2018 GGR 48

Samaa katselin Susien osalta. Meni edestakaisin siellä. VDHn reitti Atlantin puolella kiinnostaa kovin

vahvistusta kirjoitti:

Samaa katselin Susien osalta. Meni edestakaisin siellä. VDHn reitti Atlantin puolella kiinnostaa kovin

Idemmäksi näyttäisi VDH ohjailevan, jatkaa varmaan Brasilian virran itäpuolella. Pari päivää heikompaa tuulta ja sitten myötäistä, suunta koilliseen? Tuntuisi, että kannattaa loitota Brasilian rannikosta, rannikon lähellä saa virran lisäksi vastaisia tuulia.

Tuulilapaa on kahta laatua, kuten Seppomartti täällä jo kertoi. Toinen kääntyilee pystyakselilla ja toinen kaatuilee vaaka-akselilla. Jälkimmäinen on vahvempi. Tämä servo on taas vesilapaan vaikuttava laippa, joka antaa suuren voiman sille vesilavalle. Yksinkertaisissa vehkeissä ei ole vesilapaa lainkaan, vaan tuulilapa ohjaa suoraan veneen peräsintä. Lainaa vaikka kirjastosta se Bii Belcher tai googlaile hiukan.

Jälleen kovin monta kysymystä Luuppiketsiltä.
" tuulilapa kääntää suoraan peräsintä". Ei toimi. Isostakaan tuulilavasta ei saa sellaita voimaa.
Servolapa on aina hyvästä. Herkin mekanismi on kääntää servolavan suuntaa trim tabilla eli trimmilevyllä kuten lentokoneen peräsimessä. Ei ole tavallinen.
" tuuliperäsin kytketty jollain systeemillä pinnaan"?. Yllä jo vastasin, että pinnaan suoraan kytkeninen ei toimi. Servolavan tuottama voima ohuilla köysillä on yksinkertaisempaa kytkeä ponnaan. Ruorirattaaseen kytketään lisäkiekolla.
"Vaikuttaako vauhtituuli". Tottakai, vastatuuleen ja kovaan tuuleen toimii paremmin kuin heikossa myötätuulessa.
" nopea vene"?. Olen lukenut, että nopeassa kilpakatamaranissa tuuliperäsin ei toimisi hyvin. Kryssiä ajaessa kurssin laskeminen kiihdyttäisi vauhtia niin paljon, ettei suhteellinen tuulen suunta muutu tarpeeksi jtuottaakseen ärkevän korjausreaktion. Jos on totta niin ei koske meitä taviksia. Muttei taida koskaan olla nopeissa veneissä tuuliperäsintä nähtävillä vaan autopilotit käytössä.

Hydrovane ei käännä veneen peräsintä vaan varsin pientä lisäperäsintä, mikä voinaan kevityksellä balansoida täysin neutraaliksi tai vaikka lievästi epästabiiliksi eli pyrkisi kääntymään itsestään . Päältä katselemalla ei ole viimeksi mainittu tilanne, mitä legendaarinen Tabarly historian hämärässä suositteli.
Taitaa olla hydrovanen tilanne olla niin kuin kimalaisella, joka teorian mukaan ei voi lentää muttei sitä itse tiedä. Hydrovane pitäisi teoriassa olla epäherkkä kuten ensimmäiset Windpilotitkin, mutta toimii käyttäjien mukaan kuitenkin. Ja vesilapa toimii varaperäsimenä tarvittaessa

seppomartti kirjoitti:

Hydrovane ei käännä veneen peräsintä vaan varsin pientä lisäperäsintä, mikä voinaan kevityksellä balansoida täysin neutraaliksi tai vaikka lievästi epästabiiliksi eli pyrkisi kääntymään itsestään . Päältä katselemalla ei ole viimeksi mainittu tilanne, mitä legendaarinen Tabarly historian hämärässä suositteli.
Taitaa olla hydrovanen tilanne olla niin kuin kimalaisella, joka teorian mukaan ei voi lentää muttei sitä itse tiedä. Hydrovane pitäisi teoriassa olla epäherkkä kuten ensimmäiset Windpilotitkin, mutta toimii käyttäjien mukaan kuitenkin. Ja vesilapa toimii varaperäsimenä tarvittaessa

Lue lisää

Hydrovanen lapa on tasapainotettu hyvin lähelle neutraalia, eikä tuulilavalla ole vaikeuksia sitä käännellä. Siinä on myös eri "vaihteita", siis analogisen autopilotin säätöjä vastaavia. Don on puhunut varsin vahvasti Hydrovanen puolesta ja sellainen on VDH:llakin. Varaperäsimenä toimiminen on sekin selkeä etu. Pinna on vakiona hyvin lyhyt, mutta tasapainotuksen takia riittävä, ihan hyvin sillä venettä ohjaa.

hyvä.vehje kirjoitti:

Hydrovanen lapa on tasapainotettu hyvin lähelle neutraalia, eikä tuulilavalla ole vaikeuksia sitä käännellä. Siinä on myös eri "vaihteita", siis analogisen autopilotin säätöjä vastaavia. Don on puhunut varsin vahvasti Hydrovanen puolesta ja sellainen on VDH:llakin. Varaperäsimenä toimiminen on sekin selkeä etu. Pinna on vakiona hyvin lyhyt, mutta tasapainotuksen takia riittävä, ihan hyvin sillä venettä ohjaa.

Lue lisää

Oma peräsin lukittuna keskiasentoon ohjauskyky riittää johonkin asti. Mutta peräsin menetettynä Hydrovanen pieni lapa ei voi olla kovin tehokas, mutta selviää ehkä pois tilanteeta..

seppomartti kirjoitti:

Oma peräsin lukittuna keskiasentoon ohjauskyky riittää johonkin asti. Mutta peräsin menetettynä Hydrovanen pieni lapa ei voi olla kovin tehokas, mutta selviää ehkä pois tilanteeta..

Lue lisää

Ggr-veneet on pitkäkölisiä, niiden kanssa ehkä pienempi lapa riittää ja jos vielä purjeiden balanssilla auttaa.

seppomartti kirjoitti:

Oma peräsin lukittuna keskiasentoon ohjauskyky riittää johonkin asti. Mutta peräsin menetettynä Hydrovanen pieni lapa ei voi olla kovin tehokas, mutta selviää ehkä pois tilanteeta..

Lue lisää

Nyt seppomartti enemmänkin luulet kuin tiedät! Hydrovane todella toimii hätäperäsimenä, jolla voi aivan hyvin ohjailla venettä. Siihen voi myös yhdistää pienen pinnapilotin. Sekin jaksaa käännellä Hydrovanen balansoitua peräsinlapaa ja on siksi tarvittaessa systeemi-autopilotin varalaite pitkillä retkillä.
(Myös servolapaista tuuliperäsintä voi käyttää pinnapilotilla koneajossa tai heikossa myötätuulen spinnajossa, jolloin suhteellinen tuuli on liian heikko tuuliperäsimelle).

Oma Hydrovane-tuuliperäsimeni ohjaili ongelmitta n. 45.000 mpk. Sen jälkeen veneen vaihdossa sama Hydroivane siirtyi kaverilleni, joka nyt on purjehtinut samalla tuuliperäsimellä maailman meriä yli 10 vuotta. Viimeksi sain viestin Kauko-idästä. (Omassa nykyisessä pinnaveneessäni on Monitor-tuuliperäsin).
Meille kummallakin on sattunut purjehduksilla rattiohjauksen yllättävä pettäminen, jossa varapinnasta ei ollut mitään apua peräsinmekanismin jumittumisen takia. Satamaan ajo onnistui Hydrovanella ongelmitta. Kaverillani peräsimen korjaukseen (vene piti nostaa) oli n. 2000 mpk matka, jonka hän ohjasi pelkällä Hydrovanella ilman ongelmia.
Niille jotka eivät Hydrovanea tunne, Don McIntyren video voi olla selventävä:
https://www.youtube.com/watch?v=Q_Ke3OjZ64M

hydrovane.kokemuksia kirjoitti:

Nyt seppomartti enemmänkin luulet kuin tiedät! Hydrovane todella toimii hätäperäsimenä, jolla voi aivan hyvin ohjailla venettä. Siihen voi myös yhdistää pienen pinnapilotin. Sekin jaksaa käännellä Hydrovanen balansoitua peräsinlapaa ja on siksi tarvittaessa systeemi-autopilotin varalaite pitkillä retkillä.
(Myös servolapaista tuuliperäsintä voi käyttää pinnapilotilla koneajossa tai heikossa myötätuulen spinnajossa, jolloin suhteellinen tuuli on liian heikko tuuliperäsimelle).

Oma Hydrovane-tuuliperäsimeni ohjaili ongelmitta n. 45.000 mpk. Sen jälkeen veneen vaihdossa sama Hydroivane siirtyi kaverilleni, joka nyt on purjehtinut samalla tuuliperäsimellä maailman meriä yli 10 vuotta. Viimeksi sain viestin Kauko-idästä. (Omassa nykyisessä pinnaveneessäni on Monitor-tuuliperäsin).
Meille kummallakin on sattunut purjehduksilla rattiohjauksen yllättävä pettäminen, jossa varapinnasta ei ollut mitään apua peräsinmekanismin jumittumisen takia. Satamaan ajo onnistui Hydrovanella ongelmitta. Kaverillani peräsimen korjaukseen (vene piti nostaa) oli n. 2000 mpk matka, jonka hän ohjasi pelkällä Hydrovanella ilman ongelmia.
Niille jotka eivät Hydrovanea tunne, Don McIntyren video voi olla selventävä:
https://www.youtube.com/watch?v=Q_Ke3OjZ64M

Lue lisää

Todellakin kommenttini Hydrovanesta ei perustu kokemukseen sillä laitteella. Puhumme kuitenkin eri asioista. Jos luet uudelleen, mitä kirjoitin, niin epäilin Hydrovanen pienen peräsimen ohjailukykyä JOS PERÄSIN ON MENETETTY. Se tilanne on kovin erilainen kuin satamaan ajo tai tai tieto, että pinnapilotti jaksaa kääntää Hydrovanen lapaa ( tottakai jaksaa).
Toinen epäillykseni suorituskyvystä on myrskyssä myötätuuleen. GGRssa veneillä on ollut myrskyssä mahdotonta ajaa käsiohjauksella myötätuuleen. Ovat kääntyneet poikittain ja menneet ympäri. Veneen normaaliperäsimeen verrattuna Hydrovanen peräsin on pieni. Miten se voisi olla tehokkaampi?.
Noista merialueista minulla on vain toisen käden tietoa Wilfried Erdmanin GGR:n kokoisesta eväkölisestä veneestä. Sen Aries tuuliperäsin ajoi servolavallaan ja lapioperäsimellään pallon ympäri non stop soolon myötä- ja vastapäivään etelämerellä. Saattaa olla tehokkaampi systeemi.
Muuta kuin Hydrovane:
Rattiohjauksen pettäminen ja jumittuminen siten, ettei varapinnasta tai tuuliperäsimestä ole apua on sattunut sinulle ja jollekin toiselle, mutta hydrovanella saattoi purjehtia. Tulkitsinko oikein?. GGRn Suzieta tällainen tilanne ilmeisesti uhkaa juuri. Olisi mielenkiintoista tietää enemmän vikatilanteesta. Jos jumitus on peräsin poikittain niin miten pienempi peräsin voi toimia. Jos peräsin on tallella niin varapinna on siihen kytkettävissä suoraan. Pedestaliin tuleva työntötanko on irroitettava tai vaijeri löysättävä/katkaistava. Tuuliperäsimen köydet on helppo kytkeä ajamaan varapinnaa. Pinnapilotti varalaitteena voi ohjata varapinnaa samoin kuin varsinaistakin, mutta vaatii kyllä etukäteen sovittamisen.

seppomartti kirjoitti:

Todellakin kommenttini Hydrovanesta ei perustu kokemukseen sillä laitteella. Puhumme kuitenkin eri asioista. Jos luet uudelleen, mitä kirjoitin, niin epäilin Hydrovanen pienen peräsimen ohjailukykyä JOS PERÄSIN ON MENETETTY. Se tilanne on kovin erilainen kuin satamaan ajo tai tai tieto, että pinnapilotti jaksaa kääntää Hydrovanen lapaa ( tottakai jaksaa).
Toinen epäillykseni suorituskyvystä on myrskyssä myötätuuleen. GGRssa veneillä on ollut myrskyssä mahdotonta ajaa käsiohjauksella myötätuuleen. Ovat kääntyneet poikittain ja menneet ympäri. Veneen normaaliperäsimeen verrattuna Hydrovanen peräsin on pieni. Miten se voisi olla tehokkaampi?.
Noista merialueista minulla on vain toisen käden tietoa Wilfried Erdmanin GGR:n kokoisesta eväkölisestä veneestä. Sen Aries tuuliperäsin ajoi servolavallaan ja lapioperäsimellään pallon ympäri non stop soolon myötä- ja vastapäivään etelämerellä. Saattaa olla tehokkaampi systeemi.
Muuta kuin Hydrovane:
Rattiohjauksen pettäminen ja jumittuminen siten, ettei varapinnasta tai tuuliperäsimestä ole apua on sattunut sinulle ja jollekin toiselle, mutta hydrovanella saattoi purjehtia. Tulkitsinko oikein?. GGRn Suzieta tällainen tilanne ilmeisesti uhkaa juuri. Olisi mielenkiintoista tietää enemmän vikatilanteesta. Jos jumitus on peräsin poikittain niin miten pienempi peräsin voi toimia. Jos peräsin on tallella niin varapinna on siihen kytkettävissä suoraan. Pedestaliin tuleva työntötanko on irroitettava tai vaijeri löysättävä/katkaistava. Tuuliperäsimen köydet on helppo kytkeä ajamaan varapinnaa. Pinnapilotti varalaitteena voi ohjata varapinnaa samoin kuin varsinaistakin, mutta vaatii kyllä etukäteen sovittamisen.

Lue lisää

Korjaus: Suzieta taisi uhata vesipula ( Igorin ja Markin lisäksi) ja Istvania pedestalin laakeroinnin hajoaminen muiden vikojen ohella.

Hydrovanen lapa on peräpeilin takana. Se on paljon taaempana kuin veneen oma peräsin, eli paljon suuremman momenttivarren päässä. Esim. Gaian peräsin on metrikaupalla edempänä ja vivun tukipiste on siinä vieressä. Sehän oli ensisijainen syy eväköliin siirryttäessä, (puoli)pitkäkölinen modattiin eväköliseksi, kun ylenmääräiset broachit harmittivat. Hydrovanen lapa ei kooltaankaan ihan mitätön ole, ei siis mikään ihme, että sillä tulee toimeen, vaikka veneen oma peräsin puuttuisi.

hyvä.vehje kirjoitti:

Hydrovanen lapa on peräpeilin takana. Se on paljon taaempana kuin veneen oma peräsin, eli paljon suuremman momenttivarren päässä. Esim. Gaian peräsin on metrikaupalla edempänä ja vivun tukipiste on siinä vieressä. Sehän oli ensisijainen syy eväköliin siirryttäessä, (puoli)pitkäkölinen modattiin eväköliseksi, kun ylenmääräiset broachit harmittivat. Hydrovanen lapa ei kooltaankaan ihan mitätön ole, ei siis mikään ihme, että sillä tulee toimeen, vaikka veneen oma peräsin puuttuisi.

Lue lisää

Mistä se käy ilmi, että Hydrovanen lapa riittää ohjailuun jos veneen lapioperäsin menetetään esim. peräsinakselin katketessa?.

seppomartti kirjoitti:

Mistä se käy ilmi, että Hydrovanen lapa riittää ohjailuun jos veneen lapioperäsin menetetään esim. peräsinakselin katketessa?.

Mm. Hydrovanen nettisivuilla se sanotaan.

Mielestäni GGR:stä saadaan ja on saatu erinomaisia käytännön kokemuksia erilaisten tuuliperäsinmallien ominaisuuksista/kestävyydestä, myrkkymaalien toimivuudesta valtamerellä, rikien kestävyydestä jne. Toivotaan, että myöhemmin kisan päätyttyä julkaistaan analyysiä näistä. Varmaankin on niitäkin, joille purjehdukseen ja veneeseen varustukseen liittyvät tekniset asiat ovat ikävystytäviä. Minusta on hienoa, että tällä palstalla käydään asiallista keskustelua tästä aiheesta. On ensimmäinen pallonkiertokisa, jota seuraan päivittäin!

Varmasti viimeistään ensimmäiseltä riviltä huomaat, että kommentti käsittelee booorring tuuliperäsimiä ja voit jättää lopun lukematta. Ja jos säie alkaa boooringilla, voit ohittaa koko säikeen turvallisesti.

Tapio suuntaa siihen suuntaan, johon sattuu pääsemään. Ja mieluummin niistä mahdollisuuksista lähemmäs reittipistettä vievää. Jos laitat karttaan windy-overlayn päälle, näet kyllä itsekin, miksi kaikki siellä menevät mihin menevät. Kartta tosin toimii android-tableteilla toisin kuin windowsissa, kaikki ominaisuudet eivät ole käytettävissä.

Tapio on päättänyt ettei hän yritä puhdistaa veneen pohjaa Uuden Seelannin kylmissä vesissä vaan suuntaa lämpimämmille vesille tekemään sen. Hänen kilpakumppaninsa ovat joutuneet heikkotuulisiin alueisiin toistuvasti Tyynen Valtameren purjehduskieltoalueen tienoilla joten hän arvelee itsekin joutuvansa tuulettomaan säähän siellä jolloin olosuhteet veneen pohjan puhdistamiseen olisivat melko hyvät. Häntä on myös ohjeistettu siitä miten hän pystyy minimoimaan riskiä joutua hain puremaksi puhdistusoperaation aikana.

Barnakkelit_veks kirjoitti:

Tapio on päättänyt ettei hän yritä puhdistaa veneen pohjaa Uuden Seelannin kylmissä vesissä vaan suuntaa lämpimämmille vesille tekemään sen. Hänen kilpakumppaninsa ovat joutuneet heikkotuulisiin alueisiin toistuvasti Tyynen Valtameren purjehduskieltoalueen tienoilla joten hän arvelee itsekin joutuvansa tuulettomaan säähän siellä jolloin olosuhteet veneen pohjan puhdistamiseen olisivat melko hyvät. Häntä on myös ohjeistettu siitä miten hän pystyy minimoimaan riskiä joutua hain puremaksi puhdistusoperaation aikana.

Lue lisää

Missä niitä lämpimämpiä vesiä on? VDH:llakin on vielä satojen mailien matka ennen kuin vedet ovat merkittävästi lämpimimpiä kuin Tapion nykyisessä paikassa. Tapiolla siis sinne vielä 6000 mpk. Kestää varmaan 3-4 kk tuolla pohjalla.

https://www.seatemperature.org/

Pohjan puhdistus alkaa olla Tapiolle, jos ei ihan elämän ja kuoleman kysymys, niin ainakin maaliin pääsyn edellytys. Eteneminen alkaa olla enemmän ajaelehtimista, ja matkaa on vielä puolen pallon verran jäljellä.

Joakim1 kirjoitti:

Missä niitä lämpimämpiä vesiä on? VDH:llakin on vielä satojen mailien matka ennen kuin vedet ovat merkittävästi lämpimimpiä kuin Tapion nykyisessä paikassa. Tapiolla siis sinne vielä 6000 mpk. Kestää varmaan 3-4 kk tuolla pohjalla.

https://www.seatemperature.org/

Lue lisää

Hanki parempi sovellus meriveden lämpötilojen tutkimiseen! Tapion nykyisestä sijainnista noin 500 NM itään tulee pohjoisesta heikko merivirta joka tuo lämpimämpää merivettä Tapion purjehtimalle leveyspiirille. Sormet ristiin että Tapion ollessa kyseisellä alueella myös tuuli & merenkäynti rauhoittuvat ja hän pystyy puhdistamaan veneen pohjan.

Barnakkelit_veks kirjoitti:

Hanki parempi sovellus meriveden lämpötilojen tutkimiseen! Tapion nykyisestä sijainnista noin 500 NM itään tulee pohjoisesta heikko merivirta joka tuo lämpimämpää merivettä Tapion purjehtimalle leveyspiirille. Sormet ristiin että Tapion ollessa kyseisellä alueella myös tuuli & merenkäynti rauhoittuvat ja hän pystyy puhdistamaan veneen pohjan.

Lue lisää

HeSarissa raportoidaan, että ilman "barnakkeleita" Tapio olisi taistellut palkintosijoista. Etisyys kärkeen on kasvanut tosin alusta lähtien. Pohjakasvusto ei voi olla yllätys tai uutinen, niitä on siellä aina ollut. Taitaa puuttua välineet puhdistukseen, kokemus pudistuksen hankaluudesta sekä hyödyn lyhytaikaisuudesta. Yksi puhdistus ei riitä.
Vaikea uskoa, että selviiäisi maaliin joutumatta Chichester-luokkaan. Uskoa ja lähes toivotonta yritystä tuntuu edelleen Tapiolla riittävän. Sisukas muttei ehkä aivan järkevä realisti.

Barnakkelit_veks kirjoitti:

Hanki parempi sovellus meriveden lämpötilojen tutkimiseen! Tapion nykyisestä sijainnista noin 500 NM itään tulee pohjoisesta heikko merivirta joka tuo lämpimämpää merivettä Tapion purjehtimalle leveyspiirille. Sormet ristiin että Tapion ollessa kyseisellä alueella myös tuuli & merenkäynti rauhoittuvat ja hän pystyy puhdistamaan veneen pohjan.

Lue lisää

Ei tullut sitten mieleen laittaa linkkiä tai edes kertoa tarkemmin mikä on veden lämpötila nyt ja siellä 500 mpk päässä? Merkittävää eroa ei kyllä näe tästä NOAAn pari päivää vanhasta kartastakaan ellei purjehdi merkittävästi lyhyintä reittiä pohjoisemmaksi. https://www.star.nesdis.noaa.gov/sod/coastwatch/products/geopolar/L4/browse/sst_geo-polar-blended_5km_2018330.png

Vai eikö se ole tarkka? Vai puhutaanko tässä nyt muutaman asteen eroista? Onko Tapiolla pelustuspukua tms. kylmältä suojaavaa?

Barnakkelit_veks kirjoitti:

Hanki parempi sovellus meriveden lämpötilojen tutkimiseen! Tapion nykyisestä sijainnista noin 500 NM itään tulee pohjoisesta heikko merivirta joka tuo lämpimämpää merivettä Tapion purjehtimalle leveyspiirille. Sormet ristiin että Tapion ollessa kyseisellä alueella myös tuuli & merenkäynti rauhoittuvat ja hän pystyy puhdistamaan veneen pohjan.

Lue lisää

Lämmin merivirta ei ole erityisen lämmintä vettä, vaan tyypillisesti 1-2 astetta lämpimämpää kuin samalla merialueella muuten oleva vesi. Itäänpäin 500 mailia ei tuo vastaan ratkaisevasti lämpimämpää vettä, mutta 500 mailia pohjoiseen menemällä alkaisi kyllä pikkuhiljaa löytymään lähes uintikelpoista vettä.

Siihen suuntaan näyttää Lehtinen nyt ajautuvankin. Se on viikon siivu tätä vauhtia.

Kaikista osanottajista on GGR-sivuilla yhteispotretti pelastautumispuku päällä. Ja kuivapukuahan Tapio muutenkin käyttää, eli kropan saa pysymään kohtuullisen lämpimänä. Kädet tulevat kyllä palelemaan. Mutta jos vesi on niin kylmää, että kuivapuvussa pitää uida, taitaa parempikuntoiseltakin voimat loppua.

Huomenna on odotettavissa shifti koilliseen ja sen myötä Tapio heittää vendan paaralle. Sitten taas keula osoittaa lähemmäs oikeaa suuntaa, COG ei parane läheskään yhtä paljon.

GGR_aloittaja kirjoitti:

Kaikista osanottajista on GGR-sivuilla yhteispotretti pelastautumispuku päällä. Ja kuivapukuahan Tapio muutenkin käyttää, eli kropan saa pysymään kohtuullisen lämpimänä. Kädet tulevat kyllä palelemaan. Mutta jos vesi on niin kylmää, että kuivapuvussa pitää uida, taitaa parempikuntoiseltakin voimat loppua.

Huomenna on odotettavissa shifti koilliseen ja sen myötä Tapio heittää vendan paaralle. Sitten taas keula osoittaa lähemmäs oikeaa suuntaa, COG ei parane läheskään yhtä paljon.

Lue lisää

Pelkkä pelastautumispuku ei auta. Sillä ei pääse pinnan alle. Mikähän on muu varustetilanne.

seppomartti kirjoitti:

Pelkkä pelastautumispuku ei auta. Sillä ei pääse pinnan alle. Mikähän on muu varustetilanne.

Uku kertoi pesseensä pohjansa pelastautumispuvussa. Laittoin köyden (köysiä?) kölin ali, jolla veti itsensä pohjan alle.

Eihän tyhjäksi päästetty kuivapuku paljoa kelluta.

GGR_aloittaja kirjoitti:

Kaikista osanottajista on GGR-sivuilla yhteispotretti pelastautumispuku päällä. Ja kuivapukuahan Tapio muutenkin käyttää, eli kropan saa pysymään kohtuullisen lämpimänä. Kädet tulevat kyllä palelemaan. Mutta jos vesi on niin kylmää, että kuivapuvussa pitää uida, taitaa parempikuntoiseltakin voimat loppua.

Huomenna on odotettavissa shifti koilliseen ja sen myötä Tapio heittää vendan paaralle. Sitten taas keula osoittaa lähemmäs oikeaa suuntaa, COG ei parane läheskään yhtä paljon.

Lue lisää

Tietenkään pohjan pesu ei tule olemaan mukavaa hommaa ja vaatii monta uintikertaa. Uku kertoi pesseensä puolet pohjasta kahdella uintikerralla. Tapio on kasvattanut pohjaansa kohta kuukauden pidempään, joten voi vaatia vielä enemmän työtä. NOAAn kartan perusteella Uku teki homman aivan yhtä kylmässä vedessä kuin missä Tapio on ollut suunnilleen siitä asti kuin ensimmäisen kerran havaitsi ongelman.

Pesunsa ansiosta Uku on pysynyt taas Susien vauhdissa ja ero Tapioon on jo 2300 mpk. Uku näyttää olevan 5 vuotta nuorempi ja selvästikin vähemmän arka uimareissulle.

seppomartti kirjoitti:

HeSarissa raportoidaan, että ilman "barnakkeleita" Tapio olisi taistellut palkintosijoista. Etisyys kärkeen on kasvanut tosin alusta lähtien. Pohjakasvusto ei voi olla yllätys tai uutinen, niitä on siellä aina ollut. Taitaa puuttua välineet puhdistukseen, kokemus pudistuksen hankaluudesta sekä hyödyn lyhytaikaisuudesta. Yksi puhdistus ei riitä.
Vaikea uskoa, että selviiäisi maaliin joutumatta Chichester-luokkaan. Uskoa ja lähes toivotonta yritystä tuntuu edelleen Tapiolla riittävän. Sisukas muttei ehkä aivan järkevä realisti.

Lue lisää

Samaa asia harmittelin, kun luin HS:n jutun. Muka taistelisi kärkisijoista, jos ja jos. Aivan kuten paljon kokeneet Don ja Robin videojutustelussaan ovat todenneet kaikkein tärkein asia GGR:ssä menestymisen kannalta on kipparin kokemus. Kipparin on päätettävä veneestään ja varusteistaan, myös pohjamaaleista ja pohjan puhdistuksesta, tunnettava valittava varusteensa ja osata korjata ne. Nytkin joukon kokenein johtaa kisaa. VDH on nyt kuudennen kerran purjehtimassa yksin pallon ympäri Kap Hornin kautta. Kaikkiaan hänellä taitaa olla kymmenkunta Kap Hornin kiertoa. Donin mielestä VDH olisi yhtä hyvä millä muulla GGR-veneellä tahansa - kun ensin on testannut sitä ja varusteita riittävästi ennen kisaa.
Tapion tuntien arvelen, että lehtitoimittajat ym maallikot muokkaavat uutisiaan mielensä mukaan. Outoa muuten, että kiihkeästi sukupuolten tasa-arvoa vahtivaa mediaa ei tunnu lainkaan kiinnostavan kisan ainoa naiskippari. 29-vuotias Susie on kisassa neljäntenä, vain 300 mailin päässä Ukusta. Spinnukin on ollut ylhäällä usein. ...

taas.ne.suksivoiteet kirjoitti:

Samaa asia harmittelin, kun luin HS:n jutun. Muka taistelisi kärkisijoista, jos ja jos. Aivan kuten paljon kokeneet Don ja Robin videojutustelussaan ovat todenneet kaikkein tärkein asia GGR:ssä menestymisen kannalta on kipparin kokemus. Kipparin on päätettävä veneestään ja varusteistaan, myös pohjamaaleista ja pohjan puhdistuksesta, tunnettava valittava varusteensa ja osata korjata ne. Nytkin joukon kokenein johtaa kisaa. VDH on nyt kuudennen kerran purjehtimassa yksin pallon ympäri Kap Hornin kautta. Kaikkiaan hänellä taitaa olla kymmenkunta Kap Hornin kiertoa. Donin mielestä VDH olisi yhtä hyvä millä muulla GGR-veneellä tahansa - kun ensin on testannut sitä ja varusteita riittävästi ennen kisaa.
Tapion tuntien arvelen, että lehtitoimittajat ym maallikot muokkaavat uutisiaan mielensä mukaan. Outoa muuten, että kiihkeästi sukupuolten tasa-arvoa vahtivaa mediaa ei tunnu lainkaan kiinnostavan kisan ainoa naiskippari. 29-vuotias Susie on kisassa neljäntenä, vain 300 mailin päässä Ukusta. Spinnukin on ollut ylhäällä usein. ...

Lue lisää

No ei kai tuossa Susien huomiottajättämisessä mitään ihmeellistä ole. Koko kisasta ei kerrottaisi sanaakaan Suomen mediassa, jos Tapio ei olisi mukana.

Joakim1 kirjoitti:

Uku kertoi pesseensä pohjansa pelastautumispuvussa. Laittoin köyden (köysiä?) kölin ali, jolla veti itsensä pohjan alle.

Eihän tyhjäksi päästetty kuivapuku paljoa kelluta.

Lue lisää

Ei se tyhjäksi päästetty pelastuspuku paljon kyllä lämitäkkään. Kuivana pitää, mutta eristyskerros puuttuu. Jos on erityskerros (=ilma), niin sitten se kelluttaa. Tämä on tälläisiä fysiikan perusjuttuja.

En ainakaan minä pelastuspuvussa ole helposti päässyt veden alle, ellei se ole täynnä vettä. Narujuttu toiminee.

fyysikko kirjoitti:

Ei se tyhjäksi päästetty pelastuspuku paljon kyllä lämitäkkään. Kuivana pitää, mutta eristyskerros puuttuu. Jos on erityskerros (=ilma), niin sitten se kelluttaa. Tämä on tälläisiä fysiikan perusjuttuja.

En ainakaan minä pelastuspuvussa ole helposti päässyt veden alle, ellei se ole täynnä vettä. Narujuttu toiminee.

Lue lisää

Jos päällä on joku ohut kerrasto ja päästää ilmat pois puvusta, ei se hirveästi kelluta ellei puku ole tehty paksusta neopreenista, joka kelluttaa jo itsessään. Ei tuolla tietysti tuntikausia lämpimänä pysy, mutta ei ole tarkoitustkaan. Muutama milli on jo merkittävä ero lämpöhukkaan. Ehkä 1-2 tuntia jaksaa pohjaa pestä ja sitten on pidettävä reilumpi tauko.

Tarkkaa veden lämpötilaa ei ole kerrottu, mutta NOAAn kartan mukaan se on n. 10 astetta. 10 asteessa pystyy tekemään töitä jo melko pitkään uimahuosuissakin, tietysti se on epämiellyttävää.

taas.ne.suksivoiteet kirjoitti:

Samaa asia harmittelin, kun luin HS:n jutun. Muka taistelisi kärkisijoista, jos ja jos. Aivan kuten paljon kokeneet Don ja Robin videojutustelussaan ovat todenneet kaikkein tärkein asia GGR:ssä menestymisen kannalta on kipparin kokemus. Kipparin on päätettävä veneestään ja varusteistaan, myös pohjamaaleista ja pohjan puhdistuksesta, tunnettava valittava varusteensa ja osata korjata ne. Nytkin joukon kokenein johtaa kisaa. VDH on nyt kuudennen kerran purjehtimassa yksin pallon ympäri Kap Hornin kautta. Kaikkiaan hänellä taitaa olla kymmenkunta Kap Hornin kiertoa. Donin mielestä VDH olisi yhtä hyvä millä muulla GGR-veneellä tahansa - kun ensin on testannut sitä ja varusteita riittävästi ennen kisaa.
Tapion tuntien arvelen, että lehtitoimittajat ym maallikot muokkaavat uutisiaan mielensä mukaan. Outoa muuten, että kiihkeästi sukupuolten tasa-arvoa vahtivaa mediaa ei tunnu lainkaan kiinnostavan kisan ainoa naiskippari. 29-vuotias Susie on kisassa neljäntenä, vain 300 mailin päässä Ukusta. Spinnukin on ollut ylhäällä usein. ...

Lue lisää

"kotivesien.seilori

30.10.2018 8:12
Luulisin kuitenkin, että VDH on maston lyhentämisellä 7jalkaa tavoitellut riskin pienentämistä rikivaurioiden suhteen, kun merkittävällä osalla matkasta maston lyhentämisestä ei ole haittaa nopeuden suhteen.

VDH tietää, että näytösluontoinen purjehdus ylisuurella purjepinta-alalla median ollessa paikalla ei ratkaise lopputulosta. Lopputuloksen ratkaisee purjehdustaito, veneen ratkaisut, kyky huolehtia itsestä sekä kyky huolehtia veneestä ja sen tekniikasta."

Hauska lukea, että nuo kokeneet seilorit Don ja Robin ovat maininneet samanlaisia asioita, kuin sitaatin viimeisessä lauseessa sanoin tällaisen kisan lopputuloksen ratkaisevista tekijöistä.

Voisi spekuloida, kuinka VDH:n olisi käynyt alkuperäisen pitkän maston kanssa. olisiko se ritsahtanut siinä, missä tämä lyhennetty vaurioitui?

Joakim1 kirjoitti:

Jos päällä on joku ohut kerrasto ja päästää ilmat pois puvusta, ei se hirveästi kelluta ellei puku ole tehty paksusta neopreenista, joka kelluttaa jo itsessään. Ei tuolla tietysti tuntikausia lämpimänä pysy, mutta ei ole tarkoitustkaan. Muutama milli on jo merkittävä ero lämpöhukkaan. Ehkä 1-2 tuntia jaksaa pohjaa pestä ja sitten on pidettävä reilumpi tauko.

Tarkkaa veden lämpötilaa ei ole kerrottu, mutta NOAAn kartan mukaan se on n. 10 astetta. 10 asteessa pystyy tekemään töitä jo melko pitkään uimahuosuissakin, tietysti se on epämiellyttävää.

Lue lisää

Älä taas vänkää asiasta joista et mitään tiedä vaan luulet tietäväsi. Montako kertaa olet edes käynytvedessä pelastautumispuku päällä? Saati koittanut päästä veden alle kuivana.

Sen ohuen" kerraston" eritävyys perustuu PELKÄSTÄÄN kerrraston sisällä olevaan ilmakerrokseen. Kerraston kuidut eivät eristä mitään, ne vaan johtavat lämpöä. Ilmakerros taas kelluttaa (veden noste). Eli, kun poistat ilman = poistat eristävän kerroken = kylmä. Käytännössä et kuitenkaan edes saa poistettua kaikkea ilmaa puvun sisältä. Näin et voi "sukellella" veneen alle helposti, koska asukokonaisuus kelluttaa sinua. En ainakaan minä ole saanut ilmaa pois (Ursukin goretex pelastautumispuku), jotta olisin päässyt veden alle. Pelkät uimahousut alle niin siltikin on hiukan hankalaa saada ilmat pois, koska aina johonkin poimuun jää ilmaa. Eli aluskerraston kanssa puku kelluttaa, ellei puvun sisään päästä vettä.

Ja helvetin kylmä tuolla meressä on "lillua" kun puku on niinsanotusti vakuumi eli niin tyhjä kun mahdollista. Kuivana pysyy, mutta on kylmä. Siksi tarvitaan aluskerrasto tai hyväksytyissä puvuissa puvussa oleva erityskerros (=neopreeni-puku).

Pelastautumispuvussa ei tyypillisesti myöskään ole kunnon kaulamansettia. Jos sillä menet veden alle, niin kaulan kautta pääsee ihan mukavasti vettä puvun sisään. Varmaan jos kylmälle etelänmerelle lähtisin, niin toki muuttaisin mansetin sellaiseksi ettei se vuoda, esim. latexi mansetti. Varmaan GGR osallistujillakin on kunnon mansetti?

fyysikko kirjoitti:

Älä taas vänkää asiasta joista et mitään tiedä vaan luulet tietäväsi. Montako kertaa olet edes käynytvedessä pelastautumispuku päällä? Saati koittanut päästä veden alle kuivana.

Sen ohuen" kerraston" eritävyys perustuu PELKÄSTÄÄN kerrraston sisällä olevaan ilmakerrokseen. Kerraston kuidut eivät eristä mitään, ne vaan johtavat lämpöä. Ilmakerros taas kelluttaa (veden noste). Eli, kun poistat ilman = poistat eristävän kerroken = kylmä. Käytännössä et kuitenkaan edes saa poistettua kaikkea ilmaa puvun sisältä. Näin et voi "sukellella" veneen alle helposti, koska asukokonaisuus kelluttaa sinua. En ainakaan minä ole saanut ilmaa pois (Ursukin goretex pelastautumispuku), jotta olisin päässyt veden alle. Pelkät uimahousut alle niin siltikin on hiukan hankalaa saada ilmat pois, koska aina johonkin poimuun jää ilmaa. Eli aluskerraston kanssa puku kelluttaa, ellei puvun sisään päästä vettä.

Ja helvetin kylmä tuolla meressä on "lillua" kun puku on niinsanotusti vakuumi eli niin tyhjä kun mahdollista. Kuivana pysyy, mutta on kylmä. Siksi tarvitaan aluskerrasto tai hyväksytyissä puvuissa puvussa oleva erityskerros (=neopreeni-puku).

Pelastautumispuvussa ei tyypillisesti myöskään ole kunnon kaulamansettia. Jos sillä menet veden alle, niin kaulan kautta pääsee ihan mukavasti vettä puvun sisään. Varmaan jos kylmälle etelänmerelle lähtisin, niin toki muuttaisin mansetin sellaiseksi ettei se vuoda, esim. latexi mansetti. Varmaan GGR osallistujillakin on kunnon mansetti?

Lue lisää

Monet uimajutut GGR-palstalla eivät perustu pohjanpesukokemukseen suolaisissa vesissä. Noste on aivan eri luokkaa kuin kotivesillä. Kuivapuvulla yksistään, sen merkistä riippumatta, ei voi pestä muuta kuin vesilinjan. Raskaissa scubasvarusteissa tarvitsin neoprenipuvun kanssa 11-13 kg lyijyä. Kuivapuvun kanssa varautuisin luokkaa 10 kg lyijyä räpylät maski sikli jos aikoo jotain saada aikaiseksi. Norjassa ja Islannissa sukeltaneena voin kertoa, että ilmapullon tyhjentyessä alle tunnissa huulet oli kaikilla oli siniset ja olo kylmä. Jotkut kaatoivat kuumaa vettä märkäpuvun sisään ennen päälle pukemista helpottamaan inhotusta veteen mennessä.
Ilman asianmukaisia asusteita hypetermia tuossa ympäristössä alkaa uhata vartin kuluttua ja puolen tunnin kuluttua on toimintakyvytön. Ajat ovat hiasta ravistettuja, jos joku epäilee niin löytyy taulukoita. Ja tietoja etelämerellä veteen pudonneista purjehtijoista, jotka on poimittu menehtyneinä esim puolen tunnin kuluttua.
Syrjähdys: Hypotermiataulukkojen varhaisin alkuperä saattaa karmea. Saksalaiset kastelivat ja palelluttivat leireillä juutalaisia pakkasessa kuoliaaksi. Lisäksi kokeilivat tiiviiseen ryhmään pakkautumisen suojaavaa vaikutusta. Laadittu tauliúkko oli Luftwaffen ja Kriegsmarinen käytössä kun veden varaan joutuneita pelastettiin esim. Jäämerellä. Hypotermian uhreja ei etsitty.

fyysikko kirjoitti:

Älä taas vänkää asiasta joista et mitään tiedä vaan luulet tietäväsi. Montako kertaa olet edes käynytvedessä pelastautumispuku päällä? Saati koittanut päästä veden alle kuivana.

Sen ohuen" kerraston" eritävyys perustuu PELKÄSTÄÄN kerrraston sisällä olevaan ilmakerrokseen. Kerraston kuidut eivät eristä mitään, ne vaan johtavat lämpöä. Ilmakerros taas kelluttaa (veden noste). Eli, kun poistat ilman = poistat eristävän kerroken = kylmä. Käytännössä et kuitenkaan edes saa poistettua kaikkea ilmaa puvun sisältä. Näin et voi "sukellella" veneen alle helposti, koska asukokonaisuus kelluttaa sinua. En ainakaan minä ole saanut ilmaa pois (Ursukin goretex pelastautumispuku), jotta olisin päässyt veden alle. Pelkät uimahousut alle niin siltikin on hiukan hankalaa saada ilmat pois, koska aina johonkin poimuun jää ilmaa. Eli aluskerraston kanssa puku kelluttaa, ellei puvun sisään päästä vettä.

Ja helvetin kylmä tuolla meressä on "lillua" kun puku on niinsanotusti vakuumi eli niin tyhjä kun mahdollista. Kuivana pysyy, mutta on kylmä. Siksi tarvitaan aluskerrasto tai hyväksytyissä puvuissa puvussa oleva erityskerros (=neopreeni-puku).

Pelastautumispuvussa ei tyypillisesti myöskään ole kunnon kaulamansettia. Jos sillä menet veden alle, niin kaulan kautta pääsee ihan mukavasti vettä puvun sisään. Varmaan jos kylmälle etelänmerelle lähtisin, niin toki muuttaisin mansetin sellaiseksi ettei se vuoda, esim. latexi mansetti. Varmaan GGR osallistujillakin on kunnon mansetti?

Lue lisää

Ihmisen ihon pinta-ala on 1,5-2 m2. 1 mm ilmaa kelluttaa siis 1,5-2 kg. 1-2 mm on jo merkittävä eriste. Pohjan pesu on raskasta työtä. Jos ihminen tekee ahkerasti työtä, vaikkapa 100 W mekaanisella teholla, on lämmöntuotto n. 500 W. 2 mm ilmaa riittää jo eristämään niin, että lämpöhukka ja tuotto ovat tasapainossa. Siis 3-4 kg kellutus. Jos tuo aiheuttaa ongelmia, voi improvisoida 3 kg painovyön itselleen veneessä olevista tarvikkeista.

Pelastumispuvussa olen ollut vain uima-altaassa. Se oli paksua neopreeniä ja kellutti melko paljon tyhjennettynäkin. Kuiva- ja märkäpuvuissa olen harrastanut purjelautailua ja sukellusta, mutta en pohjan pesua, jonka olen aina tehnyt uimahousuissa.

Joakim1 kirjoitti:

Ihmisen ihon pinta-ala on 1,5-2 m2. 1 mm ilmaa kelluttaa siis 1,5-2 kg. 1-2 mm on jo merkittävä eriste. Pohjan pesu on raskasta työtä. Jos ihminen tekee ahkerasti työtä, vaikkapa 100 W mekaanisella teholla, on lämmöntuotto n. 500 W. 2 mm ilmaa riittää jo eristämään niin, että lämpöhukka ja tuotto ovat tasapainossa. Siis 3-4 kg kellutus. Jos tuo aiheuttaa ongelmia, voi improvisoida 3 kg painovyön itselleen veneessä olevista tarvikkeista.

Pelastumispuvussa olen ollut vain uima-altaassa. Se oli paksua neopreeniä ja kellutti melko paljon tyhjennettynäkin. Kuiva- ja märkäpuvuissa olen harrastanut purjelautailua ja sukellusta, mutta en pohjan pesua, jonka olen aina tehnyt uimahousuissa.

Lue lisää

Ihan ilman laskentaa voisi ennustaa, että homma on käytännössä erittäin vaativa ja vaikea, ja lopputulos tuskin sitä, mitä tavoitellaan. Perustan väitteeni vaatimattomaan omaan kokemukseeni äärimmäisen helpoissa olosuhteissa varsin puhtaalla pohjalla, jossa ei ollut edes näkkejä.

seppomartti kirjoitti:

Monet uimajutut GGR-palstalla eivät perustu pohjanpesukokemukseen suolaisissa vesissä. Noste on aivan eri luokkaa kuin kotivesillä. Kuivapuvulla yksistään, sen merkistä riippumatta, ei voi pestä muuta kuin vesilinjan. Raskaissa scubasvarusteissa tarvitsin neoprenipuvun kanssa 11-13 kg lyijyä. Kuivapuvun kanssa varautuisin luokkaa 10 kg lyijyä räpylät maski sikli jos aikoo jotain saada aikaiseksi. Norjassa ja Islannissa sukeltaneena voin kertoa, että ilmapullon tyhjentyessä alle tunnissa huulet oli kaikilla oli siniset ja olo kylmä. Jotkut kaatoivat kuumaa vettä märkäpuvun sisään ennen päälle pukemista helpottamaan inhotusta veteen mennessä.
Ilman asianmukaisia asusteita hypetermia tuossa ympäristössä alkaa uhata vartin kuluttua ja puolen tunnin kuluttua on toimintakyvytön. Ajat ovat hiasta ravistettuja, jos joku epäilee niin löytyy taulukoita. Ja tietoja etelämerellä veteen pudonneista purjehtijoista, jotka on poimittu menehtyneinä esim puolen tunnin kuluttua.
Syrjähdys: Hypotermiataulukkojen varhaisin alkuperä saattaa karmea. Saksalaiset kastelivat ja palelluttivat leireillä juutalaisia pakkasessa kuoliaaksi. Lisäksi kokeilivat tiiviiseen ryhmään pakkautumisen suojaavaa vaikutusta. Laadittu tauliúkko oli Luftwaffen ja Kriegsmarinen käytössä kun veden varaan joutuneita pelastettiin esim. Jäämerellä. Hypotermian uhreja ei etsitty.

Lue lisää

Tässä yksi julkaisu, jossa lasketaan kehon lämpötilaa eri läskipaksuuksilla ja eri paksuisilla eristävillä puvuilla: https://www.worldscientific.com/doi/pdf/10.4015/S1016237205000251

Referenssinä käytetään 14,4 asteen veteen Tyynellä valtamerellä joutunutta, joka pelastettaessa 9 tunnin jälkeen oli elossa ja ruumiinlämpötila 30 astetta, vaikka päällä ei ollut märkä- eikä kuivapukua.

Kirja "Guide to Offsshore Personal Safety" antaa seuraavia arvoja. 10 asteen vedessä (kutakuinkin Tapion tilanne) "usefull consciusness" (ruumiinlämpö 35 astetta) on tunti alasti, 2 tuntia "tavallisissa vaatteissa" ja 3,5 tuntia 5 mm neopreenissä. Kuivapuku ja kuivat "underclothing" menee jo yli skaalan eli 6 tunnin. Selviytimisajat hengissä ovat n. 3-kertaiset.

Noissa yleensä huomioidaan myös kova tuuli ja aallokko eli pohjanpesukelissä ajat ovat suurempia.

Yksinpurjehtijan pitää tietysti varmistaa pääsy takaisin veneeseensä, mutta kyllä tuolla sen 1-2 tuntia voi työtä tehdä kuiva- tai märkäpuvussa. Uimahousuissa ehkä puolet tuosta.

Valtameriveden tiheys lisää 70 kg ihmisen nostetta vajaat 2 kg. Miehen maksimaalinen keuhkoilman muutos on keskimäärin 4,6 l eli muuttaa nostetta yli 2-kertaisesti veden tiheyseroon nähden. Viimeksi vuosi sitten sukeltelin tyynessä valtameressä uimahousuissa. En huomannut mitään ongelmaa päästä pinnan alle.

Enevpk1 kirjoitti:

Ihan ilman laskentaa voisi ennustaa, että homma on käytännössä erittäin vaativa ja vaikea, ja lopputulos tuskin sitä, mitä tavoitellaan. Perustan väitteeni vaatimattomaan omaan kokemukseeni äärimmäisen helpoissa olosuhteissa varsin puhtaalla pohjalla, jossa ei ollut edes näkkejä.

Lue lisää

Uku on sen kuitenkin tehnyt ja etenee hyvää vauhtia, joten pohja ei voi olla kamalassa kunnossa. Ei siis alkuunkaan mahdoton homma. Myös muutama muu GGR-purjehtija on pohjaa pessyt, mutta heille tilanne ei ollut yhtä paha kuin Ukulla ja Tapiolla.

Turha siis höpötellä, että olisi mahdoton homma tai ettei lopputulos olisi valtavasti parempi kuin nykytilanne.

Joakim1 kirjoitti:

Ihmisen ihon pinta-ala on 1,5-2 m2. 1 mm ilmaa kelluttaa siis 1,5-2 kg. 1-2 mm on jo merkittävä eriste. Pohjan pesu on raskasta työtä. Jos ihminen tekee ahkerasti työtä, vaikkapa 100 W mekaanisella teholla, on lämmöntuotto n. 500 W. 2 mm ilmaa riittää jo eristämään niin, että lämpöhukka ja tuotto ovat tasapainossa. Siis 3-4 kg kellutus. Jos tuo aiheuttaa ongelmia, voi improvisoida 3 kg painovyön itselleen veneessä olevista tarvikkeista.

Pelastumispuvussa olen ollut vain uima-altaassa. Se oli paksua neopreeniä ja kellutti melko paljon tyhjennettynäkin. Kuiva- ja märkäpuvuissa olen harrastanut purjelautailua ja sukellusta, mutta en pohjan pesua, jonka olen aina tehnyt uimahousuissa.

Lue lisää

Vieläkö teoreetikko Joakim1 selvittää, miten saat 2mm eristävän kerroksen tasaisesti ihon ja kuivapuvun väliin?

" 2 mm ilmaa riittää jo eristämään niin, että lämpöhukka ja tuotto ovat tasapainossa"

Sitten teoreetikko Joakim1 voisi laskea tämän ilmamäärän tilavuuden ja sen aiheuttaman nosteen.

Sitten teoreetikko Joakim1 voisi laskea hien tuoman kosteuden muutoksen erityskerrokseen (eristysominaisuudet).

Minä en vätiä ettei puhdistus olisi mahdoton homma. Mutta ilman oikeita välineitä ja olosuhteita se on hyvin haasteellinen ja sisältää paljon riskejä. Uimahousissa tehtynä hypotermia jossain muodossa on erittäin potentiaalinen riski. Se vaikuttaa jopa veneeseen takaisin pääsyyn. Pahimmillaan ei jaksa enään nousta edes tikkaita pitkin takaisin.

10-15 minuuttia hypotermia-altaassa Lohjan meriturvassa on sävähdyttävä kokemus. Sen jälkeen jää teorisoinnit ja siirtyy käytännön tietoon.

taas.ne.suksivoiteet kirjoitti:

Samaa asia harmittelin, kun luin HS:n jutun. Muka taistelisi kärkisijoista, jos ja jos. Aivan kuten paljon kokeneet Don ja Robin videojutustelussaan ovat todenneet kaikkein tärkein asia GGR:ssä menestymisen kannalta on kipparin kokemus. Kipparin on päätettävä veneestään ja varusteistaan, myös pohjamaaleista ja pohjan puhdistuksesta, tunnettava valittava varusteensa ja osata korjata ne. Nytkin joukon kokenein johtaa kisaa. VDH on nyt kuudennen kerran purjehtimassa yksin pallon ympäri Kap Hornin kautta. Kaikkiaan hänellä taitaa olla kymmenkunta Kap Hornin kiertoa. Donin mielestä VDH olisi yhtä hyvä millä muulla GGR-veneellä tahansa - kun ensin on testannut sitä ja varusteita riittävästi ennen kisaa.
Tapion tuntien arvelen, että lehtitoimittajat ym maallikot muokkaavat uutisiaan mielensä mukaan. Outoa muuten, että kiihkeästi sukupuolten tasa-arvoa vahtivaa mediaa ei tunnu lainkaan kiinnostavan kisan ainoa naiskippari. 29-vuotias Susie on kisassa neljäntenä, vain 300 mailin päässä Ukusta. Spinnukin on ollut ylhäällä usein. ...

Lue lisää

Se oli kyllä Robin, joka sanoi, että VDH olisi pärjännyt millä tahansa veneellä

Joakim1 kirjoitti:

Tässä yksi julkaisu, jossa lasketaan kehon lämpötilaa eri läskipaksuuksilla ja eri paksuisilla eristävillä puvuilla: https://www.worldscientific.com/doi/pdf/10.4015/S1016237205000251

Referenssinä käytetään 14,4 asteen veteen Tyynellä valtamerellä joutunutta, joka pelastettaessa 9 tunnin jälkeen oli elossa ja ruumiinlämpötila 30 astetta, vaikka päällä ei ollut märkä- eikä kuivapukua.

Kirja "Guide to Offsshore Personal Safety" antaa seuraavia arvoja. 10 asteen vedessä (kutakuinkin Tapion tilanne) "usefull consciusness" (ruumiinlämpö 35 astetta) on tunti alasti, 2 tuntia "tavallisissa vaatteissa" ja 3,5 tuntia 5 mm neopreenissä. Kuivapuku ja kuivat "underclothing" menee jo yli skaalan eli 6 tunnin. Selviytimisajat hengissä ovat n. 3-kertaiset.

Noissa yleensä huomioidaan myös kova tuuli ja aallokko eli pohjanpesukelissä ajat ovat suurempia.

Yksinpurjehtijan pitää tietysti varmistaa pääsy takaisin veneeseensä, mutta kyllä tuolla sen 1-2 tuntia voi työtä tehdä kuiva- tai märkäpuvussa. Uimahousuissa ehkä puolet tuosta.

Valtameriveden tiheys lisää 70 kg ihmisen nostetta vajaat 2 kg. Miehen maksimaalinen keuhkoilman muutos on keskimäärin 4,6 l eli muuttaa nostetta yli 2-kertaisesti veden tiheyseroon nähden. Viimeksi vuosi sitten sukeltelin tyynessä valtameressä uimahousuissa. En huomannut mitään ongelmaa päästä pinnan alle.

Lue lisää

Itse kyllä huomaan uidessa ison eron Itämeren ja Atlannin nosteessa, jälkimmäisessä ihminen liikkumattomana kelluu itsestään. Välimerellä vielä paremmin vaikkei rasvaprosentti olisi suuri.
Hyvä kun löysit tiedon 10 asteen vedessä " usefull conciusness" alasti 1 tunti. Se tarkoittanee, että ihminen hypotermian takia ei vielä ole hukkunut mutta luultavasti hukkumisen partaalla?. Ihmisillä tuskin voidaan arvioida, että 50% on jo hukkunut, mikä olisi hyvä määritelmä. Jos kehon lämpötila on laskenut runsaat 2 astetta niin tilanne on vakava eikä yksinpurjehtija voi tuommoisia riskejä ottaa. Tajuissaan pysymisen termillä tuskin on tarkoitettu, että ihminen olisi toimintakykyinen esim. pohjan pesuun enää tunnin kuluttua. Hehtaariarvioni toiminta-aijasta vedessä oli pikkuisen
liioiteltu. Puoli tuntia 10 asteen vedessä voi olla mahdollista muttei riskitöntä. Hypotermiassa ihminen altistuu sydämen rytmihäiriöille, joita liikuttelu laukaisee. Se on kuolinsyy hypotermisillä veneilijöillä, jotka saadaan vedestä elävänä. Mutta kuolevat sen jälkeen esim. helikopterissa.. Vedessä hypoterminen kuolee hukkumalla kun "usefull conciusness" pettää. Se aallokossa toteutuu varmaankin aikaisemminkuin yo aikamäärät ja ennustetta yritetään parantaa pelastusliiviin liitetyllä sprayhoodilla. Niitä voi ostaa irrallisenakin (Baltic) ja pakata liiviin. ARCssa pakollinen varuste.
Laskelma uidessa tuotetun ja hukatun lämmön tasapainotilasta ja 3kg painovyön riittävyydestä ei vastaa omaa kokemustani sukeltelusta viileissä vesissä.

Joakim1 kirjoitti:

Uku on sen kuitenkin tehnyt ja etenee hyvää vauhtia, joten pohja ei voi olla kamalassa kunnossa. Ei siis alkuunkaan mahdoton homma. Myös muutama muu GGR-purjehtija on pohjaa pessyt, mutta heille tilanne ei ollut yhtä paha kuin Ukulla ja Tapiolla.

Turha siis höpötellä, että olisi mahdoton homma tai ettei lopputulos olisi valtavasti parempi kuin nykytilanne.

Lue lisää

Eihän se mahdotonta ole. Muttei myöskään ihan helppoakaan. Tuo(kin) on toimenpide, mitä olisi pitänyt treenata, valmistautua varustein ja suunnitella taktiikka. Noin "kylmiltä" tuolla avomerellä, ymmärrän, että kynnys tuohon hommaan on iso. Toisaalta tekemättä ei tuosta etenemisestä näytä mitään tulevan.

seppomartti kirjoitti:

Monet uimajutut GGR-palstalla eivät perustu pohjanpesukokemukseen suolaisissa vesissä. Noste on aivan eri luokkaa kuin kotivesillä. Kuivapuvulla yksistään, sen merkistä riippumatta, ei voi pestä muuta kuin vesilinjan. Raskaissa scubasvarusteissa tarvitsin neoprenipuvun kanssa 11-13 kg lyijyä. Kuivapuvun kanssa varautuisin luokkaa 10 kg lyijyä räpylät maski sikli jos aikoo jotain saada aikaiseksi. Norjassa ja Islannissa sukeltaneena voin kertoa, että ilmapullon tyhjentyessä alle tunnissa huulet oli kaikilla oli siniset ja olo kylmä. Jotkut kaatoivat kuumaa vettä märkäpuvun sisään ennen päälle pukemista helpottamaan inhotusta veteen mennessä.
Ilman asianmukaisia asusteita hypetermia tuossa ympäristössä alkaa uhata vartin kuluttua ja puolen tunnin kuluttua on toimintakyvytön. Ajat ovat hiasta ravistettuja, jos joku epäilee niin löytyy taulukoita. Ja tietoja etelämerellä veteen pudonneista purjehtijoista, jotka on poimittu menehtyneinä esim puolen tunnin kuluttua.
Syrjähdys: Hypotermiataulukkojen varhaisin alkuperä saattaa karmea. Saksalaiset kastelivat ja palelluttivat leireillä juutalaisia pakkasessa kuoliaaksi. Lisäksi kokeilivat tiiviiseen ryhmään pakkautumisen suojaavaa vaikutusta. Laadittu tauliúkko oli Luftwaffen ja Kriegsmarinen käytössä kun veden varaan joutuneita pelastettiin esim. Jäämerellä. Hypotermian uhreja ei etsitty.

Lue lisää

Minäkin tarvitse etelän suolaisissa vesissä 3 mm märkkärin ja 12/200 alupullon (alussa se upottaa, lopussa vähän kelluttaa) kanssa lyijyä noin 7-8 kg, jotta pystyn sukeltamaan eli pääsen pinnan alle ja pysyn siellä myös dekossa. Pelkissä uikkareissa T-paidassa olen sukeltanut 50 min (eli pullo melko tyhjäksi), silloin en tarvinnut painoa kuin 1 kg balansoimaan sukellusasentoa. Periaatteessa ei tarvitsisi lainkaan, mutta silloin sukellusasento on vähän pysty kun käytän kumiräpylöitä. 5 mm uudehkolla märkkärillä lyijyä tarvitsen taas noin 10-11 kg.

Joakim tuossa tosin väitti, ettei 2mm ilmakerros vaikuta mitenkään kelluvuuteen. En tiedä mihin teoriaan väite perustuu, mutta ilmeisesti 2mm -> 3mm muutos on niin radikaali että 3mm kerroksella tarvitaan lyijyä useita kiloja että päsee pinnan alle.

3 mm märkkärillä tulee etelän lämpimissäkin vesissä (28-29 astetta) kylmä, jos suketaa useampana päivänä monta kertaa. Ei auta vaikka pinnalla on päivin-öin se 30-33 astetta, kyllä kehon lämpötila lähtee pikkuhiljaa laskemaan useamman päivän liveboard reissuilla (sukelluksia 4-5 kertaa / päivä), vaikka ruumillista työtä tekisikin (sukellus vuorovesivirrassa). Saati sitten että pitäisi Etelänmerellä mennä useaan kertaan pohjaa skrabaaamaan pelkissä uikkareissa. Silloin ei voi edes pinnalla lämmitellä, kun Tapion kamiina ei toimi.

fyysikko kirjoitti:

Vieläkö teoreetikko Joakim1 selvittää, miten saat 2mm eristävän kerroksen tasaisesti ihon ja kuivapuvun väliin?

" 2 mm ilmaa riittää jo eristämään niin, että lämpöhukka ja tuotto ovat tasapainossa"

Sitten teoreetikko Joakim1 voisi laskea tämän ilmamäärän tilavuuden ja sen aiheuttaman nosteen.

Sitten teoreetikko Joakim1 voisi laskea hien tuoman kosteuden muutoksen erityskerrokseen (eristysominaisuudet).

Minä en vätiä ettei puhdistus olisi mahdoton homma. Mutta ilman oikeita välineitä ja olosuhteita se on hyvin haasteellinen ja sisältää paljon riskejä. Uimahousissa tehtynä hypotermia jossain muodossa on erittäin potentiaalinen riski. Se vaikuttaa jopa veneeseen takaisin pääsyyn. Pahimmillaan ei jaksa enään nousta edes tikkaita pitkin takaisin.

10-15 minuuttia hypotermia-altaassa Lohjan meriturvassa on sävähdyttävä kokemus. Sen jälkeen jää teorisoinnit ja siirtyy käytännön tietoon.

Lue lisää

Kuten olen useaan otteeseen kertonut, olen pessyt pohjan 13 asteen merivedessä uimahousuissa muutamaan kertaan. Tuolloin olen ollut vedessä tunnin kerralla ja päässyt helposti omin avuin takaisin veneeseen. Raajoissa oli aivan hyvin voimaa eikä oikeastaan edes palellut kuin aluksi. Homman jälkeen oli kyllä kylmä, kun lähdimme heti purjehtimaan illalla kohti seuraavan päivän kisaa. En siis tuolloin mennyt lämpimään suihkuun tai saunaan, vaan lämmittelin veneessä lämppärin avulla ehkä tunnin ja sitten purjehdin normaalisti.

Olen minäkin käynyt Meriturvan altaassa ja uinut avannoissa monia kertoja. Monista muista poiketen kastelen myös pään, kun käyn avannossa.

10 astetta on vielä "lämmintä" eri juttu kuin avantouinti. Pienikin lisäeristys auttaa paljon,

Talviuintikisoissa muuten uidaan 1000 M matkakin, jos vesi on yli 5 asteista. Kilpauimarilla tietysti toi menee alle 15 minuutin, mutta eiköhän tuolla selvästi hitaampiakin ole.

Joakim1 kirjoitti:

Kuten olen useaan otteeseen kertonut, olen pessyt pohjan 13 asteen merivedessä uimahousuissa muutamaan kertaan. Tuolloin olen ollut vedessä tunnin kerralla ja päässyt helposti omin avuin takaisin veneeseen. Raajoissa oli aivan hyvin voimaa eikä oikeastaan edes palellut kuin aluksi. Homman jälkeen oli kyllä kylmä, kun lähdimme heti purjehtimaan illalla kohti seuraavan päivän kisaa. En siis tuolloin mennyt lämpimään suihkuun tai saunaan, vaan lämmittelin veneessä lämppärin avulla ehkä tunnin ja sitten purjehdin normaalisti.

Olen minäkin käynyt Meriturvan altaassa ja uinut avannoissa monia kertoja. Monista muista poiketen kastelen myös pään, kun käyn avannossa.

10 astetta on vielä "lämmintä" eri juttu kuin avantouinti. Pienikin lisäeristys auttaa paljon,

Talviuintikisoissa muuten uidaan 1000 M matkakin, jos vesi on yli 5 asteista. Kilpauimarilla tietysti toi menee alle 15 minuutin, mutta eiköhän tuolla selvästi hitaampiakin ole.

Lue lisää

> Kuten olen useaan otteeseen kertonut, olen pessyt pohjan 13 asteen merivedessä
> uimahousuissa muutamaan kertaan. Tuolloin olen ollut vedessä tunnin kerralla ja päässyt

Satu-setä kirjoittelee? Taitaa Grimin veljeksetkin jäädä toiseksi. En tuota tuntia yhtäsoittoa usko. Joku tuossa kertomuksessa ei ole oikein.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä yksi julkaisu, jossa lasketaan kehon lämpötilaa eri läskipaksuuksilla ja eri paksuisilla eristävillä puvuilla: https://www.worldscientific.com/doi/pdf/10.4015/S1016237205000251

Referenssinä käytetään 14,4 asteen veteen Tyynellä valtamerellä joutunutta, joka pelastettaessa 9 tunnin jälkeen oli elossa ja ruumiinlämpötila 30 astetta, vaikka päällä ei ollut märkä- eikä kuivapukua.

Kirja "Guide to Offsshore Personal Safety" antaa seuraavia arvoja. 10 asteen vedessä (kutakuinkin Tapion tilanne) "usefull consciusness" (ruumiinlämpö 35 astetta) on tunti alasti, 2 tuntia "tavallisissa vaatteissa" ja 3,5 tuntia 5 mm neopreenissä. Kuivapuku ja kuivat "underclothing" menee jo yli skaalan eli 6 tunnin. Selviytimisajat hengissä ovat n. 3-kertaiset.

Noissa yleensä huomioidaan myös kova tuuli ja aallokko eli pohjanpesukelissä ajat ovat suurempia.

Yksinpurjehtijan pitää tietysti varmistaa pääsy takaisin veneeseensä, mutta kyllä tuolla sen 1-2 tuntia voi työtä tehdä kuiva- tai märkäpuvussa. Uimahousuissa ehkä puolet tuosta.

Valtameriveden tiheys lisää 70 kg ihmisen nostetta vajaat 2 kg. Miehen maksimaalinen keuhkoilman muutos on keskimäärin 4,6 l eli muuttaa nostetta yli 2-kertaisesti veden tiheyseroon nähden. Viimeksi vuosi sitten sukeltelin tyynessä valtameressä uimahousuissa. En huomannut mitään ongelmaa päästä pinnan alle.

Lue lisää

"Useful consciousness" on jotain aivan muuta raskasta työtä vaativa tila. Kaikki liike kylmässä vedessä taas ainoastaan jouduttaa hypotermiaa. Useamman kerran olen ollut Tapion kanssa avannossa, se on hänelle tuttua. Ja tottumusta kylmässä vedessä toimiminen vaatii.

Niinhän se kylmässä vedessä menee, vain vähän aikaa alussa on kylmä, sitten menee se tuntemus ohi. Ja jos ei pidä varaansa, seuraa hypotermia ilman varoitusta.

Scubari kirjoitti:

Minäkin tarvitse etelän suolaisissa vesissä 3 mm märkkärin ja 12/200 alupullon (alussa se upottaa, lopussa vähän kelluttaa) kanssa lyijyä noin 7-8 kg, jotta pystyn sukeltamaan eli pääsen pinnan alle ja pysyn siellä myös dekossa. Pelkissä uikkareissa T-paidassa olen sukeltanut 50 min (eli pullo melko tyhjäksi), silloin en tarvinnut painoa kuin 1 kg balansoimaan sukellusasentoa. Periaatteessa ei tarvitsisi lainkaan, mutta silloin sukellusasento on vähän pysty kun käytän kumiräpylöitä. 5 mm uudehkolla märkkärillä lyijyä tarvitsen taas noin 10-11 kg.

Joakim tuossa tosin väitti, ettei 2mm ilmakerros vaikuta mitenkään kelluvuuteen. En tiedä mihin teoriaan väite perustuu, mutta ilmeisesti 2mm -> 3mm muutos on niin radikaali että 3mm kerroksella tarvitaan lyijyä useita kiloja että päsee pinnan alle.

3 mm märkkärillä tulee etelän lämpimissäkin vesissä (28-29 astetta) kylmä, jos suketaa useampana päivänä monta kertaa. Ei auta vaikka pinnalla on päivin-öin se 30-33 astetta, kyllä kehon lämpötila lähtee pikkuhiljaa laskemaan useamman päivän liveboard reissuilla (sukelluksia 4-5 kertaa / päivä), vaikka ruumillista työtä tekisikin (sukellus vuorovesivirrassa). Saati sitten että pitäisi Etelänmerellä mennä useaan kertaan pohjaa skrabaaamaan pelkissä uikkareissa. Silloin ei voi edes pinnalla lämmitellä, kun Tapion kamiina ei toimi.

Lue lisää

Minähän kerroin, että 2 mm kerros ilmaa ihon päälle kelluttaa 3-4 kg. Mikä vastaa hyvin kertomaasi eri pukujen painotarvetta.

Pohjaa ilman pulloja pestessä riittää päästä pohjan alle ei ole tarpeen pysyä muuten pinnan alla, pieni kellutus ei haittaa, vaan paremminkin mahdollistaa voiman käytön. Sanoin myös, että voi tehdä painovyön tarvittaessa.

Laitteilla sukeltaessa taas on hyvä olla tasapainossa. Tosin siinäkin voisi olla hyötyä kellutuksesta, jotta painetta pohjaa vasten ei tarvitse tuottaa vain jaloilla potkien.

Joko Tapiolla on kaminakin rikki? No se tietysti tekee lämmittelystä homman jälkeen vaikeampaa. Liesi ja uuni kai sentään toimivat? Saahan niilläkin lämpöä. Mikä on sisälämpötila veneessä?

Kyllähän tuossa kylmä tulee, mutta mikään pakko ei ole sukeltaa montaa kertaa päivässä. Tekee vaikka tunnin keikan aina kun keli sallii. Pääasia nyt kuitenkin olisi tehdä asialle jotain eikä vain odotella.

Ja edelleen Uku on tuohon pystynyt valmistautumatta etukäteen (ei ollut maskia ja räpylöitäkään), niin ei ole mitään syytä ettei Tapio pystyisi.

varo.vaaraa kirjoitti:

"Useful consciousness" on jotain aivan muuta raskasta työtä vaativa tila. Kaikki liike kylmässä vedessä taas ainoastaan jouduttaa hypotermiaa. Useamman kerran olen ollut Tapion kanssa avannossa, se on hänelle tuttua. Ja tottumusta kylmässä vedessä toimiminen vaatii.

Niinhän se kylmässä vedessä menee, vain vähän aikaa alussa on kylmä, sitten menee se tuntemus ohi. Ja jos ei pidä varaansa, seuraa hypotermia ilman varoitusta.

Lue lisää

Jos on kuivapuku päällä, ei uiminen nopeuta jäähtymistä vaan hidastaa sitä. Näyttää nuo talviuimarit selviävän aika pitkään uimahousuissakin reipasta vauhtia uiden. Tässä 4,4 asteen vedessä hitain 34 minuuttia 1 km matka: https://www.internationaliceswimming.com/view-1km-swim-event/?event=16

"useful consciousness" tarkoittaa, että pystyy suorittamaan tehtäviä. Niin kauaa ei tietysti ole syytä pohjaa pestä, mutta tuo aika oli jo useita tunteja 10 asteen vedessä, jos on jotain lämpöä eristävää, 5 asteessa aika on paljon lyhyempi ja vastaavasti 15 asteessa paljon pidempi. Lapsena tuli usein leikittyä tuntikausia 16 asteisessa vedessä. Tuo tuntui olevan raja "ikuiselle" pärjäämiselle.

Pakko hämmentää tätä soppaa. On niin paljon tullut viimeisen 35 vuoden aikana käytettyä kuivapukua ja märkäpukua pinnalla ja pinnan alla. Kokemattomalle kuivapuvulla sukeltamisen yrittäminen on riskialtista. Oli laitteet tai ei. Kuivapuvussa ilma liikkuu ja sitä ei voi jättää sinne paljoakaan, sukeltaessa käytetään ihan erityistä aluspukua yleensä (eripaksuisia) joka liikuttaa ilmaa hyvin ja toisaalta on painumisominaisuuksiltaan hyvin kontrolloitu. Tapion kamppeista villa alusasu esim on tähän ok. Fleece on liian paksu ja toisaalta liian pehmeä sellaisenaan. Vaarana on nimittäin se että on pää alaspäin vedessä ja ilma nousee jalkoihin. Tästä on ihan viime aikoinakin todella surullisia esimerkkejä sukellusonnettomuuksissa "kokeneillakin". Vaara on todellinen. Eli jos meinaa kuivapuvulla pintasukeltaa, ilma melko hyvin pois ja sitten hommiin. Joakim on tuossa hyvin jäljillä että fyysisen työn teko itse asiassa lämmittää todella hyvin tuolla ja pärjää ihan hyvin. Aluksi viileää mutta kyllä siitä lämpeää, kunhan nousee ylös ajoissa. Kohtuu pienet painot auttaisi tässä, mutta posiviinen kelluvuus pitää jättää. Itse tuolla Ursukin puvulla ja villoilla alla laittaisin 2-3kg painoa aluksi, en aiemmin mainittua yli 10kg, vaatii paksun aluspuvun. Hupisukellus laitteilla on aika eri juttu, siinä kuitenkin mennään syvemmälle, 10-20m tai enemmänkin ja pukuun menee ilmaletku regulta ja puvun ilmamäärää säädetään, pikemmin sitä kuin tasapainotusliiviä jos balanssi hyvä. Mutta ei sitä pukua minään pallona pidetä vaan juuri sopivana tuon aluspuvun kanssa, eli paino/aluspuku combo pitää olla sopiva. Hupisukellus on kuitenkin yleensä leppoisaa, siihen pyritään ja siinä tulee kylmä. Työhommat eri juttu, mutta ei syvemmällä siinäkään hirveästi voi rehkiä. Tulee muita ongelmia - tietysti jos sukelletaan letkun päässä vähän erilaista, ilmaa ainakin riittää, mutta taulukot paukkuu helpolla. Ursukin puku mikä Tapiolla mukana on ihan hyvä tuollaiseen pintasukellukseen ja uiskenteluun ja pärjää hyvin 10C vedessä villakerraston tyyppisellä aluspuvulla kun tekee hommia reippaasti ja ajoissa ylös. Mutta itse eniten tuossa arveluttaa se että miten kovasti nuo parnaakkelit on kovassa myrkyssä kiinni? Eli onko epätoivoinen homma vaikka mitä tekisi. Oikea varuste olisi notkea 5mm märkäpuku hupulla, snorkkeli ja lasit. Vähän painoa ja köysi mistä vetää alaspäin. Räpylöistä voi olla apua, varsinkin pienistä jos on tottunut niihin. Mutta tuo köysi mistä aiemmin mainittu on selvästi enemmän auttava.

Scubari kirjoitti:

Minäkin tarvitse etelän suolaisissa vesissä 3 mm märkkärin ja 12/200 alupullon (alussa se upottaa, lopussa vähän kelluttaa) kanssa lyijyä noin 7-8 kg, jotta pystyn sukeltamaan eli pääsen pinnan alle ja pysyn siellä myös dekossa. Pelkissä uikkareissa T-paidassa olen sukeltanut 50 min (eli pullo melko tyhjäksi), silloin en tarvinnut painoa kuin 1 kg balansoimaan sukellusasentoa. Periaatteessa ei tarvitsisi lainkaan, mutta silloin sukellusasento on vähän pysty kun käytän kumiräpylöitä. 5 mm uudehkolla märkkärillä lyijyä tarvitsen taas noin 10-11 kg.

Joakim tuossa tosin väitti, ettei 2mm ilmakerros vaikuta mitenkään kelluvuuteen. En tiedä mihin teoriaan väite perustuu, mutta ilmeisesti 2mm -> 3mm muutos on niin radikaali että 3mm kerroksella tarvitaan lyijyä useita kiloja että päsee pinnan alle.

3 mm märkkärillä tulee etelän lämpimissäkin vesissä (28-29 astetta) kylmä, jos suketaa useampana päivänä monta kertaa. Ei auta vaikka pinnalla on päivin-öin se 30-33 astetta, kyllä kehon lämpötila lähtee pikkuhiljaa laskemaan useamman päivän liveboard reissuilla (sukelluksia 4-5 kertaa / päivä), vaikka ruumillista työtä tekisikin (sukellus vuorovesivirrassa). Saati sitten että pitäisi Etelänmerellä mennä useaan kertaan pohjaa skrabaaamaan pelkissä uikkareissa. Silloin ei voi edes pinnalla lämmitellä, kun Tapion kamiina ei toimi.

Lue lisää

Hupisukelteluakin tehnyt, ohuella puvulla, oliskohan tuo minun vanha räsä 3mm, alupullolla 3kg, teräspullolla 0kg ja ilman pukua (hurr kylmää aina) 0kg alupullolla. Teräspullolla en ole kokeillut ilman pulloa. Vapaasukellus tuolla ohuella puvulla menee ilman painoja ja 20m menee kevyesti, no 10 jälkeen mennään alaspäin kun puku menee kasaan eikä nosta. Ruumiinrakenne tuollainen Tapiomainen. Eli ei sitä painoa paljoa tarvitse. Ja tämä esim Punaisella merellä. Mutta harjoitus olisi kyllä tarpeen.

Grimin.veljekset kirjoitti:

> Kuten olen useaan otteeseen kertonut, olen pessyt pohjan 13 asteen merivedessä
> uimahousuissa muutamaan kertaan. Tuolloin olen ollut vedessä tunnin kerralla ja päässyt

Satu-setä kirjoittelee? Taitaa Grimin veljeksetkin jäädä toiseksi. En tuota tuntia yhtäsoittoa usko. Joku tuossa kertomuksessa ei ole oikein.

Lue lisää

Olen rautasahalla irroitellut mooring -köyttä uikkareissa noin 14 -asteisessa vedessä. Vajaan tunnin sitä pystyy tekemään, mutta horkassa on sen jälkeen kauan ja samana päivänä ei enää haluttanut mennä jatkamaan. Toinen vajaan tunnin sukeltelu sitten seuraavana päivänä.

Moldovialainen seilori putsasi pohjaani Porto'ssa noin 8-10 -asteisessa vedessä sukelluspuvun ja sen nosteen kompensoivan 12 kg painovyön avulla. Erittäin kovakuntoinen kaveri mutta tunnin jälkeen hän ei enää omatoimisesti pystynyt nousemaan merestä.

Mitään saumoja ei ole 10 -asteisessa vedessä putsata 36 -jalkaisen veneen koko pohjaa sukelluspuvussa saati uikkareissa.

ariel371 kirjoitti:

Olen rautasahalla irroitellut mooring -köyttä uikkareissa noin 14 -asteisessa vedessä. Vajaan tunnin sitä pystyy tekemään, mutta horkassa on sen jälkeen kauan ja samana päivänä ei enää haluttanut mennä jatkamaan. Toinen vajaan tunnin sukeltelu sitten seuraavana päivänä.

Moldovialainen seilori putsasi pohjaani Porto'ssa noin 8-10 -asteisessa vedessä sukelluspuvun ja sen nosteen kompensoivan 12 kg painovyön avulla. Erittäin kovakuntoinen kaveri mutta tunnin jälkeen hän ei enää omatoimisesti pystynyt nousemaan merestä.

Mitään saumoja ei ole 10 -asteisessa vedessä putsata 36 -jalkaisen veneen koko pohjaa sukelluspuvussa saati uikkareissa.

Lue lisää

Samaa pelkään. Fyysisesti vaan liian kova homma. Tuo 12kg on esim 7 7mm neopreenipuvulle. Tuo paino pintahommissa on tosi kaksipiippuinen homma. Tekee hommasta raskaan ja kankean, toisaalta mahdollistaa paksun puvun käytön. Ja se paino muuten tuntuu vaikka noste kompensoi sitä kelluvuuden kannalta mutta fysiikan lait ei vaan muutu.

enemmänkinpukupäällä kirjoitti:

Samaa pelkään. Fyysisesti vaan liian kova homma. Tuo 12kg on esim 7 7mm neopreenipuvulle. Tuo paino pintahommissa on tosi kaksipiippuinen homma. Tekee hommasta raskaan ja kankean, toisaalta mahdollistaa paksun puvun käytön. Ja se paino muuten tuntuu vaikka noste kompensoi sitä kelluvuuden kannalta mutta fysiikan lait ei vaan muutu.

Lue lisää

Älkää valehdelko. Olen useaan kertaan teorian kaavoilla todistanut että pohjan putsaus on helppo toimenpide Etelämerellä. Ja koska olen itsekin puhdoistanut veneen pohjaa 10 asteisessa vedessä lilluen tuntikausia, on tuo Asterian pohjan putsaus siihen lasten leikkiä. Tapio on vain niin paljon huonompi purjehtia kuin minä. Olen sen useaan kertaan täällä jo todistanut. Eikä Tapio edes pysty putsaamaan veneen pohjaa uikkareissa kuten minä. Minä vaan olen kaikista paras ja kaikki muut niin surkeita. Kyllä minä tiedän kaiken kaikesta, uskokaa jo.

Tässä videossa kohdasta 3:00 kohtaan 4:35.

https://www.youtube.com/watch?v=q8yPbjRTajw

Pari vuotta puhdistamattoman copper coatilla päällystetyn pohjan voi puhdistaa Atlannin lämpimässä merivedessä varsin kevyesti sillä edellytyksellä, ettei ole tietoinen, että siihen tarvittaisiin oikeastaan sukelluspuku pullojen ja painovöiden kanssa. Jos on tietoinen, ei työskentelystä tule mitään, ei pääse edes pinnan alle eikä pysy veneen pohjan alla.

kvs kirjoitti:

Tässä videossa kohdasta 3:00 kohtaan 4:35.

https://www.youtube.com/watch?v=q8yPbjRTajw

Pari vuotta puhdistamattoman copper coatilla päällystetyn pohjan voi puhdistaa Atlannin lämpimässä merivedessä varsin kevyesti sillä edellytyksellä, ettei ole tietoinen, että siihen tarvittaisiin oikeastaan sukelluspuku pullojen ja painovöiden kanssa. Jos on tietoinen, ei työskentelystä tule mitään, ei pääse edes pinnan alle eikä pysy veneen pohjan alla.

Lue lisää

Vaatii pientä tarkennusta. Maalauksesta oli tuossa videossa kyllä pari vuotta, mutta edellisestä puhdistuksesta pari kuukautta. Ja veden lämpöhän oli tietenkin sitä, mitä se Curacaolla yleensä on, vene ankkurissa tyynessä vedessä ja kaksi henkeä puhdistamassa.

tarkennusta kirjoitti:

Vaatii pientä tarkennusta. Maalauksesta oli tuossa videossa kyllä pari vuotta, mutta edellisestä puhdistuksesta pari kuukautta. Ja veden lämpöhän oli tietenkin sitä, mitä se Curacaolla yleensä on, vene ankkurissa tyynessä vedessä ja kaksi henkeä puhdistamassa.

Lue lisää

Katsoin ilman ääntä vain tuon mainitun pätkän. Jos tuo oli pari vuotta vanha coppercoat pohja muutama kuukausi edellisestä puhdistuksesta niin vähän tuntuu ettei copper coat ole niin hyvä biosidi kuin mainosmies lupaa - mikäpä tietty olisi.

tarkennusta kirjoitti:

Vaatii pientä tarkennusta. Maalauksesta oli tuossa videossa kyllä pari vuotta, mutta edellisestä puhdistuksesta pari kuukautta. Ja veden lämpöhän oli tietenkin sitä, mitä se Curacaolla yleensä on, vene ankkurissa tyynessä vedessä ja kaksi henkeä puhdistamassa.

Lue lisää

He kyllä kertoivat olleensa kaksi kuukautta Curacaossa, mutta en huomannut, että olisivat sanoneet edellisestä puhdistuksesta olevan kaksi kuukautta.

kvs kirjoitti:

He kyllä kertoivat olleensa kaksi kuukautta Curacaossa, mutta en huomannut, että olisivat sanoneet edellisestä puhdistuksesta olevan kaksi kuukautta.

Kyllä siinä mainittiin, ettei Curacaolle saapumisen jälkeen pohjaa ole putsattu ja nyt ennen lähtöä se pitää tehdä. Maalista, tai oikeammin pinnoitteesta kerrottiin sen olevan jonkinlainen Coppercoatin halpaversio. Jos sille jokin kauppanimi annettiin, se meni ohi.

tarkennusta kirjoitti:

Kyllä siinä mainittiin, ettei Curacaolle saapumisen jälkeen pohjaa ole putsattu ja nyt ennen lähtöä se pitää tehdä. Maalista, tai oikeammin pinnoitteesta kerrottiin sen olevan jonkinlainen Coppercoatin halpaversio. Jos sille jokin kauppanimi annettiin, se meni ohi.

Lue lisää

Joo, sanottiin noin. "After spending 2 and 1/2 months in Curacao it was time to get ready and leave. But before we set sail to our next destination, we thoroughly clean the bottom of the boat".

Sitä ei sanottu, milloin pohja on viimeksi putsattu.

Tässä "luuppiKetsille" vielä yks nettisivu.

https://www.sailboat-cruising.com/self-steering-gear.html

Ehkä tästäkin on jotain mahdollista ymmärtää, jopa rakentaa satasen kustannuksilla.

https://windvaneselfsteering.com/waltmurray/model_20-20B June 05.htm

Bossu kirjoitti:

Ehkä tästäkin on jotain mahdollista ymmärtää, jopa rakentaa satasen kustannuksilla.

https://windvaneselfsteering.com/waltmurray/model_20-20B June 05.htm

Lue lisää

Toimiva linkki

http://dy.fi/k3y

Tästä löytyy eri valmistusasteisia versioita, ei tarvitse itse tehdä metallitöitä, ainoastaan puutyöt:
http://windvaneselfsteering.co.uk/

Eiköhän suurin osa noista pienistä kiemuroista ole tehty puhtaasti softalla visuaalisen näyttävyyden takia. Kun on oikein hieno grafiikka kuten Windyssä, niin tuppaa unohtumaan ettei kaikki välttämättä perustu oikeaan dataan.

Luuppiketsi, jos aioit pitkille retkille, tarvitset sekä tuuliperäsimen että sen autopilottisi. Jos sinulla on tuuliperäsin, hanki autopilotin varalaitteksi pieni halpa pinnapilotti (vaikka veneessäsi on rattiohjaus). Tuuliperäsimeen voi tarvittaessa liittää pinnapilotin. Se laitetaan tuulilavan paikalle, jos kyseessä on servolapainen tuuliperäsin. Asennusohjeet löytyy ainakin Monitor-tuuliperäsimen, Scanmarin, sivuilta. Hydrovanessa pinnapilotin voi kytkeä ohjauslavan varteen. Jos Hydrovanea käyttää hätäperäsimenä, pinnaksi sopii pilssipumpun kahva. Se sopii ohjausvarren reikään!

Itse katselin samaa ja päädyin Tapion osalta vähän eri päätelmään. Hänellä on kulmalle matkaa vajaa 600mpk, eli ottaa 6-7 päivää päästä sinne noilla vauhdeilla. Siis kulman ohi pääsee helpolla mutta aikaa kuluu. Siihen mennessä tuuli kääntyy takaisin lännen puolelle. Markin osalta tilanne näyttää vaikealta, matkaa Hornille 450mpk ja kovimmat tuule osunevat hänen reitille jo 48 tunnin kuluttua. matkaa silloin vielä 100mpk ainakin Hornille?

vahvistusta kirjoitti:

Itse katselin samaa ja päädyin Tapion osalta vähän eri päätelmään. Hänellä on kulmalle matkaa vajaa 600mpk, eli ottaa 6-7 päivää päästä sinne noilla vauhdeilla. Siis kulman ohi pääsee helpolla mutta aikaa kuluu. Siihen mennessä tuuli kääntyy takaisin lännen puolelle. Markin osalta tilanne näyttää vaikealta, matkaa Hornille 450mpk ja kovimmat tuule osunevat hänen reitille jo 48 tunnin kuluttua. matkaa silloin vielä 100mpk ainakin Hornille?

Lue lisää

Toivotaan, että olet oikeassa ja minä väärässä. Mutta kun Tapio ei ole edennyt 100 mpk/vrk vaan pikemminkin 20 ja kryssikulmat ovat heikkoja niin tähän perustuen epäillä sopii?

Hyvä epäily kyllä sinulla. Itse olin vähän optimisti tuossa ja ajattelin että jollain lailla saisi nykyistä vauhtia pidettyä, kunhan ei joudu kryssimään ja pääsee sivuvastaisessa menemään nykyistä n 4kts vauhtia.

Kap Hornin ohitus tulee olemaan Markille kova paikka tuoreimman katsauksen mukaan. Aallot 9 m. "Conditions sportives et musclées" sanoi kaveri; ymmärtää ilman sen kummempia ranskan taitoja. Muskelihommaa tosiaankin.

420mpk vielä jäljellä hornille, 6.8kts jos menee niin 60h jäljellä. On aika pahassa paikassa tuossa ennen hornia, 1 dec 14.04 UTC- 17.04 UTC kohtaa kun katsot ja 320-340mpk nykyisestä paikasta.

vahvistusta kirjoitti:

420mpk vielä jäljellä hornille, 6.8kts jos menee niin 60h jäljellä. On aika pahassa paikassa tuossa ennen hornia, 1 dec 14.04 UTC- 17.04 UTC kohtaa kun katsot ja 320-340mpk nykyisestä paikasta.

Lue lisää

Näin taitaa valitettavasti olla, Katsoin gridit väärällä skaalalla. Toivottavasti paikat kestää.

Taitaa Mark saada Hornin kärkeä lähestyessä vielä kovemmat takatuulet kuin VDH sai. Vene ja mies ovat kovilla.
VDH:lle pyörähtää illalla tuuli etelään. Jatkaakohan sitten Buenos Airesin suuntaan?

kvs kirjoitti:

Taitaa Mark saada Hornin kärkeä lähestyessä vielä kovemmat takatuulet kuin VDH sai. Vene ja mies ovat kovilla.
VDH:lle pyörähtää illalla tuuli etelään. Jatkaakohan sitten Buenos Airesin suuntaan?

Lue lisää

Mark taitaa suunnata mahdollisimman lähelle rannikkoa. Tuuli kääntyy luoteeseen lähestyessä Hornia ja ehkä pystyy välttämään kaikkein pahimman... tai sitten ei

vahvistusta kirjoitti:

Mark taitaa suunnata mahdollisimman lähelle rannikkoa. Tuuli kääntyy luoteeseen lähestyessä Hornia ja ehkä pystyy välttämään kaikkein pahimman... tai sitten ei

Mark on saavuttanut VDH:ta, ajelee suht samaa reittiä rannikon lähellä kuin VDH teki. Tuulta on puuskissa liki 30m/s. VDH on saanut SSW-tuulen ja viimeisen päivityksen mukaan kurssi on kohti pohjoista, rannikkoa lähemmäs.

Suurinpiirtein samat hälyrajat on minullakin hakeutua lähimmän kyläkaupan laituriin bunkraukselle.

Hänhän kuolee väistämättä, kun on niin kaukana lähimmästä saaresta.

Eikös tämä koskenut varsinkin kanssakilpailijoiden paikan antamista? Tämä on hyvä, ei ihan niin helppoa jos tulee tiukka kisa esim eka sijasta

Kieltoalueen nurkkaan vielä viissataa mailia, tuolla kruisailulla ja ajelehtimisella sinne tänne kestänee lähes pari viikkoa kunnes kieltoalue uhkaa, joten tuulia ei edes tarvitse odotella. Niitä tulee ja menee.

Nyt 4 solmua vauhtia, suunta 121. Parempi siis. Ennuste muuttunut sen verran että 4-5pvä joulukuuta tuuli kääntyy lännen puolelle, siihen saakka tuskaa. Ei tuolla pohjalla maaliin pääse.

vahvistusta kirjoitti:

Nyt 4 solmua vauhtia, suunta 121. Parempi siis. Ennuste muuttunut sen verran että 4-5pvä joulukuuta tuuli kääntyy lännen puolelle, siihen saakka tuskaa. Ei tuolla pohjalla maaliin pääse.

Lue lisää

Älä nyt, onhan hän reilusti Suhailia edellä.

Knox-Johnston seilasi 15-20 päivää samoilla vesillä samassa tilassa kuin Tapio nyt. Näin sanottiin tämän päivän yleiskatsauksessa. Joten ei vielä heitetä pyyhkettä kehään.

"Toimisko joku pidempi hengitysletku,"

Pelkkä hengitysletku pinnalle ei toimi. Vedenpaine on jo niin suuri muutaman kymmenen sentin syvyydessä ettei keuhkot jaksa "imeä" hengitysilmaa. Mutta jos kannella on ylipainetta tuottava paineimalaite, niin silloin tämä ajatus pitkästä letkusta toimii. Näin pesenkin veneiden pohjia. Paineilmalaite on veneen kannella ja siitä tulee 10 metrin letku Interspiron kokokasvo-osaan.


"Saisko olla mukana semmonen pieni happipullo mikä pysyy itsekseen suussa?"

En tiedä salliiko GGR tälläisen. Happipullo on tosin vähän turha, pelkkä paineilma (21% happea) riittää. Kaupallisena tuotteena tälläinen on esim. Spare-Air:

https://www.sukellustukku.fi/spare-air/

Tästä ei tosin riitä hengitysilmaa pohjan pesuun, niin vähän tuohon pulloon mahtuu ilmaa. ELi olisi turha laite.


Veneen pohjanpuhdistukseen tai pieniin korjauksiin on myytävänä myös hengitysilmaa tuottava laite. Tässä S/Y Iiriksellä sellainen käytössä pohjan puhdistuksessa:

http://www.kauaspois.fi/blob?sha1=171db1b090c226197f6d383901b7f56ea0db1efe

"Tätä olemme odottaneet pitkään, vihdoin pääsimme veneen alle. Vireille asia laitettiin jo pari kuukautta sitten, mutta noin kuukausi sitten vihdoin tilasimme australialaisen "Deck Snorkelin" Belgiasta. Kyseessä on "hookah dive system.

Paineilmakompressori saa akuista virtaa ja työntää hengitysilmaa letkuun. Välillä on myös säiliö, eli jos sähkö katkeaa, ei ilma lopu samalla hengenvedolla. Letkuilla on sen verran pituutta ja kompressorissa voimaa, että seitsemän metrin syvyydessä voisi vielä uiskennella. Meille toistaiseksi riittää meidän kölin syvyys."


Tässä lainausta S/Y Iiriksen blogista liittyen pohjan puhdistukseen:

"Aamupäivän sukelluksilla emme vielä kovin paljon pohjaa puhdistaneet. Ensin piti saada sopivat painot vyölle. Sitten piti opetella hengittämään veden alla (tähän en vielä aivan täysin yhdessä päivässä tottunut). Ja tietenkin piti valokuvata kasvustot ennen kuin ne poistetaan.

Tältä näytti kolin alareuna. Olemme putsailleet pohjaa silloin tällöin erilaisilla harjanvarsiviritelmillä. Kölin alapinnan kasvustot ovat kuitenkin saaneet kasvaa rauhassa Kanarialta asti. "

Entisenä laitesukeltajana täytyy korjata scubarin virheelliset tiedot, joita noudattamalla syntyisi valtavan ylihengityksen aiheuttama metabolinen alkaloosi ja ehkä kouristuksia.
Ihminen hengittää pinnalla 4-6 L/ min. 170/5=34 minuuttia tuolla ilmamäärällä. Pohjanpesu 1-2m syvyydessä voisi onnistua esim 20 min.
Sukeltaessa ennen nyrkkisääntö ilman kulutukselle oli 7L/ min ilman työntekoa jos pusyy rauhallisena eikä panikoidu. 10metriin sukeltaessa kulutus on sama 7L mutta pullosta tulee vain puolet= 85L/7=12 minuuttia toiminta-aikaa.
1-2 metrin sukeltelu ei revi keuhkoja tai korvia vaikkei tekniikkaa tuntuisi . Tilavuusmuutokset olisivat 10-20%. Vetäisemällä 10 metrissä pullosta keuhkot aivan täyteen (6L) ja nousemalla henkeä pidättäen pintaan keuhkovaurio on selviö. Kaksi kertainen tilavuus (12L) ei mahdu keuhkoihin. Syvemmältä äkkinousu on tietenkin vielä vaarallisempi. Ulospuhallus on osattava.

seppomartti kirjoitti:

Entisenä laitesukeltajana täytyy korjata scubarin virheelliset tiedot, joita noudattamalla syntyisi valtavan ylihengityksen aiheuttama metabolinen alkaloosi ja ehkä kouristuksia.
Ihminen hengittää pinnalla 4-6 L/ min. 170/5=34 minuuttia tuolla ilmamäärällä. Pohjanpesu 1-2m syvyydessä voisi onnistua esim 20 min.
Sukeltaessa ennen nyrkkisääntö ilman kulutukselle oli 7L/ min ilman työntekoa jos pusyy rauhallisena eikä panikoidu. 10metriin sukeltaessa kulutus on sama 7L mutta pullosta tulee vain puolet= 85L/7=12 minuuttia toiminta-aikaa.
1-2 metrin sukeltelu ei revi keuhkoja tai korvia vaikkei tekniikkaa tuntuisi . Tilavuusmuutokset olisivat 10-20%. Vetäisemällä 10 metrissä pullosta keuhkot aivan täyteen (6L) ja nousemalla henkeä pidättäen pintaan keuhkovaurio on selviö. Kaksi kertainen tilavuus (12L) ei mahdu keuhkoihin. Syvemmältä äkkinousu on tietenkin vielä vaarallisempi. Ulospuhallus on osattava.

Lue lisää

Seppomartin asiallisiin kommentteihin kuitenkin lisäisin sen, ettei pohjanpuhdistus pitkien valtamerireissujen aikana edellytä sukellusvarusteita. Märkäpuku auttaa kylmässä vedessä siksi, että vedessä pystyy olemaan vähän pitempään kerrallaan kuin t-paidassa kalsareissa. Maski snorkkeli kaavin tarvitaan ja tietysti säännöllinen puhdistus. Nyt kai Asterian pohjakin on ollut puhdistamatta jo yli 150 vrk. Toimivampi käytäntö ainakin omalla pallonkierrollani oli snorklaaminen ja puhdistus n. 3 viikon välein tai kun siihen tulee mahdollisuus (tyyntä ja suht tasainen meri). Tässä hyvä käytännön ohjeet: https://www.youtube.com/watch?v=0biZ4ysKHM0

seppomartti kirjoitti:

Entisenä laitesukeltajana täytyy korjata scubarin virheelliset tiedot, joita noudattamalla syntyisi valtavan ylihengityksen aiheuttama metabolinen alkaloosi ja ehkä kouristuksia.
Ihminen hengittää pinnalla 4-6 L/ min. 170/5=34 minuuttia tuolla ilmamäärällä. Pohjanpesu 1-2m syvyydessä voisi onnistua esim 20 min.
Sukeltaessa ennen nyrkkisääntö ilman kulutukselle oli 7L/ min ilman työntekoa jos pusyy rauhallisena eikä panikoidu. 10metriin sukeltaessa kulutus on sama 7L mutta pullosta tulee vain puolet= 85L/7=12 minuuttia toiminta-aikaa.
1-2 metrin sukeltelu ei revi keuhkoja tai korvia vaikkei tekniikkaa tuntuisi . Tilavuusmuutokset olisivat 10-20%. Vetäisemällä 10 metrissä pullosta keuhkot aivan täyteen (6L) ja nousemalla henkeä pidättäen pintaan keuhkovaurio on selviö. Kaksi kertainen tilavuus (12L) ei mahdu keuhkoihin. Syvemmältä äkkinousu on tietenkin vielä vaarallisempi. Ulospuhallus on osattava.

Lue lisää

Seppomartilla on nyt vähän väärää tietoa.

"Ihminen hengittää pinnalla 4-6 L/ min"

Tämä on täysin väärä lukema tähän tapaukseen! Lukema vastaa levossa olevan ihmisen lukemaa. Jos alat pohjaa putsaamaan, niin silloin hengitystaajuus kasvaa samoin kuin keuhkojen kaasunvaihto. Työssä menee helposti 20-25 litraa / min ja jopa paljon enemmän. Märkäpuvussa sukeltaeesa kokeneellakin sukeltajalla menee noin 20 litraa / min pintailmankulutukseksi muutettuna, kun hiukankin matka vedenalla etenee. Ei-kokeneella sukeltajalla menee huomattavasti enemmän.

Laitappa Googleen hakusanta "savusukellus ilmankulutus". Heti ensimmäinen osuma kertoo:

pdf versio 69 - Finlex
www.finlex.fi/data/normit/11154/savusukellusohje.pdf

26.11.2001 - Savusukellus on paineilmahengityslaitteiden ja ..... Raskaissa savusukellustehtävissä ilmankulutus on 50–70 l/min, jolloin pisin mahdollinen ...

Scubari kirjoitti:

Seppomartilla on nyt vähän väärää tietoa.

"Ihminen hengittää pinnalla 4-6 L/ min"

Tämä on täysin väärä lukema tähän tapaukseen! Lukema vastaa levossa olevan ihmisen lukemaa. Jos alat pohjaa putsaamaan, niin silloin hengitystaajuus kasvaa samoin kuin keuhkojen kaasunvaihto. Työssä menee helposti 20-25 litraa / min ja jopa paljon enemmän. Märkäpuvussa sukeltaeesa kokeneellakin sukeltajalla menee noin 20 litraa / min pintailmankulutukseksi muutettuna, kun hiukankin matka vedenalla etenee. Ei-kokeneella sukeltajalla menee huomattavasti enemmän.

Laitappa Googleen hakusanta "savusukellus ilmankulutus". Heti ensimmäinen osuma kertoo:

pdf versio 69 - Finlex
www.finlex.fi/data/normit/11154/savusukellusohje.pdf

26.11.2001 - Savusukellus on paineilmahengityslaitteiden ja ..... Raskaissa savusukellustehtävissä ilmankulutus on 50–70 l/min, jolloin pisin mahdollinen ...

Lue lisää

Siis mikä on väärää tietoa?
1. Levossa ihminen hengittää maan pinnalla 4-6 litraa ilmaa / minuutti. Ehdotin 7 L/min-
2. 10 m syvyydessä syvyydessä myös levossa 7L/min riittää. Happiosapaine on kaksinkertainen eli vähempikin riittäisi, koska litrassa ilmaa on kaksinkertainen määrä happea 10 m:ssä.
Kumpi tieto on väärä?
Mutta keskustelu oli pohjan puhdistuksesta 0-2m syvyydellä. Ei savusukellusesta, merivirroissa sukeltelussa tai työnteosta, mikä syvällä on raskasta. Rasituksessa ilmaa kuluu enemmän olipa veden alla tai pinnalla.
Väitteeni oli, että ilmamääräsi ad 24 L/ min pinnalla on suuri ( oikeastaan vaarallinen) Miksi ihminen pohjaa skrapatessa tarvitsisi moista määrää?. Sukellat syvällä ja raskaasti on tietenkin luonnollinen selitys ilman tarpeelle mutta sivussa aiheesta. Savusukellus vielä enemmän.

Nuorempana oli veneessä Norjan reissuilla täysi scubasetti ja 10 L ilmapulloja 2 kpl, joita sai täytetyksi palokuntien vehkeillä. Samalla kertoivat hyviä sukelluspaikkoja. Sukelsin yleensä yksin, mikä ei ole suositeltavaa. Nyt scubavälineet hapertuvat varastossa.
Nykyään veneessä varusteina on ollut mm pohjan puhdistusta ja pelastautumista varten kuivapuku ( ennen surffipuku, nyt Ursuk goretex ), räpylät x2, maski x2 snorkkeli, sikli eli leveä lasta x2, karkeita isoja karhunkieliä. Antifowling tulee olla kovaa, ei itsekiilloittuvaa.
Pieniä ilmapumppulaitteita, joista osa kelluu veden päällä ja seuraa uimaria, olen pitkään katsellut. Helpottaisi puhdistusta varmasti kovasti. En ole osannut ratkaista pienen halvan maalauskompressorin välillä. Jos sopiva öljytön keraamisella männällä ja pienellä tankilla varustettu löytyy niin hankin sen ja sijoitan kannelle. 220V invertteristä virta, pitkä kierreletku regulaattoriin, nostoliivi painovyö. Olisi kiva työskennellä. Naapurin pohjan putsauksella ansaisisi päivän kalja-annoksen?
Inhoan kylmiä vesiä. Latitudi 30- 35 eteläpuolella ei varmaan ole tarvetta pukeutua pohjan puhdistusta varten. Oleellista on aloittaa puhdistus limavaiheessa eli ennen näkkejä. Tapion tilanne on toivoton, Näkkien raapiminen ei onnistu ja jos onnistuisi niin ei ole myrkkypohja vaan kasvaa heti umpeen. Näkkivaiheen puhdistus ei onnistu edes 100 atyn painepesurillakaan. 140-150 aty ruisku irrottaa muttei pohjan maalipinta ole ehjä. Vaatii hiontaa ja uuden primerkerroksen ennen myrkkyä. Muuten riskeeraa osmoosiongelman myöhemmin. Nykyisessä marinassani Eteläranskassa osmoosihoidossa seisoo rivissä puoli tusinaa veneitä.

"Jos asia on näin, niin tuohan on oikein hyvä hankinta "varalle"!"

Älä hanki ainakaan Spare Airia, koska se on täysin turha hankinta. Hanki mielummin se mikä on S/Y Iiriksen blogissa.

Minulla on yksi Spare Air laite, sain sen ilmaiseksi eräästä "jääistöstä". Ei siitä ilma riitä mihinkään, edes 3 min turvapysähdykseen, joten ei ole käytössäni. Aivan turha laite jopa veneilijälle.

Seppomartilla aika taitaa kullata nuo muistot ja 70-luvun opit ei ole enää kirkkaana mielessä. Oma ilmankulutukseni etelän sukelluksilla on pintailmankulutukseksi muutetuna noin 18-24 litraa / min (riippuen virtauksista jne). Olen sentään sukeltanut 25 vuotta ja takana on 1800 sukellusta, että en ole ihan aloittelija. Tosin suurin osa sukelluksista on kuivapuvulla tehtyjä Suomi-sukelluksia. Ja ennen jokaista vähän vaativampaa sukellusta tehdään sukellussuunnitelma johon kuuluu mm. käytössä olevan ilmanmäärän riittävyyden tarkistus. Eli ilmankulutus pitää olla tiedossa.

Scubari kirjoitti:

"Jos asia on näin, niin tuohan on oikein hyvä hankinta "varalle"!"

Älä hanki ainakaan Spare Airia, koska se on täysin turha hankinta. Hanki mielummin se mikä on S/Y Iiriksen blogissa.

Minulla on yksi Spare Air laite, sain sen ilmaiseksi eräästä "jääistöstä". Ei siitä ilma riitä mihinkään, edes 3 min turvapysähdykseen, joten ei ole käytössäni. Aivan turha laite jopa veneilijälle.

Seppomartilla aika taitaa kullata nuo muistot ja 70-luvun opit ei ole enää kirkkaana mielessä. Oma ilmankulutukseni etelän sukelluksilla on pintailmankulutukseksi muutetuna noin 18-24 litraa / min (riippuen virtauksista jne). Olen sentään sukeltanut 25 vuotta ja takana on 1800 sukellusta, että en ole ihan aloittelija. Tosin suurin osa sukelluksista on kuivapuvulla tehtyjä Suomi-sukelluksia. Ja ennen jokaista vähän vaativampaa sukellusta tehdään sukellussuunnitelma johon kuuluu mm. käytössä olevan ilmanmäärän riittävyyden tarkistus. Eli ilmankulutus pitää olla tiedossa.

Lue lisää

Käytät tosipaljon ilmaa. Sukeltaminen on ehkä muuttunut turvallisemmaksi mutta ihmisen fysiologia ei ole muuttunut sukellusmenneisyyteni 60-80 lukujen jälkeen. Wikipedian " hengitys" kannattaa lukea ja todeta lukuni likimäärin oikeiksi. Normaali hengitys 0.5 L kerralla ja tiheys 15 kertaa minuutissa tietenkin ylittyy ponnistellessa muttei vedessä ole syytä ylihengittää. Nyt kyse oli alle 10m syvyyksistä pohjan skrapaamisesta. Tulisit varmaan hyvin toimeen puolella ilmamäärällä. Tuo pikkupullo ei minustakaan ole järkevä hankinta pohjan puhdistukseen.

seppomartti kirjoitti:

Käytät tosipaljon ilmaa. Sukeltaminen on ehkä muuttunut turvallisemmaksi mutta ihmisen fysiologia ei ole muuttunut sukellusmenneisyyteni 60-80 lukujen jälkeen. Wikipedian " hengitys" kannattaa lukea ja todeta lukuni likimäärin oikeiksi. Normaali hengitys 0.5 L kerralla ja tiheys 15 kertaa minuutissa tietenkin ylittyy ponnistellessa muttei vedessä ole syytä ylihengittää. Nyt kyse oli alle 10m syvyyksistä pohjan skrapaamisesta. Tulisit varmaan hyvin toimeen puolella ilmamäärällä. Tuo pikkupullo ei minustakaan ole järkevä hankinta pohjan puhdistukseen.

Lue lisää

Itseasiassa käytän vähän ilmaa verrattuna muihin sukeltajiin. Olet nyt vain väärässä tässä asiassa. Mutta en jatka enää asiasta.

Tuossa 3 min jälkeen näkyy hyvin, että tällä palstalla varsiharjoja ja narujen virittelyä pohjaan ehdottelevat eivät ole koskaan kokeneet valtamerien näkkiongelmaa. Samoin näkyy mikä hyöty räpylöiden käytöstä on kun on työskenneltävä aiheuttamalla painetta pohjaa vasten. Muutenhan työntää itsensä pois kohteesta. Haskat tietenkin on oltava, mikä yo luetelostani puuttuu.

seppomartti kirjoitti:

Tuossa 3 min jälkeen näkyy hyvin, että tällä palstalla varsiharjoja ja narujen virittelyä pohjaan ehdottelevat eivät ole koskaan kokeneet valtamerien näkkiongelmaa. Samoin näkyy mikä hyöty räpylöiden käytöstä on kun on työskenneltävä aiheuttamalla painetta pohjaa vasten. Muutenhan työntää itsensä pois kohteesta. Haskat tietenkin on oltava, mikä yo luetelostani puuttuu.

Lue lisää

Tuosta näkyy myös kuinka helposti tuo pohja puhdistuu pitkävartisella skraballa. Näyttää kuitenkin olevan ihan jo kalkkeutuneita eliöitä.
Miksei Tapio voisi pohjaa puhdistaa, hyväkuntoinen mies? Työskennellähän voi vaikka vain 30s kerrallaan, aikaa on.

Uimataidoton kenties?

Macee kirjoitti:

Tuosta näkyy myös kuinka helposti tuo pohja puhdistuu pitkävartisella skraballa. Näyttää kuitenkin olevan ihan jo kalkkeutuneita eliöitä.
Miksei Tapio voisi pohjaa puhdistaa, hyväkuntoinen mies? Työskennellähän voi vaikka vain 30s kerrallaan, aikaa on.

Lue lisää

Videon pohja on kova coppercoatin tapainen epoksi. Kasvusto pohjassa taas lähinnä ruohoa ja ehkä meidän rokon tapaista joka lähtee kevyellä sipaisulla pois. Vene on ankkurissa tyynessä ja lämpimässä Karibian meren lahdessa.

Jos korvaat pohjamaalin hard racing tyyppisellä, joudut varomaan tarkasti maalia skrapatessasi. Eliöt taas korvataan tiukasti istuvilla hanhenkauloilla, jotka joudut poistamaan yksitellen. Ja olosuhteet tietenkin 15 astetta kylmempään veteen ja avomeren päättymättömään maininkiin ja jatkuvaan tuulenhenkäysten vahtimiseen, jotta olisi mahdollista päästä takaisin veneeseen. Työskentely veden alla on tietenkin 30 s kerrallaan, mutta valmistelevat toimet ovat purjeiden lasku, pukeutuminen kuivapukuun hyvin huolellisesti ja apuköysien virittelyt. Ja sitä ennen tietenkin päivien tai viikkojen sääikkunan odottelu.

Helsingn sanomien haastattelussa Ari Huusela sanoo, että hänen veneellään kasvustot eivät ole ongelma, eivät oääse tarttumaan kun vene on niin nopea. Mikähän on kriittinen nopeusraja. 10 kn ?

Jokin tässä pohjanpuhdustusjutussa mättää. Miksi Tapion edellä olevat viisi venettä pääsevät jopa 7 solmun vauhtiin? Eikö heillä ole eliöitä pohjassa? Täällähän on sanottu että osa hesitä puhdisti pohjan Hobartissa, mutta täällä on myös sanottu että ne tarttuvat nopeasti uudestaan eikä puhdistus kauaa auta. Tapionkin lausunnot ovat vähän ristiriitaisia. Mikä ihme tässä nyt on totuus? Voisiko joku kertoa sen?

Joo, ja suunta on Islas Hermiten pohjoispuolelle. Jo VDH:n navigointi näytti tarkalta rannikon seuraamiselta, mutta onkohan Mark täysin kartalla? Vai hakeeko pienemmän aallokon alueelle ja kurvaa sitten oikealle reitille etelämmäksi. Hurjalta näyttää.

kvs kirjoitti:

Joo, ja suunta on Islas Hermiten pohjoispuolelle. Jo VDH:n navigointi näytti tarkalta rannikon seuraamiselta, mutta onkohan Mark täysin kartalla? Vai hakeeko pienemmän aallokon alueelle ja kurvaa sitten oikealle reitille etelämmäksi. Hurjalta näyttää.

Lue lisää

Katselin ja ihmettelin samaa, alle 20 mailia rantaan!. Päättelin, että tuuli ja aallokko ovat hiukan pienemmät aivan rannan lähellä.. Tuuli heikkenee kunnolla vasta huomenna iltapäivällä. Kääntänee pian?' 50 jäljellä Horniin.
VDH saa hyvää kyytiä jos ja kun menee kehittyvän myrkymatalan ja rannan välistä. Hyvällä säkällä lähelle kaakoispasaatia asti.
Tapion kurssi on kumman alas 115 kun tuuli on noin 45. Joutuu sahaamaan edes takaisin edelleen useita päiviä?

kvs kirjoitti:

Joo, ja suunta on Islas Hermiten pohjoispuolelle. Jo VDH:n navigointi näytti tarkalta rannikon seuraamiselta, mutta onkohan Mark täysin kartalla? Vai hakeeko pienemmän aallokon alueelle ja kurvaa sitten oikealle reitille etelämmäksi. Hurjalta näyttää.

Lue lisää

Kuuntelin Donin q/a muuta päivitystä eilen illalla, tuo Markin reitti oli täysin harkittu, haki rannan läheltä kevyempää tuulta, siinä kun oli rintaman pää joka muutenkin aiheutti tuon ei niin yleisen luoteistuulen. Ja Don sanoi että Mark erittäin hyvin tietoinen säästä ja paikastaan.

vahvistusta kirjoitti:

Kuuntelin Donin q/a muuta päivitystä eilen illalla, tuo Markin reitti oli täysin harkittu, haki rannan läheltä kevyempää tuulta, siinä kun oli rintaman pää joka muutenkin aiheutti tuon ei niin yleisen luoteistuulen. Ja Don sanoi että Mark erittäin hyvin tietoinen säästä ja paikastaan.

Lue lisää

Jännät paikat oli. Tweetissään Mark ilmoitti näkevänsä lumipeitteiset huiput ja tuulta oli reilut 50 solmua. Juuri ennen Kap Hornia vauhti putosi neljään solmuun ja Mark suuntasi hiukan kauemmaksi kallioista ja vältti pahimman myrskyn. Trackeristä näytti, että hän olisi käynyt alle mailin päässä rantakallioista juuri ennen kuin kääntyi ulommaksi. Varmaankin oleellista oli "eye-ball navigation" siinä vaiheessa. Hienosti meni!

osaa.ja.uskaltaa kirjoitti:

Jännät paikat oli. Tweetissään Mark ilmoitti näkevänsä lumipeitteiset huiput ja tuulta oli reilut 50 solmua. Juuri ennen Kap Hornia vauhti putosi neljään solmuun ja Mark suuntasi hiukan kauemmaksi kallioista ja vältti pahimman myrskyn. Trackeristä näytti, että hän olisi käynyt alle mailin päässä rantakallioista juuri ennen kuin kääntyi ulommaksi. Varmaankin oleellista oli "eye-ball navigation" siinä vaiheessa. Hienosti meni!

Lue lisää

Joo, Mark ajoi kohti Isla Hermiten luoteisnurkkaa ja käänsi kolme mailia ennen kaakkoon (trackerin jäljen mukaan) niin, että leikkasi alta mailin päästä Isla Hermiten lounaisnurkkaa.
Mutta miten ne tuolla navigoi noin tarkasti? Plotterin kanssa voisi kyllä mennä. Onko tuolla muita majakoita kuin tuo Isla Hornoksella oleva?

Aiemmin oli vääntöä VDH:n vuorokausimatkasta. Markilla oli nyt suht samanlaisissa olosuhteissa kuin VDH:lla Hornia lähestyessä vuorokausimatkat luokkaa 140-170mpk. Niinkuin Seppomartti ja Joakim silloin sanoivat, varmastikin VDH:n vuorokausimatkassa 218mpk oli joku kupru laskennassa.

Joo varmaan oli kupru nuo matkat. Majakoita kyseltiin tuossa aiemmin. Sekä VDH että Mark kumpikin suunnisti saariston lähelle paikassa johon näkyy Londonberryn saaren lähellä/saarella olevat majakat Cookin lahden sisäänajossa. Nyt tajuan miten esim VDH tuli lähemmäs rantaa. Nythän on tuolla valoisinta aikaa vuodessa (56S), mutta ei siellä nyt öitä voi valoisaksi sanoa. About vastaava paikka kuin etelä-Ruotsi pohjoisella pallonpuoliskolla?? No timeanddate sivuston mukaan siellä ei tule varsinaisesti pimeää, mutta näkyvyys voi silti olla huono.

vahvistusta kirjoitti:

Joo varmaan oli kupru nuo matkat. Majakoita kyseltiin tuossa aiemmin. Sekä VDH että Mark kumpikin suunnisti saariston lähelle paikassa johon näkyy Londonberryn saaren lähellä/saarella olevat majakat Cookin lahden sisäänajossa. Nyt tajuan miten esim VDH tuli lähemmäs rantaa. Nythän on tuolla valoisinta aikaa vuodessa (56S), mutta ei siellä nyt öitä voi valoisaksi sanoa. About vastaava paikka kuin etelä-Ruotsi pohjoisella pallonpuoliskolla?? No timeanddate sivuston mukaan siellä ei tule varsinaisesti pimeää, mutta näkyvyys voi silti olla huono.

Lue lisää

Pitää vielä korjailla. Uloimman majakan korkeus merenpinnasta 64m (210ft) ja ilmoitettu näkyvyys 9mpk. Mutta laskeskelin pikaisesti että parikymmentä mailia voisi näkyä? No sellaiselta etäisyydeltä menivät. Mutta näkyikö tuo uloin majakka, aika tiukilla ainakin on.

vahvistusta kirjoitti:

Pitää vielä korjailla. Uloimman majakan korkeus merenpinnasta 64m (210ft) ja ilmoitettu näkyvyys 9mpk. Mutta laskeskelin pikaisesti että parikymmentä mailia voisi näkyä? No sellaiselta etäisyydeltä menivät. Mutta näkyikö tuo uloin majakka, aika tiukilla ainakin on.

Lue lisää

Tähänhän löytyy helposti laskukaavat netistä millä laskea ja ottaa huomioon jopa valon taittumisen mutta helpoin on katsoa taulukosta http://www.terrypepper.com/Lights/lists/visibility.htm
210 jalkaa majakkaa ja sitten 5 tai 10 katsojan silmänkorkeus

kvs kirjoitti:

Joo, Mark ajoi kohti Isla Hermiten luoteisnurkkaa ja käänsi kolme mailia ennen kaakkoon (trackerin jäljen mukaan) niin, että leikkasi alta mailin päästä Isla Hermiten lounaisnurkkaa.
Mutta miten ne tuolla navigoi noin tarkasti? Plotterin kanssa voisi kyllä mennä. Onko tuolla muita majakoita kuin tuo Isla Hornoksella oleva?

Lue lisää

Tracker päivittää sijainnin vain tunnin välein. Tuolla tarkkuudella tarkasteltuna jälki jo voi oikaista näkyvästi todelliseen verrattuna.

vahvistusta kirjoitti:

Joo varmaan oli kupru nuo matkat. Majakoita kyseltiin tuossa aiemmin. Sekä VDH että Mark kumpikin suunnisti saariston lähelle paikassa johon näkyy Londonberryn saaren lähellä/saarella olevat majakat Cookin lahden sisäänajossa. Nyt tajuan miten esim VDH tuli lähemmäs rantaa. Nythän on tuolla valoisinta aikaa vuodessa (56S), mutta ei siellä nyt öitä voi valoisaksi sanoa. About vastaava paikka kuin etelä-Ruotsi pohjoisella pallonpuoliskolla?? No timeanddate sivuston mukaan siellä ei tule varsinaisesti pimeää, mutta näkyvyys voi silti olla huono.

Lue lisää

Vilkaisin juuri Markin vuorokausimatkaa, 219mpk. Taitaa olla tuossa Hornin kierron kohdalla joku omituisuus laskennassa, kun toistuu samanlaisena kuin VDH:lla.

kvs kirjoitti:

Joo, Mark ajoi kohti Isla Hermiten luoteisnurkkaa ja käänsi kolme mailia ennen kaakkoon (trackerin jäljen mukaan) niin, että leikkasi alta mailin päästä Isla Hermiten lounaisnurkkaa.
Mutta miten ne tuolla navigoi noin tarkasti? Plotterin kanssa voisi kyllä mennä. Onko tuolla muita majakoita kuin tuo Isla Hornoksella oleva?

Lue lisää

Mark oli klo 05 utc Kap Hornin kohdalla. Aikaero huomioiden hän taisi olla iltahämärässä rannikon edustalla: "I ALSO SEE MOUNTAINS WITH SNOW BIG ONES". En tiedä miten pimeää siellä etelän kesälatitudeilla on yöllä, mutta uskoisin kummankin navigoineen näköhavaintojen perusteella. VDH:n Kap Hornin sivuutuksesta oli jopa valokuvadokumentti.

vahvistusta kirjoitti:

Joo varmaan oli kupru nuo matkat. Majakoita kyseltiin tuossa aiemmin. Sekä VDH että Mark kumpikin suunnisti saariston lähelle paikassa johon näkyy Londonberryn saaren lähellä/saarella olevat majakat Cookin lahden sisäänajossa. Nyt tajuan miten esim VDH tuli lähemmäs rantaa. Nythän on tuolla valoisinta aikaa vuodessa (56S), mutta ei siellä nyt öitä voi valoisaksi sanoa. About vastaava paikka kuin etelä-Ruotsi pohjoisella pallonpuoliskolla?? No timeanddate sivuston mukaan siellä ei tule varsinaisesti pimeää, mutta näkyvyys voi silti olla huono.

Lue lisää

Millä perusteella nuo vrk-matkat Kap Hornin lähellä ovat "kupruja"? Jos lännestä itään virtaavan Cape Horn Currentin keskimääräinen nopeus on 0.8 kn, virta vie n. 19 nm/24h. Myrskyisessä myötätuulessa ja -aallokossa luulisi Rustler 36:n hyvinkin pitävän koko ajan yli 7 kn venevauhtia.
Miksei yli 200 nm vrk-matka ole mahdollista niissä olosuhteissa??
Näin näyttää virtaavan: https://www.youtube.com/watch?v=Wq3xrvHL3_c

CapeHornCurrent kirjoitti:

Millä perusteella nuo vrk-matkat Kap Hornin lähellä ovat "kupruja"? Jos lännestä itään virtaavan Cape Horn Currentin keskimääräinen nopeus on 0.8 kn, virta vie n. 19 nm/24h. Myrskyisessä myötätuulessa ja -aallokossa luulisi Rustler 36:n hyvinkin pitävän koko ajan yli 7 kn venevauhtia.
Miksei yli 200 nm vrk-matka ole mahdollista niissä olosuhteissa??
Näin näyttää virtaavan: https://www.youtube.com/watch?v=Wq3xrvHL3_c

Lue lisää

Miksei voisikin, mutta kun aiemmin Hornia lähestyessä vuorokausimatkat (kovassa myötäisessä) ovat luokassa 140-170mpk, niin tuo niemen ohitusvuorokauden matka ei ehkä olekaan oikein.

CapeHornCurrent kirjoitti:

Millä perusteella nuo vrk-matkat Kap Hornin lähellä ovat "kupruja"? Jos lännestä itään virtaavan Cape Horn Currentin keskimääräinen nopeus on 0.8 kn, virta vie n. 19 nm/24h. Myrskyisessä myötätuulessa ja -aallokossa luulisi Rustler 36:n hyvinkin pitävän koko ajan yli 7 kn venevauhtia.
Miksei yli 200 nm vrk-matka ole mahdollista niissä olosuhteissa??
Näin näyttää virtaavan: https://www.youtube.com/watch?v=Wq3xrvHL3_c

Lue lisää

Voisi olla oikeitakin, mutta yli 200mpk vaatii yli 8kts keskinopeutta. Pääasiassa trackeri näyttänyt kuitenkin alle 7kts nopeuksia. Yksittäisiä päivityksiä nähty 8:lla alkavana, mutta suurin osa alla 7kts.

vahvistusta kirjoitti:

Voisi olla oikeitakin, mutta yli 200mpk vaatii yli 8kts keskinopeutta. Pääasiassa trackeri näyttänyt kuitenkin alle 7kts nopeuksia. Yksittäisiä päivityksiä nähty 8:lla alkavana, mutta suurin osa alla 7kts.

Lue lisää

Itse asiassa aikaisempi VDHn 218mpk/24h vaatisi runsaan 9s keskinopeuden ja 9s hetkellistäkään nopeutta trackeri ei ole näyttänyt GGR veneille kenellekään koskaan. Nyt Markille on merkitty 215/ 24h vaikka nopeus on ollut 6.5-7s ja viimeksi alle 5s.
25h lukemat ovat epäluotetyavia.
Toinen asia on noiden 36ft pikäkölisten uppotukkien, joiden pohja ei ole hyvä eikä kannella ole racing miehistöä, kyky ylipäänsä edetä 200 mailia/ 24h. Pidän mahdottomana. 150- 170 on uskottava maksimi.

CapeHornCurrent kirjoitti:

Millä perusteella nuo vrk-matkat Kap Hornin lähellä ovat "kupruja"? Jos lännestä itään virtaavan Cape Horn Currentin keskimääräinen nopeus on 0.8 kn, virta vie n. 19 nm/24h. Myrskyisessä myötätuulessa ja -aallokossa luulisi Rustler 36:n hyvinkin pitävän koko ajan yli 7 kn venevauhtia.
Miksei yli 200 nm vrk-matka ole mahdollista niissä olosuhteissa??
Näin näyttää virtaavan: https://www.youtube.com/watch?v=Wq3xrvHL3_c

Lue lisää

Mahdollista tai ei on noissa etäisyyslaskennoissa selvä epätarkkuus juuri tuossa kohtaa. Kun trackeri näytti kännykkäapissa yli 200 mpk/24 h VDH:lle katsoin hänelle muutan 12 h pätkän sijaintien välisen etäisyyden, jotka olivat 60-70 mpk eikä 100 kuten olisi pitänyt.

Myös Markin ja VDH:n välinen DTF-ero kasvoi n. 100 mpk suuremmaksi kuin kartalta mitattu matkaero.

DTF-laskennassa on siis joku ylimääräinen matka Hornin kohdalla ja Mark tuli nyt sen läpi.

seppomartti kirjoitti:

Itse asiassa aikaisempi VDHn 218mpk/24h vaatisi runsaan 9s keskinopeuden ja 9s hetkellistäkään nopeutta trackeri ei ole näyttänyt GGR veneille kenellekään koskaan. Nyt Markille on merkitty 215/ 24h vaikka nopeus on ollut 6.5-7s ja viimeksi alle 5s.
25h lukemat ovat epäluotetyavia.
Toinen asia on noiden 36ft pikäkölisten uppotukkien, joiden pohja ei ole hyvä eikä kannella ole racing miehistöä, kyky ylipäänsä edetä 200 mailia/ 24h. Pidän mahdottomana. 150- 170 on uskottava maksimi.

Lue lisää

Miksi seppomartin ja joidenkin muiden laskelmista on unohdettu myötävirran vaikutus SOG:iin? Keskimääräinen virran nopeus lännestä itään Draken salmessa on 0.7-0.8 solmua. Luulisi, että Kap Hornin lähellä virta on tätä keskimääräistä arvoa voimakkaampi varsinkin kovassa/myrskyisessä lännen puoleisessa tuulessa. Sellaiset olosuhteethan VDH:lla ja Markilla oli.
Omia havaintoja tuli mm. Brasilian rannikon merivirrasta. Pirunsaaria lähestyessä virta voimistui ja oli neljän solmun luokkaa. Myötävirran ansiosta Etelä-Amerikan rannikkoa pohjoiseen seilatessa tuli toistuvasti >200 nm/24h. Agulhasin virta Afrikan itärannikolla oli ajoittain yli 4 kn. Vuorovesivirrat ovat oma lukunsa. Kovin kokemani vuorovesivirta on 11 kn.
Kännykkäapin GGR-sovellus on huono. Se antaa toistuvasti outoja lukemia eikä näytä windyn tuulitietoja.
GGR:n "uppotukki"-irvailuihin ei kannattaisi sortua, vaikka se onkin tämän foorumin perinteinen turhan inttämisen aihe. Moderneille raasereille on omat pallonkiertokisansa, Vendee Globe, VOR ym.

myötävirta kirjoitti:

Miksi seppomartin ja joidenkin muiden laskelmista on unohdettu myötävirran vaikutus SOG:iin? Keskimääräinen virran nopeus lännestä itään Draken salmessa on 0.7-0.8 solmua. Luulisi, että Kap Hornin lähellä virta on tätä keskimääräistä arvoa voimakkaampi varsinkin kovassa/myrskyisessä lännen puoleisessa tuulessa. Sellaiset olosuhteethan VDH:lla ja Markilla oli.
Omia havaintoja tuli mm. Brasilian rannikon merivirrasta. Pirunsaaria lähestyessä virta voimistui ja oli neljän solmun luokkaa. Myötävirran ansiosta Etelä-Amerikan rannikkoa pohjoiseen seilatessa tuli toistuvasti >200 nm/24h. Agulhasin virta Afrikan itärannikolla oli ajoittain yli 4 kn. Vuorovesivirrat ovat oma lukunsa. Kovin kokemani vuorovesivirta on 11 kn.
Kännykkäapin GGR-sovellus on huono. Se antaa toistuvasti outoja lukemia eikä näytä windyn tuulitietoja.
GGR:n "uppotukki"-irvailuihin ei kannattaisi sortua, vaikka se onkin tämän foorumin perinteinen turhan inttämisen aihe. Moderneille raasereille on omat pallonkiertokisansa, Vendee Globe, VOR ym.

Lue lisää

Mainitsemasi myötävirta ei selitä 215-218 vrk matkoja, minkä yllä Joakim jälkikäteen totesi. Ja minkä omasta kokemuksestani tiedän. Jos olet jossain " toistuvasti seilannut yli 200 mpk/24h" niin kerro mikä pitkäkölinen 36 ft vene siihen pystyi pienellä purjepinnalla. Tällä hetkellä Atlannilla suomalainen paljon 36ft isompi X kisamiehistöllä pystyy melkein samaan päivämatkaan avotuulessa ilman spinnua. Itse en ole koskaan pystynyt 38ft veneellä spinnullakaan, vaikka yritystä on ollut.
Noilla veneillä tarvittaisiin n 3 solmun myötävirta koko 24 h ajan ja sellaisia maailmasta löytyy. Mutta kun tässä tapauksessa ei missään vaiheessa trakkeri näytä 9 s nopeuksia hetkeäkään tuon 24 h aikana niin vuorokausimatka ei ole todellinen. Aikaisemmin YB näytti jopa 500 mailain päivämatkoja.

seppomartti kirjoitti:

Mainitsemasi myötävirta ei selitä 215-218 vrk matkoja, minkä yllä Joakim jälkikäteen totesi. Ja minkä omasta kokemuksestani tiedän. Jos olet jossain " toistuvasti seilannut yli 200 mpk/24h" niin kerro mikä pitkäkölinen 36 ft vene siihen pystyi pienellä purjepinnalla. Tällä hetkellä Atlannilla suomalainen paljon 36ft isompi X kisamiehistöllä pystyy melkein samaan päivämatkaan avotuulessa ilman spinnua. Itse en ole koskaan pystynyt 38ft veneellä spinnullakaan, vaikka yritystä on ollut.
Noilla veneillä tarvittaisiin n 3 solmun myötävirta koko 24 h ajan ja sellaisia maailmasta löytyy. Mutta kun tässä tapauksessa ei missään vaiheessa trakkeri näytä 9 s nopeuksia hetkeäkään tuon 24 h aikana niin vuorokausimatka ei ole todellinen. Aikaisemmin YB näytti jopa 500 mailain päivämatkoja.

Lue lisää

Nyt "uppotukki" on harvinaisen totta mutta koetan välttää jos tuntuu loukkaavalta.

seppomartti kirjoitti:

Nyt "uppotukki" on harvinaisen totta mutta koetan välttää jos tuntuu loukkaavalta.

Mukava, jos maltat olla väheksymättä käynnissä olevaa yksinpurjehtijoiden pallonkiertokisaa ja heidän veneitään! En näe GGR-veneiden oikeaksi vertailukohdaksi ARC:n pasaatituulessa spinnulla seilaamista kisamiehietetyllä X:llä. Pohjois-Atlantilla voisit kyllä itsekin kokea myötävirran vaikutuksen seilaamalla Golf-virran mukana Amerikan rannikkoa pohjoiseen. Kun Golf-virran nopeus on 4.8 kn, voisit ajelehtimallakin päästä n. 100 mpk/24h. Miksi 200 mpk/24h on mielestäsi mahdotonta Draken salmen myötävirrassa ja 40-50kn myötätuulessa "pitkäkölisellä 36ft veneellä pienellä purjepinnalla"?

Sen enempää keskusteluun sekaantumatta: seppomarttihan tuossa juuri toteaa, ettei suurella X:llä ja kisamiehitölläkään helposti tuolalisiin vuorokausimatkoihin päästä, puhumattakaan noista pitkäkölisistä pienemmistä, yksinpurjehdittavista veneistä. Hän ei siis yritä rinnastaa venetyyppejä.

myötävirta kirjoitti:

Mukava, jos maltat olla väheksymättä käynnissä olevaa yksinpurjehtijoiden pallonkiertokisaa ja heidän veneitään! En näe GGR-veneiden oikeaksi vertailukohdaksi ARC:n pasaatituulessa spinnulla seilaamista kisamiehietetyllä X:llä. Pohjois-Atlantilla voisit kyllä itsekin kokea myötävirran vaikutuksen seilaamalla Golf-virran mukana Amerikan rannikkoa pohjoiseen. Kun Golf-virran nopeus on 4.8 kn, voisit ajelehtimallakin päästä n. 100 mpk/24h. Miksi 200 mpk/24h on mielestäsi mahdotonta Draken salmen myötävirrassa ja 40-50kn myötätuulessa "pitkäkölisellä 36ft veneellä pienellä purjepinnalla"?

Lue lisää

GGR veneitä modernimmat, nopeammat ja kisamiehitetyt veneet Atlantilla myötätuulessa antavat hyvän mielikuvan 9 solmun keskinopeudesta 24h. Vaikeeta on jos ei ole plaanaava vene.
Sattui somasti ehdotuksesi ajelehtimisesta Golf-virrassa. Se tapahtui 2014 moottorin hajotettua Bahama- Bermuda välillä monen vrk:n täyspläkässä. Pyörremyrsky Arthur saapui Floridaan. Oli jännää mutta tuskin ajelehdin 100 mpk/ vrk. En voi nyt tarkistaa lokikirjasta.. Bermudalta lähdin pohjoiseen ja virraksi oletin 2s. Floridan kärjessä kuulopuheen peruteella voisi olla 6s. Skotlannin pohjoispuolella Pentlandissa voi olla 10.5s. Onhan noita virtoja mutta se näkyisi trackerin nopeuksissa, ri ole näkynyt. Pian saamme ihmetellä Ukun ja Suzien kohdalla samaa virhettä?

seppomartti kirjoitti:

Nyt "uppotukki" on harvinaisen totta mutta koetan välttää jos tuntuu loukkaavalta.

Muuten, kun tulin palstalle niin ihmettelin kun toisten veneitä haukutaan avoimesti, erityisesti vanhempia. Uppotukki ja homeskandi eivät ole mun mielestä asiallisia nimityksiä. Muistelen että niitä käytti jatkuvasti joku häirikkö (jodlari?), ja sitten se tuntui leviävän muidenkin käyttöön.

Macee kirjoitti:

Muuten, kun tulin palstalle niin ihmettelin kun toisten veneitä haukutaan avoimesti, erityisesti vanhempia. Uppotukki ja homeskandi eivät ole mun mielestä asiallisia nimityksiä. Muistelen että niitä käytti jatkuvasti joku häirikkö (jodlari?), ja sitten se tuntui leviävän muidenkin käyttöön.

Lue lisää

Uppotukki on ikiaikainen nimitys, ollut käytössä ties kuinka monta vuosikymmentä. Uppotukkius on tietenkin aina suhteellinen käsite, mutta moderniin avomeriraaseriin verrattuna GGR-veneet ovat uppotukkeja, mutta niin on oma 80-lukulaisenikin. Omani rinnalla hiukan isommat GGR-veneet ovat edelleen uppotukkeja. Asiallinen tai ei, hyvin kuvaava nimitys se on. En minä katso noita uppotukkeja ollenkaan alaspäin. Jodlari taas oli oma tapauksensa, jonka sanomiset kannattaa unohtaa.

Homeskandi on paljon uudemp nimike, se keksittiin bavojen puskiessa joukolla markkinoille. Jokin haukkumanimi bavan ostajien piti keksiä, kun heidän veneitään ei arvostettu.