Alussa kun itsetuhoa aloin ajatella ajattelin miks mun pitäisi katsoa tätä jatkuvaa pa***kaa kotona sama se kun kostoksi tappaisin itseni. Kaikki Alko isän juomisesta sitä sai vuodesta toiseen kotona kattoo kun tuhosi taloutta juomalla, ilkeilyy, sättimistä riitelyy, haukkumista, sellasta se oli meidän perheessä. Nykyään tilanne on rauhoittunut syy varmasti se et isä tajunnut että jos jatkaa tää juominen vie hengen vielä jos samaa rataa jatkaa. Mutta en oo silti päässyt noista vuosista yli. Oon puhunut äidille aikeista et olis vähän sellaset fiilikset. Ja isä sanonut taas "tee mitä teet mutta tee vasta mun kuolemani jälkeen." oon niin raivoissani että kaikki parhaat vuodet meni kattoessa isän juomista. Ja oon vaa haukkumiset saanu muilta kuulla minkäläisestä joukosta mä olen. Kunnon kavereita mulla ei ole heti kun selän käännät nii ollaan valmiina puhumaan pa***kaa mutta edessä päin nii kyllä hymyillää kun hangon keksi. Iteki olen muuttunut tässä ympäristössä vuosien kuluessa ärsyynnyn helposti, sulkeutunut, ajattelen enemmän kun puhun, en oikee jaksa kunnolla keskittyy mihinkään. Päätin sillon kun se isän juominen oli pahimmillaan. Nii kerran ku tulin kotii koulusta ketään ei ollu kotona rysähdin sängylle ja ajattelin mielessä miksi mun pitäs tällästä kestää yhtä hyvin voisin tappaa itteni kostoksi tästä aiheuttamasta tuskasta mietin joo näin mä teen jossain vaiheessa ja tätä olen siitä hetkestä pitäen alkanut pitää tavoitteena ja samaa mieltä olen tänäkin päivänä. Mulle on ne juomista traumat vaan päähän jäänyt. Oon tossa viime aikana kattonut mun vauva kuvia ja ajatellut minä tossa pienenä täysin viattomana tietämättä silloin mihin pa***kaa tulen vielä tulevaisuudessa kokemaan. Surettaa tosi paljon katsoa itteeni niistä vauva kuvista... Mutta se sama kylmä ajatus mielessä painaa että mä haluan pakoon pois tästä kylmästä maailmasta ja osaksi myös kostoksi että kaikki parhaat vuodet meni vaan kattoo yhen juomisessa.
Onko väärin jos ei halua elää
7
227
Vastaukset
- Muuta.muualle
Muuta pois.
- kkssyyff
Parhaat vuodet ovat vielä edessäsi. Usko vaan. Onko sulla ketään jonka kans puhua näistä sinun asioista?
- proelämä
Ei se tunne ole väärin. Siis tunne siitä, että ei halua elää. Se on monesti merkki masennuksesta. Sen sijaan jos toteuttaa aikeensa, niin se on väärin, ennen kaikkea itseä kohtaan. Ja myös niitä kohtaan, jotka sinua rakastavat, ja myös Jumalaa kohtaan. Sinä olet syntynyt tähän elämään, ja sinun elämälläsi on merkitys ja tarkoitus. Olet syntynyt ihmiseksi, joten sinulla on ihmisarvo, jota ei mikään poista. Olet arvokas ihminen, ja elämäsi on arvokas. Minustakin tuntuu, että parhaat vuotesi ovat vielä edessäpäin! Irrottaudu lapsuudenkodistasi, muuta vaikka toiselle paikkakunnalle, jos se auttaa irtautumaan. Jos tunnet olosi masentuneeksi, niin hae apua. Sinun ei tarvitse olla yksin. Lapsuudenkodin huonot olosuhteet voi aiheuttaa traumoja, joita voi käsitellä esim. terapiassa.
Hei,
Oletko ajatellut, että juttelisit ajatuksistasi jonkin ulkopuolisen tahon kanssa? Asioiden pohtiminen yksin voi olla raskasta. Ulkopuolinen tuki voisi auttaa jäsentämään ajatuksia ja myös helpottaa jaksamista.
On olemassa monenlaisia erilaisia auttavia tahoja, joihin voit halutessasi olla yhteydessä. Tässä muutamia vaihtoehtoja:
- Sekasin-chat nuorille, https://sekasin247.fi/. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 7-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.
- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saa halutessaan tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Tukinet on avoinna vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri.
- Jos soittaminen tuntuu sinulle sopivimmalta tavalta hakea apua, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.
Lämpimin terveisin
SOS-kriisikeskus/Katajos olisin sä niin alkaisin myös juomaan ni sit sulla ja isälläs olis hyvä yhteinen harrastus
- aikuinen_ihminen
Hae apua!
Johan sun olisi pitänyt kääntyä sosiaalitätien puoleen huonojen kotiolojen suhteen. Tuollaisesta voi kertoa jopa koulun kuraattorille, terveydenhoitajalle tms. Moni taho puuttuu asiaan jos itse pyydät!
Ei oman elämän päättäminen ole ratkaisu! Annatko isäsi voittaa kamppailun? Annatko hänen ymmärtää (tai todennäköisesti hyvin juoppona ei edes ymmärrä!), että hän voi tehdä mitä vaan ja toiset elää hänen pillinsä mukaan? Sinulle olisi tarjolla varmasti sijotuspaikkoja joissa on rauhallista ja voit aloittaa aikuistumisen. Myöhemmin tulet huomaamaan, että OMAT VALINNAT ovat avainasemassa myös sinun elämässäsi!
Netissä on apua, puhelimitse saa apua. Vaihtoehtoja on runsaasti. Näplää puhelintasi siinä parhaassa tarkoituksessa ja etsi auttava taho.
Onnea elämääsi! - KoitaJaksaa
Olet surullinen, teet surutyötä ja se on oikea tunne. Sulla on oikeus sun surutyöhön. Ne kohteli sua niin, eikä niillä olisi ollut oikeutta siihen. Anteeksipyyntö voisi auttaa jonkun verran, mutta onko se todennäköistä?
Sä voit suojella itseäsi, arvostaa itseäsi ja jättää ne taaksesi - muuttamalla muualle. Ottamalla etäisyyttä - ja luomalla itse itsellesi uuden elämän, uusia onnellisia muistoja. Älä lähde siitä, että sä voit parantaa niitä - huolehdi ensin omasta jaksamisesta. Viina ja päihteet ei ole tähän lääke vaan selvä mieli, aika, terve itsekkyys ja etäisyys. Ole itsellesi armollinen.
Aika usein tällaisten kotien kasvatit valitsee alkuun myös kaverikseen ja puolisokseen samanlaista seuraa - ja vaikka ne tuntee voivansa siinä (taas) pahoin - se tuntuu tutulta. Koita irrottautua siitäkin pois.
Aika usein tällaiset valitsee itselleen auttamisammatin ja periaatteessa hyvä jos on omaa jaksamista, mutta siinä voi polttaa itsensä loppuun. Kuuntele sydäntäsi, etsi itsellesi harrastus tms. joka tuottaa sinulle iloa ja - jos sieltä löytyisi sinulle ammatti. Harrasta liikuntaa, piirrä, maalaa, rakenna....
Kuuntele sydämessäsi olevaa hyvää ja tavoittele sitä. Asia kerrallaan.
Valitse hyvä
Et ole ainoa - et ole yksin.
En tiedä katoaako se suru sun sydämestä koskaan. Se voi muuttaa muotoaan ikääntyessä ja opettaa - se voi olla myös vahvuus jos se saa sinut näkemään paremmin miten seisotaan tukevasti omilla jaloilla ja miten ollaan hyvä ja toisia kunnioittava ihminen. Toivon että sinulle kasvaa omat vahvat siivet, jotka kantaa sut omille onnellisille teille.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1693439En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois1011819- 1431727
Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...1251581Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja
Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää3921576Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.1021417Anna vielä vähän vihreää valoa
Teen sitten siirtoni, nainen. Tiedän, että olet jo varovaisesti yrittänyt lähestyä, mutta siitä on jo aikaa. Jos tunnet171143- 621063
- 601008
On minulla suunitelma
Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s54971