Miksi meidän on saatava veroastetta alas?

Ernestos

Kun selvästikin yhteiskuntamme kunnolla, toimiakseen tarvitsee lisää rahaa. Miksi siis leikataan valtion tuloja, siis yhteiskunnan pyörittämiseen tarvittavia tuloja. Kysehän ei ole siitä, etteikö meillä olisi rahaa . . varaa pyörittää tätä yhteiskuntaa kuten olemme tottuneetkin - aiemmin. Siis huolehditään heikommin toimeentulevista ja heikommilla edellytyksillä elämään joutuvista - kohtuullisesti. Meidän joilla on "hieman" enemmän kuin tarvitsemme, tarvitsemmeko me lisää varallisuutta jota emme tarvitse, niiden kustannuksella joilla ei oikeastaan ole muuta kuin tarve saada tukea elämiseensä. Tuo tukikin kun menee kaikkineensa heidän elämiseensä, ja valuu periaatteessa takaisin taskuihimme.

On selvää että "tukitaloutta" on tarkasteltava kriittisesti ja niistä pyrittävä eroon, mutta sitä ei voida tehdä aloittaen ihmisten toimeentulosta, kun muu järjestelmä pyörii edelleenkin "tukitalouden" mukaan.
Sama koskee työelämää, emme voi aloittaa kustannusten alasajoa palkoista ja työaikaa lyhentämällä, kun koko yhteiskunta toimii pelkästään huomioiden vakituiset kokoaikatyöt ja siitä saatavan palkan. Edes asuntolainaa ei keikkatyöläinen juurikaan saa, mikäli ei ole riittäviä vakuuksia, jotka yleensä on ulkopuolelta saatava.

Tätä yhteiskuntaa on toki uudistettava, mutta se on tehtävä yhdessä, ja suurempina kokonaisuuksina kuin nykyhallitus pytrkii sitä toteuttamaan ja vähemmän keskityttävä kerämään niille lisää maallista hyvää joilla jo muutenkin sitä runsaasti on.

19

253

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pankkovasuri

      Vasemmiston elättäminen ei onnistu ilman veronkorotuksia.
      Tästähän on Antti ja Li puhuneet monta kertaa.

    • Samaa olen pohtinut, miksi on pyrittävä sitä veroastetta kaikilta laskemaan. Keskituloisilta se on saatava alas, mutta ei suurituloisilta ja luulisin että pinituloisillakin se olisi kohdillaan. Lisäksi tukia, siis yritystukia on karsittava kovalla kädellä. Ne kun menevät tällä hetkellä suurissa yrityksissä omistajien osinkoina ulkomaille.

      • samatlinjat

        Olemme pitkälti samalla kannalla. Mielestäni pieni- ja keskituloisten verotusta kuuluu keventää, esim. opintorahan vero viiteen prosenttiin tai verottomaksi ja työttömyyspäivärahan verotus 10-15 %:iin jne.

        Toimeentulotukijärjestelmää uudistaisin niin, että kaikille pitää tulla minimi tulotaso asuinalueen hintavyöhykkeen mukaan (Alue 1 kolmion metropoli-Turku-Tampere-metropoli sisällä ja Alue 2 muu Suomi). Minimi tulotaso pitäisi sopia esim. Kelan ja hallituksen yhteistyönä, taustalla tähänastiset kantasuomalaisten toimeentulohakemukset.

        Työelämäuudistuksessa hävittäisin nollatuntisopimukset ja osallistavan sosiaaliturvan 9 €/pv, koska kumpikaan ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. TES:n mukainen työllistämistukipaikka (10 kk kahden vuoden aikana) takaisi vähän paremman tulotason kuin työttömien aktivointimalli. Samoin KiKy:n työviikon lyhentäminen on peestä, jos on tuntipalkalla työssä. Kuukausipalkkaisessa työsuhteessa ei ole niin tarkkaa.

        Kuten sanoit, yritystuet valuvat ulkomaille pörssiyhtiöiden osinkoihin. Ne pitäisi siirtää kotimaahan työpaikkojen luomiseen ja esim. tuotekehitykseen.
        Kokonaisvaltaisessa yhteiskunnan uudistamisessa muuttaisin tähänastisen "maahanmuuttajien etusija"-kohdan kaikkien kansalaisten tasa-arvoksi. Esim. kantasuomalaisten syrjiminen työmarkkinoilla on kasvanut Schengenin sopimuksen aikana, mikä näkyy heikentyneenä mikrotaloutena.


      • samatlinjat kirjoitti:

        Olemme pitkälti samalla kannalla. Mielestäni pieni- ja keskituloisten verotusta kuuluu keventää, esim. opintorahan vero viiteen prosenttiin tai verottomaksi ja työttömyyspäivärahan verotus 10-15 %:iin jne.

        Toimeentulotukijärjestelmää uudistaisin niin, että kaikille pitää tulla minimi tulotaso asuinalueen hintavyöhykkeen mukaan (Alue 1 kolmion metropoli-Turku-Tampere-metropoli sisällä ja Alue 2 muu Suomi). Minimi tulotaso pitäisi sopia esim. Kelan ja hallituksen yhteistyönä, taustalla tähänastiset kantasuomalaisten toimeentulohakemukset.

        Työelämäuudistuksessa hävittäisin nollatuntisopimukset ja osallistavan sosiaaliturvan 9 €/pv, koska kumpikaan ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. TES:n mukainen työllistämistukipaikka (10 kk kahden vuoden aikana) takaisi vähän paremman tulotason kuin työttömien aktivointimalli. Samoin KiKy:n työviikon lyhentäminen on peestä, jos on tuntipalkalla työssä. Kuukausipalkkaisessa työsuhteessa ei ole niin tarkkaa.

        Kuten sanoit, yritystuet valuvat ulkomaille pörssiyhtiöiden osinkoihin. Ne pitäisi siirtää kotimaahan työpaikkojen luomiseen ja esim. tuotekehitykseen.
        Kokonaisvaltaisessa yhteiskunnan uudistamisessa muuttaisin tähänastisen "maahanmuuttajien etusija"-kohdan kaikkien kansalaisten tasa-arvoksi. Esim. kantasuomalaisten syrjiminen työmarkkinoilla on kasvanut Schengenin sopimuksen aikana, mikä näkyy heikentyneenä mikrotaloutena.

        Sosiaaliturva tulisi kohdentaa niille jotka sitä tarvitsevat. Peruspäiväraha tulisi olla verovapaata samoin kaikkein pienimmät tulot.
        Ansiosidonnaista ja muita ylimääräisiä etuuksia voitaisiin verottaa tiukemmin.


      • otaselvää
        OikeistoSosDem kirjoitti:

        Sosiaaliturva tulisi kohdentaa niille jotka sitä tarvitsevat. Peruspäiväraha tulisi olla verovapaata samoin kaikkein pienimmät tulot.
        Ansiosidonnaista ja muita ylimääräisiä etuuksia voitaisiin verottaa tiukemmin.

        Ansiosidonnaista verotetaan jo kovemmin kun muita itselläkin ollut yli 30% ansiosidonnaisesta veroa, ja ei saa asumistukea jne, ollaan huonommalla tulolla, kuin toimeentulo tukelaiset lopulta, kun on elatukset maksettu vuokrat sähköt jne. Aiemmalle kommentoijalle samalla tässä, ettei tt tukelaisia voi laittaa eriarvoiseen asemaan eri tuki luokilla, vaikka haja asutus alueilla eläminen päivittäistavaroiden ja kulkemisen kannalta kalliimpaa, jos pääsee kulkemaan etelä-suomessa jne on ruoka yms edullisempaa, kuin pohjoisessa, sekä muut tuotteet.


    • Oikeastaan yhteiskunnalla ei ole mitään rahaa vaan ne kuuluvat kansalaisille jotka maksavat veroja.
      Veronmaksajilla on oikeus vaatia ettei heidän rahojaan käytetä holtittomasti.

    • sossupummaamaanko

      Aika monet elävät varovaroin, siis muutkin kuin sossupummit. Monet ovat isopalkkaisia ja niiden palkkojen maksamiseen ja uuden työvoimareservin maahanmuttoon ja toimeentulotukiin tarvitaan vauhdikkaasti kasvavaa verotuloa. Firmat ja varakkaat ovat veronmaksunsa Suomeen jo lopettaneet.

      Mistä rahat verovarojen varassa eläville?

      • Ernestos

        Eivät ole lopettaneet. PK-yritykset ja yrittäjät, sekä palkalliset maksavat veronsa Suomeen. Monikansalliset suuryritykset ovat lopettaneet, pienentäneet minimiin veronsa, sekä niiden toimarit ja hallitukset. Suurpelurit myös rahastavat Suomen veroeuroja, ja tuloksen vievät muualle.


    • japallopaitaretku

      Kepuloiset ja Sipilän retkukin elää veroilla.

    • maamyyntikuntoonko

      Yhtälöstä tekee mahdottoman se, että samaan aikaan kun verotusta haluttaisiin ajaa alaspäin, niin yhteiskunnan rahoituksen tarve ei ainakaan pienene. Se on näkynyt mm. kuntien velkaantumisina. Samaan aikaan kun kunnilla on paineita esim. homekoulujen kanssa, niin valtionosuuksia on ajettu alas. Jotta järjestelmät pysyisivät toimintakykyisinä ja kansalaisten palvelut saataisiin turvattua, olisi ensiarvoisen tärkeää varmistaa se, ettei rahoituspohjaa ajeta niin alas, että taasen edessä olisi leikkausten tie. Siitä syntyy oikeistolainen oravanpyörä, jossa yhteiskunnallisia ongelmia pyritään ratkomaan leikkauspolitiikalla, jotta taas syntyisi tarve supistaa yhteiskunnallisia palveluja. jotta taas jouduttaisiin leikkaamaan, mistä syntyisi taas "pakko" supistaa yhteiskunnallisia palveluja..... Ja kun me jo nyt tiedämme, että suuren ikäluokan ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta entisestään, niin laitetaanko palvelutalojen ovet säppiin ja vanhukset alle minimipalveluin kotiin kuolemaan?

      Mitä lopulta jää, henkihieveriin kilpailutettu yksityinen sektori ja alasajettu julkinen sektori. Ja täten seurauksena itäeurooppalainen yhteiskunnallinen tila.

      • Eikö ole oikeudenmukaista, ettei valtio anna ylimääräisiä korvauksia kunnille, jotka ovat rakentaneet homekouluja, ovat nämä sitten tehneet virheen rakentamisessa tieten tahtoen tai paikallisten insinöörien ja poliitikkojen ymmärtämättömyyden takia?

        Asia on toki toinen, mikäli kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin on tullut hometta valtion virheellisten rakennusmääräysten takia. Käsittääkseni ainakin toinen puoli vastuusta on silti kunnilla. Suuri osa niistähän on esimerkiksi hätiköinyt rakennusaikataulun kanssa niin, ettei betonin ole annettu kuivua kunnolla.


      • maamyyntikuntoonko
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Eikö ole oikeudenmukaista, ettei valtio anna ylimääräisiä korvauksia kunnille, jotka ovat rakentaneet homekouluja, ovat nämä sitten tehneet virheen rakentamisessa tieten tahtoen tai paikallisten insinöörien ja poliitikkojen ymmärtämättömyyden takia?

        Asia on toki toinen, mikäli kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin on tullut hometta valtion virheellisten rakennusmääräysten takia. Käsittääkseni ainakin toinen puoli vastuusta on silti kunnilla. Suuri osa niistähän on esimerkiksi hätiköinyt rakennusaikataulun kanssa niin, ettei betonin ole annettu kuivua kunnolla.

        Paljolti siihen ajaa nykyinen kilpailutuspolitiikka. Kuntien on valittava aina halvimman tarjouksen mukaan ja se on sitä "sika säkissä" hankintaa. Kilpailutusta tulisikin muuttaa siten, että sisällölliset seikat alkaisivat saada lisää painoarvoa, jolloin houkutus aikataulukikkailuun saataisiin vähenemään ja tarjoajat selvästi selkeämpään vastuuseen siitä, mitä kyseisellä rahalla saadaan. Lisäksi rakennus/projektivalvontaa tulisi lisätä ja kriteerejä korottaa, jolloin pystyttäisiin reaaliaikaisesti puuttumaan selkeisiin virheisiin.

        Kilpailutuskriteerien korottaminen toisi kyllä tervehdytystä muuhunkin kilpailuun. Taksanpolkeminen on ihan yleinen dilemma.


      • S24uomlaineN
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Eikö ole oikeudenmukaista, ettei valtio anna ylimääräisiä korvauksia kunnille, jotka ovat rakentaneet homekouluja, ovat nämä sitten tehneet virheen rakentamisessa tieten tahtoen tai paikallisten insinöörien ja poliitikkojen ymmärtämättömyyden takia?

        Asia on toki toinen, mikäli kouluihin ja muihin julkisiin rakennuksiin on tullut hometta valtion virheellisten rakennusmääräysten takia. Käsittääkseni ainakin toinen puoli vastuusta on silti kunnilla. Suuri osa niistähän on esimerkiksi hätiköinyt rakennusaikataulun kanssa niin, ettei betonin ole annettu kuivua kunnolla.

        Kyllä ongelma on ollut ja on, rakennusmääräykset - eli valtio.
        Rakentajat, jotka ovat noudattaneet rakennusmääräyksiä, ja voiton vuoksi nopeuttaneet valmistumista. Kunnilla ei ole ollut kykyä, eikä mahdollisuutta siihen puuttua, sillä tarkastajat ja valvojat ovat samaa porukkaa rakentajien kanssa.
        Se missä on se kunnan syy, on että esimerkiksi ilmastointitehot on laskettu illalla ja yöksi, jolloin ilman ja kosteuden pitäisi poistua päivän ja yleensä satojen käyttäjien jälkeen. Myös ilmatointikanavien puhdistus on laiminlyöty, ja sinne on kerääntynyt materiaalia, joka kerää kosteutta ja muodostaa hometta. Usein on löytynyt jopa rakennusaikaisia materiaaleja ilmastointikanavista. Myös siivous on tehty käyttäen ns. ämpärimetodilla, eli heitetty vettä lattialle ämpärikaupalla pesussa, josta se on rakenteisiin imeytynyt.

        Suurin ongelma on kuitenkin liiaksi kehittynyt mittaustekniikka, ei edes kyetä rakentamaan sellaisia rakenteita, joista ei nykyisillä ja jatkuvasti kehittyvillä laiteistoilla löytyisi aina muutaman vuoden jälkeen jotain mikrobeja. Ja kun tuosta puuhasta on tullut businesstä, kierre on valmis. Vanhemmat metelöivät, ja lisäksi ainakin 90 % homeoireiluista on psyykkistä ja/tai teeskenneltyä. Elämme nykyään liiän "puhtaassa" ympäristössä, eli emme altistu riittävästi erilaisille mokrobeille ja bakteereille jotta saisimme vastustuskykyä elimistölle, joka sopeutuisi myös ongelmatilanteissa.


      • maamyyntikuntoonko kirjoitti:

        Paljolti siihen ajaa nykyinen kilpailutuspolitiikka. Kuntien on valittava aina halvimman tarjouksen mukaan ja se on sitä "sika säkissä" hankintaa. Kilpailutusta tulisikin muuttaa siten, että sisällölliset seikat alkaisivat saada lisää painoarvoa, jolloin houkutus aikataulukikkailuun saataisiin vähenemään ja tarjoajat selvästi selkeämpään vastuuseen siitä, mitä kyseisellä rahalla saadaan. Lisäksi rakennus/projektivalvontaa tulisi lisätä ja kriteerejä korottaa, jolloin pystyttäisiin reaaliaikaisesti puuttumaan selkeisiin virheisiin.

        Kilpailutuskriteerien korottaminen toisi kyllä tervehdytystä muuhunkin kilpailuun. Taksanpolkeminen on ihan yleinen dilemma.

        Ei ole sääntöä, että halvin tarjous on hyväksyttävä. Kilpailutuksessa määritellään ensin sisällölliset kriteerit ja vasta sen jälkeen seuraa hinta. Esimerkiksi paljon puheena olleessa kouluruoan kilpailutuksessa on mahdollista suosia paikallista tuottajaa, kun tarjouspyynnössä asetetaan ehdoksi, että tuottajan on kyettävä täydentämään koulujen perunavarastoa esimerkiksi 4 tunnin sisällä.


      • maamyyntikuntoonko
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        Ei ole sääntöä, että halvin tarjous on hyväksyttävä. Kilpailutuksessa määritellään ensin sisällölliset kriteerit ja vasta sen jälkeen seuraa hinta. Esimerkiksi paljon puheena olleessa kouluruoan kilpailutuksessa on mahdollista suosia paikallista tuottajaa, kun tarjouspyynnössä asetetaan ehdoksi, että tuottajan on kyettävä täydentämään koulujen perunavarastoa esimerkiksi 4 tunnin sisällä.

        Ja siltikin esim. puolalaista perunaa on varastossa sen verran lähellä, että kyseinen kriteeri joko täyttyy tai saadaan näyttämään siltä, että täyttyy. Hinta ratkaisee siis.


      • S24uomlaineN kirjoitti:

        Kyllä ongelma on ollut ja on, rakennusmääräykset - eli valtio.
        Rakentajat, jotka ovat noudattaneet rakennusmääräyksiä, ja voiton vuoksi nopeuttaneet valmistumista. Kunnilla ei ole ollut kykyä, eikä mahdollisuutta siihen puuttua, sillä tarkastajat ja valvojat ovat samaa porukkaa rakentajien kanssa.
        Se missä on se kunnan syy, on että esimerkiksi ilmastointitehot on laskettu illalla ja yöksi, jolloin ilman ja kosteuden pitäisi poistua päivän ja yleensä satojen käyttäjien jälkeen. Myös ilmatointikanavien puhdistus on laiminlyöty, ja sinne on kerääntynyt materiaalia, joka kerää kosteutta ja muodostaa hometta. Usein on löytynyt jopa rakennusaikaisia materiaaleja ilmastointikanavista. Myös siivous on tehty käyttäen ns. ämpärimetodilla, eli heitetty vettä lattialle ämpärikaupalla pesussa, josta se on rakenteisiin imeytynyt.

        Suurin ongelma on kuitenkin liiaksi kehittynyt mittaustekniikka, ei edes kyetä rakentamaan sellaisia rakenteita, joista ei nykyisillä ja jatkuvasti kehittyvillä laiteistoilla löytyisi aina muutaman vuoden jälkeen jotain mikrobeja. Ja kun tuosta puuhasta on tullut businesstä, kierre on valmis. Vanhemmat metelöivät, ja lisäksi ainakin 90 % homeoireiluista on psyykkistä ja/tai teeskenneltyä. Elämme nykyään liiän "puhtaassa" ympäristössä, eli emme altistu riittävästi erilaisille mokrobeille ja bakteereille jotta saisimme vastustuskykyä elimistölle, joka sopeutuisi myös ongelmatilanteissa.

        Julkisten rakennusten osasyy on valtion määräyksissä, erityisesti liittyen rakennusten energiatehokkuuteen. Kunnilla ei ole kuitenkaan mitään velvollisuutta alistua rakentajien aikatauluihin. Kyllä ne voivat määrätä esimerkiksi, että betonilattian pitää antaa kuivua riittävästi ennen kuin sen päälle levitetään ilmaa läpäisemätön muovimatto. Ja velvollisuuskin valvoa, että näin myös tapahtuu.

        Koneellinen ilmastointi lienee tosiaan olla valtion määräys. Ei homeongelmista puhuttu entisajan kouluissa, joissa luokkien ilmastoinnin hoitivat järjestäjät avaamalla välitunneilla ikkunat. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että nykyajan homeoireilu on pitkälti psyykkistä ja teeskenneltyä laatua. Samoin siitä, että tuo oireilu johtuu myös heikentyneestä vastustuskyvystä.


      • maamyyntikuntoonko kirjoitti:

        Ja siltikin esim. puolalaista perunaa on varastossa sen verran lähellä, että kyseinen kriteeri joko täyttyy tai saadaan näyttämään siltä, että täyttyy. Hinta ratkaisee siis.

        No, panee kriteeriksi sitten vaikka tunnin taikka kaksi. Paikalliset päättäjät osaavat kullakin paikkakunnalla laskea, mitä siellä tarvitaan, jos vain halua ja ymmärrystä on.


    • juhantalo

      Kepulainen maksaa korkeintaan palautuksia rannikon ihmisten veroista. Ei kainuulainen tai enontekiöläinen mitään lisäarvoa tuota.

      • Riku.Aalto

        Minä nostan miljoonia maksamatta niistä veroja! Olen nääs Ahne.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      420
      9106
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      59
      2416
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      39
      1785
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1639
    5. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      89
      1408
    6. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      122
      1339
    7. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      363
      1225
    8. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      132
      1112
    9. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      18
      1093
    10. Tässä viimeinen mahdollisuutesi nainen

      Kysyä tai sanoa minulle, jos jotain jäi vuosien takaisista. Sen verran meillä oli kuitenkin jotain, että välillä mietin
      Ikävä
      54
      1032
    Aihe