutuuhan siitä elämiskuluja myös minulle.
Että onko ketään käynyt samaa läpi? Kannattaisiko (olen kyllä harkinnut) hakea asuntoa lähempää lasteni nykyistä koulua, ja ikäänkuin riitauttaa tämä tilanne kun en ole siihen tyytyväinen? En millään sopeudu ajatukseen että minä olen se ketä tässä rangaistaan, minä olin kuitenkin omasta mielestäni se "hyvä jätkä" joka tajusin "poistua paikalta" ennenkuin asiat kotona olisivat menneet todella "rumiksi" tai ennenkö lapset olisivat niistä oikeesti kärsineet.
Kiitos etukäteen, varsinkin niille mahdollisille kohtalon tovereille :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Yksi lause nyt tässä hieman ihmetytti; "Nyt olen törmännyt epämiellyttäviin asioihin viranomaisten kanssa, eikä tunnu löytyvän oikeaa instanssia joka ottaisi oikeasti/kunnolla kantaa joka kykenisi kertomaan vaihtoehdoistani."
Te kun exäsi kanssa voitte sopia ja vahvistuttaa elarit nollaksi ja tapaamiset 50/50 ... miten viranomaiset tähän liittyy? Paitsi tietty jos exäsi vaatii elareita sinulta...
50/50 tilanteessakaan ei välttämättä ole oikein, että elarit nollat ... jos vain toinen vanhemmista hoitaa vaatehankinnat, yms. En tiedä miten teillä, mutta jos yös kustannukset jaetaan tasan ... niin tietenkin lapsilisät myös (tai se, jolle ne maksetaanostaa hoitaa hankintoja vastaavasti suuremmalla summalla). Tämä vaatii tietenkin sen, että te lapsen vanhemmat osaatte asian hoitaa ja sopia, ei siihen viranomaisia tarvitse sotkea määräänsä enempää (sopimuksen vahvistaminen).
Noiden lapsilisien suhteen tilanne kuten kirjoitit, ne maksetaan yhteishuollossa nimetylle ensisijaiselle vanhemmalle (eli kumman luona kirjoilla). Mikään ei tietenkään estä vanhempia siirtämästä puolta niistä toiselle kerran kuussa, jos todella kaikki lapsista syntyvät kulut jaetaan myös.
Ei, elareita saavalla ei ole velvoitetta "todistella" mihin elarit käytetty.
Ilmeisesti viestini oli hieman puutteellinen.
Valitettava totuus on se, että exäni näkee eron vain hyödyntämismielessä, ja hänen päämääränsä tässä on "tienata" ja nimenomaan vaatimuksia tulee. Sen vuoksi tarvitsen ulkopuolisen tahon päättämään yksinkertaisesti.
Tottakai sille vanhemmalle kuuluu elatukset/lapsilisät joka hoitaa lasten tarpeet, niin vaatteet kun harrastuskulut. Mutta kuka ja minkä perusteella päätetään kumpi se meistä on? Me emmä tässä pääse sopuun keskenämme =(
Pelkään sellaista tilannetta että lapset ovat vailla kaikenlaista ja kääntyvät puoleeni jonka tuloksena ihmettelyni on suuri jos todellakin melkoisen summan pulitan heidän menoihinsa, jollei se näy missään.
Ellei sopua synny, asian päättää käräjäoikeus (ja normaalit valitusreitit korkeampiin oikeusasteisiin jos "perse kestää") kuultuaan molempia.
Kannattaa olla juristiin yhteydessä, hän kertoo miten menetellään käytännössä. Joskus pelkästään hänen yhteydenottonsa toiseen osapuoleen tosiasioiden "vääntämiseksi rautalangasta" auttaa ... joskus ei.
Kokeile aluksi kunnan oikeusaputoimistosta, voit olla oikeutettu ilmaiseen oikeusavustajaan.
Olet muuten tilanteessa missä monet miehet tässä maassa.... vaikkei tämä saisikaan olla mitenkään sukupuolisodonnainen asia.
Olisiko mahdollista avata yhteinen tili, johon molemmilla on käyttöoikeus ja johon tulisi lapsilisät. Siitä myös maksettaisiin lasten menot. Kumpikin laittaisi lisää rahaa tilille tarpeen ja kykyjen mukaan, miten asiasta sovitaan.
Meillä lapset vuoroviikoin toisella ja rahapuoli on hoidettu näin. Se jonka luona lapset on milläkin viikolla maksaa sitten sen viikon ruokamenot. Muut kulut kuten vaatteet, harrastukset yms. maksetaan yhteiseltä tililtä.
Vaatii tosin molemminpuolista luottamusta...
Oikein hyvä idea, kiitos!
Lapseni muutti koeajaksi isänsä luo.Maksoin elatusta työttömyyskorvauksestani, ja ex sai myös lapsilisät,tietenkin.Lapseni kulki koulussa ja kaikkialla rikkinäisissä, likaisissa ja pieniksi jääneissä vaatteissa.Oli pakko kaivaa tyhjää pussia ja ostaa kunnollisia vaatteita,vaikka kaikki tuet isän perhe saikin.Eipä mennyt rahat lapsen hyväksi,eikä sitä kukaan valvo.Valitettavasti!
Siis hanki yhteishuoltajuus ja laitatte siihen, että lapset asuu molempien luona ei silloin mitään tarvitse maksaa.
Sitä paitsi koulujen kanssa tollaiset asiat voi sopia ei se nyt ole mikään juttu vaihtaa osoitetta.
Yritä sopia miehesi kanssa asioista kai te nyt aikuisina ihmisinä siihen pystytte.
En itse kyllä missään nimessä alunalkaenkaan moiseen järjestelyyn alkaisi.
Mikäli mies ei sinun kanssasi asioista ala sopimaan niin silloin sinuna veisin asian sosiaalitoimeen ja vaatisin lapset yksin sinun luo asumaan ja isälle tapaamisoikeuden.
Kyllä, näiden hyvien vastausten jälkeen uskon pääseväni asiassani eteenpäin.
Emme ilmeisesti ole exäni kanssa tarpeeksi aikuisia koska näistä asioista sopiminen on täyttä tuskaa =(
Päätös oli minun, mieheni ei olisi halunnut näin tapahtuvan.
Ei voi muuta kun ihmetellä kuinka hankalaksi toinen voi muuttua kun sikseen tulee.....
Mikäli olette sopineet asumisen vuoroasumisena ja noudatatte sitä, ei sinun kyllä tosiaankaan tarvitse maksaa mitää elatusmaksuja. Asiaan liittyy korkeimman oikeuden päätöskin (olisikohan ollut KKO 201/1997?).
Lapsilisien maksu sen sijaan kyllä määräytyy lasten henkikirjoitusosoitteen mukaan. Sille ei tällä hetkellä voi suoraan mitään. Tarvittaisiin oikeus kahteen viralliseen osoitteeseen, mutta siihen voimassa oleva laki ei anna mahdollisuuksia. Sinun tilanteessasi voi vain vedota siihen, että lapsilisät saava satsaisi vastaavasti enemmän lapsille tarpeellisiin hankintoihin. Se olisi oikein.
Muuttaminen lähemmäs koulua on OK, mutta tilanteen riitauttaminen on tuskin kenenkään etu, vähiten lapsen etu. Vanhempien asuminen suhteellisen lähellä lapsen koulua ja toisiaan on kyllä kiistaton etu lapselle. Silloinhan vuoroasumisesta on vähiten käytännön haittaa ja samat lapsen kaveritkin löytyvät aina lähistöltä.
Toivon todella, että toinenkin vanhemmista ymmärtäisi asian yhtä hyvin kuin sinä!
Valitettavasti olet nyt joutunut tilanteeseen, jossa olet virallisesti ns. etävanhempi, vaikka tosiasiassa arki onkin ihan muuta. Näin on monen kohdalla tilanne. Usein etävanhemmat ovat isiä. Olen tavannut vain joitakin äitejä samassa tilanteessa. Ongelmat ovat olleet samankaltaisia tuossa tilanteessa sekä isillä että äideillä. Voin lohduttaa vain sillä, että yleensä asiat paranevat pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Asiassasi on todella tärkeä positiivinenkin puoli: lapsen tapaamiset ja asumiset sujuvat. Se on todella iso, myönteinen asia teidän kaikkien kannalta.
Ei minunkaan mielestäni jos lastenhoito on 50/50 kuulu maksaa kummallekaan.
Tietty jollain on katettava lasten yleiset menot, ja se että lapsilisät menisi lasten isälle on tuosta syystä ok.
Minäkin toivon että miten tämä nyt ikinä päättyykään, lapset olisivat ne jotka vähiten kärsisivät.
Ajattelepa tilanne missä konsernijohtaja Jorma ja tämän kirjastohoitajapuolisonsa Liisa eroavat. Sopivat 50/50 järjestelyn. Minusta ei olisi oikeudenmkaista, että Liisa maksaa puolet Cindyn kouluratsastustunneista ja Rickyn kelkkailuharrastuksesta.
Ja jos tuo kärjistetty esimerkki tuntuu liian keksityltä, niin ajatellaanpa tilannetta missä lapsella on kallista hoitoa vaativa krooninen sairaus ... myös silloin pelkkään laajaan tapaamiseen perustuvat nolla elarit (eli, molemmat maksavat puolet kuluista) voivat olla erittäin epäoikeudenmukaiset, vaikka pienempituloinen saisikin lapsilisät.
Samoin kuin elareiden laskeminen kaavamaisesti etävanhemman tuloista, tai yksioikoisesti toteamalla ettei elareita tarvita 50/50 järestelyssä ei minusta ole oikein ... koska kummassakaan ei oteta huomioon lapsen elinkustannuksia eikä vanhempien maksukykyjen suhdetta.
Olen samaa mieltä kanssasi, kun sen noin ilmaiset.
Exälläni on suuremmat tulot kun minulla, sehän tässä on myös takana, hänestä on tullut ahne.
Itse ajattelin ehdottaa elareiden nollaamista, tai sitä että exäni maksaa minulle ja minä hoidan lasten elinkustannukset, vaikka hän lapsilisät saisikin. Olen ollut kuitenkin yli 10 vuotta se, joka on huolehtinut lasten menoista ja tarpeista.
Enkä tätä "piikkinä" sinulle tai ap:n tilanteeseen varsinaisesti tarkoittanut ... mutta periaatteellisella tasolla "nyppii" aina yleistykset elareiden laskennasta ... sunntaan tai toiseen.
Pitkään aikaan ei ole tarvinnut "vaahdota" vanhasta kaavasta, jossa rokotettiin elareina etää 10% BRUTTO tuloista (tosin, äärettömän helppo määrittää elati noin). Joten tasapuolisuuden nimissä tarvii ottaa kantaa myös toiseen suuntaan.
Hyvä jos pointti meni jakeluun, eikä vamaankaan mitenkään relevantti 99% tilanteista missä sovitaan 50/50 tapaamiset.
Mikäli kumpikaan vanhemmista ei sorru ahneuteen tai itsekeskeisyyteen, asia yleensä hoituu. Mikäli syntyy jotain lapseen liittyviä suurempia kuluja niitä tietysti kumpikin vanhemmista makselee kykynsä mukaan.
Mikäli toinen vanhemmista on ollut pitkään poissa työelämästä hoitamassa lapsia kotona eikä sen vuoksi työllisty enää helposti, niin kyllä mielestäni on oikeudenmukaista, että jotain tulonsiirtoa tehdään myös suoraan hänelle. Kannatan siis joissakin tapauksissa ns. ex-puolison elatustakin, jonka laki edelleen tuntee Suomessa. Sen sijaan en kannata puolison "piiloelatusta" lasten elatusmaksun kautta. Siitä ei näytä hyvää jälkeä syntyvän.
olen ihan samaa mieltä ... mutta ei malta olla takentamatta.
Mies/nainen voidaan määrätä maksamaan elareita exälle (siis ei lapsille) kunnes ero lopullinen. Eli, jos sälli nostaa kytkintä ja "vitkuttelee" eron kanssa ... voi puoliso tosiaan olla oikeutettu elaireihin mm. harkinta-ajan. Mutta ei enää kun eroon tuomittu (mikä ei tietenkään estä niitä maksamasta).