Olen nähnyt useita pomoja, jotka ovat haukkuneet alaisiaan heidän selkojensa takana laiskoiksi ja väheksyneet (näin kohteliaasti ilmaisten...) heidän suorituksiaan.
Itse en ole syytöksiä saanut, mutta tällaisen todistaminen ja kuuleminen on usein todella masentavaa, sillä itse asiassa kaikille näille henkilöille voisi itselleen antaa saman leiman. Huonoimmat suoritukset mitä olen nähnyt ovat aina olleet johtajilla.
Turhat ja perättömät laiskuuden syytökset eivät ainakaan itseäni ole koskaan motivoineet, päinvastoin lannistaneet ja jopa heikentäneet työtehokkuutta, koska olen alitajuisesti alkanut epäröidä omaakin tahtiani.
Milloinkohan nämä tavalliseen työntekijään nähden moninkertaisia palkkoja ja etuuksia nauttivat johtajat ymmärtävät, miten läpinäkyviä ja heikkoja heidän strategiansa ovat? Huonoja johtajia on liikaa...
Itse en ole syytöksiä saanut, mutta tällaisen todistaminen ja kuuleminen on usein todella masentavaa, sillä itse asiassa kaikille näille henkilöille voisi itselleen antaa saman leiman. Huonoimmat suoritukset mitä olen nähnyt ovat aina olleet johtajilla.
Turhat ja perättömät laiskuuden syytökset eivät ainakaan itseäni ole koskaan motivoineet, päinvastoin lannistaneet ja jopa heikentäneet työtehokkuutta, koska olen alitajuisesti alkanut epäröidä omaakin tahtiani.
Milloinkohan nämä tavalliseen työntekijään nähden moninkertaisia palkkoja ja etuuksia nauttivat johtajat ymmärtävät, miten läpinäkyviä ja heikkoja heidän strategiansa ovat? Huonoja johtajia on liikaa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun on saanut johtajan aseman voi arvostella kenen hyvänsä työsuoritusta, sen kummemmin perustelematta koko asiaa.
Se strategia, se ei ole niiden johtajien, vaan kuten sanot "Johtajat eivät ymmärrä"
Tämä tarkoittaa sitä, että se strategia on vielä ylemmän johdon, eli koko yrityksen strategia, jota nämä johtajat toteuttavat, tietämättä todellista päämäärää.
Tai on sillä päämäärä, osakkeenomistajien päämäärä. (Lisää rahaa.)
Nämä johtajat eivät välttämättä koskaan ymmärrä mitä ovat tehneet, saavat vaan lisää palkkaa ja ovat onnellisia.
Eivät ymmärrä edes sitä, ettei raha merkitse kaikkea, vaan ihmiset, oma perhe, rakkaus, sitä kun ei saa rahalla ostettua.
minun kohtalokseni koitui juuri tuolloinen pomo. yksi piti saada pelattua pois. tämä p..seennuolija, yrityksen eteen mitä tahansa tekevä valitsi minut, varmaankin oman pomonsa yhteispäätöksellä, uhriksi. siitä seurasi perättömiä syytöksiä työn laadun heikkenemisestä, alettiin seuraamaan tekemisiäni tarkasti ja niistä pidettiin kirjaa ja raporoitiin muille, jotta saataisiin muidenkin päät käännettyä. pomo vaihtui (sain uuden paremman homman - nuoleskelu tehoaa...), mutta minä jäin. kunnes tapahtui "puoliksi"tekaistu uudelleenjärjestely ja kuka jäikään ilman työpaikkaa...!