3 kertaa on Suomi ollut "melkoisella pelin paikalla":
1. Jos Mannerheim olisi saanut aikoinaan tahtonsa läpi ja suomalaiset olisivat hyökänneet Pietariin (1919-20), niin bolshevikkien vallankumous olisi saattanut kaatua alkuunsa. Mitä siitä olisikaan seurannut...
2. Jos Suomi olisi pyytänyt Liittoutuneiden apua Talvisodassa.
3. Jos Suomi olisi 1942 hyökännyt Sorokkaan ja katkaissut Muurmannin radalta lähtevän yhteyden Arkangelin radalle.
Maailmankirjat saattaisivat olla melkoisesti erilailla tänä päivänä.
1. Jos Mannerheim olisi saanut aikoinaan tahtonsa läpi ja suomalaiset olisivat hyökänneet Pietariin (1919-20), niin bolshevikkien vallankumous olisi saattanut kaatua alkuunsa. Mitä siitä olisikaan seurannut...
2. Jos Suomi olisi pyytänyt Liittoutuneiden apua Talvisodassa.
3. Jos Suomi olisi 1942 hyökännyt Sorokkaan ja katkaissut Muurmannin radalta lähtevän yhteyden Arkangelin radalle.
Maailmankirjat saattaisivat olla melkoisesti erilailla tänä päivänä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
1. Entä jos hyökkäys olisikin torjuttu? Ja Suomessa alkanut uusi punikkikapina?
2. Entäpä, jos avunpyyntö olisikin johtanut Saksan hyökkäykseen Norjaan? Sehän oli siihen valmis.
Tai lännen joukot olisivatkin jäänet malmiradalle? Miten Suyomen olisi käynyt?
3. Entä jos USA olisi julistanut sodan Suomelle ja lähettänyt muutaman pommilaivueen tervehdykselle? Ja Puna-armeija olisi lyönyt suomalaisten hyökkäyksen verisin tappioin takaisin?
Olisiko maailmankirjat nykyistä kummemmin?
》Entäpä, jos avunpyyntö olisikin johtanut Saksan hyökkäykseen Norjaan? Sehän oli siihen valmis.《
Saksahan hyökkäsi Norjaan 3 viikon päästä Talvisodan loputtua.
länsivallat eivät olleet pyrkimässä Suomeen. Jos olisivat olleet, niin miten olisi käynyt?
Olisimmeko saaneet apua?
On turha spekuloida. Aivan vastaavasti voi spekuloida muiden valtioiden tilaisuuksia.
Vaikka Norjan. Jos tämän valtio- ja sotilasjohto olisi edes hiukkasen huolehtinut asioista, olisi se säilynyt itsenäisenä.
Kaikki senjälkinen olisi silloin tapahtunut täysin toisin koko Fennoskandiassa.
Kaikki meni pieleen Tsekkoslovakiasta alkaen. Tämän tuuliajovaltion osalta pääsyyllisiä olivat Tsekkoslovakia, Saksa ja Englanti. Jatkon sinetöi Molotov - Ribbentrop -sopimus, eli NL:n ja Saksan yhteistoiminta.
Jos usa... mitä sitten? Olisi ollut yksi allekirjoittaja lisää Pariisissa ja ehkä ryssä ei olisi päässyt nylkemään Suomea niin kovasti!
Liittoutuneet oli sodassa Suomea vastaan, USA ei ihan virallisesti ollut, mutta eipä paljon tainnut puuttua, taisi kuitenkin uhkailla sillä kuitenkin. Julistiko NL koskaan sotaa Suomelle? Sehän vain hyökkäsi raukkamaisesti Suomen kimppuun marraskuussa 1939 ja 1941 kesäkuussa. Toki se Suomea molemmista sodista syytti hyökkääjäksi ja sodanlietsojaksi.
Puoli maailmaa oli kuitenkin sodassa Suomea vastaan! Talvisodassa useimmat noista avustivat Suomea aseellisesti. Esimerkiksi Etelä-Afrikan liittovaltio lahjoitti Suomelle 24 Gauntlet-hävittäjäkonetta. Ne eivät kuitenkaan ehtineet Talvisotaan.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020
Asetus
Asetus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton, Yhdistyneen Kuningaskunnan, Austraalian, Etelä-Afrikan Unionin, Intian, Kanadan, Tsekkoslovakian, Ukrainan Sosialistisen Neuvostotasavallan, Uuden Seelannin sekä Valko-Venäjän Sosialistisen Neuvostotasavallan välisen rauhansopimuksen voimaansaattamisesta.
Sitten kuin Eduskunta on antanut suostumuksensa Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Austraalian, Etelä-Afrikan Unionin, Intian, Kanadan, Tsekkoslovakian, Ukrainan Sosialistisen Neuvostotasavallan, Uuden Seelannin sekä Valko-Venäjän Sosialistisen Neuvostotasavallan välisen rauhansopimuksen tekemiseen ja sopimus on allekirjoitettu Pariisissa 10 päivänä helmikuuta 1947 sekä sen voimaansaattamisen edellytykset täyttyneet 15 päivänä syyskuuta 1947 ja sen säännökset, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, on saatettu voimaan 18 päivänä huhtikuuta 1947 annetulla lailla, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sopimus on voimassa, niinkuin siitä on sovittu.
Tämän johdosta ovat 19 päivänä syyskuuta 1944 tehdyn välirauhansopimuksen määräykset lakanneet olemasta voimassa.
Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1947.
Rauhansopimus Suomen kanssa.
Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, valtioina, jotka ovat sodassa Suomen kanssa ja jotka huomattavin sotavoimin aktiivisesti osallistuivat sotaan eurooppalaisia vihollisvaltoja vastaan, ja joista jäljempänä käytetään nimitystä "Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat", toiselta puolen,
ja Suomi toiselta puolen;
katsoen siihen, että Suomi, tultuaan Hitlerin Saksan liittolaiseksi ja osallistuttuaan sen rinnalla sotaan Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa, Yhdistynyttä Kuningaskuntaa ja muita Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, on osaltaan vastuussa tästä sodasta;
ottaen kuitenkin huomioon, että Suomi 4 päivänä syyskuuta 1944 täysin keskeytti sotatoimet Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa vastaan, irtautui sodasta Yhdistyneitä Kansakuntia vastaan, katkaisi suhteensa Saksaan ja sen satelliitteihin ja että se, solmittuaan 19 päivänä syyskuuta 1944 aselevon Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitusten kanssa, jotka toimivat Suomen kanssa sodassa olevien Yhdistyneiden Kansakuntien puolesta, on lojaalisti täyttänyt välirauhansopimuksen ehdot;
ja ottaen huomioon, että Liittoutuneet ja Liittyneet Vallat sekä Suomi ovat halukkaita solmimaan keskenään rauhansopimuksen, joka oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti ratkaisee ne kysymykset, jotka edellämainittujen tapahtumien seurauksena vielä ovat jääneet avoimiksi, ja joka muodostaa perustan ystävällisille suhteille niiden välillä tehden siten mahdolliseksi Liittoutuneille ja Liittyneille Valloille tukea Suomen anomusta päästä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja niinikään liittyä jokaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien turvin solmittuun yleissopimukseen;
ovat tämän vuoksi päättäneet julistaa sotatilan lakanneeksi ja tässä tarkoituksessa tehdä tämän rauhansopimuksen sekä ovat tämän mukaisesti nimittäneet allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat, jotka, esitettyään, oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
---
Yksi sodan julistanut maa puuttuu listalta...
<<Jatkosodan loppukin on tavallaan hupaisa kun katsoo rauhansopimusta! Siitä näyttäisi puuttuvan eräs Etelä-Amerikan valtio.>>
"Kun rauhansopimuksia allekirjoitettiin 1947 Pariisissa, niin Paraguayn kanssa se on unohdettiin, se rauhansopimus allekirjoitettiin presidentti Halosen kaudella, kun Halonen meni sinne vierailulle ja joku tajusi että maiden välinen sotatila oli vielä voimassa.
Setaveteraani Halonen on allekirjoittanut Suomen ja Paraguayn välisen rauhansopimuksen"
Parempi olisi ollut jos se joku ei olisi sotatilaa huomannut.
Olisi voitu jättää Haloska Paraguayhin sotavangiksi.
Suomi on myös sotinut Neuvosto-Venäjää, Neuvostoliittoa, Iso-Britanniaa und Saksaa vastaan ja siinä sivussa lahdannut myös omia kansalaisiaan mutta hävinnyt joka ainoan
kahinansa. -Missä ne pienen Suomen pelipaikat mahtoivatkaan piileskellä?
säilyttänyt itsenäisyytensä ja demokratiansa taistelujen ansiosta.
Sellainen jurppii stallareita ikuisesti.
1. Jos Mannerheim olisi saanut aikoinaan tahtonsa läpi ja suomalaiset olisivat hyökänneet Pietariin (1919-20), niin bolshevikkien vallankumous olisi saattanut kaatua alkuunsa.
Niin tai sitten ei.
2. Jos Suomi olisi pyytänyt Liittoutuneiden apua Talvisodassa.
Milloinkahan tuo apu olisi mahtanut tulla perille kun Ruotsikin kielsi läpikulun. Kyseessä oli yksi monista Englannin juonista jolla se koetti estää Suomea tekemästä rauhansopimusta.
3. Jos Suomi olisi 1942 hyökännyt Sorokkaan ja katkaissut Muurmannin radalta lähtevän yhteyden Arkangelin radalle.
Se yritys olisi päättynyt massiivisiin verivirtoihin. Yritettiinhän sitä Louhen suunnalla Saksan avustamana mutta kävi köpelösti, meinasi kaatua kaikki hyökkääjät. Sitäpaitsi, neukku sai aseapua muitakin reittejä.
》Yritettiinhän sitä Louhen suunnalla 《
Ei yritetty tosissaan. Jos muuta väität, niin et tunne asiaa.
Montako tuhatta ukkoa enemmän sieltä olisi mielestäsi pitänyt tuoda kantamalla pois, että se olisi ollut sinun mielesi mukaista tosissaan yrittämistä ? Riittääkö 3 000 vai 5 000 vaiko peräti 10 000 ?
Älä höpötä. Ei yhtään sotaa ole voitettu kantamalla omia raatoja kotiin tai kaatumalla / kuolemalla mottiin.
Ryhmä Turtola oli olemattoman pieni sekalainen joukko, puhuttiinpa jopa divisioonastakin, Div J, vailla kunnon suunnitelmaa. Jos olisi pantu toinen suomalaisdivisioona ta rykmenttikään lisää, niin olisi päästy eteenpäinkin ilman älyttömiä mottitappioita. Ja sitten Raappanan 14. D lisäjoukot kohti Sorokkaa.
Saksalaisista ei ollut kuin huoltojoukoiksi...
"Älä höpötä. Ei yhtään sotaa ole voitettu kantamalla omia raatoja kotiin tai kaatumalla / kuolemalla mottiin. "
Kuka sellaista on väittänyt?
"Jos olisi pantu toinen suomalaisdivisioona ta rykmenttikään lisää, niin olisi päästy eteenpäinkin ilman älyttömiä mottitappioita. "
Mistä sen tiedät? NL:lla oli moninkertaiste resurssit.
"Ja sitten Raappanan 14. D lisäjoukot kohti Sorokkaa."
Entä sitten?
"Saksalaisista ei ollut kuin huoltojoukoiksi..."
Lopeta. Olet jo todistanut tyhmyytesi.
Mitä enemmän hyökkääjiä sitä enemmän tappioita. On vihollisella enemmän kohteita mihin osua.
Pelipaikkojahan nuo oli !
Kukaan ei tietenkään voi tietää mitä niistä olisi seurannut ja miten olisi käynyt.
Pelejä käydään tosin tänäkin päivänä, jos vain osaa ne nähdä.
》》Lykkäät-pötyä
20.11.2018 15:18《《
》》puhut.lapsellisia
21.11.2018 7:32《《
Siinäpä harvinaisen puusilmäinen kommentoija.
stallarien vaeiden oikominen.
Mikset kerro siitä?
Näin on.