Ihmisten tuijotus

Olen havainnut tässä puolen vuoden aikana, että jokainen ohikulkija tuijottaa minua erityisen oudosti. Myös kaverit ja sukulaiset ku puhuvat minun kanssani heillä on outo ilme naamassa ku he katsovat minua ja kuuntelee. Esimerkiksi kahvilla ollessa jotkut ihmiset kaukaisista pöydistä kyylää oikein pitkän aikaan minua ja se on tosi veemäistä. En tiedä mistä tämä tosi ärsyttävä tuijotus/mulkkaus juttu on saanut aikansa. En erotu muista ihmisistä tai muistuta ketään ”julkkista”. Kasvot ovat normaalit. Kenties itse vainoharhainen?
Ilmoita


Ehkä et tiedä sitä itse, että erotut?

Ehkä olet äänekäs, ilman että huomaat sitä?

Jos et puolueettomasti tarkasteltuna erotu millään tavalla muista, niin minäkin epäilen, että saatat kuvitella koko jutun.
1 VASTAUS:
Voi olla!
+Lisää kommentti
Ei kuulu mulle.
Ilmoita
Tapahtuuko tämä silloin, kun olet jonkun/joidenkin kavereiden kanssa?
Saatat olla tässä tapauksessa äänekäs, tai käyttäytymisesi on muuten erilaista.

Saattaa olla, että kuvittelet koko jutun.
1 VASTAUS:
Joo ja vanhempien kanssa ja sitkun heiltä kohteliaasti kysyn mitä tuijotat mussa noin oudosti? Sitten tulee aina vastaukseksi, että en mitää. En ole äännekäs.
+Lisää kommentti
Siis itte oon huomannut saman, vaikken liiku kavereitten kaa ku niit ei oo, mut siis just et mö en vaan välitä siitä, koska tiiän et oon ormaali ja et oon ja käyttäydyn ihan normaalisti.
Ilmoita
Minulla on vielä yksi mahdollinen selitys:

Se, mikä on "normaalia" teille nykyteineille, ei välttämättä ole sitä meille "vähän" vanhemmille.
Ilmoita
Don't try so hard to fit in, when you are born to stand out.

Itse en halua huomiota mutta saan sitä ja olen mies. Maailmalla asuessakin sain sitä ja naisia. Ei se ehkä ole huono asia vain. Kaikki mitä koet elämässä......ne kaikki merkitsee vain sitä/sen verran/ja vain sitä minkä merkityksen sinä sille lopulta annat. Katseet? Mitä ne ovat? Energiaa?
Ilmoita
Hei, hyvä kun rohkenit ottaa asian puheeksi. Näin virtuaalisesti saattaa olla helpompaa aloittaa keskustelu kuin kasvokkain. Nuorena sitä saattaa tarkkailla itseään turhan kriittisesti. Kokemus siitä, että tuijotetaan voi "jäädä päälle". Onko sinulla kenties joku ikäkaveri tai ehkäpä opettaja, joka ei tuijota sinua vaan vuorovaikutus on ainakin jokseenkin mutkatonta? Ehdotan, että keskustelet tästä asiasta luotettavaksi kokemasi aikuisen kanssa. Voisitko puhua vaikkapa koulukuraattorin, psykologin tai terveydenhoitajan kanssa?
Ystävällisesti
Annikki, Netti Saapas Helsinki
Ilmoita
Olet vainoharhainen tai poikkuksellisen puoleensa vetävä persoona,siis enemmän uskon sen olevan positiivista mutta jos ystäviltäsi et saa kuulla siitä sinulla joko ei ole ystäviä tai tämä aloitus on Narsistin avaus.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Ihmisten tuijotus

Olen havainnut tässä puolen vuoden aikana, että jokainen ohikulkija tuijottaa minua erityisen oudosti. Myös kaverit ja sukulaiset ku puhuvat minun kanssani heillä on outo ilme naamassa ku he katsovat minua ja kuuntelee. Esimerkiksi kahvilla ollessa jotkut ihmiset kaukaisista pöydistä kyylää oikein pitkän aikaan minua ja se on tosi veemäistä. En tiedä mistä tämä tosi ärsyttävä tuijotus/mulkkaus juttu on saanut aikansa. En erotu muista ihmisistä tai muistuta ketään ”julkkista”. Kasvot ovat normaalit. Kenties itse vainoharhainen?

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta