Junk Rig kokemuksia?

Junkki

Onko kellään "junkkiriki" kokemuksia ? Olisi mukavaa tietää tästä rikistä enemmän ja miten erityisesti tuo yksimastoinen/-purjeinen wörkkii Suomen saaristossa?

45

1926

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • adfs4

      Erinomaisen hyvin toimii Nauticatin tapaisessa moottoripurjehtijassa myötätuuleen.

      Kun vain purjehtijat oppisivat, että mukavuuteen tarvittaan koppi ja vastatuuleen ajetaan koneella, niin johan junkkikin nousisi kukoistukseen.

    • MarkusMan

      Tässä alla olevasssa linkissä on PBO:n juttu junkki vs. bermuda, eikä se junkki kovin huonosti tuossa menestynyt. Tosin oli aika "moderni" junkkipurje. Olen itse ollut pienessä junkkiveneessä gastina, ja aika simppeli purjehtia se on. Tuuleennousua epälin, mutta aika hyvin se nousi, paremmin kuin rinnallaseilannut Colin A. 33. Ja avotuulissa junkki aivan erinomainen. Reivaus onnistui nopeasti ja joka tuulensuuntaan. Jos nyt ostaisin venhon, saattaisin harkita junkkirikiä.

      https://www.pbo.co.uk/seamanship/bermudan-rig-vs-junk-rig-17481

    • Omia kokemuksia ei ole, mutta rinnalla kulki Joe 17 jossa oli junk rig, eikä se mielestäni mitenkään poikkeuksellisen huonosti mennyt. Itseä mietityttää se kryssi, että siinä jää tuulitunneli efekti kokonaan käyttämättä. Tuuleennousun 'heikkous' johtunee paljon tästä, vaikka kyllähän se optari ja cat boatit aika kivasti tuuleen nousee vaikka ei olekaan fokkaa.

    • mautappur

      Tässä on tietopankki: http://www.junkrigassociation.org/ Jäsenmaksu on muistaakseni 7 puntaa, jonka jälkeen aukeaa junkkiriki yhdistyksen salaisimmatkin holvit ja tiedonjyvät :-) Tosin todella paljon tietoa saa ilman jäsenyyttäkin, sen verran tietopohjaista on tuo JRA:n saitti. Väittäisin että äärimmäisen moni, ja varsinkin trad. sarjatuotankomallit, ovat konvertoitu bermudasta junkkiin. Minunkin konversion teki henkilö joka itse henk.koht. on konvertoinut 250 eri mallia.

      Kyllä meitä täällä on ;-) ja jäsenkuvista löytyy tuo jonkun mainitsema Joe 17, sekä sitä googlaamalla löytyy myös JuuTuubi klippejä samaisesta paatista.

      Mitä tulee tuohon PBO juttuun, se on ihan OK, joskin ei nyt ihan asiantuntevasti kuitenkaan kirjoitettu, mutta sanotaan nyt että kelpaa,....

    • Hippaheikki

      Eli tiivistelmä jutusta lienee se, että kaikilla muilla suunnilla kuin myötäisellä junkkiriki on bermudarikiä hitaampi, ja myötäiselläkin junkin nopeusetu katoaa sillä, että bermudarikillä ajava nostaa spinaakkerin. (Tuo on tietysti epäreilu etu, kai junkkirikiinkin voisi lisätä ylimääräisen myötätuulipurjeen.)

      Esteettiset seikat ovat tietysti makuasioita, mutta melko rumahan tuollainen riki sluupiksi suunnitellussa rungossa on. Perinteisessä kiinalaisessa dzonkissa muotokieli olisi paremmassa sopusoinnussa.

      • ei.onnaa

        Eipä taida onnistua spinnun virittäminen junkkirikiin. Ja vaikka maston saisi pystyssä pysymään, ei spinnu oikein toimisi, koska niin iso osa purjetta on maston etupuolella varjostamassa.


      • Hippaheikki
        ei.onnaa kirjoitti:

        Eipä taida onnistua spinnun virittäminen junkkirikiin. Ja vaikka maston saisi pystyssä pysymään, ei spinnu oikein toimisi, koska niin iso osa purjetta on maston etupuolella varjostamassa.

        Joo, ei ehkä onnaa.

        Epäreilua on kuitenkin se, että vertailualus saa käyttää isompialaista purjetta: silloinhan nopeusedun voi väittää tulevan punta-alasta, eikä rikityupistä.


    • yXseuraaja

      Dzonk (Junk)-rikillä varustettua venettä ei voine muuten laittaa piihin?
      Samoin sheet to tiller ei onnistu?

    • seppomartti

      Onko tämä termi "junkkiriki" ollut pidempäänkin käytössä vai nyt keksitty suomennus englannista?.. Tähän asti olen kuullut dzonkista, tsonkista ja dshonkista. Miekä lienee oikea kirjoitusasu, sitä on voi neuvoa. Mutta junkista en ole aikaisemmin kuullut ja kuulostaa lähes juntilta termiltä.
      Itse takila-asia: ei voi olla nopea mihintään tuulen suuntaan. Helppokäyttöiseksi väitetään, muttei omaa kokemusta. Mutta mikä normaalissa takilassa on niin vaikeaa, että siitä pitäisi päästä eroon?.

    • junkenström

      Junkki tulee sanasta Dzonk jonka lontoolaiset käänsi itselleen. Tämä on tyypilistä kun oma kieli ei noihin kiinankielen ässiin taivu, niin tehdään oma sana, josta se on meille tullut.

      Junkin tuuleennousu samoilla tuuli- ym. mittareilla samassa veneessä mutta konvertoidulla junkki-rikillä, on noin 5 astetta toisella ja 7 astetta toisella puolella, eli tuo on omaan kokemukseen perustuva tieto ns. "Sunbird 90" rikillä, eli vähän erilainen kuin jutun junkkiriki. Poijujen välisessä kisoissa tai vastaavissa pyrähdyksissä tuo on hyvin merkittävä ero.

      Käytännössä junkkiriki on nopeampi avotuulilla, koska junkin purjepinta-ala on iso 1 genoa. Toki jos laitetaan sloopille muita purjeita päälle, tilanne muuttuu, esim. jotakin 150--160% jenniä, genaakkeria, spinnaakkeria jne. Jos mennään cruisalillaa pitkää matkaa, tuo ero junkkirikiin korostuu kun ei tartte muita purjoita kuin yksi. Junkki ei kallistele samalla tavalla koska masto hieman myötäilee ja painopiste on alempana.

      Suurin miellyttävyys omakäyttöiseen okemukseen perustuen on reivaaminen, eli se on max 30 sekkaa. Purje lasketaan alas x-määrän latan/levyn verran ja sidotaan kiinni. Skuutista kiristetään niin se vetää alaliesman kireelle saman tien. Eli falli ja skuutti toimii myös reiviköysinä ja purjeen voi nostaa, laskea tai reivata tuulensuunnasta tai voimasta riippumatta. Vinssejä yleensä ei tartte jos on esim alle 30 feet ja jos on vaikka 45 feet, niin ei sittenkään, koska silloin yleensä o n 2 junkkimastoa ja neliöt jää tuohon 30 feet määrään.

      Kyllä junkkirikillä on lukemattomia etuja, mutta suurin määräävä asia tässä yleensä meidän pourjehduskulttuurissa on epäluulo ja esteettisyys :-)

      Junkkirikin perusideasta voi lukea esim täältä:
      http://www.junkrigassociation.org/Resources/Documents/Arne Kverneland's files/Junk Rig for Beginners.pdf

      Ja tässä on 50 etua seilata junkkirikillä:
      http://www.junkrigassociation.org/Resources/Documents/50 Advantages of Junk Rig.pdf

      Junkkeja on Suomessa muutama....

      • junkenström

        Reivaaminen siis sitloodasta ja ehdoton etu on vapaasti seisova masto. Keppi ei kaadu vaikka topista sakkeli murtuu :-)


    • afds32

      Seppomartti, en tiedä, onko ollut aikaisemmin käytössä, mutta vaikka sana koomiselta kuulostaa, niin sillä on suomalainen äänneasu ja sen muistaa helposti.

      Siksi junkkiriki on kelpo versio suomeksi.

      • Junkkiriki on karmea anglismi, älkää enää käyttäkö sitä.


    • Isoantilla

      Jooo, heti ymmärtää, kun kaveri on käynyt Hong Kongissa ja kertoo: "näin ison junkin".

    • junkenström

      Sen verran pitää palata omaan kirjoitukseen, että ei tuo junkkiriki mikään ainoa autuaaksi tekevä asia ole, se on riki muiden joukossa ja jotkut tykkä purjehtia sillä ja kokee sen rikinä hyväksi ja sopivaksi itselleen jne. Jotkut kokevat taas toisin, En siis kirjoittanut mitenkään fanaattisella sävyllä, enemmän ehkä innostuneella, koska aihe on kovin harvinsainen ja siksi ehkä hieman innostuin :-)

      Monet junkkimiehet ja -naiset on niin innokkaita asiastaan, että se into joskus saattaa kääntyä vastaan siinä mielessä, että ihmiset ei ota vakavasti jukkirikin etuja ym. jos ko in fanaattisesti omaa asiaansa toisille tuuppaa tulemaan. Itse purjehdin enemmän cruising osastolla kuin ehkä yleisesti tehdään ja pienellä miehistöllä, niin tuo on kyllä minulle hyvä juttu. Erilaisia rikejä on tullut vastaan ja erilalsia olen kokellut, tmä nyt vaan tuntuu minun käyttötarkoitukseen hyvälle.

      Lisäksi kun tekee purjeensa itse, koska tässä purje (paneelit) voidaan tehdä, niin se helpottaa ihan kaikkeen ja eniten lompakkoa. Riki on suhteellisen huoltovapaa jos verrataan vaikkapa bermudaan tai kahveliin, joten siinäkin säästöä pitkä penni. Myöskään junkkiriki ei ole sen painavampi kuin bermuadakaan mastoineen, puomeineen, vaijereineen, spriidareineen jne., joka ainakin minulla oli se eka kynnys. Toinen kynnys oli tuuleennousukyky, mutta ainakaan minun tarkoitukseen sillä muutamalla asteella ei ole merkitystä, niin junkin edut veivät voiton, silloin niukasti, nyt aika selvästi kun on maileja takana junkilla jo jonkun verran.

      Joitakin asioota sitten pitää ratkaista junkkirikillä toisella tapaa, kuten esim veneessäni tutkan sijoitus, koska skuuttiköydet saattavat viedä targakaareasta jotakin mennessään kun jiippaa. Näin tuskin käy sen usammin kuin esim bermudalla ison skuutti kiertyy ruoritolpan ympäri, mutta tämä on kutienkin hyvä ratkaista ennen kuin näin voi tapahtua. Ja muitakin on, mutta mallia ottamalla muiden kekesinnöistä, saa hyvät vinkit kun niitä sitten soveltaa omaan.

      Mutta hyvä että vaihtoehtoja on, niin jokainen saa sitä mitä haluaa :-)

      • seppomartti

        Junkerström on unnostunut junkkirikistä, käytän tätä termiä. Ehkä se jää eloon?
        Ilman staageja ja vantteja on muitakin takiloita kuten Ljungström 30-luvulta ja Fridom-veneet 70-luvulta. Hiilikuitu mahdollistaisi kevyen takilan näihin ja junkkirikiin. Hiilitakilan painosta puolet on rautatavaraa Bermudatakilassa. Samoin siipipurje tai jotain muuta keksitää. Tuskin Bermuda on suosittu maailman tappiin. Mutta, mutta:
        "junkki-rikillä, on noin 5 astetta toisella ja 7 astetta toisella puolella, eli tuo on omaan kokemukseen perustuva tieto ns. "Sunbird 90" rikillä,". Mitähän kryssikulmaa tuo tarkoitti?
        "Käytännössä junkkiriki on nopeampi avotuulilla, koska junkin purjepinta-ala on iso 1 genoa. "
        Väitin päivastaista, että junkki todennäköisesti on hitaampi kaikkiin tuulen suuntiin. Perusteluja: 38ft veneessäni iso genoa=79m2 ja 40ft =89m2. Vaikea uskoa, että yksi junkkipurje olisi isompi saman kokoisessa veneessä. 35 ft veneessä käytän skuuttaamiseen 44 vinssiä ja 40ft veneessä vinssiä 56 ja kerrot junkkipurjeen skuutin hoituvan käsivoimilla ilman vinssiä. Selvä ristiriita. Miten vähäisempi veto skuutissa tuottaisi enemmän vauhtia?
        Kaksi purjetta tuottaa yhdessä enemmän eteenpäin vievää voimaa kuin kaksi yhtä suurta erillistä purjetta. 1 1 on enemmän kuin 2. Lisäksi "upwash" effekti parantaa kryssikulmaa.
        Koe kahdella samanlaisella veneellä heikossa myötätuulessa todisti junkin niukasti nopeammaksi. Sehän ei ole uutinen, että Bermuda olisi ollut nopeampi "leikkaamalla" eikä platlenssissä. Jos on isommista veneistä kyse, niin kaksi junkkipurjetta varjostavat toisiaan varmaan pahemmin kuin Bermuda virsarilla. Purjeen keveys?. Hieman erikoisvahva täyslattaisoni painaa 0,8kg/m2. Mitä painaa junkkipurjeesi isoilta näyttävillä latoilla?
        Kaikki nämä siis pohdintana ilman pienintäkään kokemusta junkkipurjeesta.


      • YxSeuraaja

        Ainakin se ajatusvirhe tuossa tekstissäsi on, että dzonk takila on ns. balansoitu purje/takila. Tämän vuoksi skuutissa ei ole läheskään yhtä kovaa painetta, kuin bermuda-takilan ison skuutissa tai genoan skuutissa. Et voi siis suoraan skuutin paineesta, vinssien koosta tai puuttumisesta päätellä, kuinka tehokas takila on.

        Balanssoituja bermuudatakiloitakin on olemassa:
        http://www.tropicalboating.com/imagestr/aerorig-2-lg.jpg


      • seppomartti
        YxSeuraaja kirjoitti:

        Ainakin se ajatusvirhe tuossa tekstissäsi on, että dzonk takila on ns. balansoitu purje/takila. Tämän vuoksi skuutissa ei ole läheskään yhtä kovaa painetta, kuin bermuda-takilan ison skuutissa tai genoan skuutissa. Et voi siis suoraan skuutin paineesta, vinssien koosta tai puuttumisesta päätellä, kuinka tehokas takila on.

        Balanssoituja bermuudatakiloitakin on olemassa:
        http://www.tropicalboating.com/imagestr/aerorig-2-lg.jpg

        Hyvä oikaisu mutta tarvitaan vahva = painavampi takila.


      • Junkerström
        seppomartti kirjoitti:

        Junkerström on unnostunut junkkirikistä, käytän tätä termiä. Ehkä se jää eloon?
        Ilman staageja ja vantteja on muitakin takiloita kuten Ljungström 30-luvulta ja Fridom-veneet 70-luvulta. Hiilikuitu mahdollistaisi kevyen takilan näihin ja junkkirikiin. Hiilitakilan painosta puolet on rautatavaraa Bermudatakilassa. Samoin siipipurje tai jotain muuta keksitää. Tuskin Bermuda on suosittu maailman tappiin. Mutta, mutta:
        "junkki-rikillä, on noin 5 astetta toisella ja 7 astetta toisella puolella, eli tuo on omaan kokemukseen perustuva tieto ns. "Sunbird 90" rikillä,". Mitähän kryssikulmaa tuo tarkoitti?
        "Käytännössä junkkiriki on nopeampi avotuulilla, koska junkin purjepinta-ala on iso 1 genoa. "
        Väitin päivastaista, että junkki todennäköisesti on hitaampi kaikkiin tuulen suuntiin. Perusteluja: 38ft veneessäni iso genoa=79m2 ja 40ft =89m2. Vaikea uskoa, että yksi junkkipurje olisi isompi saman kokoisessa veneessä. 35 ft veneessä käytän skuuttaamiseen 44 vinssiä ja 40ft veneessä vinssiä 56 ja kerrot junkkipurjeen skuutin hoituvan käsivoimilla ilman vinssiä. Selvä ristiriita. Miten vähäisempi veto skuutissa tuottaisi enemmän vauhtia?
        Kaksi purjetta tuottaa yhdessä enemmän eteenpäin vievää voimaa kuin kaksi yhtä suurta erillistä purjetta. 1 1 on enemmän kuin 2. Lisäksi "upwash" effekti parantaa kryssikulmaa.
        Koe kahdella samanlaisella veneellä heikossa myötätuulessa todisti junkin niukasti nopeammaksi. Sehän ei ole uutinen, että Bermuda olisi ollut nopeampi "leikkaamalla" eikä platlenssissä. Jos on isommista veneistä kyse, niin kaksi junkkipurjetta varjostavat toisiaan varmaan pahemmin kuin Bermuda virsarilla. Purjeen keveys?. Hieman erikoisvahva täyslattaisoni painaa 0,8kg/m2. Mitä painaa junkkipurjeesi isoilta näyttävillä latoilla?
        Kaikki nämä siis pohdintana ilman pienintäkään kokemusta junkkipurjeesta.

        >>> "junkki-rikillä, on noin 5 astetta toisella ja 7 astetta toisella puolella, eli tuo on omaan kokemukseen perustuva tieto ns. "Sunbird 90" rikillä,". Mitähän kryssikulmaa tuo tarkoitti? <<<

        Minulla on sama vene (ja samat mittarit) ollut ennen junkkikonverrsaatiota, eli tuuleennousukulma aleni em. asteiden verran kun nostettiin junkkiriki paikoilleen.

        Purje on canvasia, muistaakseni 7oz. kangasta ja ns, latat hiilikuituputkea. Ei ei paljoo paina.

        Itselle ihan nappivaihtoehto cruisaluun pienellä miehistöllä.


      • seppomartti
        Junkerström kirjoitti:

        >>> "junkki-rikillä, on noin 5 astetta toisella ja 7 astetta toisella puolella, eli tuo on omaan kokemukseen perustuva tieto ns. "Sunbird 90" rikillä,". Mitähän kryssikulmaa tuo tarkoitti? <<<

        Minulla on sama vene (ja samat mittarit) ollut ennen junkkikonverrsaatiota, eli tuuleennousukulma aleni em. asteiden verran kun nostettiin junkkiriki paikoilleen.

        Purje on canvasia, muistaakseni 7oz. kangasta ja ns, latat hiilikuituputkea. Ei ei paljoo paina.

        Itselle ihan nappivaihtoehto cruisaluun pienellä miehistöllä.

        Paljonko painoa on " ei paljoa"?. 7oz purjekangas neliöjalalta ei välttämättä ole 30.5x30,5cm. Mitä on canvas, dacronia, puuvillaa , Sunbrellaako?.
        Jos bermudalla kryssit 90 kulman niin junkkirikillä 102. Purjeveneellä voi tietenkin piinata korkeatakin kurssia ja menettää nopeutta. Nopeustiedon puuttuessa kulmallakaan ei ole paljoa arvoa.
        Tarkoitukseni ei ole kiusata tai väheksyä junkkipurjeen valitsijoita. Mutta pysyn väitteessänl, että se on hitaampi joka tuulen suuntaan.


      • junkenström
        seppomartti kirjoitti:

        Paljonko painoa on " ei paljoa"?. 7oz purjekangas neliöjalalta ei välttämättä ole 30.5x30,5cm. Mitä on canvas, dacronia, puuvillaa , Sunbrellaako?.
        Jos bermudalla kryssit 90 kulman niin junkkirikillä 102. Purjeveneellä voi tietenkin piinata korkeatakin kurssia ja menettää nopeutta. Nopeustiedon puuttuessa kulmallakaan ei ole paljoa arvoa.
        Tarkoitukseni ei ole kiusata tai väheksyä junkkipurjeen valitsijoita. Mutta pysyn väitteessänl, että se on hitaampi joka tuulen suuntaan.

        Avotuulilla on puhtaasti kokemukseen perustuen aika tasassa jos mennään iso ykkösjenni. Muuten hitaampi, ei kai siitä ole ollutkaan kyse. Nopeus tiukalla kryssillä laskee ks. noin 10%. Avotuulilla siis samat lukemat ja ekä iso jenni hieman nopeampi, mutta spinnulla taas hittaampi.

        Kryssikumassa ei ole olennaista eroa, enimäkseen kryssivät koneella, joten tuo on aika teoreettinen. Meille tehtiin junkkiriki purje lähinnä inshore käyttöön, koska reivaaminen on nopeaa eikä sellaista ennakointia tarvita reivaamiseen kuin esim bermudassa.

        Myös puhtaasti matkapurjehdus puolsi konversiota bermudasta junkkiin, jolloin helppo purjehdittavuus ja teoreettinen huippunopeus jää minoriteettiin. Lienee taas ollut niin että pursuiseuramme suurimmat mailit viime kautena jäi (taas meille), eli meille aivan oikea rikivalinta (tosin pitkät kesälomat varmaan edeaauttaa tätä :-) ) . Voin siis suositella junkkia puhtaasti kokemuksen perustuen.

        Muille sopii taas jokin muu valinta :-)


      • seppomartti
        junkenström kirjoitti:

        Avotuulilla on puhtaasti kokemukseen perustuen aika tasassa jos mennään iso ykkösjenni. Muuten hitaampi, ei kai siitä ole ollutkaan kyse. Nopeus tiukalla kryssillä laskee ks. noin 10%. Avotuulilla siis samat lukemat ja ekä iso jenni hieman nopeampi, mutta spinnulla taas hittaampi.

        Kryssikumassa ei ole olennaista eroa, enimäkseen kryssivät koneella, joten tuo on aika teoreettinen. Meille tehtiin junkkiriki purje lähinnä inshore käyttöön, koska reivaaminen on nopeaa eikä sellaista ennakointia tarvita reivaamiseen kuin esim bermudassa.

        Myös puhtaasti matkapurjehdus puolsi konversiota bermudasta junkkiin, jolloin helppo purjehdittavuus ja teoreettinen huippunopeus jää minoriteettiin. Lienee taas ollut niin että pursuiseuramme suurimmat mailit viime kautena jäi (taas meille), eli meille aivan oikea rikivalinta (tosin pitkät kesälomat varmaan edeaauttaa tätä :-) ) . Voin siis suositella junkkia puhtaasti kokemuksen perustuen.

        Muille sopii taas jokin muu valinta :-)

        Juuri näin se on, ettei onneksi ole yhtä ja samaa ratkaisua kaikille.
        Jos kryssissä nopeus on 10% ja kulma 6 astetta huonompi niin se on minun maailmassani paljon.
        Jos uskot olevasi bermudatakilaa nopeampi avotuulissa, niin ainokaisen purjeen tulee olla selvästi suurempi pinta-alaltaan kuin iso genoa. Muuten se ei onnistu koska 2 purjetta on yhtä nopeampi. Lisäksi minun silmissä junkkipurje ei näytä siipiprofiililta vaan levyltä. Purjeen siipiprofiilin etureuna imee venettä eteenpäin, levy työntäisi. Tämä oli taka-ajatukseni, kun aikaisemmin viittasin , ettei ole poissuljettu junkkipurjeen tai bermudan kehittyminen edelleen.
        2018 kertyi matkapurjehdusta 7500 mailia ja niistä yksin 3350, muut tähystäjän kera ilman osaavaa miehistöä. Kyllä siinä muutaman reivauksenkin kerkesi tehdä, enkä pidä kovin suurena ongelmana. Mutten voi verrata dzonkin reivauksen väitettyyn helppouteen kun en ole edes nähnyt.


      • junkenström
        seppomartti kirjoitti:

        Juuri näin se on, ettei onneksi ole yhtä ja samaa ratkaisua kaikille.
        Jos kryssissä nopeus on 10% ja kulma 6 astetta huonompi niin se on minun maailmassani paljon.
        Jos uskot olevasi bermudatakilaa nopeampi avotuulissa, niin ainokaisen purjeen tulee olla selvästi suurempi pinta-alaltaan kuin iso genoa. Muuten se ei onnistu koska 2 purjetta on yhtä nopeampi. Lisäksi minun silmissä junkkipurje ei näytä siipiprofiililta vaan levyltä. Purjeen siipiprofiilin etureuna imee venettä eteenpäin, levy työntäisi. Tämä oli taka-ajatukseni, kun aikaisemmin viittasin , ettei ole poissuljettu junkkipurjeen tai bermudan kehittyminen edelleen.
        2018 kertyi matkapurjehdusta 7500 mailia ja niistä yksin 3350, muut tähystäjän kera ilman osaavaa miehistöä. Kyllä siinä muutaman reivauksenkin kerkesi tehdä, enkä pidä kovin suurena ongelmana. Mutten voi verrata dzonkin reivauksen väitettyyn helppouteen kun en ole edes nähnyt.

        "Lisäksi minun silmissä junkkipurje ei näytä siipiprofiililta vaan levyltä. Purjeen siipiprofiilin etureuna imee venettä eteenpäin, levy työntäisi. "

        Junkkipurjeen etuliesma kiristetään siten että se tulee mastoon kiinni, eli etuliesma 'vetäytyy' maston taakse. Tästä johtuu että halssikulmat on suhtellisen erit koska huonompi halssikulma on ns. nurjalla puolella. Myös siipiprofiilisia junkkipurjeita on ollut pitkään (itsellä ei kuteinkaan ole).


      • mitensitten
        junkenström kirjoitti:

        "Lisäksi minun silmissä junkkipurje ei näytä siipiprofiililta vaan levyltä. Purjeen siipiprofiilin etureuna imee venettä eteenpäin, levy työntäisi. "

        Junkkipurjeen etuliesma kiristetään siten että se tulee mastoon kiinni, eli etuliesma 'vetäytyy' maston taakse. Tästä johtuu että halssikulmat on suhtellisen erit koska huonompi halssikulma on ns. nurjalla puolella. Myös siipiprofiilisia junkkipurjeita on ollut pitkään (itsellä ei kuteinkaan ole).

        Jos etuliikki siirtyy mastolle, ei purje olekaan enää balansoitu. Miten sitten voimat skuutissakaan voivat olla pienet?


      • seppomartti
        mitensitten kirjoitti:

        Jos etuliikki siirtyy mastolle, ei purje olekaan enää balansoitu. Miten sitten voimat skuutissakaan voivat olla pienet?

        Samaa olen kuvista katsellut. Monet junkkipurjeet ovat etureunastaan mastoon tuetut ja näyttävät muistuttavan muodoltaan kahvelipurjetta tai ison catamaranin isopurjetta. Jos 35-38 ft veneessä olisi 90 m2 junkkitakila niin skuuttivoimat ovat silloin varmasti toisia kuin kiinalaisessa alkuperäisessä rikissä. Hauis ei enää riitä vaikka olisi plokikin.


      • junkenström

        Kannattaa selailla sivua https://junkrigassociation.org/ niin sieltä löytääpi vastauksia (näihinkin). Mutta hyvin on voimat pienellä miehellä riittänyt ilman vinssejäkin. Kuvia jäsenvenesitä on siellä paljon (mm. minunkin veneeni) ja suntuupista löytyy kohtakaisesti rainaa sekä JRA:n keskustelupalstalta lisää käyttäjäkokemuksia.


    • ming

      Ei vaan oo kovin nätti se zonkki-riki.

      • nättioh

        Onhan se nätti, tosin ei sovi ihan joka veneroppaan, mutta ei se rikin vika ole ;-)


      • MingmingII

        Makuasia tuokin "nätteys". Käytännöllisyys ja merikelpoisuus myös voivat näyttää "nätiltä" siinä, missä joku muu ominaisuus toisen mielestä.
        Olen vuosia seuraillut Roger Taylorin purjehduksia Mingming:llä, jonka kerran satuin tapaamaan. Mingming II:n viime kesän reitin näkee tästä linkistä: http://www.thesimplesailor.com/voyages.html
        Youtubessa on useita videoita aikaisemmista reissuista.


    • Anonyymi

      Minulla on 31 jalkainen slooppi,iso on 27 neliöö ja fokka 12 neliöö.Fokka juoksee kiskolla...eli on itseskuuttava ...kryssillä halssinvaihtoon kuluu aikaa 2-5 sekunttiin .Kuinka kauan se kuluu junkirikillä.Olen lukuisia kertoja kryssinyt helsingistä ahvenanmaalle kun tuulet ovat kesällä enemmin siitä suunnasta!Nyt aloittajalta käännösaika peliin...sinulle se todistusvalvollisuus kuuluu,kun niin kehut junkrikiäsi.
      Ja mun veneen nousukulma on ehkä 40 vähän päälle...siis ei seitsämän astetta !

      • Anonyymi

        Nettiveneessä on yksi pitkäkölinen junkrigillä...sillä tuskin pystyy kryssimään.Taitaa olla sivu-ja myötätuuli paatti.Joutuisit ajamaan koneella Ahvenanmaalle,luulisin?Joku puhui aiemmin,että on epäreilua käyttää myötätuulipurjeita sloopissa jos kilpailee esimerkiksi junkrigiä vastaan!Myötätuulipurjeet kuuluvat sloopien purjeisiin!!!Ei siinä sillon mitään epäreilua ole!Siis tämä hitaille tiedoksi,

        Jukka


      • Anonyymi

        Mukavaa että tämä säie löytyi uudelleen. Jokainen kehuu omaansa, en minä katso että sitä pitää todistella kenellekkään. Olen vaan ilmaissut kantani että junkki on minulle ja monille muillekin sopiva, eikä sen suorituskyky nyt ihan hirveästi muuttunut konvertoiin jälkeen, purhetiminen tuli milenkiintoisemmaksi, Ja nyt kun on tuossa 2019-2020 tullut tehtyä tavallista pidempi lenkki, niin oma ratkaisuni vaan on vankemmalla pohjalla. Vaikka kehun omaani, en silti haku muita (en edes haasta). Tässä on vissi ero ;-)


    • Anonyymi

      Ihan vain yleissivistyksen vuoksi: suomeksi on perinteisesti puhuttu dzonkista.

      • Anonyymi

        Kiinalaisesta perinteestä Suomessa en tiedä, mutta dzonkista kun puhutaan niin se ei ole purje vaan laiva/vene. Siiinä olevasta purjeesta käytetään ihan kelpoa kansainvälistä sanaa (kännetty suomeksi) 'junkkipurje', vaikka se olisi todellisesti "faan" tai "fongfaan". Mutta jos ihan tarkkoja ollaan tuo mainitsemasi dzonk on oikeasti djonk.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinalaisesta perinteestä Suomessa en tiedä, mutta dzonkista kun puhutaan niin se ei ole purje vaan laiva/vene. Siiinä olevasta purjeesta käytetään ihan kelpoa kansainvälistä sanaa (kännetty suomeksi) 'junkkipurje', vaikka se olisi todellisesti "faan" tai "fongfaan". Mutta jos ihan tarkkoja ollaan tuo mainitsemasi dzonk on oikeasti djonk.

        Dzonkki on sellainen itämainen laiva, lorcha on länsimainen alus, jossa on dzonkkipurjeet. Junk on anglismi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Dzonkki on sellainen itämainen laiva, lorcha on länsimainen alus, jossa on dzonkkipurjeet. Junk on anglismi.

        Niinhän sanoin, junkki on ihan kelpo käännös. Kyseessä on kuitenkin todellisuudessadjonk, ei dzonk, ja missä vaiheesa se on kääntynyt dzonkiksi en osaa sanoa tai miksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinhän sanoin, junkki on ihan kelpo käännös. Kyseessä on kuitenkin todellisuudessadjonk, ei dzonk, ja missä vaiheesa se on kääntynyt dzonkiksi en osaa sanoa tai miksi.

        Djonk ei ole suomen kieltä, sekin on varmaan englantia. Junk ei ole käännös, se on translitterointi englannin kielelle. Suomeksi translitteroinnin lopputulos on dzonkki, enkä ymmärrä, miksi pitäisi tässä käyttää englannin kieltä, kun suomenkielinenkin nimi on olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Djonk ei ole suomen kieltä, sekin on varmaan englantia. Junk ei ole käännös, se on translitterointi englannin kielelle. Suomeksi translitteroinnin lopputulos on dzonkki, enkä ymmärrä, miksi pitäisi tässä käyttää englannin kieltä, kun suomenkielinenkin nimi on olemassa.

        Niin, jos junk olisi käännös, niin silloinhan se tarkoittaisi että laivatyypin alkuperäinen nimi tarkoittaisi romua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Djonk ei ole suomen kieltä, sekin on varmaan englantia. Junk ei ole käännös, se on translitterointi englannin kielelle. Suomeksi translitteroinnin lopputulos on dzonkki, enkä ymmärrä, miksi pitäisi tässä käyttää englannin kieltä, kun suomenkielinenkin nimi on olemassa.

        >>> enkä ymmärrä, miksi pitäisi tässä käyttää englannin kieltä, kun suomenkielinenkin nimi on olemassa.

        Vaika ihan vaan sen vuoksi djonk koska se on kiinaksi niin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >>> enkä ymmärrä, miksi pitäisi tässä käyttää englannin kieltä, kun suomenkielinenkin nimi on olemassa.

        Vaika ihan vaan sen vuoksi djonk koska se on kiinaksi niin.

        Ei kiinassa ole noita kirjaimia. Siksi se on translitteroitu. Se taas tapahtuu eri kielissä eri tavoilla, koska äänteet on eri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kiinassa ole noita kirjaimia. Siksi se on translitteroitu. Se taas tapahtuu eri kielissä eri tavoilla, koska äänteet on eri.

        Ei kiinassa ole kirjaimia, ne on kirjoitusmerkkejä .Te kaikki olette väärässä, sinä eniten :-) :-)

        Ja miksi käytät sanaa translitteroitu, koska aiemmin valittelit tuolla että miksi käyttää vierasperäisiä sanoja jos suomenkielinenkin on olemassa: se on siirtokirjoitus, ei translitterointi :-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei kiinassa ole kirjaimia, ne on kirjoitusmerkkejä .Te kaikki olette väärässä, sinä eniten :-) :-)

        Ja miksi käytät sanaa translitteroitu, koska aiemmin valittelit tuolla että miksi käyttää vierasperäisiä sanoja jos suomenkielinenkin on olemassa: se on siirtokirjoitus, ei translitterointi :-)

        Niin kyse on samasta asiasta kuin miksi suomeksi sanotaan Mihail eikä Mikhail kuten englannissa. Venäjän x eli h on syvempi kuin englannin h, siksi ne laittaa siihen vielä k:n mukaan, suomessa ei tarvitse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kyse on samasta asiasta kuin miksi suomeksi sanotaan Mihail eikä Mikhail kuten englannissa. Venäjän x eli h on syvempi kuin englannin h, siksi ne laittaa siihen vielä k:n mukaan, suomessa ei tarvitse.

        Miksi ei kirjoiteta esp. Jose sitten suomeksi Hose, kun se kerran lausutaan niin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ei kirjoiteta esp. Jose sitten suomeksi Hose, kun se kerran lausutaan niin?

        Ehkä tätä keskustelua kannattaisi jatkaa muualla, esim.

        https://keskustelu.suomi24.fi/tiede-ja-teknologia/tiede/etymologia

        Nyt avaan tätä keskustelua kun näen että siihen on kirjoitettu jotain uutta, olettaen koskien purjeita, mutta ihan turhaan :)


    • Anonyymi

      Yleissivistyksen vuoksi!Eikö sinulla mitään muuta sanottavaa ole?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1418
    2. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      61
      1271
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      9
      1215
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      29
      1165
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      29
      1164
    6. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      64
      1067
    7. Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024

      Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne
      Suomi24 Blogi ★
      13
      1063
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      33
      1048
    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      7
      1043
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1032
    Aihe