Miehet, voisitteko alkaa seurustelun, jos...

Kyllä voisin. Ei työssäkäynti ole niin tärkeä juttu. Sinä itse olet se syy, jonka vuoksi seurustelisin..

En näe syytä miksi ei?

"Olisiko teille este aloittaa vakava suhde naisen kanssa, jolla on taustalla kuormittavista elämäntilanteista ja vääränlaisesta työstä johtunut uupumus, eikä tämä ole työelämässä enää? "

Rehellisesti sanoen, olisi!

Parisuhde on parisuhde. Henkisesti lataamon tarpeessa oleva elämänkumppani tuskin kykenee käsittelemään mitään muitakaan "kuormittavia elämäntilanteita", mitä elämässä myöhemmin voi tulla eteen. MT-diagnoosin saanut on silloin riski myös parisuhteelle, mitä sitä turhaan hienostelemaan,

Nykyisin, etenkin nuoremmilla naisilla tuntuu olevan jo syntyjään mt-lääkitys päällä ja kyvyttömyys käsitellä / ottaa vastaan erilaisia elämäntilanteita ja asioita. Tämä johtuu varmaan siitä, kun porukka on saanut kasvaa pienestä pitäen liian kauan pumpulissa, jolloin ihmisille ei ole ehtinyt missään vaiheessa kehittymään tervettä kykyä käsitellä myös elämään kuuluvia vastoinkäymisiä.

Siis laiskuus, yhdistettynä kouluttamuuten ? Mistä se kouluttamuus johtuu ? Laiskuudesta ?
Ei teessus sentään...

Mä en kyllä alkais seurustelemaan sellasen muijan kanssa, jolla olisi jotain mielenterveysongelmia, johtuivat ne sitten mistä tahansa. Olisi " tosi mukavaa " tavata sellainen ihminen, joka iltakaudet vaan puhuisi omista ongelmistaan ja jaksamisistaan. Ei siinä itelläkään kauaa hermo kestäis.

Nykyihmisen metodit on eläää työlle ja päteä sillä,toki tarpeellinenhan se on että saa rahaa,mutta se ei ole status silmissäni,vaan aina on kyse henkilöstä itsestään,eli kun kemiat kohtaa tai jokin viehättää niin se on siinä,mikään työ juttu ei kiinosta jos elämää elää vilpittömästi.

Masennusta on useilla ihmisillä,ihan töissä käyvillä ja ne ei huomaa sitä,tiuskivat hereillä olo ajan,ja elämä kuluu vaan.

Masennus on ylleistä,eikä se ole mielestäni poikkeavaa.

Tietenkin se on rajoittava tekijä seurustelulle koska mielialasta ei voi olla varma,se voi muuttua yks kaks,joten epävarmuuttaa olisi,toisaalta se riippuu niin ihmisestä.

Itselläni on tulossa juuri ero joka juontaa tuosta mielialan vaihtelusta,toisella osapuolella on kaksisuuntainen mielialahäiriö,hän haluaa muuttaa nyt yksin omaan asuntoon 28 vuoden yhdessä olon jälkeen,lisäksi hän on jo kirjoitellut muiden miespuolisten kanssa ja aikeissa tavata yhtä,ja suunittelut onkin jo pitkällä.

Minkäs teet en mitään,toista ei voi pakottaa olemaan vaikka kuinka paljon sattuisi,pääasia että toinen olisi onnellinen.Miltein 25 vuoden avioliitto on nyt romuttumassa,yksin jään ja kokemusta on kertynyt tältä ajalta jonkin verran,vaatii luonetta ja suurta ymmärrystä toista kohtaan että liitto toimii,meillä se on nyt tiensä päässä,en voi toista kahlita ja pakottaa rakastamaan,mieli ala on nyt vain muuttunut ja minun on pakko pakkopäästää vaikka sattuukin melkoisesti.Kai niitä on sitten parempia miehiä olemassa kun en kelvannut enään.Toki arki tulee uudessakin seurustelu suhteessa ja sitten näkyy se todellinen kun ei olla enään siellä mukavuus alueella.

Seksi ei riitä kaus suhteissa,ne pläsähtää varmuudella jos todellisia syviä tunteita ei ole toista kohtaan,seksi on vain yksi osaalue joka ei pitkässä liitossa ole merkittävässä asemassa.