Menee peräsin kokonaan uusiksi. Muotit on valmiina ja nyt mietin että kummasta tulee lujempi, 10 kerrosta 600g:n lasikuitumattoa vai 20 kerrosta 300g:n mattoa? Epoksilla tietysti laminoituna. Ajattelin tehdä ontoksi ja tehdä reiät ylös ja alas jotta vesi ei pääse tekemään pakkasvaurioita, niinkuin nykyiseen vaahtotäytteiseen on päässyt tekemään.
Paksu matto vs ohut matto?
U97773
33
1727
Vastaukset
- Misse__
Kuulostaa aika paksulta rakenteelta. Vertaa vaikka Jefan tekemään https://www.jefa.com/blade/blade.htm
Itse tekisin vaahtoytimellä, epoksivaahtoa joka ei ime vettä ollenkaan uretaanivaahdon sijaan.- U97773
Edelliseen veneeseen tein epoksivaahdolla ytimen. Se itse vaahto ei tosiaan ime vettä, mutta rakenteeseen oli jääny kanavia mihin vesi ole kesän aikana päässyt ja sitten talvella pakkasvaurio... Seuraavaan ei tule vaahtoa ollenkaan.
- pitkiä.kuituja
Lujuudessa ei ole mitään eroa noiden vaihtoehtojen välillä.
Saisit samalla painolla vähintään kaksinkertaisen lujuuden jos luopuisit katkokuitumaton käytöstä kokonaan. Ammattilaiset käyttävät mattoja vain ja ainoastaan työajan säästämiseksi, eivätkä koskaan käytä niitä lainkaan projekteissa joissa haetaan suurta lujuutta pienellä painolla.- U97773
Tarkoitus oli käyttää roving mattoa (vai mikä se oikea termi on?), ei katkokuitua. Käsittääkseni epoksilla ei kannata käyttää katkokuitua joidenkin sideaineiden sulamattomuuksien takia (ei tieto vaan vaimosta tuntuu). Mitä ne ammattilaiset silloin käyttää kun sitä lujuutta oikeasti tarvitaan?
- pitkiä.kuituja
U97773 kirjoitti:
Tarkoitus oli käyttää roving mattoa (vai mikä se oikea termi on?), ei katkokuitua. Käsittääkseni epoksilla ei kannata käyttää katkokuitua joidenkin sideaineiden sulamattomuuksien takia (ei tieto vaan vaimosta tuntuu). Mitä ne ammattilaiset silloin käyttää kun sitä lujuutta oikeasti tarvitaan?
Ammattilaiset käyttää silloin sitä mitä nimimerkissäni lukeekin, eli pitkiä kuituja.
Jos hinnalla ei ole mitään väliä niin hiilikuituja, jos on niin lasikuitukin kelpaa.
http://www.gurit.com/sitecore/content/Old-Product-Pages/Other-Products/Reinforcements-Vacuum-Consumables-Ancillaries/E-Glass-Reinforcement-Materials
Esimerkiksi ensimmäisen linkin tuote UT-E250 tuottaa maksimaalisen lujuuspainosuhteen, jos hartsi-lujitesuhde on myös optimoitu ja kuidut tiiviisti muottia vasten suorina, esim vakuumiavusteisesti laminoimalla. Luonnollisesti muotin pintaa vasten kannattaa käyttää ohutta kangasta yhden kerroksen verran, etteivät kuidut pääse yksitellen irtoamaan repeämällä valmiista tuotteesta ylikuormitustapauksessa. Toki tuollainen tuote toimii jopa käsinlaminoimalla, kun kuituja ei päästä menemään kiharaksi, hyöty muihin lujitteisiin verrattuna vain ei silloin ole yhtä suuri.
Saman linkin tuote kategoriassa 0/90º Woven Roving Yarn WRE581T taas on niitä jossa pitkien kuitujen lujuudesta on menetetty kaikkein eniten mutkaisuuden takia.
Pitkätkin kuidut kannattaa käyttää suorina, eikä toisiinsa pujotellen liitetystä kankaasta, varsinkin paksuilla lujitepainoilla, olipa käytetty lujite sitten suunnattua UD:ta tai multiaksiaalia. Korkeintaan 200 g/neliömetri kuivan lujitteen painoilla voi sitten jo käyttää kangastakin (esim toimikas eli Twill), jos siihen on jokin syy, koska kuidun suunnan muutoksista aiheutuva lujuuden alenema on silloin vielä aika pieni. - U97773
Näin sitä päivä päivältä viisastuu, kiitoksia.
Kyllä siitä vahva tulee, jos laitat noin paljon, mutta jos se on ontto, niin miten se peräsinakseli kiinnittyy siihen kuoreen? Tuosta määrästä ei vielä tule peräsimeen umpilaminaattia.
- U97773
Siellä on happoset teräslatat vaakasuunnassa (3 paria) jotka laminoidaan kiinni kuoreen.
- Joakim1
Mistä olet päätynyt noin hurjaan materiaalivahvuuteen? Miten iso peräsin on kyseessä. Painoa tulee yli tuplasti Jefan vakioperäisimiin nähden (ilman akselia, sis vaahdon) vielä peräsimen sisällä lilluva vesi, joka painaa toisen mokoman. Siis nelinkertainen paino.
Vai onko tarkoitus pitää peräsin kesänkin tyhjänä ja avata proput talveksi? Onnistuukoha noin tiiviksi tekeminen metalliakselilla?- U97773
Peräsin tulee 36ft veneeseen ja pinta-ala 1,3m x 0,6m. Ja ei mitään hajua materiaalivahvuudesta, heitin lonkalta. Sen verran tiedän muista kokeiluista että 3 kerrosta 600g ei kestä ilman ydinvaahtoa. Ei ole yritystäkään pitää kuivana kesällä kun tiedän että se vuotaa kuitenkin jossain vaiheessa. Nykyinen märkä ja poikki oleva peräsin painaa miltei 60kg. Akseli tosin on ihan hemmetin paksu happonen...
- Joakim1
U97773 kirjoitti:
Peräsin tulee 36ft veneeseen ja pinta-ala 1,3m x 0,6m. Ja ei mitään hajua materiaalivahvuudesta, heitin lonkalta. Sen verran tiedän muista kokeiluista että 3 kerrosta 600g ei kestä ilman ydinvaahtoa. Ei ole yritystäkään pitää kuivana kesällä kun tiedän että se vuotaa kuitenkin jossain vaiheessa. Nykyinen märkä ja poikki oleva peräsin painaa miltei 60kg. Akseli tosin on ihan hemmetin paksu happonen...
Mikä on paksu? Mun peräsimessä on 60 mm teräsakseli. Peräsin painoi 57 kg. Tuosta akselin osuus lienee n. 40 kg.
Noilla mitoituksilla olisit tekemässä ehkä 75 kg peräsintä, joka vedellä täytettynä olisi ainakin 100 kg.
Tuntuu aika turhalta käyttää epoksia tuossa. Tuskin veneesikään on epoksia. Tietysti epoksilla on mukavampi laminoida hajun puolesta, mutta vaarallista sekin on. Samoin mitään hienompia kuituja. - U97773
Akseli on 45x27x1800mm ja hst. Jos nyt oikein laskin niin painoksi tulisi akselille 15kg tukiraudat vaikka 5kg (yht 20kg). Jos laittaa 10 kerrosta 600g mattoa/puoli niin lasi olisi noin 10kg ja sille epoksi noin 10kg. Eli painoksi tulisi yhteensä 40kg ilman sisällä olevaa vettä. Mulle on se ja sama vaikka peräsin painais 200kg, pääasia että kestää. Kyseessä ei ole kilpavene. Ja vene on todellakin epoksia vedenalaisilta osiltaan... Korjaa toki jos/kun olen jossain väärässä...
- kosteustasapaino
Joakim1 kirjoitti:
Mikä on paksu? Mun peräsimessä on 60 mm teräsakseli. Peräsin painoi 57 kg. Tuosta akselin osuus lienee n. 40 kg.
Noilla mitoituksilla olisit tekemässä ehkä 75 kg peräsintä, joka vedellä täytettynä olisi ainakin 100 kg.
Tuntuu aika turhalta käyttää epoksia tuossa. Tuskin veneesikään on epoksia. Tietysti epoksilla on mukavampi laminoida hajun puolesta, mutta vaarallista sekin on. Samoin mitään hienompia kuituja.Kun veneen runko on sisäpuolelta kuivna, ja ulkopuolelta epoxilla pinnoitettu, saavuttaa laminaatti kesän aikana tasapainokosteuden, jossa laminaattiin pääsee ulkoa lisää kosteutta samaan tahtiin kuin sitä sisäpuolelta haihtuu. Tämä toteutuu sen verran alhaisella kosteusprosentilla että kunnollinen polyesterikin kestää yleensä ilman osmoosiongelmia.
Kun peräsin on veteen upoksissa sekä sisä- että ulkopuolelta, tulee laminaatin kosteusprosentti tasapainotilassa olemaan huomattavasti suurempi kuin rungon. Polyesterillä laminoiden osmoosiin tutustuminen on jo todennäköistä, eikä vain mahdollista. Tässä liuotinvapaa ja siten huokoisvapaa epoxi pärjää olennaisesti paremmin, eikä noin pienessä projektissa hartsin suuremmalla kilohinnalla ole kauheasti merkitystä.
Epoxiallergialta kannattaa tietysti kunnolla suojautua niin hengityksen kuin ihon suojaamisen osaltakin.
- EiHajuakaanHydroD
Vinylesteri antaa laminoidessa myös osmoosi suojan, omassa veneessä runko laminoitu sillä ja tehdas takuu oli 10 vuotta osmoosille ja muuille hämähäkin seiteille yms.
Voisiko koko peräsimen tehdä happosesta joko umpilevynä tai kaarille pellistä?Minulla on pitkäkölisessä veneessä teräsperäsin levystä. Se on kölin jatkeena, lapioperäsimenä levy tuottaa varmaankin hiukan enemmän vastusta. Maaleja on vaikea saada pysymään peräsimessä, vaikka laitoin siihen primeritkin pari vuotta sitten. Eipä siinä silti ole ollut kasvustoa kovinkaan paljon. Siipiprofiili olisi paras, mutta hankala tehdä.
- mikävikana
Mikä mahtaa olla omassa suomiveneessäni vikana, kun peräsin ja vene, on vuodelta 1980, eikä peräsimessä ole minkäänlaista ongelmaa ollut koskaan?
Seuran katsastusmieskin opasti poraamaan peräsimeen reijän. Sanoin, että en vitussa poraa, siitähän menee vesi sisään.
Olen kuitenkin pohjustanut mahdollista peräsimen uusimistarvetta siten, että oma valinta olisi tilata uusi vaikkapa juuri Jefalta. Hiukan eri geometrialla, hiukan korkeampana. - kylläkestää
Kerrosvahvuudeksi tulee noilla rättimäärillä vapaassatilassa laminoituna noin 18mm, ja tämä siis per puoli. Ei taida jäädä kauheasti vesitilaakaan keskelle ja kestää varmasti normaali polyesterillä laminoituna. Varmistaa voi vielä parilla rowingilla, tulee helevetin vahva kerrospaksuus on vähintään riittävä.
- ei.muovia.lujitteilla
vaan lujitemuovia.
10 kerrosta 600 g/neliömetri tuottaa alipaineavusteisena laminointina 5 mm materiaalipaksuuden. Vapaasti käsin laminoimalla pääsee helposti tuplapaksuuteen, eli 10 mm materiaalivahvuuteen, kun ei käytä mattoja eikä kudottuja rovinkeja, vaan suoria kuituja.
18 mm on jo aivan tolkuttoman huono hartsi/lujitesuhde 6 kg/ neliömetri lujitepainolla, ja sisältää todennäköisesti jo kaasukuplia tai muita bugeja, joissa lujuus on merkittävästi paikallisesti alentunut.
- Lappasoorsa
Ei kuulosta järkevältä tehdä onttoa ja 2x liian paksua laminaattia. Epoksivaahtoa kevrasta ja laminaattipaksuudet puoleen, niin tulee kevyempi ja ennen kaikkea huomattavasti jäykempi peräsin, joka ei ime vettä. Laminoinnin tekisin epoksilla. Mattona jotain tuosta välistä, 600 on aika jäykkää, mutta ok suorille pinnoille.
- seppomartti
Yllä kaavaillut 36 ft veneen peräsimen seinämäpaksuudet 10- 18 mm ovat varmaan ylimitoitettuja. 35ft veneessäni oli luokkaa 5mm, valitettavasti en mitannut vaan mutua. Kosteusmittauksen perusteella tein 2018 ruumiinanavauksen ja vaihdoin vaahdot. Loputa aiottu epoksivaahto vaihtui PU: iin.
Ostin Jefalta 2 peräsintä ja pyysin epoksivaahtoa koska peräsimet jo olivat one off akseliteräksen vuoksi. Eivät suostuneet ko vaahtoon, syy jäi epäselväksi mutta eivät pitänrey hyödyllisenä.
Onko näyttöä, että epoksivaahdon valinnalla
polyuretaanivaahdon sijaan tai epoksilla polyesterin sijaan voitaisiin vaikuttaa peräsimen vettymiseem pitkässä juoksissa. Vesihän ei tule seinämän vesitiiviyden pettämisestä.Nord Streamin putkessa on betonivesieristeet, mutta liitoskohtiin suihkutetaan uretaanivaahto vesieristeeksi ja sen ulkopuolelle terässylinteri suojaksi. Ilmeisesti on eroa uretaanivaahdolla ja uretaanivaahdolla, kun sen tuolla arvellaan kestävän, mutta veneiden peräsimissä se on riskirakenne.
- Lappasoorsa
Sen verran on kokemusta, että 40v uretaanivaahto oli märkää kuin pesusieni. Tilalle epoksivaahto, joka ei ime eikä täten siirrä vettä eteenpäin. En ymmärrä, miten sillä täytetty peräsin voini vettyä.
- seppomartti
Lappasoorsa kirjoitti:
Sen verran on kokemusta, että 40v uretaanivaahto oli märkää kuin pesusieni. Tilalle epoksivaahto, joka ei ime eikä täten siirrä vettä eteenpäin. En ymmärrä, miten sillä täytetty peräsin voini vettyä.
Samaa läpäisemättömyyttä sanotaan umpisolu- uretaanista. Epäilen, että vesi tulee peräsinakselin metallin ja muovin välistä. Ja kolhuista. Ja taivutuksesta mikä irroittaa vaahdon ympäristöstään. Eli ei kuorirakentaan läpi. Täysin maallikon epäilyni kun vesi ei kovin näkyvää reittiä tarvitse. Eikä uretaanikaan nopeasti vety vaikka on näkyvä halkeama. Menee muutama vuosi.
- C1R
seppomartti kirjoitti:
Samaa läpäisemättömyyttä sanotaan umpisolu- uretaanista. Epäilen, että vesi tulee peräsinakselin metallin ja muovin välistä. Ja kolhuista. Ja taivutuksesta mikä irroittaa vaahdon ympäristöstään. Eli ei kuorirakentaan läpi. Täysin maallikon epäilyni kun vesi ei kovin näkyvää reittiä tarvitse. Eikä uretaanikaan nopeasti vety vaikka on näkyvä halkeama. Menee muutama vuosi.
Peräsinakseli lasikuituun leivottuna ei ole ikinä veden alla vesitiivis. Olen jo pitkään ihmetellyt miksei peräsinakseli liitetä köliin stefalla tai edes O-renkaalla tiivistäen. Peräsimeen ei tällöin menisi vettä sisään. Nyt on porattava peräsimeen kaksi reikää, toinen ylös ja toinen alas, jotta vesi saadaan talveksi pois. Muuten peräsin halkeaa ennen pitkää sisään vuosien myötä päässeen veden takia.
- seppomartti
C1R kirjoitti:
Peräsinakseli lasikuituun leivottuna ei ole ikinä veden alla vesitiivis. Olen jo pitkään ihmetellyt miksei peräsinakseli liitetä köliin stefalla tai edes O-renkaalla tiivistäen. Peräsimeen ei tällöin menisi vettä sisään. Nyt on porattava peräsimeen kaksi reikää, toinen ylös ja toinen alas, jotta vesi saadaan talveksi pois. Muuten peräsin halkeaa ennen pitkää sisään vuosien myötä päässeen veden takia.
Kaksi peräsinremppaa takana. Stefan sijaan pistin akselin ja lavan rajapintaan 3M 5200 fast cure tiivistettä. Yleensä tarttuu tiukemmin kuin Sika. Toosesda tosin oli komposiittiakseli.
Tuloksesta ei ole tietoa. Tein laiturin polyuretaanista, siinä Finnfoam-uretaanilevyt on vuoden ympäri vapaasti kosketuksissa veteen ja talvella jäähän. 6 vuoden jälkeen ei ole vettä imeytynyt yhtään, huomaisin sen laiturin kallistumisesta sen rakenteen takia. Kyse on uretaanin laadusta ja sovellusolosuhteista. Jos uretaania ei pursottaisi, vaan leikkaisi sopivankokoisen palasen finnfoamista, ehkä se ei silloin imisi vettä?
- Vaahtoja
Finnfoam ei ole uretaania vaan polystyreeniä. Uretaanivaahtoa on monenlaista. Yksikomponenttinen täytyy veteen upotettuna täysin vedellä.
- Suuvaahdossa
Normaali pullovaahto, siis se 1 komponenttinen uretaani imee vettä. Sen sijaan umpisoluiset 2k uretaanit ovat vettä imemättömiä. Näitä löytyy vaahtoina ja levyinä, esim spu.
Finnfoamin materiaali taas on sama kun styroxin, eli polystyreeni, mutta Finnfoamin valmistustekniikka tekee siitä umpisoluisen. Umpisoluista polystyreeniä ei voi vaahdottaa kotona.- seppomartti
Ulkomuistista: 2k polyuretaani laajenee 40 x ja on halpaa, Epoksivaahto 8 x ja hinnalla voi olla merkitystä
- Joakim1
Finnfoam on perinteisesti ollut polystyreeniä (styrofoam), joka ei kestä polyesterihartsia, mutta kyllä Finnfoam tekee myös polyuretaanilevyjä.
Umpisoluinen polyuretaani ei ime vettä, mutta sen valmistus ilmeisesti ei ole aivan helppoa, vaan on herkkä seossuhteelle, kosteudelle, epäpuhtauksille jne. Levyjä valmistavissa tehtaissa prosessi on kunnossa, mutta veneitä ja peräsimiä täytettäessä välttämättä ei, jolloin lopputulos saattaa olla haperoa ja vettä imevää vaahtoa.
Tässä käsitellään asiaa: https://www.boatdesign.net/threads/polyurethane-foam-water-absorption.35963/page-2 - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Finnfoam on perinteisesti ollut polystyreeniä (styrofoam), joka ei kestä polyesterihartsia, mutta kyllä Finnfoam tekee myös polyuretaanilevyjä.
Umpisoluinen polyuretaani ei ime vettä, mutta sen valmistus ilmeisesti ei ole aivan helppoa, vaan on herkkä seossuhteelle, kosteudelle, epäpuhtauksille jne. Levyjä valmistavissa tehtaissa prosessi on kunnossa, mutta veneitä ja peräsimiä täytettäessä välttämättä ei, jolloin lopputulos saattaa olla haperoa ja vettä imevää vaahtoa.
Tässä käsitellään asiaa: https://www.boatdesign.net/threads/polyurethane-foam-water-absorption.35963/page-2Kaikkea en jaksanut lukea mutta kelvollisen polyuretaanin tekemisen vaikeutta yksi kirjoittaja ylikorosti. Peräsimen täyttämisessä puhtaus ei ole ongelma kun käyttää kertakäyttöastioita. Nehän tuhoutuvat joka tapauksessa. Ruiskuja tms työkaluja ei tarvita. Sekoitussuhteet esim 1:1 lukee purkissa ja hallitaan. Sekoittamiseen on aikaa tikullakin kun määrä on pieni 0.5-1 L. Lämpiämistä ei voi hallita mutta peräsin on lappeellaan aika matala ja tilavuus pieni. Suuri ja syvä tilavuus kuumenisi pahemmin. Senhän huomaa hyvin epoksia tehdessä. Painetta ei muodostu kun pursuaa ulos. Siitä kakusta saa sahaamalla laatunäytteen. Tosin sitten ei enää ole korjattavissa. Sisätiloissa voi kosteuden ja lämpätilan hallita. Kesäpäivänä voi tehdä ulkonakin. Minusta uretaanivaahdon teko oli simppeliä mutta peräsimen tilavuuden arvioiminen arvauksen varassa. Onneksi pursusi 2-3 L yli.
- Insultor
Tuotenimi Finnfoam on polystyreeniä vaikka voissa paistaisi.
Finnfoam Oy:n valmistaman polyuretaanilevyn tuotenimi on FF-PIR, ei Finnfoam. - peräsimen
Itselleni tein akselin ja peräsimen liitoskohtaan (kohta jossa peräsinakseli menee peräsimeen) pienen uran jonka täytin sikaflexillä. Ajatuksena oli että pieni elastisuus siinä kohdassa tarvitaan, jottei vesi tunkeutuisi peräsimen sisälle. (sisään laitoin epoksivaahdon) On tietysti yksi huoltokohde lisää, koska tuskin sikaflex tuota ikuisesti tiivistää, mutta on helppo uusia ennen vuotoa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä904080- 433942
Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille6083835Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap182588- 782425
SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3382048Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1272032Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.1881879Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?281559Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,661402