Iskuyritys
Hotelli Marski Mannerheimintiellä pitää sisällään katutasolla aulabaarin. Paikalla on laidasta laitaan ihmisiä. Kuitenkin meno on väljää, sillä on vasta puolipäivä. Istun ja odotan. Edessäni on lasi kuohuviiniä, josta en ole maistanut. Olen keskittynyt puhelimeeni, sillä on niin paljon päivitettävää, ettei voinut enää olla ilman laitetta kädessä, tai nenä kiinni jossain ruudussa. Minusta on tullut huomaamattani kiireinen. Tämä on tapahtunut vain siksi, etten ole muistanut päivittää itseäni. En ollut mielestäni tilanteen tasalla. Olen hukassa, livennyt omasta otteesta. Lisäksi kuuntelen musiikkia samalla kun naputtelin puhelinta. Olen äärimmäisen itsetietoinen ihminen, voimakas, ehkä kuvaamattoman herkkä, kuin graniittijärkäle lipsahtaneena merenpohjaan satamassa, kun sen aallonmurtajaa oltiin jatkamassa kauemmas ulapalle. Olen mielestäni eräänlainen vahinko.
Kuulen mitä ihmiset puhuvat, vaikka kuuntelen musiikkia. Luen katseet, eleet ja asennot. Naiset eivät pidä minusta, jos eivät tunne minua. Usein he jättäytyvät minun ja keskustelukumppaninsa väliin blokatakseen näkymän. Baarimikko on homoseksuaali. Sinkku. Hän halveksii minua. Vierelläni istuva ruotsalainen mies vilkuilee polviani hörpätessään oluestaan. Hänen vaimonsa on yläkerrassa. Mies pohdiskelee, olenko prostituoitu vai en. Takanani istuu kovaääninen nainen ja pitää seurueessa puheenjohtajan roolia. He saapuivat paikalle kuusi minuuttia sitten. Yhdellä heistä on lentolaukku mukana. Espanjalaisia, Madridista. En ole viitsinyt vilkaista taakseni. He puhuvat kokemuksistaan Baleaareilla. On kuin he eivät olisi lainkaan Suomessa, vaan Välimerellä.
Jos lasini vielä yhtään lämpenee, jätän sen siihen ja poistun aulabaarista, menen ulos ja sytytän savukkeen tyynellä kadulla. He ovat aina myöhässä. Aina. Minä etuajassa.
(Hihitystä)
Hotelli Marski Mannerheimintiellä pitää sisällään katutasolla aulabaarin. Paikalla on laidasta laitaan ihmisiä. Kuitenkin meno on väljää, sillä on vasta puolipäivä. Istun ja odotan. Edessäni on lasi kuohuviiniä, josta en ole maistanut. Olen keskittynyt puhelimeeni, sillä on niin paljon päivitettävää, ettei voinut enää olla ilman laitetta kädessä, tai nenä kiinni jossain ruudussa. Minusta on tullut huomaamattani kiireinen. Tämä on tapahtunut vain siksi, etten ole muistanut päivittää itseäni. En ollut mielestäni tilanteen tasalla. Olen hukassa, livennyt omasta otteesta. Lisäksi kuuntelen musiikkia samalla kun naputtelin puhelinta. Olen äärimmäisen itsetietoinen ihminen, voimakas, ehkä kuvaamattoman herkkä, kuin graniittijärkäle lipsahtaneena merenpohjaan satamassa, kun sen aallonmurtajaa oltiin jatkamassa kauemmas ulapalle. Olen mielestäni eräänlainen vahinko.
Kuulen mitä ihmiset puhuvat, vaikka kuuntelen musiikkia. Luen katseet, eleet ja asennot. Naiset eivät pidä minusta, jos eivät tunne minua. Usein he jättäytyvät minun ja keskustelukumppaninsa väliin blokatakseen näkymän. Baarimikko on homoseksuaali. Sinkku. Hän halveksii minua. Vierelläni istuva ruotsalainen mies vilkuilee polviani hörpätessään oluestaan. Hänen vaimonsa on yläkerrassa. Mies pohdiskelee, olenko prostituoitu vai en. Takanani istuu kovaääninen nainen ja pitää seurueessa puheenjohtajan roolia. He saapuivat paikalle kuusi minuuttia sitten. Yhdellä heistä on lentolaukku mukana. Espanjalaisia, Madridista. En ole viitsinyt vilkaista taakseni. He puhuvat kokemuksistaan Baleaareilla. On kuin he eivät olisi lainkaan Suomessa, vaan Välimerellä.
Jos lasini vielä yhtään lämpenee, jätän sen siihen ja poistun aulabaarista, menen ulos ja sytytän savukkeen tyynellä kadulla. He ovat aina myöhässä. Aina. Minä etuajassa.
(Hihitystä)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mjoo
Niis siis oikeasti oli hinkkaamassa uunia puhtaaksi. Grilliritilä on yksi vittumaisimmista keksinnöistä koko maailmassa. Ensinnäkin sitä ei koskaan tarvitse, ja sitten kaikki maailman paska on sen takana uunin katossa.
Sormeni ovat verillä.
(Naurua)
Mjoo
Niin että tätä faktaa vasten istuisin mielelläni jossain aulabaarissa polvi polven päällä, ja leikkisin Ava Gardneria.
(Hirn)
Mjoo
Funtsikaa nyt itsekin!
Grilliritilä vai juhlahansikkaat?
https://southwritlarge.com/wp-content/uploads/2015/08/ava_gardner.killers_4-e1439154032846.jpg
Mjoo
Tosta olkaimesta mä en pidä. Tulee ihan turvavyö mieleen.
(Hirn)
Turvavyö on tuossa puvussa fysiikan sanelema pakko. (Vai sittenkin patriarkaatin nännipelon sanelema pakko?)
Nykyään sweetheart necklinet pysyvät paikoillaan silikoninauhojen avulla, jolloin olkaimia ei tarvita. Toki parhaaseen pitävyyteen tarvitaan vielä sellainen puku, jossa on luut pallean kohdalla. Tuo puku on tehty niin ohuesta materiaalista, että siinä luita ei taida voida olla. Irrallinen korsetti tuossa saattaa olla käytössä, mutta se ei vaikuta yläosan paikallaan pysymiseen juurikaan.
Mjoo
Mulla on kyllä perusfysiikka hallinnassa. Silikonista en pidä juuri missään muodossa.
Hyvä. Minulla on asiat juuri toisin päin. Fysiikka ei ole kovin hyvin hallinnassa, mutta tietyissä olosuhteissa pidän kyllä silikonista.
Mjaa
Tiedätkö naisilla tällaiset steikkareiksi nimetyt sukat? Niissä on erittäin epämiellyttävä silikonipinnoite sisäpuolella, jotta ne jollain tavalla pysyisivät ylhäällä.
Ihminen on sairas. Maailma on sairas.
(Hirn)
Ihan reisillä.
(Hihitystä)
Steikkarit ovat ihania. 😍
Suosikkejani ovat mustat ja punaiset.
Onhan niitä sellaisiakin, joissa ei ole silikoninauhaa.
Minä pidän myös sukkanauhavöistä.
Mannerheimi on mulle sukua...for real. Kuin must tuli näin mitätön, yhyy..😥
Ja äidin pappa oli kirjailija, minust tuli vaan räpätäti...😫
Mutta mä osaan copyttaa hyvin hyviä rimpsuja...
Sydän verellä naimisiin, naama edellä asfalttiin,
kamat autoon ja helvettiin, sellaista lempi on...
Kun kuuta lakkasin ulvomasta, tähdet tippuivat syliini vasta,
on aika luopua haarniskasta, sellaista lempi on...
Sellasta se tosiaan on....
Biisikin perään...
https://youtu.be/M0_GHFxHM0Q
( Saa tanssia )