Kertokaa nalkutanko turhasta, vai onko oikeus kiukustua...?
Minulle on todellä tärkeää terveelliset elämäntavat ja säännöllinen rytmi. Olen tarkka esimerkiksi sääännöllisestä ruokailusta, unirytmistä ja siitä, että tulisi liikuttua edes pari kertaa viikossa.
Kun tavattiin mieheni kanssa, hän lenkkeili ja piti itsestään vielä huolta. Pikku hiljaa kahdeksan vuoden seurustelun aikana kaikki on alkanut lipsua. Hän valvoo viikonloppuisin ja iltavuoroviikoilla aamuyöhön pelaten videopelejä, katsellen sarjoja ym.. aamuvuoroviikoillakaan ei malta mennä ajoissa nukkumaan, joten unet jää usein viiteen tuntiin. Sitten on jatkuvasti väsynyt eikä mikään kiinnosta eikä muista mitään sovittuja menoja ym. Kaikesta saa muistuttaa. Olen yrittänyt puhua kuinka tärkeää unirytmi on mutta aina sama vaan jatkuu.
Lisäksi meillä on koira, jonka kanssa säännöllinen lenkkeily olisi tärkeää. Jos olen esim viikonloppuna itse töissä, jolloin miehen on tarkoitus käyttää koira pihalla aamulla, ei se välttämättä tapahdu ennen puolta päivää. Iltapäivällä ei huomaa oma-aloitteisesti lähteä koiran kanssa. Nyt olen huomannut että on jopa ruvennut valehtelemaan että koira on käynyt lenkillä vaikka olisi käynyt vain takapihalla pissalla.
Lisäksi minkäänlainen urheilu tai itsestä huolehtiminen ei kiinnosta. Nykyään jättää ruokailujakin väliin. Jos minä en käy kaupassa tai lyö valmista listaa käteen ja tee ruokaa niin mies huomaa siinä vaiheessa kun menee kaapille että "meillähän ei ole mitään ruokaa"..
Mitä teen? En voi huolehtia toisesta kuin lapsesta mutta en osaa olla välittämättäkään! Olen niin väsynyt tähän. Joskus on päiviä että kaikki menee hyvin mutta sitten taas sama jatkuu.. Olemme siinä iässä, että lapsien hankinta alkaisi olla ajankohtaista mutta oletan että ensin pitäisi osata pitää huolta itsestään.
Minulle on todellä tärkeää terveelliset elämäntavat ja säännöllinen rytmi. Olen tarkka esimerkiksi sääännöllisestä ruokailusta, unirytmistä ja siitä, että tulisi liikuttua edes pari kertaa viikossa.
Kun tavattiin mieheni kanssa, hän lenkkeili ja piti itsestään vielä huolta. Pikku hiljaa kahdeksan vuoden seurustelun aikana kaikki on alkanut lipsua. Hän valvoo viikonloppuisin ja iltavuoroviikoilla aamuyöhön pelaten videopelejä, katsellen sarjoja ym.. aamuvuoroviikoillakaan ei malta mennä ajoissa nukkumaan, joten unet jää usein viiteen tuntiin. Sitten on jatkuvasti väsynyt eikä mikään kiinnosta eikä muista mitään sovittuja menoja ym. Kaikesta saa muistuttaa. Olen yrittänyt puhua kuinka tärkeää unirytmi on mutta aina sama vaan jatkuu.
Lisäksi meillä on koira, jonka kanssa säännöllinen lenkkeily olisi tärkeää. Jos olen esim viikonloppuna itse töissä, jolloin miehen on tarkoitus käyttää koira pihalla aamulla, ei se välttämättä tapahdu ennen puolta päivää. Iltapäivällä ei huomaa oma-aloitteisesti lähteä koiran kanssa. Nyt olen huomannut että on jopa ruvennut valehtelemaan että koira on käynyt lenkillä vaikka olisi käynyt vain takapihalla pissalla.
Lisäksi minkäänlainen urheilu tai itsestä huolehtiminen ei kiinnosta. Nykyään jättää ruokailujakin väliin. Jos minä en käy kaupassa tai lyö valmista listaa käteen ja tee ruokaa niin mies huomaa siinä vaiheessa kun menee kaapille että "meillähän ei ole mitään ruokaa"..
Mitä teen? En voi huolehtia toisesta kuin lapsesta mutta en osaa olla välittämättäkään! Olen niin väsynyt tähän. Joskus on päiviä että kaikki menee hyvin mutta sitten taas sama jatkuu.. Olemme siinä iässä, että lapsien hankinta alkaisi olla ajankohtaista mutta oletan että ensin pitäisi osata pitää huolta itsestään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näistä samoista asioista siis miljoona kertaa keskusteltu rahallisesti ja ei niin rauhallisesti.
Tuohon kuuluu vakiolause:"Jätä se sika" Kai olet havainnut naistenlehdissä tuon? Aloittaja perustellut juuri sillä tavalla eroamis halukkuuttaan..
Jotain vinkkejä kaipaisin tähän...