Tervetuloa jouluketjuun. Menossa jo CXV jakso samaa sarjaa.

Uusiakin pulisijoita kaivataan.

Kiitos, Aurora. Alkoikin jo olla ketju melko pitkä selattavaksi. Toivottavasti saamme lisää porukkaa.
Ilmoita
No mutta täältäpä löytyikin kiva kaikille tarkoitettu ystävällisen rupattelun ketju. Sehän kuitataan heti vastaanotetuksi
Ilmoita
Kiitos Aurora uuden avaamisesta ja kiitos A-mummulle edellisestä, jossa jo lukema 500 häämöttää. Joulukorteista jo puhuttiin. Luin lehdestä, että joulukortitkin ovat jo kuvitukseltaan muuttuneet. Enää ei juuri Jeesus-kortteja ja yleensä uskonnollisaiheisia ole paljoa myynnissä, Tontut, joulupukit ja eläinaiheet ovat vahvoilla kuten ennekin.

Muutamat sukulaiset ja tuttavat askartelevat edelleen itse niitä, eli eivät osta kaupasta valmiita. Itsekin lastenlasten kanssa askartelimme niitä meillä, kun olivat jotain 10 vuoden molemmin puolin iältään.
Ilmoita
Kiitos aurora ja kiitos amummu!

Nyt on taas kirjoitustilaa. Minäkin otin jo joulukortit esiin, mitä jäi viime joulusta jäljelle. Täytyy ostaa muutama uusi, kun nuo vanhat eivät kaikki ole mielestäni kovin kauniita. Haluan lähettää tunnelmallisia kortteja. Minäkin olen karsimassa niitä, kun monien kanssa lähetetään joko tekstiviesti, soitetaan puhelu tai sitten minä saan joskus kauniita kortteja tuonne sähköpostiini.

Postin lehti tuli, ja siinä oli tuo kaunein postimerkki äänestys, mutta kyllä se oli niin piilotettu netissä, en löytänyt sitä äänestys paikkaa, kyllästyin etsimään ja heitin lehden lehtilaatikkoon.

Nyt toivottelen hyvää yötä, kauniita unia kaikille! Minä menen kirjan kanssa odottelemaan Nukku Mattia!
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Huomenta

Kylmä tuuli mutta vain kaksi miinusastetta, eilenaamulla -11. Lunta katukäytävillä niin, että potkukelkalla pääsisi. En joudu kuitenkaan kauppareissulle, sillä tyttärellä on putki työpäiviä plus yhteistreenit. Ei siis tarvitse miettiä, mitä tarjoan, se kun on joskus vaikeaa, koska toinen on hyvin nirso liharuokien suhteen, kalasta puhumattakaan. Olen kokeillut kaikki härkikset ja mifut muttemme kumpikaan ole saaneet niihin makua.

Hesarin yksinäisyyshaastattelussa joku nuori nainen sanoi, että hän ei tunne itseään tarpeeksi arvokkaaksi tekemään pelkällä itselleen oikeata ruokaa. Allekirjoitan saman, että jotenkin turhalta tuntuu kokata vain itselleen, ei siksi että olisin iihen arvoton, vaan koska hyviä aineksia menee hukkaan, kun ei viitsi keittää kahta perunaa ja kolmea nakkia/viittä lohikuutiota ja väkertää salaattia kahdesta minitomaatista ja muutamasta salaatinlehdestä, vaan tulee tehdyksi tuplat, josta osa sitten menee haaskuuseen. Tänään keitin aamulla ison punajuuren, jonka aion viipaloida, kieritellä munassa ja korppujauhossa punajuuripihveiksi. Sen kylkeen pakkasesta ne lohenpalat, niin hyvää tulee.

Joulukorteista kun puhuitte, huomasin listastani, että kaikki joiden osoitteet siinä vielä on yliviivaamatta, ovat viisi sukulaisvanhusta ja kolme kaverivanhusta. Heidän uskon ymmärtävän niin vanhanaikaisia joulutervehdyksiä kuin jotkut metsänväkikortit. Pari korttia ostan varalle, jos sattuisi muistumaan joku kontakti vuoden varrelta mieleen.

Hyvää talvista viikonloppua!
Ilmoita
PS Kävin edsonin viimeisten saarnojen johdosta kirjoittamassa hänelle joulukortin tuonne edelliseen Elämään.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
PS Kävin edsonin viimeisten saarnojen johdosta kirjoittamassa hänelle joulukortin tuonne edelliseen Elämään.
Tota se on, kun kuuluu sekä kirkkoon että kulduuriin ja lisäksi imee itäsuomalaisia vaikutteita. Onneks et oo enää lisääntymiskykyinen.

Sotkee jo saarnan ja kirjoitukset ja joulukortit ja taatusti unohti kuitenkin tärkeimmän, seimen merkityksen.

PS. Tulee mieleen Rapu, joka joskus vihjaa kirjoittaneensa hesariin ja jokuhan käy sitten katsomassa ja het kertoo täällä, että hienosti kirjoitit. Nyt kipinkapin katsomaan noidan korttia, horiop
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Huomenta

Kylmä tuuli mutta vain kaksi miinusastetta, eilenaamulla -11. Lunta katukäytävillä niin, että potkukelkalla pääsisi. En joudu kuitenkaan kauppareissulle, sillä tyttärellä on putki työpäiviä plus yhteistreenit. Ei siis tarvitse miettiä, mitä tarjoan, se kun on joskus vaikeaa, koska toinen on hyvin nirso liharuokien suhteen, kalasta puhumattakaan. Olen kokeillut kaikki härkikset ja mifut muttemme kumpikaan ole saaneet niihin makua.

Hesarin yksinäisyyshaastattelussa joku nuori nainen sanoi, että hän ei tunne itseään tarpeeksi arvokkaaksi tekemään pelkällä itselleen oikeata ruokaa. Allekirjoitan saman, että jotenkin turhalta tuntuu kokata vain itselleen, ei siksi että olisin iihen arvoton, vaan koska hyviä aineksia menee hukkaan, kun ei viitsi keittää kahta perunaa ja kolmea nakkia/viittä lohikuutiota ja väkertää salaattia kahdesta minitomaatista ja muutamasta salaatinlehdestä, vaan tulee tehdyksi tuplat, josta osa sitten menee haaskuuseen. Tänään keitin aamulla ison punajuuren, jonka aion viipaloida, kieritellä munassa ja korppujauhossa punajuuripihveiksi. Sen kylkeen pakkasesta ne lohenpalat, niin hyvää tulee.

Joulukorteista kun puhuitte, huomasin listastani, että kaikki joiden osoitteet siinä vielä on yliviivaamatta, ovat viisi sukulaisvanhusta ja kolme kaverivanhusta. Heidän uskon ymmärtävän niin vanhanaikaisia joulutervehdyksiä kuin jotkut metsänväkikortit. Pari korttia ostan varalle, jos sattuisi muistumaan joku kontakti vuoden varrelta mieleen.

Hyvää talvista viikonloppua!
No ni, nyt on noita ruoanlaittopuuhissa ja niistähän kantsii keskustella, koska jokaisella omat makunsa.

Siin voi sit pohtia sitä, tehdäkö turhaa duunia vain itselleen kokkaamalla vai oisko mukavampaa tehä toisellekin. Siinä vasta elämän ropleemi. Ja jos vielä joku, jolle tekisi ruoan, on nirso.

Kiva tietää, että tyttärellä putki päällä.
Ilmoita
Jos lisää porukkaa, niin totta helvetissä. Ainahan sitä perseennuolijoiden joukkoon tarvitaan, joku joka ei kiitä jatkuvasti, että "olipa hauskasti sanottu"

Ihme, kun suuri käsityömestari ammu kirjoittaa digisti, lähettäs kirjeenä. Mä en viitti kiittää mistään edellisestä ketjusta, etupäässä samaa paskaa, kun vuosia tänne lykätty. Ammu on ainut, joka koettaa edes jotain uutta ja kehuu näin lapsenlastaan, pojantyttöään, jolla ei ideat lopu. Osaa siis käyttää saksia ja liimaa ja askarrella. Vau. Ilman maailman parasta anoppia me emme tätäkään tietäisi, vau

Joo ja joulun aikaan se vaan on niin kiva lähettää tunnelmakorteja ja muistaa vaikka vainajia. No vain yksi moka siis tehty osoitteissa ja pitää ottaa huomioon sekin, että valkoviinin kanssa pläträtessä on niin kiva kuitenkin muistella kerran vuodessa ihania tyyppejä.

Loppujen lopuksi täytyy sanoo, että on tää jotenki kuldurelli ketju. Yksi menee joka ilta kirjan kanssa petiin.

Saattana, elämälle kiitos.
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Tosi hauskasti sanottu;)). Aika hyvä referaattikin. Jotain pientä fiilausta ehkä vielä kaipaisi ollakseen kirjoittajansa tavoin täydellinen.
Ilmoita
amummu kirjoitti:
Tosi hauskasti sanottu;)). Aika hyvä referaattikin. Jotain pientä fiilausta ehkä vielä kaipaisi ollakseen kirjoittajansa tavoin täydellinen.
Kerro lisää täydellisyydestä, sillä nythän olemme vain kuulleet poikasi ja sinun täydellisyydestäsi, siis kaikkien aikojen anopin.

Jotenkin vain tuntuu, eikä pelkästään tunnu, että sinä se olet kyllä kaikista elävässä elämässäkin tuntemistani vähäpätöisin arvioija kenenkään kirjoitusten suhteen. Kysy ny helkutissa taas apua kirjoitusten fiilauksista, niitä todella tarvitset itse
Ilmoita
En ole itse rohjennut pitää itseäni täydellisenä enkä kaikkien aikojen anoppina, mutta kun sinä sen sanot, niin pakkohan se on uskoa, että niin on. Sinä osaat aina niin ilmeikkäin sanakääntein ilmaista, miten asiat oikeasti ovat. Kiitos!
Ilmoita
amummu kirjoitti:
En ole itse rohjennut pitää itseäni täydellisenä enkä kaikkien aikojen anoppina, mutta kun sinä sen sanot, niin pakkohan se on uskoa, että niin on. Sinä osaat aina niin ilmeikkäin sanakääntein ilmaista, miten asiat oikeasti ovat. Kiitos!
Jotenkin olen vielä aika ilmeetön, mutta koetan parantaa vast'edes ilmaisuja kunnon mielikuvillani.

Sun koulussas nimittäin ei edes ymmärretä sanakäänteitä, niinku.

"miten asiat oikeasti ovat" Kerro äkkiä, mutta älä odota kiitosta kuin perseennuolijoilta.
Ilmoita
Huomenta!

Huomasin, että edson sanoo kommentissaan kauniisti "elämälle kiitos!" Tosin tuo muu kirjoitus on vähemmän kaunista sanomaa, mutta tyypillistä hänelle. Hyvä kuitenkin, että hän osaa arvostaa edes omaa elämäänsä. Muiden ihmisten elämällä ei ole hänelle mitään arvoa. Jopa lukeminen vuoteessa on hänen mielestään jotenkin "paha."

No se hänestä!

Elämä-ketju jatkuu, kuten on jatkunut jo kauan. Ei tätä mitkään "ivailut" vie lopetukseen, vaan päin vastoin. Jatkamme kohti uutta kesää, vaikka nyt varoiteltiin säätiedotuksessa "liukkaudesta", mutta kunnon kengät jalkaan ja eikun ulos.

Tänään on taas tiedossa "politiikkaa" kun seuraa eduskunnan kyselytuntia - pysyy siinäkin ajantasalla.

Mukavaa torstaita!
Ilmoita
1 VASTAUS:
Kauneuden asiantuntijalta painavaa sanomista ja kulduurin ymmärrys ihan huipussaan, kun pitää liki joka postauksessa kertoa nukkuvansa kirjan kanssa. Siit saa pisteitä.

Ja mikä käsityskyky, noilla saa bojoja hesarissa, että siis tulkita minun kirjoituksestani se, että vihaan niitä, jotka nukkuvat kirjan kanssa. Heh heh

"Tänään on taas tiedossa "politiikkaa" kun seuraa eduskunnan kyselytuntia - pysyy siinäkin ajantasalla."

Ai, kyselytunnin seuraamien pitää sinut politiikassa ajan tasalla?
Ilmoita
Ja yhtään ei kiinnosta viedä jaloja piirteitäni plastiikkakirurgin veistettäväksi, mutta velvollisuus kutsuu. Ainakin siitä eroon päästyään saa taas nukkua sen verran ja silloin kun nhuvittaa aina pitkälle ensi vuoden puolelle, ennenkuin on seuraavia pakkotapaamisia toisten sanelemiin aikoihin.
Laiska joulu kuulostaa mukavalta ajatukselta.

Ja kannattaa kuitenkin muistaa tuonne toiselle ketjulle postaamani joulukuusifilmin pohjalta että jos kulutamme vähän jolutarvikkeisiin, niin todennäköisesti annamme tienestiä varsin monelle siirtotyöläiselle ja näin epäsuorasti huonolla kulutustottumuksellamme teemme hyvän teon tiedostamatta sitä. Siis kaikki iloisina ja hyvällä omalla tunnolla ostamaan joulukoristeita.
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Eivät ainakaan minun pärstääni muokkaa, sillä http://bot.fi/2vgs tähän ei sovi mikä tahansa etupuoli, vaan ... no okei, ehkä "liikkuvien taakseveto eli korvan taa kiristys tekis terää mulle.

Joo mene vaan iloisella mielin sinne kirurgille. Toi kuulostaa hyvältä toi "kohti ensi vuotta nukkuminen, milloin huvittaa"

Laiska joulu voittaa jopa laiskan juhannuksen. Silloin meinaan kaatuu portaitten eteen koivua, ku ei landepaukutkaan osaa istuttaa oviensa molemmin puolin sekä joulu että juhannuspuuta.
Ilmoita
Oi, mikä kultakutri! Oletkin ilmeisesti nainen, vaihda nimesi eddotteriksi ja pian.

Taidat sittenkin olla kaksikielinen käärme, toinen kieli lirputtelua varten, toinen se terävämpi, pistämiseen.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Eivät ainakaan minun pärstääni muokkaa, sillä http://bot.fi/2vgs tähän ei sovi mikä tahansa etupuoli, vaan ... no okei, ehkä "liikkuvien taakseveto eli korvan taa kiristys tekis terää mulle.

Joo mene vaan iloisella mielin sinne kirurgille. Toi kuulostaa hyvältä toi "kohti ensi vuotta nukkuminen, milloin huvittaa"

Laiska joulu voittaa jopa laiskan juhannuksen. Silloin meinaan kaatuu portaitten eteen koivua, ku ei landepaukutkaan osaa istuttaa oviensa molemmin puolin sekä joulu että juhannuspuuta.
Huomion hakemista tuo kuva kuten lähes kaikki kirjoituksesikin. Ei taida huomiota paljon herua kotioloissa kun sitä täällä pitää hakea. Pitäisikö kuvaa kehua kuin FB:ssa, et ai ku ihanan näkönen oot?
Ilmoita
Paskaa joulun alustaa ja polttakaa kynttilöitä, pääsette taivaaseen :

Joulupuu on varastettu,
poliisit on jo ovella.
Joulupukki ompi
ripustettu kuusen oksalle.

Kuusen pienet kynttiläiset
käristävät pukkia.
Pukkii huuta tuskissansa:
"Tuokaa haudalle kukkia!"

Kuusen pienet kynttiläiset
ovat aivan pätkiä.
Ympärillä lapsukaiset
vetelevät sätkiä!
Ilmoita
Täällä jo joululauluja lauletaan muunnetuilla sanoilla. Ja Edson blondannut hiuksensa.

Joulukoristeita emme ole vuosiin ostaneet uusia, myöskään oikeata kuusta meillä ei ole ollut sitten -80 luvun lopun. Puolen metrin tekokuusi on ja toinen sellainen 20 cm korkea pöydällä. Koristelaatikko kaivetaan vain esiin ja sillä siisti. Taas takaisin laatikkoonsa viimeistään nuuttina. Sipoon pikkujoulujuhliin saimme kutsun, ne vietetään 8.12.
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
"Ja Edson blondannut hiuksensa."

Kyl se on ihan aito väri ja kaikki muukin aitoa, leikkaamisesta alkaen ite tehtyy :)

Niin juurtunut näihin joulukuvioihin olen minäkin, että havu tuoksuu kyllä kotona, vaikka kaksitaan olemmekin. Nyt on juniori vaimonsa (eka vaimo, jota kutsun miniäksi, muiden poikien kumppanit ovat avominiöitä)
Ilmoita
Sellaista 20 sentin pöytäkuusta minäkin Prismassa katselin, mutta lykkäsin ostamisen vielä tuonnemmaksi. Nyt pitääkin juhlia säilytettyä hiukan väärään muotoon jäänyttä huultä, mikä ei onneksi ole ihan jäniksen huulen näköinen.
Jotain koristetta oveen ja pöydälle aion kuitenkin tänä jouluna hankkia havaittuani mitä sellaisen hankinnalla voi auttaa niitä myyvien bisneksien pienenä sivutuotteena. Parempi vähäkin apu kuin ei ollenkaan. Annoin nyt jopa kirkon ulkomaanavulle pikku lahjoituksen vaikka olen kirkosta eronnut pakana. No en sentään rämeeseen vajonnut pirulainen.
Mitä nyt välillä kyyninen pirulainen, jos se on paremman yhteiskunnan vuoksi tarpeellista
Ilmoita
edson kirjoitti:
"Ja Edson blondannut hiuksensa."

Kyl se on ihan aito väri ja kaikki muukin aitoa, leikkaamisesta alkaen ite tehtyy :)

Niin juurtunut näihin joulukuvioihin olen minäkin, että havu tuoksuu kyllä kotona, vaikka kaksitaan olemmekin. Nyt on juniori vaimonsa (eka vaimo, jota kutsun miniäksi, muiden poikien kumppanit ovat avominiöitä)
Aina olet kuvissa ollut tummahiuksinen, jolla jo runsaasti harmaata siellä luonnonkiharan seassa. Siksi tuo vaaleus ihmetytti, lampunvalo kaiketi osuu juuri sopivasti hiuksiisi häivyttäen tummat ja harmaat. Itsekin hiukseni leikkaan, koska en tarvitse mitään mallia, kunhan latvoja silloin tällöin lyhennän ja otsista mallaan mieleni mukaan. Yhteen aikaan U aina pätkäisi hiuksiani takaa, nykyään teen senkin itse. U:lle toimin parturina, hän kun käyttää lyhyttä mallia.

Helppo sinun on aina kuusi hankkia, kun saat omasta metsästä. Välillä naapurienkin metsästä olen huomannut. Havukoristeetkin kaikki omasta takaa sinulla. Mekin joudumme jopa haudan päälle ostamaan havut myymälästä, kun ei viitsi metsään mennä muiden puista oksia riipimään.

Minullakin on tällä hetkellä avominiä, jota avec´iksi yleensä kutsun. Hän vitsailee, ettei halua luopua upeasta sukunimestään, menemällä poikamme kanssa naimisiin. Hänellä on ex-miehensä nimi. Poikamme vitsaili kerran, että pidä sinä se sukunimesi, minä voin vaikka ottaa sinun tyttönimesi.
Ilmoita
Edsonilla on kutrit kuin Trumpilla. Toivottavasti ei ole pärstä yhtä oranssi eli Orang Utan oranssi.
Muuten Edson kyllä pesee älykkyydessä Trumpin mennen tullen. No toisaalta niin tekisi Orang Utankin.
Orang Utan kyllä pesisi älykkeedessä monet joidenkin maakuntien suomalaisetkin
Ilmoita
Auroran joulukortti :"Mistähän muuten johtuu, että me a-mummun kanssa selviydyimme oppiskoulusta ulos ällän stuiduina, kun taas sinä ärripurri jaksoit hädin tuskin käydä keskikoulun? No, kysymys sisältää jo vastauksen."

Minkähän vastauksen kysymys sisältää. Ei voi olla totta, typerämpi tyypi aurora kuin uskoinkaan. No "ällät" lisää oppia kehiin.

Ja lisää hauskuutta : "Toki opettajani olivat sodan, siis sen myöhemmän sodan, käyneitä miehiä ja naisia ja siksi ehkä jonkin verran karskimpia kuin nykylepsut, sehän ei ole minun ikäpolveni syytä."

Ei helvetti, aurorasta se vasta tulisi kunnon ope, karskiutta kehiin, niin oppi menee perille, koska tietää, että nykyiset ovat lepsuja. Heh heh. Ja noitahan ei tietysti tunne näitä talipäitä, jotka opettivat ennen sotia, kuinka oikein kasvatetaan ja ne jotka eivät oppia halunneet, niistä suuri osa on opettajienkin teloittamina punaisten haudoissa eli siinä sinulle opettajalaitoksemme historiapätkä. Ei kyse ole laskutaidostani, vaan "loistavan" opettajalaitoksemme historiasta ja nimenomaa niistä opettajista. Voi turkasen talikynttilät
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Joo ja lisää "totuuksia" auroralta : "Mainitussa porraskäytäväkahakassa Weepeli ja minä olimme yhtä mieltä, että kakara siinä oli hävyttömän röyhkeä. Kai häntäkin haukut noitaukoksi, jos suvaitsee ilmaantua ketjuun kirjoittamaan. En yhtään ihmettele, että viihtyy muualla paremmin. "

Weepeli = luonnon saneeraaja ja muokkaaja, jotta metsästäjälle jää jotain haulien ostamisen jälkeen edes syötävää. Todellinen luontoihme, katselee kiikarikiväärin avulla tapahtumia luonnossa ja talousihme, kun ei hyväksy esim. Saimaan oman taimenkannan suojelemista. Noidat ovat naisia, mutta kyl sen weepelin ansiot myös siis siihenkin suuntaan hyvin viittaavat.

Ja aurora jatkaa :"Who nyt on niin tekopyhä kuin olla voi muka rauhanomaisine aatteineen. Kuitenkin hän on pahimmillaan sinuakin hävyttömämpi suustaan."

No jo taas kyökkinoita on arvioissaan todella suossa. Hyvä kuitenkin on, että on ihan oma suo.
Ilmoita
Avainsana on ärripurri. Eli olet niin sopeutumaton luonne, että et osaa pysyä missään paikassa. Kumma että ne serkkusiitokset eivät ole karkoittaneet sinua vielä Kuhmoisista. No taitaa olla rahakysymys. Ja jaksamiskysymys.

Minä en ole opettaja, mutta olen opettajasuvusta. Äitini, samoin vanhin veljeni olivat tunnettuja siitä, että he pitivät kurin pelkällä auktoriteetillaan. Veljeni, norssin latinanmaikan hautajaisiin tuli entisiä latinisteja Virosta ja Keski-Euroopasta asti. Kaikki muistelivat esim. huikeita Rooman matkoja, joita veli heille järjesti. Hän teki oppimisesta paitsi tehokasta, myös hauskaa.

Kaikista ei todellakaan ole opettajiksi, tyttäreni peruskoulussa oli joitain pelokkaan värjyviä, väisteleviä naisihmisiä, joilla ei ollut mitään edellytyksiä saada lapsia puolelleen. Omassa tyttölyseossani taas opet olivat etupäässä naisia, jämäköitä Viipurin evakkokoulujen mukana Suomeen tulleita maistereita, jotka ottivat metelöijiltä luulot pois, jotta me muut saimme lukurauhan.

Että hauku sinä vaan opettajia koko ammattikuntana, kun olet ne niin hyvin tuntevinasi.
Ilmoita
Kysyn vielä, että mitä edson luulet hyötyväsi painamalla puolet kanssakirjoittajista maanrakoon. Jos noin kovasti rassaa, mene kirveen kanssa metsään riehumaan. Elämän naisia et pysty lannistamaan, vaikka kuinka väkytät kuin pahainen rakki.
Ilmoita
Sinulle joka luulet minua paremmin tuntevinani sisällissotamme historiaa, voisin antaa luettavaksi äitini muistelmat siitä, kuinka hän kaksitoistavuotiaana kävi salaa viemässä ruokaa veljelleen vankileirille. Ja kuinka tämä leskiäidin ison lapsiparven nuorimmainen tapettiin Venäjällä hänen paettuaan sinne neuvostoparatiisiin. Ja sitten vielä, kuinka äidin isoisä hirtettiin osallistumisesta attentaattiin tsaaria vastaan.

Jotain siis tiedän minäkin ihan yksityisesti, sen lisäksi että olen aina ollut kiinnostunut Suomen lähihistoriasta ja lukenut siitä paljon. Nyt aion hankkia Tieto-Finlandian voittaneen teoksen, jossa kerrotaan vuoden -18 Kuusankoskesta, mieheni kotipaikasta, jonka teollisuusmiljööstä oikeastaan koko sota sai alkunsa, vaikka tähän asti on ajateltu mellakoiden lähtökohtana olleen Väinö Linnan kuvaaman torpparilaitoksen rikkomukset ihmisyyttä vastaan.
Ilmoita
Eilen tajusin, miksi ne valokuvat eivät aukea koneellani, ne on lähetetty Google Drivellä ja minun koneellani ei ole sitä pilvipalvelua, koska poistatin sen samalla kun koneeni kovalevy kesällä ja hajosi ja siihen asennettiin uusi. En ollut sitä ennenkään käyttänyt, joten sanoin korjaajalle, etten tarvitse sitä nyttenkään. Ja muistini mukaan sen käyttö tuli maksulliseksi ja koska en ole mikään esim kirjanpitovelvollinen, mihin minä sitä tarvitsisin. Pari valokuvaa sen kautta aikoinaan sain ja heti kone ilmoitti, että kuva säilyy siellä vaan puoli vuotta.

Toinen arkinen asia: saimme eilen sähkölaskun ja se on ajalta 1.8. - 31.10., hinta 109 e. Sähkönkäyttömme on siis pienentynyt entisestään, sillä ei sähkön hinta ole laskenut. Emme myöskään juuri kynttilöitä polttele, emmekä päreitä.
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Kyllä minun ymmärtääksen sekä drop box, että Google drive ovat ihan ilmaisia ja koska tahansa aktivoitavissa windows kympillä. Mutta eikös sinulla ole vielä se Windows 8.1 mihin en ole varma tulevatko ne automaattisesti.
Jos olet netissä niin kyllä olet kaikissa avatuissa pilövipalveluissa.
Tosiasiassa minäkään en käytä google frive tai dropboxia mutta olen kokeillut niiden toimivuuden.
Lyö selaimeen vaan nuo hakusanat niin kyllä sieltä ilmenee mitä voi tehdä milläkin.
Minulta ei ole hävinnyt muuta kuin se aikoinaan melko totaalisesti deletoimani blogi missä oli autenttisia kuvia matkoiltani joita jotkut tarkoitushakuisella mielikuvituksella väittävät keksityiksi.
No kuvatjan sinänsä ovat edelleen kaikki tallella mutta eivät enää siinä blogikoostelmassa teksteineen, mutta sinä hyvällä ja objektiivisella muistillasi kyllä muistat ne.
Ilmoita
Minulla on edelleen se 8.1., eli ei kymppi, mistä kymppiin siirtymisestäni tuli se surullisen kuuluisa eka versio, joka ei toiminut ollenkaan. siitä sain sen verran harmaita hiuksia tummaan tukkaani, että piti ostaa vaaleanruskeata hiusväriä. No, en sillä saanut hiuksiani vaaleammiksi, mutta harmaat sentään peittyivät. Tuo Drop box on juuri niitä ohjelmia, missä olevia kuvia ei voi kopioida mihinkään. Sen havaitsin noin 3 vuotta sitten, kun pojanpoika lähetti kuvia vauvastaan sillä minulle. Sen jälkeen lähetti ne normaaliin s-postiini ja hyvin aukesivat ja sain taltioitua valokuviini.
Ilmoita
Minäkin odotin aina tähän kesään saakka Windows 10 vakiintumista ennenkuin vaihdoin 8.1 pois.
Drop Boxin minäkin jouduin aktivoimaan kun >Persian lahdelta tli isoja piirustuksia paketissa evasluoitaviksi. Sen koommin en ole sitä tarvinnut, mutta se edelleen välillä ilmoittelee päivityksistä ja käyttömahdollisuuksista. eI sitä juurikaan tarvitse ellei ole massiivisia tiedostoja siirrettävänä.
Ilmoita
Huomasitko Cee että muuan lappeenrantalainen tuolla ylempänä haukkuu toisen maakunnan ihmisiä orankeja tyhmemmiksi. Mitä sinä mikkeliläinen siihen sanot?

Ali taitaa olla karjalaisempi kuin minä, joten keksikööt muita argumentteja minun lyömiseksi.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Säilytä sinä vaan kunnioituksesi miessukupuolta kohtaan, mutta toivoisin todellakin, että veisit ne minne ne kuuluvat eli toiseen ketjuun. Tämä ketju on alkanut niin riitaisasti, että taitaa lopahtaa alkuunsa ainakin meidän naisten kohdalta.

Kurjaa vanhoilla päivillään joutua harmaantuneiden pikkupoikien kiusan kohteeksi.

On ollut tapana, että kun uusi ketju aloitetaan, se tapahtuu ystävällisissä merkeissä. Nyt kuitenkin tuo pahin kiusantekijä, vihoissaan kun hänen nimään ei kutsussa mainittu, tuo mukanaan edellisen ketjun vanhat riidat. Aika pahaksi on mennyt, jos ei osaa edes teeskennellä kohteliaisuutta, kuten Ali teki, tosin tietysti piloillaan vanhaa vihamiestä kohtaan. Mutta niin sekin kettu paljasti karvansa heti kun edson toi esiin yhden jo poistuneen kirjoittajatoverinsa "virheet", jolloin Ali älysi huomauttaa, mistä maakunnasta ne pahimmat konnat täällä ovat ja mihin elukoihin meitä voi verrata, elukoiden eduksi toki.

V***t noista, hauskahan tänne on kirjoittaa, kun on tällainen vielä toimiva vindoovi edessään.

Mitä teillä olisi ilman minua, noitaa?
Ilmoita
Tiedän että oranki on oranssinvärinen apinalaji. Huomasin, että Ali väittää Edsonia fiksummaksi kuin Trumppia, jonka kutrit ovat kuin Edsonilla ja naamakin ehkä yhtä oranssi. Trumppi saattanut ottaa tekorusketusta lisäksi. Se että Edson olisi fiksumpi kuin useimmat suomalaiset, maakunnista riippumatta, en usko. Ei fiksuus ole sitä, että uskaltaa haukkua toisia kovilla aina uusilla sanankäänteillä, mitä ikinä keksiikään.

Itsekään en ole karjalainen, mitä Ali lappeenrantalaisena on, olen saatanan savolainen, mikkeliläinen, minkä asukkaat Edson on monesti tuonut esiin suomalaisista maakunnista kamalimpana ihmisinä eli juuri savolaiset.

Minusta on törkeätä haukkua ihmisiä sen mukaan, mitä heimoa kenties edustaa ja mistä on syntyisin. Ainakin mielestäni Edson edustaa olevansa hyvin suvaitsevainen maahanmuuttajiin, onhan hän punavihreä. Ja niistä maista tulijoilla on vaikka minkälaisia heimotaustoja.
Ilmoita
Melkein on taas ilta mailla. Ainakin pimeys. Aamupäivä meni taas melko tarkkaan ehtien lukemisessa. Koiralenkki sen sijaan oli tänään lyhyt. Oli niin turkasen kylmä, ettei pitkään tarjennut olla. Tuuli meni luihin ja ytimiin. Pentukoirakin pisti nelijarrut päälle ja halusi kotiin. Isompi sen sijaan olisi jatkanut vaikka maan ääriin ja kiukutteli vähän kun lenkki jäi niin lyhyeksi.

Tänään olisi ollut eläkeyhdistyksen kuukausitapaaminen. Jätin sen tällä kertaa väliin. Ei oikein ollut intoa. Vaikka esitelmän aihe olisi kiinnostanut: sote kotikunnassamme. Muutoksia on tulossa vaikka sitten valtakunnallinen sote-suunnitelma menisi poskelleen. No, muutoksiin varmaan törmää, kun asiaa po. "laitoksiin" on. Toivottavasti vain tulevinakin elinvuosina selviäisin mahdollisimman vähillä käynneillä. Tähän saakka olen pärjännyt vuositarkastuksella, mutta muutos voi siihenkin tulla koska tahansa näillä vuosilla. No, se on sitten sen ajan murhe.

Sain juuri viestin Floridasta ystäviltäni. Ovat siellä "kesämökillään". Lämpö oli ollut pari tuntia sitten +8C, meillä täällä jossain miinus yhden tuntumassa. Kun tuon 8 astetta vielä jakaa kahdelle, niin paljon ei ole eroa säillä. Kuulemma pohjoisosiin siellä tulossa ensi yönä pakkasta. Ainakin tässä tapauksessa (melkein) tasan käyvät onnen lahjat:)

Mukavaa torstai-iltaa!
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Minä olen iloinen, kun sai oikein kirjeen tuolta Jsuun keskussairaalasta. Saman tiedon olin toki jo luntannut omakannasta: heliko on häädetty onnistuneesti.

Minäkin kävin Helsingissä yhdessä mummonkamari-kerhossa. Se pidettiin Ogelin uudessa kirkossa. Nekin hauskat mummelit jäivät sinne, kun muutin. Täällä en ole rohjennut mihinkään mummokerhoon, ehkä en ole tarpeeksi vanha ja pärjään tyttären ja kirjaston sekä koiran voimin täällä yksikseni. Enkä ole käsityöihminen kuten kaikki täällä.

Tuntuu maailmankirjat olevan sekaisin säiden suhteen noissa perinteisen lämpimissäkin maissa. Ei onneksi tarvitse lähteä etsimään aurinkorantoja ja mahollisesti pettymään. Sellaistakin on tapahtunut. Joskus 80-luvulla matkailimme pikkutyön kanssa Mustalle merelle, Jaltaan helmikuussa, mutta siellä odotti vastasatanut lumi.

Hyvää alkavaa viikonloppua!
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Minä olen iloinen, kun sai oikein kirjeen tuolta Jsuun keskussairaalasta. Saman tiedon olin toki jo luntannut omakannasta: heliko on häädetty onnistuneesti.

Minäkin kävin Helsingissä yhdessä mummonkamari-kerhossa. Se pidettiin Ogelin uudessa kirkossa. Nekin hauskat mummelit jäivät sinne, kun muutin. Täällä en ole rohjennut mihinkään mummokerhoon, ehkä en ole tarpeeksi vanha ja pärjään tyttären ja kirjaston sekä koiran voimin täällä yksikseni. Enkä ole käsityöihminen kuten kaikki täällä.

Tuntuu maailmankirjat olevan sekaisin säiden suhteen noissa perinteisen lämpimissäkin maissa. Ei onneksi tarvitse lähteä etsimään aurinkorantoja ja mahollisesti pettymään. Sellaistakin on tapahtunut. Joskus 80-luvulla matkailimme pikkutyön kanssa Mustalle merelle, Jaltaan helmikuussa, mutta siellä odotti vastasatanut lumi.

Hyvää alkavaa viikonloppua!
Ausseistakin puhelinsoiton perusteella saamani tiedon mukaan siellä ei ole kovin lämmintä vielä, vaikka heillä on jo kesä tällä hetkellä. Heillä on jouluna aina ne varsinaiset helteet, johon aattoon on enää vajaa kuukausi. Saavat Suomesta jouluksi vieraita 3 viikoksi, kun aussin veljentytär miehensä, poikansa ja tämän tyttöystävän kanssa matkustavat sinne. Tämän pariskunnan oma tytär asuu jo Sidneyssä poikaystävänsä kanssa, muuttivat Lontoosta sinne vuoden alussa. Siellä sitten kaikki joulunsa viettävät yhdessä tätinsä ja tämän miehen luona.

Itse emme ole ikinä jaksaneet ajatellakaan lähteä sinne, kun matka on niin tavattoman pitkä.
Ilmoita
"Säilytä sinä vaan kunnioituksesi miessukupuolta kohtaan, mutta toivoisin todellakin, että veisit ne minne ne kuuluvat eli toiseen ketjuun. Tämä ketju on alkanut niin riitaisasti, että taitaa lopahtaa alkuunsa ainakin meidän naisten kohdalta."

Tämä oli minulle tarkoitettu. Pyydän anteeksi, yritin vähän lieventää tämän ketjun äkäisyyttä ja nälvintää siirtämällä keskustelua muihin asioihin. Haluan kirjoittaa täällä yhtenä naisista. Olenhan "tuntenut" teidät jo kirjoituskaverina ties mistä vuodesta lähtien.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Tarkoitin vain, että sinulla ainoana on vaikutusvaltaa noihin miehiin. Ehdottomasti olet yksi meistä naisista.

Joskus vain käy niin, että kun suuttuu johonkin kirjottajaan, myös tälle myötämieliset voivat kokea "raapaisun".

Anteeksi.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Tarkoitin vain, että sinulla ainoana on vaikutusvaltaa noihin miehiin. Ehdottomasti olet yksi meistä naisista.

Joskus vain käy niin, että kun suuttuu johonkin kirjottajaan, myös tälle myötämieliset voivat kokea "raapaisun".

Anteeksi.
Tiedän, ettet tarkoittanut ihan niin kuin sanoit. Ymmärrän raapaisusi.
Ilmoita
Nyt kun olen tässä aloittajana, haluaisin ehdottaa, että juttelisimme hetken lapsista. Itselläni ei ole kuin aikuinen tytär, mutta haluaisin teiltä mummeilta ja miksei vaareiltakin kokemuksia lapsenlapsista. Mitä kaikkea kivaa he tuovat elämäänne, onko ongelmia tms.? Miten vaikkapa se Pohjanmaan pienokainen voi, mitä oppinut. Tapaatko Rapu usein lasten lapsiasi? En tieda hauskempaa kuin lapset.

Uskallan jopa kysyä, miten Pirpaliinan koulu on lähtenyt käyntiin.

Rakkaudella lapsia kohtaan.
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Kylmän päivän lämmin tervehdys!

Tänään oli todella hyytävän kylmä tuuli. Kävelin tuonne Siltamäen ostarille ja kyllä paleli. Nyt en mene huomenna, enkä lauantaina minnekään.

Lasten lapsia tapaan tasaisin väliajoin. Viikko sitten tapasin ne kaikki kuusi, kun olimme pojan pojan synttäreillä. Tytär soitti juuri ja pyysi sunnuntaina heille Kirkkonummelle syömään, kun heidän lapsetkin tulee. Vanhimmalla lapsen lapsella on synttärit. Nuorin , 8v. tulee joulukuun puolessavälissä mummille yökylään, että äitinsä pääsee työpaikkansa pikkujouluihin, kun hänen miehensä on ulkomailla juuri silloin, samoin pojan isä on työmatkalla ulkomailla, joten mummille sitten.

Lasten lapsista on aina puhuttavaa ja heidän elämää on mukava seurata, kun itsellä ei ole enää vastuu heistä, niin voi vain nauttia ja elää mukana. Mutta kyllä aika kiitää, lapsten lapsetkin ovat jo "isoja" - onneksi heitä on kuitenkin eri ikäisiä, kun on niin monta.
Ilmoita
Minulla on ne kaksi lapsenlasta, tyttö ja poika, sekä yksi pojanpojantyttö, kohta 3 v. Sukumme pienimmän alku oli vaikea, oli heti letkuissa 10 päivää ja pelkäsimme, että jäi jotain aivovammaa sektion jäljiltä, koska oli syntyessään lähes hengetön. On kuitenkin erittäin pirteä pikkutyttö ja melkein edellä kehitystään. On hyvin eloisa ja koko ajan on oltava jotain tehtävää. Pojanpoikamme koki myös vaikean syntymän ja jouduttiin ottamaan sektiolla pois. Ei pärjännyt hyvin koulussa ja oli vaikeuksia lapsena monin tavoin. On nyt kaksi ammattia takanaan, mutta töitä ei tahdo löytyä siellä E-Pohjanmaalla.

Lapsenlapset olivat aina meillä viikonloppuisin, olivat kuin omia lapsiamme, kunnes tulivat murrosikään ja kaveripiiri vei. Muuttivat pois Vantaalta, mutta edelleen he ovat meihin yhteydessä jatkuvasti. Pojanpoikakin piti U:ta enemmän isänään kuin omaa isäänsä yhdessä vaiheessa.

Meidän lapsenlapsemme eivät ole niitä lapsia, joilla oppi olisi mennyt päähän tuosta vain suitsait, emme itsekään olleet sellaisia. U:n veljenlapset ovat olleet sinnikkäämpiä ja vanhempansa enemmän panostaneet lapsiinsa. Pitivät jöötä niin, että pelejä pelattiin vain tunti päivässä jne. Niinpä toinen heidän lapsistaan on restonomi ja toinen juuri kauppakorkeassa. Meidän lapsenlapsemme eivät sellaista kannustusta ja jöötä kotonaan saaneet. Mitään kannustusta en itsekään kuten U:kaan kotoa saaneet, Emme myös omalle pojallemme olleet varmaan sellaisia kuin olisi pitänyt olla, eli olimme itse niin omissa koulutuksissamme ja monissa töissämme kiinni, että vasta lapsenlapsille aikaa alkoi riittää.

Todella rakkaita ovat kaikki meille ja kaikin tavoin heitä autamme niin paljon kuin pystymme, nyt lähinnä rahallisesti, kun asuvat niin kaukana.
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Minulla on ne kaksi lapsenlasta, tyttö ja poika, sekä yksi pojanpojantyttö, kohta 3 v. Sukumme pienimmän alku oli vaikea, oli heti letkuissa 10 päivää ja pelkäsimme, että jäi jotain aivovammaa sektion jäljiltä, koska oli syntyessään lähes hengetön. On kuitenkin erittäin pirteä pikkutyttö ja melkein edellä kehitystään. On hyvin eloisa ja koko ajan on oltava jotain tehtävää. Pojanpoikamme koki myös vaikean syntymän ja jouduttiin ottamaan sektiolla pois. Ei pärjännyt hyvin koulussa ja oli vaikeuksia lapsena monin tavoin. On nyt kaksi ammattia takanaan, mutta töitä ei tahdo löytyä siellä E-Pohjanmaalla.

Lapsenlapset olivat aina meillä viikonloppuisin, olivat kuin omia lapsiamme, kunnes tulivat murrosikään ja kaveripiiri vei. Muuttivat pois Vantaalta, mutta edelleen he ovat meihin yhteydessä jatkuvasti. Pojanpoikakin piti U:ta enemmän isänään kuin omaa isäänsä yhdessä vaiheessa.

Meidän lapsenlapsemme eivät ole niitä lapsia, joilla oppi olisi mennyt päähän tuosta vain suitsait, emme itsekään olleet sellaisia. U:n veljenlapset ovat olleet sinnikkäämpiä ja vanhempansa enemmän panostaneet lapsiinsa. Pitivät jöötä niin, että pelejä pelattiin vain tunti päivässä jne. Niinpä toinen heidän lapsistaan on restonomi ja toinen juuri kauppakorkeassa. Meidän lapsenlapsemme eivät sellaista kannustusta ja jöötä kotonaan saaneet. Mitään kannustusta en itsekään kuten U:kaan kotoa saaneet, Emme myös omalle pojallemme olleet varmaan sellaisia kuin olisi pitänyt olla, eli olimme itse niin omissa koulutuksissamme ja monissa töissämme kiinni, että vasta lapsenlapsille aikaa alkoi riittää.

Todella rakkaita ovat kaikki meille ja kaikin tavoin heitä autamme niin paljon kuin pystymme, nyt lähinnä rahallisesti, kun asuvat niin kaukana.
Vielä lisään, että Pohjanmaan pienokainen on erittäin arka lapsi, ei kyllä hevin syliin tule ja huvittaa, kun kävelee vaikka U:n ohi, niin katsoo aivan eri suuntaan, ettei vain katse kohtaa. Minusta se on aivan ihmeellistä, siellä olevan papan syliinkään ei mene, vaikka näkee joka viikko. Sen ymmärrän, että U:ta karttaa, kun näkee noin kaksi kertaa vuodessa. Mitenköhän käy, jos äitinsä menee töihin, kun hoitovapaa loppuu ensi vuoden alussa. Mihin hoitoon? Isä sitten hoitaa, mikäli ei töitä saa. Ja on siellä nuori isoäitikin lähellä, mikäli molemmat saavat töitä.
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Vielä lisään, että Pohjanmaan pienokainen on erittäin arka lapsi, ei kyllä hevin syliin tule ja huvittaa, kun kävelee vaikka U:n ohi, niin katsoo aivan eri suuntaan, ettei vain katse kohtaa. Minusta se on aivan ihmeellistä, siellä olevan papan syliinkään ei mene, vaikka näkee joka viikko. Sen ymmärrän, että U:ta karttaa, kun näkee noin kaksi kertaa vuodessa. Mitenköhän käy, jos äitinsä menee töihin, kun hoitovapaa loppuu ensi vuoden alussa. Mihin hoitoon? Isä sitten hoitaa, mikäli ei töitä saa. Ja on siellä nuori isoäitikin lähellä, mikäli molemmat saavat töitä.
Lapset ovat melkoisia persoonia. Muistan kun kauan sitten olin vahtimassa siskontyttöäni muun perheensä reissun ajan. Tyttö oli niin pieni, että oli vasta oppinut kävelemään ja osasi muutaman sanan sanoa. Muutimme siipan kanssa heille viikoksi asumaan. Tyttö oli päivät hoitopaikassaan, me siipan kanssa kävimme töissä, ja sen jälkeen sitten tulimme "kotiin", haimme tytön ja vietimme loppupäivän ja tietysti yön hänen kanssaan.

Tyttö oli kovin arka ja taisi meitä vähän pelätäkin. Ei kuitenkaan yhtään kertaa itkenyt. Homma meni niin, että kun me olimme esim. olkkarissa, niin tyttö meni johonkin toiseen huoneeseen ja pakeni taas olkkariin, kun me menimme hänen luokseen siihen toiseen huoneeseen. Syöttää saimme ja vaipat vaihtaa. Samoin nukkumaan meno sujui ihan hienosti. Suurin silmin hän vain meitä katseli, nalleaan puristi kainalossaan, ei monta sanaa sen viikon aikana sanonut.

Se hetki kun tytön perhe tuli kotiin on unohtumaton. Tai lähinnä se katse, minkä tyttö meihin loi, kun vihdoin oli taas äitinsä sylissä: se oli syytöksiä täynnä. Nyt tuo tyttö on menestyvä musiikin työläinen. Ja tapaamisemme ovat aina sydänlämpimät. No hard feelings.
Ilmoita
Niin se on, että rapatessa roiskuu. Minä olen Alin kanssa tullut toimeen oikein hyvin, mutta tuolla toisaalla hänkin varmaan sai osansa, kun oli pakko sanoa suoraan EA:n p...maisuudesta. Eikä se edes ole pelkästään p..maisuutta, vaan ihan pahinta laatua olevaa ilkeyttä, pahuutta. Minulla alkaa olla mitta täysi. Mutta kirjoittamastakaan en voi häntä kieltää, joten voi olla että itse kohta siirryn muualle; aika aikaansa kutakin. Kirjoittaa haluan, mutta en vastaanottaa tuollaista sontaa, mitä EA syytää meille naisille.

Mitä tulee lapsiin, niin lapsenlapsilleni olen etenkin viime aikoina monta kertaa sanonut, että mummu rakastaa heitä enemmän kuin omaa elämäänsä. Omillekaan lapsilleni en sellaista sanonut ääneen, mutta tietävät sen.

Minusta tuntuu joskus pahalta puhua lapsenlapsistani, jos kuulijalla itsellään ei niitä ole. Tiedän, että se voi tehdä kipeää. Nuoremman poikani appivanhemmilla on juuri se tilanne, ja kärsivät siitä kovasti. Mutta välillä on pakko aukaista sanainen arkku, koska lapsenlapset todella ovat suuri ilo ja siunaus ja sitä on välillä pakko julistaa. Vaikka meilläkin viimeiset puolitoistavuotta on nimenomaan lasten kärsimysten takia ollut silkkaa murhetta ja tuskaa, niin jo pelkkä lastenlasten olemassaolo lievittää niitä tuntemuksia. Ja se, että olemme heille tärkeitä antaa voimia.

Näinä aikoina olemme usein katselleet kuvia lasten pikkulapsiajoilta. Kuinka onnellisilta he näyttävätkään niissä!. Sisarukset ovat hyvin läheisiä toisilleen ja sekin näkyy joka otoksessa. Tuo ihana lapsuus kuitenkin pysähtyi kuin seinään, ja tilalla on nyt enemmän murhetta kuin iloa. Ja oma äiti pitää siitä huolen. Sitä itken silmät päästäni.

Mutta ehkä näin pitää olla. Iloa pojan lapsista olemme saaneet ylenmäärin, ehkä liikaakin, kun se ilo nyt on korvautunut huolella ja murheella.

Jatkakaa te iloisemmissa tunnelmissa. Onhan joulukin tulossa.

Anteeksi tämä ahdistunut teksti. On tänään taas tullut semmoisia viestejä lapsenlapsista, että en juuri nyt haluaisi olla ymmärtävä ihminen. Mikä sekin kamala toive. Mutta joskus väsyttää ihan kuolemaksi saakka.
Ilmoita
5 VASTAUSTA:
Ei tarvitse olla huolissaan minusta jos joutuu jossain asiassa "ojentamaan". Sitähän sattuu normaalielämässäkin silloin tällöin kelle vaan.
Ilmoita
Minä olen siitä erikoinen tapaus, etten osaa yhtää kadehtia vaikka lapsenlapsia ei olekaan. Se harmittaa, ettei näe ylipäänsä pikkulapsia missään, koska ne ovat niin hauskoja, vaikkeivat olisikaan "omia". Oma ainokaiseni ei syntynyt mitenkään lapsenkaipuusta vaan sanoisinko vahingossa. Ihana vahinko se oli meille molemmille, jotka olimme jo valmistautuneet elämään loppuiän kaksistaan. Lapsella oli vaikeuksia synnytyksessä, jäi kymmeneksi päiväksi happikaappiin Kättäriin. Koska en saanut lasta heti kotiin, tuntui aluksi siltä, että se oli enemmän sairaalan kuin meidän omaisuutta. Kaikenlaiset leikki-iän hoito-ongelmat saivat ajattelemaan, että kehittyykö siitä terve lapsi. Mutta viimeistään nyt, kun hän täyttää 45 vuotta, näen, että kehitys onnistui, liekö syy kasvatuksen, ympäristön tai hyvien geenien. Jonkin verran arasta pikkutytöstä on kasvanut harvinaisen itsenäinen ja reipas nainen.

Tätä kirjoittamista täällä häiritsee, että Ali vihaa minua niin katkerasti ja Edson a-mummua. Koetetaan jaksaa kuitenkin kirjoittaa.
Ilmoita
ps. Unohdin sanoa, että ota amummu vaan ihan rennosti. Ei kannata edes harkitakaan kirjoittamisen lopettamista jonkun kommenttien vuoksi. Jos näin tekisi niin joutuisimme kaikki lopettamaan ja sitä ei kukaan oikeasti halua, en ainakaan usko muun kuin yhden osalta minkä tavoite on ajaa kirjoittajia, joita ei ole manipuloitavissa, pois ja on usein onnistunutkin.
Minä ainakin odotan joka ilta kirjoituksesi tulemista. ja jos sitä ei jostain syystä tule niin tuntuu se päivä vajaalta.

ps. ps. on ollur riemukasta kirjoitella tänään kun pääsi tämän vuoden osalta kirurgeista eroon. Tuntuu kuin olisi syntynyt uudestaan rentoon iloiseen maailman. Mitä nyt orankeja harvakseltaan.
Ilmoita
Minä en ymmärrä amummu tuota miniääsi, niin kuin en ymmärrä edelleenkään omien lasteni isää ja lastenlasteni vaaria?

Monet isät ovat kyllä nykyisin "tunnevammaisia", mutta että äiditkin! Se käy yli minun ajattelukykyni.

Onneksi sinun lapsenlapsillasi olette te, mummi ja vaari!

Älä puhu kirjoittamisen lopettamisesta. Meille voit kertoa mistä tahansa, niin teemme me muutkin. Jos jotakin ei miellytä, niin eihän näitä ole pakko lukea.

Hyvää yötä!
Ilmoita
Ali-Baba kirjoitti:
ps. Unohdin sanoa, että ota amummu vaan ihan rennosti. Ei kannata edes harkitakaan kirjoittamisen lopettamista jonkun kommenttien vuoksi. Jos näin tekisi niin joutuisimme kaikki lopettamaan ja sitä ei kukaan oikeasti halua, en ainakaan usko muun kuin yhden osalta minkä tavoite on ajaa kirjoittajia, joita ei ole manipuloitavissa, pois ja on usein onnistunutkin.
Minä ainakin odotan joka ilta kirjoituksesi tulemista. ja jos sitä ei jostain syystä tule niin tuntuu se päivä vajaalta.

ps. ps. on ollur riemukasta kirjoitella tänään kun pääsi tämän vuoden osalta kirurgeista eroon. Tuntuu kuin olisi syntynyt uudestaan rentoon iloiseen maailman. Mitä nyt orankeja harvakseltaan.
Mitä ihmettä Ali tarkoitat jatkuvalla puheella ja vihjailuilla, että minä muka manipuloisin kirjoittajia? Sinun sinnikkyytesi tuo mieleen koreasti pukeutuneen natsiupseerin, jonka päämäärä on alituisella syrjimisellä tehdä uhri ensin hulluksi ja sitten muka ympäristölleen vaarallisena työntää keskitysleirin uuniin, hävittää kokonaan maan pinnalta.

Mitä pahaa lienet elämässäsi kokenutkin, älä tule tänne purkamaan raivoasi minuun. Kaikki muut tietävät, etten ole ketään ajanut mistään ketjusta pois. Kun mainitset Riitun, hän teki sen itse kiukuttelullaan. Who taas on loukkaantunut ties mistä, herkkänahkainen kun on. Joskus hän häipyi kuukausiksi, koska hänelle ei vastattu kuulemma koskaan.

Keitä muita olen "ajanut"? Itse olen ollut vähällä häipyä sinun ilkeiden vihjailujesi takia monta kertaa. Mutta nyt en sitä tee. " "Tuhkanakin kiroan sinua".

Naiskollegoiltani pyydän anteeksi vahvojen vertauskuvien käytön, mutta minunkin kestävyydelläni on rajansa. Kahden miehen voimin haukutaan tyhmäksi, vertaillaan apinoihin, pilkataan asuinpaikkaani. En näe tekemisistäni mitään perusteita tuolle yhden naisen vainolle. Siksi en myöskään pyydä keneltäkään anteeksi. Olen rauhallinen luonne, mutta kiivastuessani pureva. Lepyn kuitenkin nopeasti. Jos edsonin kanssa lopetatte minuun suuntautuvan kiusanteon, koetan olla kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Pienenkin vihjeen - kuten tuon apinajutun ja "maakuntavitsin" - kyllä huomaan, kuten on kai tarkoituskin, jolloin riita leiskahtaa uudelleen. Sadistilla on "hienostuneet" keinonsa, jotka vain uhri tajuaa.

Ketjun naisten ei myöskään kannattaisi järkyttyä, vaikkei tässä kohdassa sopua löydykään. Jatketaan mukavaa kirjoittelua. Jos a-mummu lähtee, sekin pannaan minun syntieni lukuun ja silloin ketju olisi totaalisesti hajalla, lopussa, finito. Jopa Ceen asema neutraalina vaa'ankielenä alkaisi tuntua hänestä vaikealta ja hänen olisi pakko valita puolensa. Naisena hän tuskin asettuisi kiusaajien kannalle.

"Sinä lähdit pois, minä katselin parvekkeelta", lauletaan suositussa laulussa. Toivottavasti täältä ei lähde kukaan niin että toiset jäävät apaattisina katsomaan. On tämä Elämä kuitenkin niin pitkään ollut tuottamassa iloa itse kullakin. Ja jälleen toistan usein sanotun: kaikista ei tarvitse pitää. Olemme aikuisia ihmisiä, osaamme halutessamme väistää riitatilanteet, ellei niitä varta vasten provosoida.

Talviterveisiä
Ilmoita
Kiitos, Ali! Itse asiassa jos lähtisin muualle kirjoittamaan, niin en tekisi sitä pelkästään itseni takia. En osaa loukkaantua enkä suuttua EA:n törkeyksistä, jotka välillä suorastaan naurattavat kun ovat niin absurdeaj. Se kuitenkin rassaa, että se huono henki, minkä hän minuunkin, Auroran ja Rapusen lisäksi, kohdistamillaan solvauksilla ketjuun luo koskee kaikkia ketjulaisia. Ehkä se henki hieman leppoistuisi, jos yksi kohde häipyisi.

Toiveeni on, että edes sinä ja Aurora pääsisitte jonkinlaiseen konsensukseen. Teidän välillänne kun kuitenkin tuo kielenkäyttö on sivistynyttä verrattuna EA:n ilmaisuun, johon minäkin joskus vastaan vähemmän sivistyneesti. Minun mottoni kyllä on, että jos ei normaali kieli toimi, niin sitten pitää käyttää sitä kieltä, mitä vastapuoli ymmärtää. Siksi välillä tulee minunkin "kynästäni" törkyä.

Vaan säälittävähän tuo EA-pappa on. Siitä ei pääse mihinkään.

Vaan nyt punkkaan. Tänä iltana minäkin menen sinne kirjan kanssa. Huomasin tänään, että yksi dekkari on jäänyt pahasti kesken, joten alan sen alusta. - Kauniita unia kaikille!
Ilmoita

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
Yöllisen kommenttini jälkeen kävin vielä kertaalleen läpi Alin minuun kohdistamat syytökset molemmista ketjuista. Palasin yhä uudestaan Riitun nimeen. Suorastaan salapoliisimainen arvoitus alkoi raottua. Ali on kertonut tunteneensa Riitun Hampurin merimiespiireissä. Olisiko mahdollista, että nainen jota A puolustaa henkeen ja vereen, on se kuuluisa Blondi - ainakin näillä kahdella on selvästi ollut jotain vipinää R:n kotisatamassa.

Näin kevyesti keskellä päivää. Huomenna onkin jo loistava joulukuu, joka kerää krääsät ikkunoihin ja tontut ikkunoiden taakse kurkkimaan, löytyykö kilttejä lapsia.
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Aamupäivää ketjuun!

Tuolla Hesarissa on juttu, että kirjasto on juuri sopiva mm. naisten vihaajille. Voisivat oppia edes hieman empatiaa kun avaisivat joskus kirjojakin, eikä vain suutaan "haukkuakseen" lukevia ihmisiä. Ja tietysti lukisivat niitä, pelkkä kirjan avaaminen ei tee heistä yhtään viisaampia.

Tuo, että solvaa jatkuvasti ihmisiä (meitä naisia), varsinkin niitä, jotka kertovat lukevansa ja vieläpä nauttivat siitä ja pilkkaa, että joku (esim. minä) kertoo menevänsä kirjan kanssa vuoteeseen sopii mielestäni erittäin hyvin myös tuohon "naisvihaajan" profiiliin! Näkyyhän se hyvin selvästi kaikissa naisiin kohdistuvissa solvauksissa.

On sitä huonompaakin uniseuraa kuin kirja, kokeile vaikka sinäkin edson joskus - ja mene vaikka käymään joskus peräti kirjastossa!

Hyvää perjantain jatkoa kaikille!
Ilmoita
Huomenta Rapu

Naisen meno vuoteeseen kirjan kanssa herättää vitsinäkin pelkkiä likaisia ajatuksia misogyyneissä: miehen kanssahan naisen velvollisuus on ryömiä vällyjen alle. Kenen vain miehen.

Minä muistelen, vai muistanko väärin, että joskus takavuosina Edson jutteli kirjoistakin. Nyt hän on itseäänkin pahemman misogyynin otteessa niin tiukasti, että tyrmää kaiken mitä me naiset sanomme, oli puhetta sitten kirjoista, opettajista, tai mistä vain.

Aika erikoisen roolin ukkomies ottanut jonkun katkeroituneen sinkkumiehen mallin mukaan.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Huomenta Rapu

Naisen meno vuoteeseen kirjan kanssa herättää vitsinäkin pelkkiä likaisia ajatuksia misogyyneissä: miehen kanssahan naisen velvollisuus on ryömiä vällyjen alle. Kenen vain miehen.

Minä muistelen, vai muistanko väärin, että joskus takavuosina Edson jutteli kirjoistakin. Nyt hän on itseäänkin pahemman misogyynin otteessa niin tiukasti, että tyrmää kaiken mitä me naiset sanomme, oli puhetta sitten kirjoista, opettajista, tai mistä vain.

Aika erikoisen roolin ukkomies ottanut jonkun katkeroituneen sinkkumiehen mallin mukaan.
En mä teidän kanssa enää kirjoista virka mitään. Ne on mun yksityistäni.

Heh heh, kirjoittamisen tulkintamestari taas asialla. Pysyisit kyökkipsykon roolissa mieluummin. Mähän kehuin vaan rapuu, ku on joka ilta niin kuldurelli, että pitää oikein mainita menevänsä kirjan kanssa sänkyyn. En kysynyt edes minkä kirjan, joten en virittänyt edes keskustelua kirjasta. On se niin somaa joo.
Ilmoita
Aurora :"Että hauku sinä vaan opettajia koko ammattikuntana, kun olet ne niin hyvin tuntevinasi."

Näin perjantain kunniaksi vastaan ainoastaan minuun koskeviin juttuihin. Tässä hyvä esimerkki vioistani . Ihme, kun A ei ole puuttunut lauseeseen, mitä en ole kuin lainannut eli "Suomessa on maailman parhaat opettajat" Täytyy laittaa tähän huomautus, jotta A huomaisi, että siinähän taidetaan puhua koko ammattikunnasta.

ammu : "minäkin joskus vastaan vähemmän sivistyneesti. "

Mun puolesta mene sivistyksiesi kanssa ihan mihin helevetin kolkkaan tahansa. Onks sulla muita tauteja kuin sääli, sillä sehän on suurta sairautta. Tänne tuut mankumaan jotain helekutin hoivaa, kun on niin kauhia miniä. Koitat manipuloida joitain uskomaan, että tuo on totta ja poikasi kärsii lapsineen kovasti. Voi, kuinka helppoa on tänne kirjoittaa syntyjä syviä omista lähimmäisistään ja sitten odotella, kun karja huokaa, että koita kestää, tsemppiä sun muuta. Kyl mä pitäisin tuollaiset valitukset ihan itselläni, jos aihetta olisi tai sitten juttelisin ystävieni kanssa elävässä elämässä. Sä saat olla millainen "ällä" tahansa, mulle oot nolla.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Tuokin on näiden hupiketjujen suuria arvoituksia. Onko Edsonilla mahdollisesti syvempääkin tuntumaa erään tuusulalaisperheen sisäisiin kemioihin vai mistä moinen kahtiajaottelu: miehensä jättänyt miniä hyvä, lapsenlapsiaan äidin sorrolta puolustava anoppi paha.

A-mummulle: olemme näköjään tulleet siihen pisteeseen, että nauraminen on ainoa oikea suhtautuminen päällemme sylkijöihin.

Edsonille: et siis uskaltanut puuttua yöllä esiintuomiini totuuksiin.Tsot tsot, mikä kaveri sinä olet, kun jätät puolustamatta Alia?
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Tuokin on näiden hupiketjujen suuria arvoituksia. Onko Edsonilla mahdollisesti syvempääkin tuntumaa erään tuusulalaisperheen sisäisiin kemioihin vai mistä moinen kahtiajaottelu: miehensä jättänyt miniä hyvä, lapsenlapsiaan äidin sorrolta puolustava anoppi paha.

A-mummulle: olemme näköjään tulleet siihen pisteeseen, että nauraminen on ainoa oikea suhtautuminen päällemme sylkijöihin.

Edsonille: et siis uskaltanut puuttua yöllä esiintuomiini totuuksiin.Tsot tsot, mikä kaveri sinä olet, kun jätät puolustamatta Alia?
"miehensä jättänyt miniä hyvä, lapsenlapsiaan äidin sorrolta puolustava anoppi paha. "

Kuka tässä sellaista on väittänyt. Tännehän vain ammu on kertonut teille "totuuden", jota itse en usko. Kuka tahansa voi tänne levittää omista lapsistaan vallan kauhian hienoa kuvaa ja haukkua toisia. Mä en viittis tuollaista soopaa tänne kirjoittaa ja siksi kehotinkin ammua menemään anoppien vertaistukeen apua saamaan.

Hetkinen. En ole vielä edes lukenut mitään yökirjoituksia. Mutta saat olla varma, että luen. Ali on tänne kirjoittanut pelkkää kiihkotonta kirjoitusta ja sinä ensin sitten taas törkkäsit. No tuolla jossain mainitsit Ali - Aurora taisteluparin ja minut-ammu taisteluparin. En tiedä teistä, mutta tämän "ällän" kyllä hoitelen omilla tavoillani hetkeäkään säälimättä. Annan ammun sääliä ja märehtiä
Ilmoita
Harmaata perjantaiaamua! Tuulee edelleen kovasti. Saas nähdä onko koiralenkillä yhtä kylmää kuin eilen. Lämpöä on kyllä himpun enemmän, mutta tuuli jäähdyttää.

Kiitos, naiset, monessa viestissä ilmaisemastanne empatiasta, niin saamieni solvausten kuin poikani perheen ahdistavien asioiden tiimoilta. Tukenne lämmittää ja keventää mieltä. Toivon, että tekin, Aurora ja Rapunen saatte lyöntien vastapainoksi myös voimaa tästä yhteisöstä. Cee-parka jäänyt tulitusten keskelle, mutta jaksanut tavallaan olla messengerin osassa.

Miksihän toisen solvaamiseen oikeuttavat esim. asuinympäristö, "saatanan" savolaisuus, harrastukset- lukeminen, käsityöt, perheasiat - eronnut, leski, koulutus, jopa vanhempien ammatti, jne. Vaikka ihan tavallistahan somessa on se, että kun asia-argumentit loppuvat niin käydään kiinni persoonaan; ihminen tosiaan kykenee raatelemaan sanoillakin. Ja sen on some, se kaiken autuaaksi tekevä ja kohta maailman tärkein elementti, digi, tehnyt mahdolliseksi. - Mikä meitä vaivaa?!

Illalla olisi minulla meininki mennä eläkeläisten kanssa taas Musiikkitaloon. Helppo homma: hyppään bussiin ja kuljetus ovelta ovelle toimii. Minä vain nautin musiikista ja hyvästä seurasta, ja saan taas hyvän mielen ainakin vähäksi aikaa. Ohjelmassa on sen lisäksi yksi kovasti tykkäämistäni pianoteoksistakin, Brahmsin pianokonsertto.

Vaan nyt rotsi niskaan ja koiria tuulettamaan. Varmaan jo odottavat siellä koivet ristissä.

Mukavaa viikonlopun aloittelua. Tsemppiä kaikille!
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Toivottavasti saat tsemppimielen takaisin kun ulkoilutat koiria ja kuuntelet lempikonserttoasi.

Noista lyönneistä: Edsonilta saamani piruilut ovat hyttysenpistoja verrattuna siihen, että Ali ei tyydy lekaa kevyempään aseeseen minun ja koko ihmisarvoni murskaamiseksi. Ennen kaikkea minun eristämiseksi tästä yhteisöstä.

Kiitos teidän viisaiden naisten, hän ei siinä tule onnistumaan.

Lainaan Eino Leinon runosta pätevän lauseen: Rauta raudan karkaiseepi.

Mehän emme ole alistuvaa sorttia.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Toivottavasti saat tsemppimielen takaisin kun ulkoilutat koiria ja kuuntelet lempikonserttoasi.

Noista lyönneistä: Edsonilta saamani piruilut ovat hyttysenpistoja verrattuna siihen, että Ali ei tyydy lekaa kevyempään aseeseen minun ja koko ihmisarvoni murskaamiseksi. Ennen kaikkea minun eristämiseksi tästä yhteisöstä.

Kiitos teidän viisaiden naisten, hän ei siinä tule onnistumaan.

Lainaan Eino Leinon runosta pätevän lauseen: Rauta raudan karkaiseepi.

Mehän emme ole alistuvaa sorttia.
Aivan turhaan yrität väännellä totuutta. Kyllä jokainen ajatteleva ihminen tietää sen olevan juuri niin päin, että kukaan ei edes sanallakaan vihjaa sinusta tai sinulle mitään, ennenkuin todellakin noin 3 viikon jaksoissa alat itse nälvimään ja vihjailemaan saadaksesi huomiota.

Sitten saat irroitettua vastineeksi valheillesi muutamia kuvaavia kommentteja.

Näin se menee ja näin se jatkuu. Lopulta jäät itse kirjoittelemaan ja odottelemaan että Weepeli rynnii avuksesi vaikka luultavasti hänkin ymmärtänyt minkälaiseen kelkkaan hyppäsi ja hypännyt siitä pois.
Ilmoita
Nyt tämä muuttuikin kolmen viikon pätkästä kestotilaukseksi, jota et voi lopettaa.

Tekstisi ovat entistä tarkemman silmälläpidon alaisia.

Miksi yhdistät minut Weepeliin? Sen takia että yhden kerran olimme yksissä kommenteissa samalla puolella sinua vastaan? Naurettavaa.
Ilmoita
Ammu :"Kirjoittaa haluan, mutta en vastaanottaa tuollaista sontaa, mitä EA syytää meille naisille."

Pyrin kohdistamaan paskaisimmat juttuni vain sinulle. Suosittelen lisäksi menemään anoppien vertaistukeen.
Ilmoita
Ammu : "Miksihän toisen solvaamiseen oikeuttavat esim. asuinympäristö, "saatanan" savolaisuus, harrastukset- lukeminen, käsityöt, perheasiat - eronnut, leski, koulutus, jopa vanhempien ammatti, jne. Vaikka ihan tavallistahan somessa on se, että kun asia-argumentit loppuvat niin käydään kiinni persoonaan; ihminen tosiaan kykenee raatelemaan sanoillakin. Ja sen on some, se kaiken autuaaksi tekevä ja kohta maailman tärkein elementti, digi, tehnyt mahdolliseksi. "

Sinun asia-argumentitko ? Hoh hoh, joo. Työnnä tyhjä pääsi konservatiivisuuden jätesäkkiin ja sulje suuaukko.

Kohta "ällä" kirjoittaa, että muoviakin täällä suositaan.
Ilmoita
Muille naiskirjoittajille minäkin ehdotan järjen ja totuuden käyttöä ja välttämään puhtaan manipuloinnin uhriksi joutumista. Jokainen on itse nähnyt mitä täällä kirjoitetaan ja missä järjestyksessä nämä 3 viikkoiset "kohtaukset" pystytetään

Ja ennen kaikkea jokainen tietää, että yksikään mies ei ole yhtään kertää yrittänyt kieltää ketään kirjoittamasta vaan päinvastoin. Suomummo sensijaan sitä koko ajan yrittää.

Viitsin vielä tämän vohoviimeisen kommenttini tämänkertaisesta "rynnistyksestä" kirjoittaa jotta saataisiin edes joulunalusraha tavanomaiselle kirjoittamiselle. Joulu pahus vaan on juuri noin 3 viikon päästä.

Siis tämä oli vihoviimeinen kommenttini tähän kohtaukseen ja jos joku haluaa päälle lisää oksentaa niin pliis, siitä vaan. Minulta ei tule vastausta eikä kommenttia yrjöihin vaan ihan normaaleihin rupatteluihin tai asiavaihtoihin
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Ali hyvä, me naiset emme ole täällä ketjussa mitenkään joutuneet Auroran manipuloinnin kohteeksi. Meillä on kaikilla ihan omat ajatukset ja mielipiteemme asioista, jotka välillä osuvat yksiin ja välillä ei. Eniten meitä haittaa kun sinulla ja Edsonilla on niin vahvat ennakkoluulot ja omat rajoittuneet mielipiteet tiettyihin asioihin, että ette pysty katsomaan niiden läpi ja näkemään kokonaisuuden ja keskustelemaan kuin ihmiset konsanaan järjellä, ei vain silmälaput silmillä, ettei sivuille näe.

Kukaan ihminen ei ole täydellinen, jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Emme ole ikinä samaa mieltä joka asiasta. Mitään sotiakaan ei koskaan syttyisi, jos ei olisi eri mieltä olevia ihmisiä. Se, että kaikki maailman maat olisivat yhtä ja rauhaisaa kansaa ei tule ikinä toteutumaan. Ei tarvitse olla kuin 8 ihmistä, niin jo löytyy monta todella vihamielistä kannannottoa. Pelkästään se, mitä kansanosaa Suomessa edustat, riittää siihen aliarviointiin. Puhumattakaan uskonnot ja poliittiset näkemykset.

Nyt pyydän, että sinä lopetat tässä ketjussa Auroran haukkumisen millään nimityksillä ja samaa pyydän Edsonilta että lopettaa A-mummun törkeän haukkumisen. Minä tyydyn olemaan saatanan savolainen ja varmaan Rapu siihen, että menee kirjan kanssa sänkyyn. Minä en voi kirjan kanssa mennä sänkyyn, koska U ei siedä, että minä sängyssä lukisin, jolloin valo häiritsee häntä. Meillä otetaan huomioon toistemme tarpeet. Rapu asuu yksin. Meillä on vain yksi makuuhuone.

Suuttukaa minuun vaikka lopuksi elämäänne, mutta nyt sanoin tämän, mitä kirjoitin, luettuani tämän päivän kaikki tekstit. Olen surullinen. Suorastaan itkettää.
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Ali hyvä, me naiset emme ole täällä ketjussa mitenkään joutuneet Auroran manipuloinnin kohteeksi. Meillä on kaikilla ihan omat ajatukset ja mielipiteemme asioista, jotka välillä osuvat yksiin ja välillä ei. Eniten meitä haittaa kun sinulla ja Edsonilla on niin vahvat ennakkoluulot ja omat rajoittuneet mielipiteet tiettyihin asioihin, että ette pysty katsomaan niiden läpi ja näkemään kokonaisuuden ja keskustelemaan kuin ihmiset konsanaan järjellä, ei vain silmälaput silmillä, ettei sivuille näe.

Kukaan ihminen ei ole täydellinen, jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Emme ole ikinä samaa mieltä joka asiasta. Mitään sotiakaan ei koskaan syttyisi, jos ei olisi eri mieltä olevia ihmisiä. Se, että kaikki maailman maat olisivat yhtä ja rauhaisaa kansaa ei tule ikinä toteutumaan. Ei tarvitse olla kuin 8 ihmistä, niin jo löytyy monta todella vihamielistä kannannottoa. Pelkästään se, mitä kansanosaa Suomessa edustat, riittää siihen aliarviointiin. Puhumattakaan uskonnot ja poliittiset näkemykset.

Nyt pyydän, että sinä lopetat tässä ketjussa Auroran haukkumisen millään nimityksillä ja samaa pyydän Edsonilta että lopettaa A-mummun törkeän haukkumisen. Minä tyydyn olemaan saatanan savolainen ja varmaan Rapu siihen, että menee kirjan kanssa sänkyyn. Minä en voi kirjan kanssa mennä sänkyyn, koska U ei siedä, että minä sängyssä lukisin, jolloin valo häiritsee häntä. Meillä otetaan huomioon toistemme tarpeet. Rapu asuu yksin. Meillä on vain yksi makuuhuone.

Suuttukaa minuun vaikka lopuksi elämäänne, mutta nyt sanoin tämän, mitä kirjoitin, luettuani tämän päivän kaikki tekstit. Olen surullinen. Suorastaan itkettää.
Älä ole Cee surullinen. En ole minäkään, vaikka joku kaataisi millaisen törkylastin niskaani. Läheiseni, ja kaikki ne jotka tuntevat minut oikeassa elämässäni, tietävät, etten tahdo kenellekään pahaa ja täälläkin, luulen että tunnemme toisemme melko hyvin kirjoitusten perusteella, olemmehan harrastaneet tällä tavoin toisiimme tutustumista aivan päivittäin ja todella kauan. Ei näin tiiviissä kirjoittelussa voi pitää itseään millään aivan tuntemattomana toistensa suhteen.

Kyllä me tiedämme, että sinä Cee, olet kiltti ja hienotunteinen ja olet yrittänyt luovia näissä hankalissakin tilanteissa yrittäen ymmärtää jokaista ja sehän on hyvä asia. Minä en jaksa aina ymmärtää sitä, miksi kukaan noista harvoista ketjussa kirjoittavista miehistä viitsii heitellä aivan turhia ilkeyksiä juuri meille naisille? Ihmeellistä "naisvihaa?"

Mutta me ei itketä, eikä olla surullisia, koska ei meillä ole mitään aihetta, eikä syytä näiden meidän kirjoitusten takia. Jos miehet haluaa "räkyttää", niin sen kun vaan - väylä on vapaa, jos se tuo hetken helpotuksen heille!

Nyt sanon taas, että Hyvää yötä!
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Ali hyvä, me naiset emme ole täällä ketjussa mitenkään joutuneet Auroran manipuloinnin kohteeksi. Meillä on kaikilla ihan omat ajatukset ja mielipiteemme asioista, jotka välillä osuvat yksiin ja välillä ei. Eniten meitä haittaa kun sinulla ja Edsonilla on niin vahvat ennakkoluulot ja omat rajoittuneet mielipiteet tiettyihin asioihin, että ette pysty katsomaan niiden läpi ja näkemään kokonaisuuden ja keskustelemaan kuin ihmiset konsanaan järjellä, ei vain silmälaput silmillä, ettei sivuille näe.

Kukaan ihminen ei ole täydellinen, jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Emme ole ikinä samaa mieltä joka asiasta. Mitään sotiakaan ei koskaan syttyisi, jos ei olisi eri mieltä olevia ihmisiä. Se, että kaikki maailman maat olisivat yhtä ja rauhaisaa kansaa ei tule ikinä toteutumaan. Ei tarvitse olla kuin 8 ihmistä, niin jo löytyy monta todella vihamielistä kannannottoa. Pelkästään se, mitä kansanosaa Suomessa edustat, riittää siihen aliarviointiin. Puhumattakaan uskonnot ja poliittiset näkemykset.

Nyt pyydän, että sinä lopetat tässä ketjussa Auroran haukkumisen millään nimityksillä ja samaa pyydän Edsonilta että lopettaa A-mummun törkeän haukkumisen. Minä tyydyn olemaan saatanan savolainen ja varmaan Rapu siihen, että menee kirjan kanssa sänkyyn. Minä en voi kirjan kanssa mennä sänkyyn, koska U ei siedä, että minä sängyssä lukisin, jolloin valo häiritsee häntä. Meillä otetaan huomioon toistemme tarpeet. Rapu asuu yksin. Meillä on vain yksi makuuhuone.

Suuttukaa minuun vaikka lopuksi elämäänne, mutta nyt sanoin tämän, mitä kirjoitin, luettuani tämän päivän kaikki tekstit. Olen surullinen. Suorastaan itkettää.
Kiitos Cee, oikein mieltä lämmittivät sanasi, ettet pidä minua manipuloijana. Mitä se oikein edes tarkoittaa? Sitä että kavalasti kääntäisin teidän päitä omasta ajattelusta minun ajatteluuni. Hullua kuvitella, että minulla tai kellään muullakaan olisi sellaista kykyä täällä, tavallisten pikku harrastekirjoittajien somessa. Sanokoot suomummoksi, suohan on mitä mielenkiintoisin ja suomalaisin luonnonilmiö. Sanokoot noidaksi, pisara yliluonnollisuutta on myös kaikissa nykyajan valkokankaan tarusankareissa ja -sankarittarissa. Mutta valehtelijan ja manipuloijan leimaa en ota vastaan.

Katselin Idolsin finaalin. Sen voitti hyvin tavallisen oloinen nuori mies, Patrik. Uuden nuorisomusiikinkin seassa on helmiä, tosin sanat ovat näin vanhan ihmisen korvaan joskus yllättäväkin arkipäiväisiä ilman romantiikkaa, mutta eihän nuo tekstit minulle tehtyjä olekaan.

Ulkona täytyi pitää varansa. Ohuen lumen päälle oli yksi plussa-aste ja kova tuuli taikoneet lasinkirkkaan pinnan.

Ja nyt sänkyyn, tällä kertaa uunituoreen Avun kanssa. Naapuri sujauttaa tilaamansa lehden postiluukustani viikon viiveellä, samoin kuin minä jonkun itse tilaamani kierrätän hänelle. Tytär ei aikakauslehdistä välitä, vähän karu tyyppi siinä mielessä;)

Hyvää yötä, ystävät - ja parempaa huomista päivää!
Ilmoita
Kiitos teille Rapu ja Aurora. Totuushan on että olemme omia yksilöitämme ja meitä ei niin vaan manipuloida johonkin muottiin. Mielipide-eroavuutemmekin käsittelemme sanomalla oman mielipiteemme ja sillä siisti. Siitä ei aleta kinaamaan juupas eipäs, vaan siirrymme seuraavaan aiheeseen. Makuja on monia, niistä on turha kiistellä.

Lehdistä puheen ollen, saan aina sisarellani käydessämme kassillisen aikakausilehtiä, joita sitten lueskelen kotona ennen kuin vien lehtikeräyslootaan pihallamme. Paluumatka aina Mikkelistä kuluu rattoisasti, kun lueskelen niitä jo autossa ja kerron U:lle ääneen vitsejä mikäli niistä löytyy.

A-mummu on ollut musiikkitalossa nauttimassa musiikista, itse en ole siellä koskaan käynyt, sen paremmin kuin oopperassakaan, sen sijaan joskus esim Savoyssa flamenco-esityksiä katsomassa. Muistan kun appi oli kerran oopperassa kuuntelemassa jotain konserttia, niin siellä joku mies oli yhtäkkiä aikonut tehdä itsarin roikkumalla sieltä parvelta käsiensä varassa ja uhkaamalla pudottautua alas. Tiedä sitten, oliko esitys niin kaamea, vai oliko tullut seuralaisen kanssa riitaa. Tilanne päättyi kuitenkin hyvin.
Ilmoita
Totta töriset Aurora, naurua noista EA:n jutuista piisaa jo täällä kotonakin. Eikä niihin muuta reaktiota enää keksi erkkikään. Ja todella illalla saan taas sieluni täydeltä hyvää oloa, jota maailman paras musiikki aina tuo. Sinullakin varmaan siellä on monta ilon lähdettä.

EA, oletpa melkoisen egon kehittänyt. Taitaa kohta kotonaskin oven karmit kolista. Luuletko tosiaan, että minä pukeudun säkkiin ja tuhkaan, kun en ole EA:lle kuin nolla. Nyyh. Ihan sama, vaikka olisin sinulle kymppi tai miinus kymppi. Sinun arvosanasi eivät merkkaa minulle yhtään mitään. Miten voisikaan, kun arvosanoja antaa silkka onnettoman ihmisen kuori. Sinun sisälläsi on enää vain surkea itsetunto - sitähän tuo pahan olon ja pahuuden purku on - ja nyt jo kuvastuu kirjoituksistasi lähes epätoivo, kun sitä pitäisi keinolla millä hyvänsä saada vahvistettua. Ei voi ihmisen osa enää onnettomampi olla.

Vaan kylmä oli taas lenkillä, enkä valehtele tippaakaan:)). Tuuli oli vielä pahempi kuin eilen. Onneksi pistin kunnon vermeet. Itse olisin kävellyt pidempäänkin, mutta pentu on kovin tarkka kelistä. Märällä ei haluaisi muuta kuin äkkiä kyykätä ja sitten takaisin sisälle. Näin kylmällä se taas pistää lyhyen tepastelun jälkeen jarrut pohjaan, tekee 180astetta ja sitten ketkaravia kotiin. Onneksi nykyään lenkillä on usein siippakin mukana, joten toinen meistä tekee silloin pidemmän kiepin isäkettiksen kanssa. Se tosiaan jaksaa kävellä maan ääriin - no tässä ehkä pieni valhe. - Mikähän olisi valhe-sanan diminutiivi, tai deminutiivi, kuten kai uudempi muoto kuuluu?

Nyt taidan ottaa pienet päikkärit ennen illan koetoksia. Yö oli taas huono, ja illalla menee joka tapauksessa aika myöhään ennen kuin valot makkarissa sammutan.
Ilmoita
9 VASTAUSTA:
Jumalauta, mikä sekasotku vaivaa ammua, jossain kirjoittaa että tulee niin haikeenvaikee olo, että miettii poistumista ja sit yht'äkkiä nauraa kirjoituksiani perheensä kanssa. Toi on jo vakavaa kakssuuntaista häiriöö. Ei mikään ihme, että miniä otti ja lähti.

Älä ny mihkään tavalliseen säkkiin, vaan jätesäkkiin ja suljet sen sitten tiiviisti kiinni.

Jos sanoo, että oot nolla, niin luulis noin "ällin" huomaavan, että se ei ole numeraali arvostelma, vaan kuvaa vaan sitä tyhjää, missä leijut.

Sä oot valhesanan synonyymi.
Ilmoita
Huomasin tuon ankaran kylmän tuulen, kun kotoa lähdimme automme parkkipaikalle. Hyvä, ettei tuuli vienyt mennessään meikäläistä, vaikka en höyhenenkevyt enää olekaan. Sama oli takaisin tullessa kotiin. Tie oli vielä osittain jäinen, sai varoa, ettei liukastu. Tukallakin oli tiukkaa pysyä päässä, peruukki olisi varmaan lentänyt. Vastaantulijatkin pitivät hupustaan kiinni. Itsellä kävelyvauhti pysähtyi välillä, vaikka oli raskas kassi toisessa kädessä ja toisessa kori, missä oli jopa 6 kpl leipälautasia, mitkä ostin Saiturin pörssistä. Olivat melkoisen painavia. Ei ihme että Vaasan laivalla rekkakin kaatui kyljelleen kun kova tuuli heilutti sitä laivaa. Ja se rekka oli kuitenkin kiinnitetty siellä laivan autokannella vaijereilla kiinni.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Jumalauta, mikä sekasotku vaivaa ammua, jossain kirjoittaa että tulee niin haikeenvaikee olo, että miettii poistumista ja sit yht'äkkiä nauraa kirjoituksiani perheensä kanssa. Toi on jo vakavaa kakssuuntaista häiriöö. Ei mikään ihme, että miniä otti ja lähti.

Älä ny mihkään tavalliseen säkkiin, vaan jätesäkkiin ja suljet sen sitten tiiviisti kiinni.

Jos sanoo, että oot nolla, niin luulis noin "ällin" huomaavan, että se ei ole numeraali arvostelma, vaan kuvaa vaan sitä tyhjää, missä leijut.

Sä oot valhesanan synonyymi.
On täällä taas sanansäilää peistetty tänään. A-mummua ei vaivaa minkäänlainen sekasotku, eikä Aurora ole mikään manipuloija meihin naisiin ainakaan, mitä Ali väittää. Me naiset täällä ketjussa olemme kukin ihan omaa mieltämme asioista, myötäilemme toisiamme mikäli olemme samaa mieltä, jos emme, pidämme omana tietonamme sen enemmän asiaa rääpimättä.

Muutaman ihmisen keskustelujen hienosäädön ei luulisi olevan tavattoman vaikeata. Hiukan suvaitsevaisuutta miehiltäkin tänne keskusteluun, pliis.
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
On täällä taas sanansäilää peistetty tänään. A-mummua ei vaivaa minkäänlainen sekasotku, eikä Aurora ole mikään manipuloija meihin naisiin ainakaan, mitä Ali väittää. Me naiset täällä ketjussa olemme kukin ihan omaa mieltämme asioista, myötäilemme toisiamme mikäli olemme samaa mieltä, jos emme, pidämme omana tietonamme sen enemmän asiaa rääpimättä.

Muutaman ihmisen keskustelujen hienosäädön ei luulisi olevan tavattoman vaikeata. Hiukan suvaitsevaisuutta miehiltäkin tänne keskusteluun, pliis.
No kun minulle kommentoit

Mä en välitä' "ällien" hienosäädöistä, niinku. Tasan tarkkaan ilmaisen itseäni niinku miten lystään niinku. Jos siit joku teennäinen hienohelma itseensä ottaa, ni ottakoot, ihan sama. Ja vastaan niinku omilla sanoillani konservitiivisuuden jätesäiliöiden tunkkaisiin tuoksuihin. Pidätte tai ette. Tuun tänne sillon ku huvittaa, niinku.

Mä en teidän vakinaisten yhteisiin kirjoituksiin puutu, senku haravoitte tai leivotte, mutta jos silmään pistää ällätason oksennus, niin en kyllä ojenna oksennuspussia.
Ilmoita
edson kirjoitti:
No kun minulle kommentoit

Mä en välitä' "ällien" hienosäädöistä, niinku. Tasan tarkkaan ilmaisen itseäni niinku miten lystään niinku. Jos siit joku teennäinen hienohelma itseensä ottaa, ni ottakoot, ihan sama. Ja vastaan niinku omilla sanoillani konservitiivisuuden jätesäiliöiden tunkkaisiin tuoksuihin. Pidätte tai ette. Tuun tänne sillon ku huvittaa, niinku.

Mä en teidän vakinaisten yhteisiin kirjoituksiin puutu, senku haravoitte tai leivotte, mutta jos silmään pistää ällätason oksennus, niin en kyllä ojenna oksennuspussia.
No kun et minulle kommentoinut, kiinnitin huomiota noihin "konservatiivisuuden jätesäiliöiden tunkkaisiin tuoksuihin".

Sinäkin olet näemmä katsonut tuolla alhaalla esittelemäni kreikkalaisen ja turkkilaisen elokuvat. Niiden tuoksumaailma oli juuri mainitunlainen.

Oksentanutkin olisin, elleivät leffat olisi olleet niin pirun hyviä.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
No kun et minulle kommentoinut, kiinnitin huomiota noihin "konservatiivisuuden jätesäiliöiden tunkkaisiin tuoksuihin".

Sinäkin olet näemmä katsonut tuolla alhaalla esittelemäni kreikkalaisen ja turkkilaisen elokuvat. Niiden tuoksumaailma oli juuri mainitunlainen.

Oksentanutkin olisin, elleivät leffat olisi olleet niin pirun hyviä.
Hitto vieköön, ei tullut katsotuksi.

Täytyy kyllä myöntää se, että ei tämä ainoa paikka ole, tämä ketju, mihin oksennan. Äsken oksensin ylenantiin.

Siitä olen iloinen, että naiset Suomessa ovat hyvässä asemassa, ainakin suunnilleen pääsääntöisesti. Heteromiehiä en sääli pätkääkään ja nuoria tsemppaan, minkä kykenen.

Ja siitäkin olen iloinen, että Suomi pärjää vertailussa. Nyt saatiin hyvät bojot rasismista maassamme.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Hitto vieköön, ei tullut katsotuksi.

Täytyy kyllä myöntää se, että ei tämä ainoa paikka ole, tämä ketju, mihin oksennan. Äsken oksensin ylenantiin.

Siitä olen iloinen, että naiset Suomessa ovat hyvässä asemassa, ainakin suunnilleen pääsääntöisesti. Heteromiehiä en sääli pätkääkään ja nuoria tsemppaan, minkä kykenen.

Ja siitäkin olen iloinen, että Suomi pärjää vertailussa. Nyt saatiin hyvät bojot rasismista maassamme.
Joo ja täytyy lisätä vielä yksi toivomus.

Pistän kädet ristiin ja toivon, että Veikka Gustafsson, jos menee vielä jäätikölle tai Himalajalle, niin tippuisipa railoon
Ilmoita
Minäkin, vaikken tämän kuuluisampi kiipijä olekaan, meinasin äsken kaatua jäätiköllä.

Ne leffat löytyvät kyllä Areenasta omilla nimillään Mustang ja Kulmahammas. Niissä sitä valkoista heteromiestä riittää, vieläpä kunnon karvoituksella.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Hitto vieköön, ei tullut katsotuksi.

Täytyy kyllä myöntää se, että ei tämä ainoa paikka ole, tämä ketju, mihin oksennan. Äsken oksensin ylenantiin.

Siitä olen iloinen, että naiset Suomessa ovat hyvässä asemassa, ainakin suunnilleen pääsääntöisesti. Heteromiehiä en sääli pätkääkään ja nuoria tsemppaan, minkä kykenen.

Ja siitäkin olen iloinen, että Suomi pärjää vertailussa. Nyt saatiin hyvät bojot rasismista maassamme.
"Heteromiehiä en sääli pätkääkään ja nuoria tsemppaan, minkä kykenen."

Kun nuoriin kuuluu myös "heteromiehiä", joita et "sääli" (vaikka tuskinpa he sääliäsi kaipaavatkaan), niin tarkenna nyt kuitenkin edson, minkälaisia nuoria sinä "tsemppaat?"

Et kai kuitenkin ole pahinta laatua "rasisti?"
Ilmoita
Hyvää iltaa kaikille! Olimme U:n kanssa tuossa kauppakeskuksessa, etsimme mm niitä leikkelehaarukoita. Saiturin pörssistä löysimme juuri sopivia teräväkärkisiä muovivarsilla olevia tusinan, ostimme heti, yhtään pakettia ei jäänyt jäljelle, muuta kuin ne teräksiset, mitä itse aikoinaan ostin ja peltiroskiin laitoin, koska olivat niin tylppäpäisiä, ettei niillä mitään leikkelettä saanut lävistettyä.

Sitten kävimme kahdessa eri kultaliikkeessä, kummallakaan ei ollut ilman tilaamista ja Itiksestä mahdollisesti löytyy ilman eri tilausta. Ovat siis hopeisia, U:n isä aikoinaan osti aussityttärelleen kaikki mahdolliset pöytähopeat Chippendalea, kaikkia tusinan, mutta niissä ei ollut leikkelehaarukoita. Itse en hopeista välitä, ovat aina mustuvaa sorttia, pitäisi aina kiillottaa ennen pöytään laittoa, minä haluan, että kaikki pestään koneessa. Venäjältä tuomamme kristallilasitkin pesen aina koneessa, ovat siksi harmaantuneet, mutta viis siitä, tiedän ovat puhtaat. Appi osti meillekin aikoinanan tusinan hopeisia ruokalusikoita, lopetti oston kun huomasi, etten välitä hopeasta.

Koska meillä ei ole upeata posliini serviisiäkään, miksi meillä olisi hopeisia aterimia, ne sopivat kuin hajuvesi lihapullaan Arabian teema- ym lautasten kanssa. Meillä aterimet ovat Hakmanin Savoniaa ja Elegiaa, On jotain korealaisia veitsiäkin meillä, sellaisia pokeloita. Apelta jäi äitinsä perintönä hieno ohutta posliinia oleva serviisi, jonka U:n veljentytär halusi itselleen, samoin kaikki kristalliastiat siihen kuuluvassa vitriinissä. Hyvä, että joku halusi ne ja arvostaa niitä. He asuvat sentään isohkossa omakotitalossa, ne tavarat eivät olisi mitenkään mahtuneet meille, eikä aussi alkanut niitä raahaamaan matkatavaroissa sinne edes vähitellen.

No, jos en saa hopeisia leikkelehaarukoita ensi viikollakaan niin lähetän sitten tämän tusinan näitä halpoja, muovivartisia tusinan, hinta yht 4 e. Eivät paljoa paina lähtijöiden matkapakaaseissa.

Aussisysteri olisi vienyt jo viimeksi Suomesta mennessään näitä halpoja versioita, mutta kun ei ollut myynnissä vaikka monessa kaupassa kävimme. Nyt saa Suomen tuliaisina!
Ilmoita
Aamulla olin sikäli touhukas, että kun nousin ylös klo 9, U:lla oli vapaapäivä, eli ei kutsuttu töihin, joten hän kysyi minulta teenjuonnin jälkeen, leikkaanko hänen hiuksensa. No, minä parturoin hänet. Nyt on taas siisti kuontalo hänellä.

Huomenna meillä on poika avecinsa kanssa syömässä, ruokatarvikkeet hankittiin sitä varten tänään ja vietämme vaikka pikkujoulua, koska seuraavalla viikolla olemme Sipoossa samoissa merkeissä. Poikamme ei ole ikinä mukana, koska ei ole sukurakas sillä tavalla. En tiedä, mistä johtuu, mutta hän on sellainen Camel-boots mies, joka kulkee omia polkujaan. Oppinut varmaan meiltä tuon ettemme ole sukulaisten kanssa juurikaan tekemisissä. Me sentään jonkin verran, hän ei yhtään. Minä olen sisareni kanssa tekemisissä jatkuvasti, tänäänkin puhuimme puhelimessa, mutta olemme nähneet tänä vuonna vain kerran. Normaalisti olemme nähneet kolmesti vuodessa. Nuorempina olimme jatkuvasti Norjan ym matkoilla koko konkkaronkka systerin perheen kanssa. Kolme lasta, meidän poika ja systerin tyttö ja poika, kaikki melkein samanikäisiä, olivat vuorotellen molempien autojen takapenkillä, tekivät hetkessä kivikasoista seitoja Norjan puolella kun pysähdyimme jaloittelemaan jne. Myöhemmin teimme systerin ja miehensä kanssa mm Madeiran matkoja, nyt nekin ovat jäänet. Viimeisin lapsenlapsiemme kanssa tehty matka oli Ibizalle 2008, siis 10 vuotta sitten, voi tavaton sentään. Emme ole ainakaan pahasti hiilipäästöjä sen jälkeen aiheuttaneet. Venäjän Karjalan ja Viron matkat ovat serkkumatkailun vallanneet viime vuosina U:n puolelta. Ensi keväällekin /kesälle jo suunnittelivat taas uutta serkkumatkaa sinne Venäjän Karjalaan. Joku kolkka vielä kai näkemättä.
Ilmoita
https://www.youtube.com/watch?v=8iiU-m-nBxM

Tämä ihana kappale soi erään naisen puhelimen soittoäänenä tänään ollessamme S-Marketissa juustohyllyn edessä, missä itsekin katsoin, mitä juustoja ostaisin. Nainen vastasi ja puhui hetken, kun sulki puhelimen, sanoin hänelle, että ihana soittoääni sinulla puhelimessasi. Hän sanoi, että Espanja tulee mieleen. Sanoin kuuntelevani tätä kappaletta jopa viikottain netin Youtubesta, koska pidän tästä Mariachista todella paljon.

Olen varmaan joskus tämän täällä aiemminkin soittanut, on meksikolainen häälaulu. Tässä soittajakitaristi on Paco Renteria, Mariachia on soittanut esim Antonio Panderas ja Los Lobos.
Ilmoita
Joulukuista huomenta!

Tänään heräsin vaihteeksi virkeänä, en lainkaan ahdistuneena kuten eilen, vaikka vakavat aiheet olivat mielessä eilisten katselukokemusten perusteella. Vietin näet iltapäivän Areenan palkittujen festivaalielokuvien seurassa. Hahmottelen parin aihepiiriä.

Turkkilaisessa Mustang-filmissä viisi suloista tummatukkasisarusta kasvaa pelolla aikuistumista odottaen. Yksi vuorollaan tullaan naittamaan tuntemattomille, enimmäkseen yhtä vastahakoisille sulhasmiehille. Neitsyys tarkistetaan hyvissä ajoin monen ihmisen läsnäollen. Mitä tästä voi seurata kuin murhetta ja alistumista? Fundamentaalinen naisen riisto on kuvattu kuitenkin niin, että toivonsäde säilyy. Voisiko kurjuutta paeta muutenkin kuin kuolemalla?

Toisen filmin outo nimi Kulmahammas taas selittyy lapsille syötetyllä uskomuksella, että kulmahampaan irtoaminen tietää jotain, mutta mitä. Täysin kahelissa kreikkalaisfilmissä eletään kolmen aikuistuvan sisaruksen elämää isän kartanossa, jonne ulkomaailman vaikutteet on tiukasti rajattu; tontille ilmestyvä kissakin tapetaan. Häiriintyneen veljen seksuaaliopetuksesta - muuta opetusta ei juuri olekaan - huolehtii isän palkkaama tehtaansa nuori naisvartija. Kunnes ikävien sattumusten kautta tehtävä siirtyy vanhimmalle tyttärelle. Pornomyönteisessä miljöössäkin tällä on terveet naisenvaistot tallella ja ensimmäisen sukurutsakerran jälkeen tämä lintunen alkaa hautoa pakenemista kultaisesta häkistään.

Nämä kaksi elokuvaa kun katsoi putkeen, alkoi ajatella, kuinka Suomessa on sentään ollut hyvä kasvaa naiseksi.
Ilmoita
Herra tohtorikin kuuluu palanneen vanhojen ystäviensä pariin yhtä avarakatseisena kuin aina. On kai ollut terapiassa, että uskalsi ottaa ratkaisevan askelen.

Mutta miksi paluuterveiset on suunnattu vain jollekin lentäjälle? No, aihe kerrallaan, aihe kerrallaan. Kahdentoista askelen oppi käskeekin kiirehtimään hitaasti.
Ilmoita
Onpas taas valoa tarjolla. Olisi oiva siivouskeli, mutta nyt ei oikein hotsita. Muutaman tunnin päästä olisi meininki lähteä ystävien luo iltaa, eiku nykyään iltapäivää, istumaan. Ennen vanhaan aloitettiin "istunnot" vasta kuuden, seitsemän aikoihin ja kotiutuminen sessioista tapahtui usein vasta aamuyön tunteina. Enää ei ole niin. Ei jaksa enää. Vaikka voin kyllä kuvitella, että puoliyö saattaa olla maalla ennen kuin taas omassa punkassa olen. Sen verran siinä porukassa kyllä juttu lentää, ettei maailmaa ihan muutamassa tunnissa saada parannettua.

Eilen illalla tuli taas todettua ties monennettako kertaa, kuinka suuri onni on, että on olemassa ihmisiä, joita on siunattu lahjoilla ja taidoilla, joita he jakavat muillekin pistäen siten hyvän ja ilon kiertämään. Eilisen Brahmsin esittäjä Paavali Jumppanen on yksi sellaisista ihmisistä. Ja musiikkinsa meni suoraan sydämeen. Taitavalla orkesterilla ja lahjakkaalla johtajallaan oli tietysti myös osuus siinä prosessissa. Ei ihme, että katsomo oli lähes täysi. Ja iso ilo oli todeta, että tällä kertaa nuoria oli kuulijoissa harvinaisen paljon. No, olihan konsertissa tietysti muutakin ohjelmistoa, uutta amerikkalaista orkesterimusiikkia ja silläkin tietysti kannattajansa.

Jotenkin eilen iski itseenikin vimma, että pitäisikö omaakin soittamistani ruveta elvyttämään enemmän kuin tähän saakka olen tehnyt. Tosin nivelrikkoiset sormeni eivät enää tottele hyvin, ja monesti saavatkin minut kopauttamaan pianon kannen kiinni ja käskemään pitää tunkkinsa. Ei ole ollenkaan kivaa, kun soitto ei suju. Etenkin kun tietää, miten jonkun kappaleen pitäisi soida. No, joululauluja ainakin alan hissuksiin jo soitella.

Tänään on sitten nk. pikkujoulu - taas, vastahan se oli!! Tähän vuoteen saakka olemme sitä jollain tavalla, pienesti viettäneet lastenlasten kanssa, esim. vain joulukalenterin ensimmäisen luukun juhlallisella avaamisella ja piparikekkereillä, mutta nyt se ei onnistu. Lapset ovat äidillään ja heillä nyt joku oma uusi kuvio äitinsä, äidin uuden miehen ja tämän lapsen kanssa. Tyttö sitä jo eilen itki, että ei haluaisi vieraiden kanssa pikkujoulua viettää, mutta vaihtoehtoa ei ole. Toivottavasi ilta kuitenkin lapset yllättäisi ja olisikin kivaa.

Jahas, pitää lähteä käymään kukkakaupassa hakemaan joku kylään vietävä kimppu.

Leppoisaa adventtipyhää!
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Adventtia sinnekin!

Sinulla on noita hauskoja menoa, itse pääasiassa nökötän koirani kanssa ja nautin virtuaalitodellisuudesta telkkarin välityksellä. Oli meilläkin aina kivat pikkujoulut ennen vanhaan. Tyttären ja naapurin lasten kanssa pidettiin onkimista ja syötiin herkkuja. Sitten joskus koko porukka jäi meille yöksi siskonpedille, kun lasten isä tuli humalaan ja muuttui pelottavaksi. Olimme usein muulloinkin perheelle turvakoti, koska mökkimme olivat lähekkäin.

Onko se miniäsi uusi mies siedettävä tapaus? Hänestäkin paljon riippuu, millaisen tunnelman he järjestävät lapsille, kotoisan vai "tyhmän" pikkujoulun. Toivotaan parasta, ettei tyttö palaa sieltä itkusilmin.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Adventtia sinnekin!

Sinulla on noita hauskoja menoa, itse pääasiassa nökötän koirani kanssa ja nautin virtuaalitodellisuudesta telkkarin välityksellä. Oli meilläkin aina kivat pikkujoulut ennen vanhaan. Tyttären ja naapurin lasten kanssa pidettiin onkimista ja syötiin herkkuja. Sitten joskus koko porukka jäi meille yöksi siskonpedille, kun lasten isä tuli humalaan ja muuttui pelottavaksi. Olimme usein muulloinkin perheelle turvakoti, koska mökkimme olivat lähekkäin.

Onko se miniäsi uusi mies siedettävä tapaus? Hänestäkin paljon riippuu, millaisen tunnelman he järjestävät lapsille, kotoisan vai "tyhmän" pikkujoulun. Toivotaan parasta, ettei tyttö palaa sieltä itkusilmin.
Aurora, kiitos kysymästä. Minä en ex-miniän uutta miesystävää ole tavannut. Lapsilta vain olen jotain kuullut, eivätkä heidän näkemyksensä taida kovin objektiivisia olla. Kovasti hän kuulemma yrittää saada kontaktia lapsiin. Pojan kanssa jotenkin sopivat samaan huoneeseen, mutta tyttö pakenee niin kauas kuin pääsee - isän luokse ei kuitenkaan ole lupa mennä, ellei äiti suutuksissaan passita sinne. On jo sanonut, että jos tyttö ei sopeudu, saa hän lähteä, mies jää. Joutuu rassu vielä ennen joulua äitinsä, veljensä ja po. miehen kanssa viettämään laskettelulomaa pohjoisessa. Viime vuonna oli sama juttu ja sieltä minullekin itkien soitti muutaman kerran. Hirveä tuska meillä, kun emme tyttöä voineet auttaa.

Nyt jo!!! kotiuduimme illan vierailulta. Hauskaa oli, ja herkkuruokia, mutta ikä tehnyt kaikille tepposensa: ei enää jaksa. Yksi meistä on lisäksi sairastellut kovasti, ja hänellä alkoi olla jo kova väsymys päällä. Ja niin sitten lausuimme kiitoksemme illan isännille ja suuntasimme kotinurkkiin. Maailmaa kyllä kerkisimme parantaa aika paljon, mutta jäi vielä jotain poliitikoillekin, joille se homma on leikkiä aivan:(

Kauniita unia, koirulille kans!

Koiran kanssa rinnakkaiselo on mukavaa. Meidänkin pojat ovat lähes kaiken aikaa keksimässä jotain jeeveliä, mikä pitää virkeänä. Jos ei muuta niin matoista kiskovat yhdessä kuteita. Onneksi kyllä nukkuvatkin välillä uusiin kolttosiin voimia saadakseen. Silloin minäkin otan nokkaunet, kun vahtivuorossa olen.
Ilmoita
Meilläkin tänään vietetään ns pikkujoulua poikamme ja hänen avec, eli meitä on neljä. Laitoin juuri valkosipuliperunat uuniin, ovat 175 asteen lämmössä valmiit noin klo 15, jolloin tulevat. Kohta pesen kaikki salaattitarvikkeet tarjolle, kukin valitsee lautaselleen, mitä haluaa, U: tekemän kermaviilikastikkeen kera. Alkupalana on avocado jonka kuoppaan on katkarapusalaattia. Wiinerleikket paistan juuri ennen heidän tuloaan ja sitruunaa runsaasti puristetaan päälle. Anjovista ja kaprista emme ole siihen päälle hankkineet, en tajua, mitä tekemistä wienerleikkeellä ja anjoviksella on keskenään. Kalaa ja porsasta, en tajua. Hyvää on ilman tätä ja saammehan katkarapua avocadon kera, se on jo tarpeeksi kalaisaa. Leipänä ruispuikulan lisäksi on Ullan pakarin kaura-porkkana-kakkoa ja sen päällä leppäsavujuustoa. Jälkkärinä pieni annos jätskiä tiikerikakkupalan päällä. Juomana vettä, Aussi valkkaria, Yellow Tailia, sitä on näköjään valkkarinakin, mikäli maistuu, muuten olutta ja kuivaa siideriä. Itse en liiemmin siidereistä ja oluista pidä.

Olen huomannut, että Dr Who on ilmestynyt viereiseen ketjuun, eikä kovin myötämielisenä ja rakentavana. Olen pettynyt. Hän oli se joka yritti saada nämä ketjut yhteen ilman riitoja. Minä olen siis siellä se myötäilevä ja tyhmä, joka on johdateltavissa. Väitän etten ole ainakaan niin tyhmä, että kuka tahansa minua johdattelee. Se oli nyt hänen tämän päiväinen mielipiteensä,

Tänään iloitsen läheisteni kanssa pikkujoulua, vaikka en kovin jouluihminen olekaan. Joulukin on menettänyt ison osan merkitystään kun ei ole lapsenlapsia lähellä.
Ilmoita
Onpa herkulliset ruoat teillekin tulossa. Tuo "keltahäntä" oli pitkään meidänkin suosikkivalkkarimme. Nyt kuitenkaan ei valkkareita tarvitse vähään aikaan ostaa. Tilattuamme viinejä suoraan Italiasta on meillä pulloja joka lähtöön, ennen kaikkea valkkareita. Punkkujakin juuri saimme, kun edellisestä lähetyksestä ne olivat jääneet pois.

Tuli tuosta wieninleikkeestä mieleen nuoruuteni gurmettikokokeilu. Olimme jossain vähän paremmassa ravintolassa syömässä ja minä, niin kalasta kuin porostakin tykkäävänä tilasin pororullan, missä sisällä lohta. Tarkoitus oli iskeä kaksi herkkukärpästä laakista. Oli kuitenkin kamala yhdistelmä, ja ilta siltä osin pilalla. Niin se on, että kala kalana ja liha lihana.

Wieninleikettä en koskaan ole itse tehnyt loppuun asti, eli sitä anjovista myöten. Anjoviksestä tykkään kovasti, mutta se on parempaa oikeassa elementissään, esim. Janssonin kiusaus on tosi herkkua. Samoin joskus alkupalaksi ruisleivän kanssa olen tehnyt anjoviskimaran, missä on mm. munaa, majoneesiä, tillisilppua, sipulisilppua ja tietysti sitä anjovista, runsaasti. Se kyllä janottaa, mutta vettähän tulee hanasta.

Tämän illan ruoasta en vielä tiedä, mutta veikkaan että istutaan ruokapöydässä herkkujen ääressä. Pitkään. Siinä huushollissa sekä emäntä että isäntä on "kokkikolmosia".

Kuule Cee, unohda tyhmyys. Sitä ei sinussa ole tippaakaan, ja olet vain nyt joutunut syyttä tulitusten väliin. Jotenkin nämä "suhteet" ovat menneet aivan killilleen. Luulin, että olisi riittänyt EA:n ja minun "sota", ja juuri siksi tuumasin häipyä, että se ei koko ketjua pilaisi. Mutta ei taida auttaa. Joten jatkakaamme täällä vanhaan tapaan. Ei meitä haukku kaada. Tämähän sentään on vain netti. Oikeassa elämässä minä varmaan häipyisin aika pian. Olen sanonut, ja niin on moni muukin minua viisaampi (niitä ei kyllä kovin monta ole;))), että "digi" vapauttaa ihmisessä semmoiset henget, mitkä naamatusten keskustellessa pysyisivät visusti taka-alalla. Vieraskoreus on loppujen lopuksi oikein hyvä tapa. - Nauti sinä nyt kaikessa rauhassa pikkujouluillasta läheistesi kanssa.
Ilmoita
Voi helvetti tuota Whota. Juuri kun olin päättänyt pysytellä täällä ketjussa vilkaisemattakaan Alin suuntaan, Who menee ja haukkuu minut siellä pataluhaksi ikivanhoja syntejä myöten. Ja Ali tietysti säestämään...

Ceen ei olisi pitänyt puolustaa minua. Sekös herroja ärsytti ja Cee itsekin joutui tulilinjalle, koska oli muka siirtynyt "hirviön" leiriin.

Ketjut alkavat olla aivan sietämätön myrkkykeitos. Onneksi teillä muilla kiehuvat maukkaat pikkujoulupadat. Minä hirviö aion täällä aukaista sherrypullon!
Ilmoita
1 VASTAUS:
En malta olla kertomatta viimeistä vitsiä. Alin mielestä kolmen viikon sykleissä tapahtuva riehumiseni johtuu kuukautisista.
Ilmoita
Miten ihanalta talvinen aamunkoitto kotisuolla näyttääkään. Värimaailma valkoisesta harmaaseen ja vaaleanpunaiseen. Saan sieltä videoita kotiini lähes päivittäin. Syksyllä tuli kuva Suomen ainoasta lihansyöjäkasvista, pettävän kaunis sekin. Moni ei tiedä, kuinka arvokas ekosysteemi suo on, siellä on elämän kerroksia tuhansien vuosien ajalta. Kaikki oikeat luonnonystävät arvostavat aitoa, pilaamatonta kotimaista suota.

Siksi olen mielelläni suomummo, tosin vain kesäsuomummo. Kuvat ja videot Floridan toisenlaisista kauhurämeistä teollisine hirviöineen eivät tee minuun vaikutusta. Oma suo on paras. Siellä on avaruutta koiralauman juosta, varsinkin nyt kun maa on jäässä.
Ilmoita
Meillä oli mukava ateriahetki pojan ja hänen avovaimonsa kanssa, ruoka oli hyvää, jälkkäriä eivät edes jaksaneet ottaa. Kohta heidän tuomaansa kakkua otamme palat U:n kanssa ja vaniljakastiketta päälle.

Namskis!
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Hyvä ruoka on kyllä nautinto. Minä en tänään syönyt mitään kovin kummoista, mutta huomenna saadaan sitten herkutella tuolla tyttären luona. Kakkua sielläkin on kahvin kanssa ja tyttäreni on oikein mestari niiden tekemisessä. Se on tyttärentyttären syntymäpäivä kakku, millä herkuttelemme. Ensin tietysti syömme ja ruokailu siellä on aina juhlaa.

Huomenna tapaan ensimmäisen kerran tyttärenpojan tyttökaverin. Hän valmistuu keväällä eläinlääkäriksi. Hänen kuvansa tyttärenpoika näytti minulle kännykästään jo aiemmin. Mukavan- ja hymyilevän tytön kuvan näin.

amummu on nautiskellut tänään hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta. Eilen konsertista. Piristystä moneksi päiväksi.

aurora ja minä taisimme molemmat ottaa rauhallisesti tämän päivän. Ei kyllä aika käynyt yhtään pitkäksi, päin vastoin, vilahti nopeasti tämäkin lauantai.

Nyt täytyy painua nukkumaan, jos uni tulisi, että olisi virkeä huomenna.

Kauniita unia kaikille!
Ilmoita
Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:
Hyvä ruoka on kyllä nautinto. Minä en tänään syönyt mitään kovin kummoista, mutta huomenna saadaan sitten herkutella tuolla tyttären luona. Kakkua sielläkin on kahvin kanssa ja tyttäreni on oikein mestari niiden tekemisessä. Se on tyttärentyttären syntymäpäivä kakku, millä herkuttelemme. Ensin tietysti syömme ja ruokailu siellä on aina juhlaa.

Huomenna tapaan ensimmäisen kerran tyttärenpojan tyttökaverin. Hän valmistuu keväällä eläinlääkäriksi. Hänen kuvansa tyttärenpoika näytti minulle kännykästään jo aiemmin. Mukavan- ja hymyilevän tytön kuvan näin.

amummu on nautiskellut tänään hyvästä ruoasta ja ystävien seurasta. Eilen konsertista. Piristystä moneksi päiväksi.

aurora ja minä taisimme molemmat ottaa rauhallisesti tämän päivän. Ei kyllä aika käynyt yhtään pitkäksi, päin vastoin, vilahti nopeasti tämäkin lauantai.

Nyt täytyy painua nukkumaan, jos uni tulisi, että olisi virkeä huomenna.

Kauniita unia kaikille!
Todellakin tuli taas energiaa moneksi päiväksi. Musiikki, hyvä seura ja ruoka vievät ainakin joksikin aikaa mielestä ikävät asiat. Kaikenlaisista asioista keskustelu rakkaiden ystävien kanssa virkistää ja vahvistaa. Niiden voimalla taas jaksan ottaa vastaan niitä ikäviäkin asioita, joihin minun pitäisi olla jo tottunut, mutta jotka aina vain järkyttävät.

Eläinlääkärin urasta pojatyttönikin nyt haaveilee. On heppa-ja koiratyttö. Tosin monen teinitytön maailmaan ne kuuluvat tietyssä ikävaiheessa. Mutta haaveilla täytyy. Se on yksi elämän suola ja kannustava voima.

Mukavia synttärijuhlia sinulle!
Ilmoita
Kävin sanomassa suorat sanat Alille, pitkäaikaiselle kiusaajalleni. Jos te hyvät naiset järkytytte siitä, en mahda mitään. Lähden mieluummin täältä pois kuin annan periksi taistelussa noin törkeää vihamiestä vastaan. Epäoikeudenmukaisuus on se, mitä tässä maailmassa eniten inhoan.

Kaikkea hyvää teidän elämäänne!
Ilmoita
Hyvää Adventtisunnuntaita!

Sää on harmaa ja pimeä, mutta jo tämän kuun loppupuolella on toiveita valoisuuden lisääntymisestä ja ensi kuussa, ensi vuonna, kuun loppupuolella, tuon valon lisääntymisen huomaa jo hyvin - joten valoa kohti mennään!

Minäkin koen tulleeni kohdelluksi noiden toisen ketjun miesten taholta hyvin epäoikeudenmukaisesti, koska en ole koskaan "haastanut" riitaa kenenkään heidän kanssaan, mutta kaikkien heidän "vihat" olen saanut minäkin päälleni jostakin minulle tuntemattomasta syystä? Olen huomannut senkin, että on turha kysellä "riidan" syitä, koska ei saa mitään järkevää vastausta?

Jatka sinäkin aurora tavalliseen tapaasi kirjoittamistasi, kertoillen elämästäsi nyt siellä, äläkä välitä mistään "soraäänistä" mitä aina silloin tällöin kuuluu.

Naisvihaajille sanoisin, että saahan sitä vihata, jos ei parempaan pysty. Oikeassa elämässä minua ei vihaa kukaan läheisistäni, eikä tutuistanikaan, joten se pitää minut turvassa elämässä! Tässäkin "Elämä-ketjussa" voin kirjoitella vailla pelkoa, koska olen "syyttömästi" syytetty täällä.

Hyvää päivänjatkoa - minä lähden pian tyttäreni luokse.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Huomenta

Tuolla Ali kirjoitti, että "hyökkäyksieni" takia hän ei tähän ketjuun palaa. Sittenhän kaikki on okei. Ne jotka haluavat häneltä "audienssin" voivat mennä Porinoihin. Minä taas varmasti saan siellä lisää hyökkäyksiä ja vastaan niihin. Myös täällä tehtyihin hyökkäyksiin vastaan mutta en itse aloita riitaa. Kliffaa tämä sompaileminen ystävien ja vihollisten välillä!

Oikeassa elämässä minulla oli viimeksi vihollisia teinivuosinani. Koulussa eräs tyttö masinoi inhoamiskampanjaa minua kohtaan ja vain siksi, että tapailin yhtä tämän tytön jättämää poikaa. Sekin oli hyin kilttiä vihaa, tyttökoulussa kun oltiin. Lähinnä se oli käytäväsipisemistä selän takana, silmien pyörittelyä ja muuta pientä. Nykyään olisin saattanut tulla kiusatuksi pilakuvilla netissä, Anonyymina ampuminen "puskista" on helppoa kuin heinänteko.

Töissä jouduin kerran pieneen nokkapokkaan firman talousjohtajan kanssa, joka havitteli hyvää työhuonettani muuhun tarkoitukseen. Hetken jouduin kitumaan meluisassa maisemakonttorissa, kunnes seuraavien huonejärjestelyjen tullessa onni suosi ja sain taas oman huoneen. Se oli kumma miten siinä suuressa talossa Bulevardilla jatkuvasti seiniä purettiin ja huoneita yhdisteltiin ja jälleen erotettiin, taloa kun ei ollut tehty alun perin liikekonttoriksi vaan asunnoiksi. Ja asunnoiksi koko höskä on nyttemmin myytykin. Helsingissä on väkeä, jotka maksava tmaltaita 300 neliön lukaaleista arvokkaalla paikalla.

Joskus vuosien varrella jouduin ottamaan työsuojeluun yhteyttä silloisen työtilani pölyisyyden vuoksi. Astmani ei tykännyt vanhoista kirjapinoista, joita tilaan oli sullottu mutta jotka eivät edes minun töihini kuuluneet. Sekin ratkesi riidatta ja sain puhtaan huoneen, vaihteeksi toisen kaverina. Sieltä sitten lähdin vanhuuseläkeelle suurin juhlallisuuksin. Hyvä muisto siitä lafkasta lopulta jäi.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Huomenta

Tuolla Ali kirjoitti, että "hyökkäyksieni" takia hän ei tähän ketjuun palaa. Sittenhän kaikki on okei. Ne jotka haluavat häneltä "audienssin" voivat mennä Porinoihin. Minä taas varmasti saan siellä lisää hyökkäyksiä ja vastaan niihin. Myös täällä tehtyihin hyökkäyksiin vastaan mutta en itse aloita riitaa. Kliffaa tämä sompaileminen ystävien ja vihollisten välillä!

Oikeassa elämässä minulla oli viimeksi vihollisia teinivuosinani. Koulussa eräs tyttö masinoi inhoamiskampanjaa minua kohtaan ja vain siksi, että tapailin yhtä tämän tytön jättämää poikaa. Sekin oli hyin kilttiä vihaa, tyttökoulussa kun oltiin. Lähinnä se oli käytäväsipisemistä selän takana, silmien pyörittelyä ja muuta pientä. Nykyään olisin saattanut tulla kiusatuksi pilakuvilla netissä, Anonyymina ampuminen "puskista" on helppoa kuin heinänteko.

Töissä jouduin kerran pieneen nokkapokkaan firman talousjohtajan kanssa, joka havitteli hyvää työhuonettani muuhun tarkoitukseen. Hetken jouduin kitumaan meluisassa maisemakonttorissa, kunnes seuraavien huonejärjestelyjen tullessa onni suosi ja sain taas oman huoneen. Se oli kumma miten siinä suuressa talossa Bulevardilla jatkuvasti seiniä purettiin ja huoneita yhdisteltiin ja jälleen erotettiin, taloa kun ei ollut tehty alun perin liikekonttoriksi vaan asunnoiksi. Ja asunnoiksi koko höskä on nyttemmin myytykin. Helsingissä on väkeä, jotka maksava tmaltaita 300 neliön lukaaleista arvokkaalla paikalla.

Joskus vuosien varrella jouduin ottamaan työsuojeluun yhteyttä silloisen työtilani pölyisyyden vuoksi. Astmani ei tykännyt vanhoista kirjapinoista, joita tilaan oli sullottu mutta jotka eivät edes minun töihini kuuluneet. Sekin ratkesi riidatta ja sain puhtaan huoneen, vaihteeksi toisen kaverina. Sieltä sitten lähdin vanhuuseläkeelle suurin juhlallisuuksin. Hyvä muisto siitä lafkasta lopulta jäi.
Niinpä, kyllä ennen vanhaan tosiaan "vihaaminen" oli mietoa. Minullakin vastaavanlainen kokemus "kolmiodraamasta". - Jospa ilmastonmuutos on vaikuttanut muihinkin ääri-ilmiöihin kuin niihin, mitä säässä tapahtuu. Ainakin netissä niitä tuntuu esiintyvän.

Hieman toisenlaisenkin kolmiodraaman koin. Erääseen työpaikkaan minua pyydettiin. Kollega entisestä työpaikasta nosti huhun, että reittini sinne kävi reittä pitkin. Hän itse olisi siihen paikkaan halunnut. No, aikansa se huhu kiersi, ja vaimeni sitten itsekseen. Aluksi asia vaivasi minuakin, mutta kun itse tiesin omat periaatteeni, niin pääsin siitä. Jos olisin syrjähyppelyä kaivannut, niin vaikka miehet maailmasta loppuisivat, en koskaan siihen olisi ryhtynyt ainakaan työpaikan tyypin kanssa. Sellainen toiminta pysyy kauan ainakin työpaikan naisten keskustelujen aiheena. Se olisi vahvallekin tyypille koettelemus. Nykyään some saattaisi tehdä uhristaan selvää jälkeä.
Ilmoita
Huomenta kaikiille. Jatketaan täällä kuten tähänkin asti, ilman kaunaa ja vanhojen riitojen muistelua, eletään tätä päivää ja tulevaa valoisin ajatuksin, kohta taas päiväkin alkaa pidentyä ja synkkyys vähentyä. Tämä on jouluketju, lämmin takkatuli räiskyisi takassa, mikäli sellainen olisi.

Tänään oli Hesarin sääkartoissa iso moka, kun koko Suomessa on mukamas 15- 18. astetta lämmintä. Kuitenkin aamu-uutisissa sanottiin, että pakkasta on ja hyinen tuuli laantuu vähitellen. Lauletaanhan joululaulussakin, että onkos tullut kesä nyt talven keskelle, No ei ihan kuitenkaan.
Ilmoita
Nyt on sitten jouluaika alkanut ihan oikeasti. Yksi kynttilä paloi meilläkin. Tyttökin lähetti kuvan omasta kynttilästään. Hyvä mieli tulee, kun näkee, että traditio jatkaa olemassaoloaan, vaikka kai muitakin, uudempia traditioita varmaan jo on muodostunut.

Mitään muita jouluun viittavia virityksiä ei kotonamme vielä ole. Jouluvalotkin on vielä sytyttämättä pihaan. Luulen, että sekin olisi tehty, jos olisi lunta. Pimeys imaisee kaiken valon, eikä niistä siten saa sellaista silmän iloa kuin lumisessa ympäristössä.

Meillä tuoksuu jo ruoka. Siippa innostui lihapadan tekoon, ja sen valmistuminen ottaa oman aikansa. Kohta pitää minun ruveta puuhaamaan juustoperunoita. Ne kypsennän mikrossa, haudutusteholla. Tulee parempia kuin uunissa, eikä tarvitse kermoja lisäillä, kuten uunikypsennyksen aikana. Mikron käyttöä kyllä karsastavat monet ruokagurut, mutta kun en noita gurujen ohjeita muutenkaan kovin tiiviisti seuraa, niin en em. ohjettakaan Mikro on hyvä peli, myös ruoan laitossa.

Nyt siis perunateatteriin! Hyvää adventtipyhää koko konkkaronkalle !
Ilmoita
Muista kun U oli armeijassa Savon prikaatissa Mikkelissä, niin siellä hän monesti joutui alokkaana perunateatteriin. Se oli nimeltään seitsemän saavin salaisuus. Nykyarmeijassa ei enää sellaista ole.

Meillä on töllö tuolla TV 2:lla hiihtokilpailuissa Ruotsin puolella ja siellä on todella sankka lumisade. Tulossa tietysti meille.

Meillä on tänään ruokana niitä eilisiä kermajuustoperunoita, lihasta ei tietoakaan, kun emme hankkineet mitään lihapuolta tälle päivälle. Salaattia rouskutamme lisukkeena.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Minulta meinaa aina nykyään jäädä pois sanan lopusta tuo n-kirjain jostain kumman syystä. Muistan on hieman eri asia kuin muista, meillä on lappu eteisen seinässä oven vieressä: siinä lukee mustilla paksuilla kirjaimilla Muista puhelin. Se on U:ta varten, kun lähtee monesti aamulla ennen seitsemää töihin, niin unohtaa usein puhelimensa jenkkikaappimme päälle ja se sitten kamalalla hälyäänellä herättää minut, kun kyselevät häntä työpaikan eri osastoilta. Hänellä ei ole erikseen työpaikan puhelinta, koska on TTT-mies. Eräänäkin aamuna se puhelin silti taas jäi kotiin tästä lapusta huolimatta. Oli heti aamulla ilmoittanut töissä, että älkää soittako hänelle. Niin huolehtivainen hän on.
Ilmoita
Tuo hiihtokisa oli kuitenkin Norjan puolella. No, väliäkö sillä, katsoin myös Viron ilves- ja linnunlaulua, niin lunta oli maassa runsaasti. Tulossa meille lumisade siis jostain päin joka tapauksessa. Täysin ilman lunta ei ole yksikään talvemme vielä ollut.
Ilmoita
Tänään olimme skypeyhteydessä pojanpoikaamme ja perheeseensä. Pikkuinen söi mandariinia ja irvisteli välillä sitä happamuutta, oli todella touhukas. Sitten puhuttiin heidän meille tulosta, viime vuonnakin olivat meillä 17. - 20.12. ja tulivat junalla. Nyt on esteenä se, etteivät tiedä, minä päivänä tulisivat, koska on aktiivimalli painamassa päälle. Pojanpoika valmistui taas uuteen "ammattiin", mikä valmistaa vaikka mihin valmiuksiin, mutta kun ei töitä saa. Nyt on taas haku päällä johonkin työpaikkaan, jonka pääsystä tietää vasta jonkun päivän päästä jos sittenkään. Jos ei taas sinne päässe on taas viikon työllistymiskurssi edessä. Se työpaikkakin olisi tas vain sellainen, jossa olisi töitä noin kaksi kertaa viikossa. Ei sillä perhettä elätetä. Ja junalippujakaan ei voi hyvissä ajoin tilata juuri tämän takia, jolloin ne tulisivat halvemmiksi. Juuri oli hesarissa juttua, miten halvalla matkaliput saa jos tilaa ne kuukausia eteenpäin. Miten tällainen nuori, aktiivimallin kurimuksessa sellaista voi edes harkita. Ai tana, että minua raivostuttaa. Harkitsivat jopa omalla vanhalla autollaan tuloa, mutta sanoin heti, ettei käy, emme halua lähteä hakemaan heitä jostain puolimatkasta kun auto jättää välille ja pieni lapsi kyydissä. Inter City tai Pendolino on turvallisempi. Kerran he jäivät autolla välille Ylöjärvellä, silloin ei ollut vielä pikkuista olemassa ja oli kesä. Kyllä minua kiukuttaa tuo nuorten ja vähän vanhempienkin ihmisten työttömyys ja sillä rokotus, joka nyt on aktiivimallin mukaan mennyt ihan mahdottomaksi. En ihmettele, että kerran kesällä oli joku mielenosoitus, missä Juhana Vartiainen, entinen sossu, kokoomukseen loikannut mies puhui aktiivimallista ja sai kauheat buuaukset. Hän on oikein sen mallin isä yhdessä Kepujen kera. Hyvä, että pojanpojalle voi edes junalippurahat tilille laittaa, ettei niitäkin katsota tuloksi ja menettää taas jotain mahdollista asuntoetuutta. Viime vuonna pojanpoika sai liput vielä opiskelija-alennuksella, nyt ei enää opiskele, valmistui elokuussa.

Itse en ole ollut koskaan työtön, menin jo 14 vuotiaana tehtaaseen töihin, kun sitten jäin äitiyslomalle, sen pituus oli 3 kk. Kun sitten myöhemmin toisen lapsen jälkeen aloin opiskella, en saanut opintorahaa, koska minulla oli mies, jonka tuloilla juuri ja juuri vuokrat ja ruuat saimme maksettua. Ekaa lasta odottaessa en saanut sotilasavustusta, koska en ollut riippuvainen U:n tuloista ennen aviota. En todellakaan ollut sen 19 vuotiaan kundin tuloista riippuvainen. Paremminkin ostin hänellekin aina kokispullon baarissa tavatessamme. Olinhan ollut töissä jo monta vuotta ja maksoin sata markkaa sen yläkerran 20 neliön asunnostani. Elätin itseni omilla tuloillani. Kun sen 3 kk:n äitiyslomani aikana en tienannut mitään, sain 111 mk äitiyspäivärahaa kk:ssa, mistä se 100 mk siis meni vuokraan. 11 mk:lla siis elin, koska sossu ei suostunut antamaan minulle mitään, edes sellaista, minkä olisin myöhemmin maksanut takaisin.

Nyt on hintatasot aivan muuta, samoin vuokrat ja ruuat. Ei siinä paljoa mällätä, mikäli ei ole töitä.
Ilmoita
Laitoin minäkin äsken yhden tuikun parvekkeelle palamaan, antaa se jotain lämpöä sinnekin illan pimeyteen.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Tänne on tullut hyvin lunta. Tytär on ihan täpinöissään kun pystyi ensimmäistä kertaa tänä syksynä valjastamaan koirat reen eteen.

Aktiivimalli palvelee niitä, jotka eivät tarvitse kokopäivätyötä. Esim. täällä on runsaasti tarjolla henkilökohtaisen avustajan töitä, joista hyvin ansaitsee puolet tonnista, ja toisen puolen maksaa Kela. Mutta eihän tuo malli perheellisille sovi.

Ettekö nyt sitten voi U:n kanssa matkustaa junalla/bussilla sinne Pohjanmaalle? Aikataulujen selvittelemistä se vaatii ja ehkä majoituksen varaamista, jos nuorellaparilla ei ole tilaa, mutta pitäähän teidän se suvun nuorimmainen nähdä.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Tänne on tullut hyvin lunta. Tytär on ihan täpinöissään kun pystyi ensimmäistä kertaa tänä syksynä valjastamaan koirat reen eteen.

Aktiivimalli palvelee niitä, jotka eivät tarvitse kokopäivätyötä. Esim. täällä on runsaasti tarjolla henkilökohtaisen avustajan töitä, joista hyvin ansaitsee puolet tonnista, ja toisen puolen maksaa Kela. Mutta eihän tuo malli perheellisille sovi.

Ettekö nyt sitten voi U:n kanssa matkustaa junalla/bussilla sinne Pohjanmaalle? Aikataulujen selvittelemistä se vaatii ja ehkä majoituksen varaamista, jos nuorellaparilla ei ole tilaa, mutta pitäähän teidän se suvun nuorimmainen nähdä.
Kyllä me voisimme heille mennä, juurihan tänä syksynä heillä kävimme, mutta kun haluavat tulla meille vaihteeksi. Pieni oli jo heti valmis pakkaamaan tavaroita tänne tuloon kun skypessä näimme.
Ilmoita
Jos on nuorilla nykyäänkin vaikeata, etenkin jos työttömyys on riesana, niin ei meidänkään ikäluokalla kaksista ollut. Mitään etuuksia ei ollut, ei opintolainoja eikä muitakaan tukia. Toisaalta, töitä kyllä oli.

Minäkin jouduin tappelemaan saatavieni puolesta ensimmäisen äitiyslomani ajalle. Silloin oli myös olemassa prekariaatti, joka teki pätkätöitä. Minä yksi heistä, tein noita pätkiä lähes kymmenen vuotta. Työantajani oli ovela, ja teetätti pitkään meillä pätkätyöläisillä töitä kuukaudessa 10-13p. 14pstä olisi saanut täydet kertymät, lomat ja ikälisiin oikeuttavan ajan. Eihän meille semmoista kerrottu.

Onneksi meitä oli samoihin aikoihin kolme odottavaa äitiä, jotka sitten aloimme taiston. Puoleen väliin talo sitten myöntyi, kun joku keksi jonkun järjestön apua kysyä. Niin sitten saimme muistaakseni jonkun parisataa markkaa/kk äitiysloman ajalta palkkaa. Lomahan oli tosiaan silloin kolme kuukautta. Toisen pojan kanssa äitiyslomaa oli jo puoli vuotta, eikä silloin enää tarvinnut riidellä palkasta, koska säännökset talossa oli jo muutettu lakia vastaaviksi, ja minullakin silloin määräyskirja jopa vuodeksi.

Tänä päivänä on etenkin nuorille painetta aiheuttamassa myös kaikenlainen kulutus. Liikkuminen, harrastukset, viihde, ne kaikki maksavat. Mutta asuminen ja vaatimatonkin ruoka voivat viedä suurimman osan tuloista, mistä ne sitten ikinä muodostuvatkin, eikä muuhun sitten kykene. Surkeinta onkin se, että monet nuoret saattavat itsensä pikalainoilla semmoiseen suohon, että siitä on vaikea nousta, jos apua ei saa. Meidän nuoruudessamme ei ihme houkutuksia ollut. Käytiin töissä, hoidettiin lapset, asuttiin jossain ja syötiin jotain, ei nyrpistely nokkaa työpaikan ruokalassa, kun ei ollut vegaani- tai matalahiilariruokaa, tjms. No, eipä niistä edes tiedetty silloin. Syötiin, mitä milloinkin.

Syömisestä tuli mieleen yliopiston Porthanian ruokalan systeemit. Olimme syömässä, ja yksi ruokailija tuuppasi tulitikun perunaan, jota hän ei syönyt. Palautti sitten astiat keittiön tiskihihnalle. Meni muutama tovi, kun ruokasalin toisesta päästä kuului huudahdus: hei mun perunassa on tulitikku! Siis ruoka syötiin siellä kahteen kertaan:)

Tekipä sauna taas kutaa. Eilen, normaalina saunapäivänä jäi se väliin, mutta nyt otimme tuplaten takaisin. Autuas olo. Saunaolut, pieni voileipä ja kohta katsomaan saksalaiskrimiä.

Kauniita unia!

Noni, ajat ovat muuttuneet. Kaikilta osin.
Ilmoita
8 VASTAUSTA:
Kyllä ovat ajat tosiaan kaikilta osin muuttuneet. Ei ollut meillä pojallemme mitään harrastuksia maksaa, toisin kuin nykyään monilla lapsilla on menoja enemmän kuin ehtisivät.

Onneksi ei pikalainoja ollut silloin olemassakaan, ei tullut houkutuksia ylikulutukseen. Viihteenä oli vain radio, vanha levysoitin ja televison pari kanavaa. Ei ollut probleemaa, mitä katsoo. Lapselle luettiin iltasatuja joko kirjasta tai keksittiin omasta päästä.
Ilmoita
Minäkin kävin Porthaniassa syömässä. Vaatimatontahan se ruoka oli, mutta suu piti laittaa säkkiä myöten. Joskus kävin myös kulman takana Elannossa, oliko se nyt Kluuvikatua, syömässä vähän paremmin ja joskus harvoin tyttöjen kanssa Kesti-Kartanossa, jossa oli edullinen opiskelijalounas.

Aika oli 60-luvun alkua ennen naimisiinmenoa. Eroperheemme koti oli silloin jo Kouvolassa ja Hesan lapsuudenkoti Mechelininkadulla oli tädillä vuokralla, Olin sitten ne pari vuotta ennen avioitumista tädin alivuokralainen. Jaoin veljen kanssa yhteisen huoneen. Sunnuntaisin täti tarjosi meille lounaan, muuten olimme omissa ruuissa äidin lähettämän pikkusumman avulla.

Kun veli lähti vuodeksi stipendiaatiksi Rooman Villa lanteen, jouduin tädin huonekaveriksi, koska samaan aikaan tädin poika tuli meriltä jossain määrin haaksirikkoutuneena ja tarvitsi itselleen veljen ja minun huoneen.

Sellaista se asuminen oli siihen aikaan.. Lähes kaikki maalaisylioppilaat asuivat alivuokralaisina erilaisten "tätien" ja leskirouvien luona. Usein tiukan silmälläpidon alaisina. Kihlattuni asui Kauppakorkeakoulun asuntolassa legendaarisessa KY Seiskassa Espilän talossa. Yövyin salaa hänen kämpässään, jos olimme juhlineet eikä ollut asiaa tädin luo.

Lapsen tuloon oli vielä kymmenen vuotta, joten kyllähän sitä vähillä rahoilla pärjäsi. Naimisiin mentyämme vuokrasimme pikku yksiön Etelä-Haagasta juuri valmistuneesta talosta. Ihmettelen suuresti, miksi hyvä tiilitalo pian sen jälkeen, jo Espooseen muutettuamme, purettiin ja tilalle tuli uusi melkein samannäköinen talo. Ei siinä entisessä muistaakseni mitään vikaa ollut.

Tämä purkuasia tuli mieleen eilisiltaisesta keskustelusta Helsingin naapurini kanssa. M:lassa tapahtuu kummia: kaikki hyvät koirametsiköt tupataan täyteen kerros- ja rivitaloja, puistoon tehdään jokin käsittämätön kallis pyörätien loivennus, joka vie sudenosan kauniilta nurmikolta, jolla ennen pidettiin kesäiltaisin voimistelu- ja aerobic-sessioita.

Pahin ympäristön raiskaus tapahtuu uuden Jokeri-radan pengerrysten vuoksi. Siinä häviävät Pirkkolantien narsissipientaret. Hyvä kun ei vainajien uurnalehtoa hävitetä eläviä kiidättävän turhakkeen tieltä.

Tuollaiset muutokset vieroittavat minut tehokkaasti entisestä kotilähiöstäni. Eikä keskustan tilanne ole sen parempi. Ystäväni sanoi välttelevänsä sinne sekasotkuun menoa viimeiseen asti. Se ei ole enää meidän vanhojen stadilaisten reviiriä, tönityksi siellä vain tulee. Meidän kaupunkimme oli harmaa, ainoina mainoksinakin Oxygenol jossain katonrajassa ja Lasipalatsin tyylikäs kahvipannu.

Hyvää itsenäisyysviikkoa!
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Minäkin kävin Porthaniassa syömässä. Vaatimatontahan se ruoka oli, mutta suu piti laittaa säkkiä myöten. Joskus kävin myös kulman takana Elannossa, oliko se nyt Kluuvikatua, syömässä vähän paremmin ja joskus harvoin tyttöjen kanssa Kesti-Kartanossa, jossa oli edullinen opiskelijalounas.

Aika oli 60-luvun alkua ennen naimisiinmenoa. Eroperheemme koti oli silloin jo Kouvolassa ja Hesan lapsuudenkoti Mechelininkadulla oli tädillä vuokralla, Olin sitten ne pari vuotta ennen avioitumista tädin alivuokralainen. Jaoin veljen kanssa yhteisen huoneen. Sunnuntaisin täti tarjosi meille lounaan, muuten olimme omissa ruuissa äidin lähettämän pikkusumman avulla.

Kun veli lähti vuodeksi stipendiaatiksi Rooman Villa lanteen, jouduin tädin huonekaveriksi, koska samaan aikaan tädin poika tuli meriltä jossain määrin haaksirikkoutuneena ja tarvitsi itselleen veljen ja minun huoneen.

Sellaista se asuminen oli siihen aikaan.. Lähes kaikki maalaisylioppilaat asuivat alivuokralaisina erilaisten "tätien" ja leskirouvien luona. Usein tiukan silmälläpidon alaisina. Kihlattuni asui Kauppakorkeakoulun asuntolassa legendaarisessa KY Seiskassa Espilän talossa. Yövyin salaa hänen kämpässään, jos olimme juhlineet eikä ollut asiaa tädin luo.

Lapsen tuloon oli vielä kymmenen vuotta, joten kyllähän sitä vähillä rahoilla pärjäsi. Naimisiin mentyämme vuokrasimme pikku yksiön Etelä-Haagasta juuri valmistuneesta talosta. Ihmettelen suuresti, miksi hyvä tiilitalo pian sen jälkeen, jo Espooseen muutettuamme, purettiin ja tilalle tuli uusi melkein samannäköinen talo. Ei siinä entisessä muistaakseni mitään vikaa ollut.

Tämä purkuasia tuli mieleen eilisiltaisesta keskustelusta Helsingin naapurini kanssa. M:lassa tapahtuu kummia: kaikki hyvät koirametsiköt tupataan täyteen kerros- ja rivitaloja, puistoon tehdään jokin käsittämätön kallis pyörätien loivennus, joka vie sudenosan kauniilta nurmikolta, jolla ennen pidettiin kesäiltaisin voimistelu- ja aerobic-sessioita.

Pahin ympäristön raiskaus tapahtuu uuden Jokeri-radan pengerrysten vuoksi. Siinä häviävät Pirkkolantien narsissipientaret. Hyvä kun ei vainajien uurnalehtoa hävitetä eläviä kiidättävän turhakkeen tieltä.

Tuollaiset muutokset vieroittavat minut tehokkaasti entisestä kotilähiöstäni. Eikä keskustan tilanne ole sen parempi. Ystäväni sanoi välttelevänsä sinne sekasotkuun menoa viimeiseen asti. Se ei ole enää meidän vanhojen stadilaisten reviiriä, tönityksi siellä vain tulee. Meidän kaupunkimme oli harmaa, ainoina mainoksinakin Oxygenol jossain katonrajassa ja Lasipalatsin tyylikäs kahvipannu.

Hyvää itsenäisyysviikkoa!
Nostalgia nousi pintaan kirjoituksestasi. Keskusta, Etelä-Haaga, Maunula ovat olleet minunkin ympäristöäni. KYssäkin käytiin. Mechelininkatua pitkin hoitui kulku Domuksen kirjastoon, jossa opiskeluaikanani vietin kuukauden jos toisenkin.

Hesan keskustassa kuljin monta vuotta koulumatkojani. Asuimme noihin aikoihin Temppelikallion kupeessa, koulu oli Yrjönkadulla, joten jalan tuon matkan taitoin joka päivä. Silloinen kouluni oli mukana myös juuri päättyneessä telkkarin TTK-ohjelmassa. Sen juhlasalissa oli kuvattu jotain po. ohjelman oheislähetyksiä, ja interiööri oli kuvissa ihan sellainen kuin se omassa muistissani on. Siihen saliin kokoonnuttiin joka aamu aamuhartauksen pitoon, myös kaikki koulun juhlat pidettiin siellä eikä haisevassa ja kylmässä jumppasalissa, jonka kohdalla nyt on ravintola G18.

Kaksi stadin kodin ja koulun välistä reittiä oli tarjolla, toinen linja-autoaseman, Annankadun ja Kirkkopuiston kautta, toinen Arkadiankadun ja Manskun kautta, Lasipalatsin ohi. Eivätkä todellakaan kirkuvavaloiset mainokset tulleet silloin silmille. Sittemmin, muutettuamme Ågelin esikapunkiin paarustin koululle bussilta, Rautatientorilta Keskuskatua pitkin. Lukiota käydessäni talsin Kaisaniemen koululta Snellmaninkadun kautta Kirkkokadulle. Ne tienoot taitavat olla aika samanlaisia kuin silloin.

Ja näin on taas uusi viikko kohti joulua lähtenyt käyntiin. Itsenäisyyspäivän taidamme viettää mökillä. Lopullinen päätös syntyy jahka säästä vähän tarkempaa tietoa. Ihan surkealla säällä ei oikein ole sinne mielekästä mennä. Lisäksi meillä on sijaisauto, kun siipan auto on kolarin jäljiltä korjattavana. Pikkutiepätkillä on pari aika jyrkkää mäkeä, ja jos sattuu tulemaan sakea lumisade, niin voi tulla tenkkapoo päästä ne ylös, kun auraus ei suinkaan kulje samassa faasissa sateen kanssa. Siipan omassa autossa on nelivetomahdollisuus ja sen avulla pääsee keposasti mäestä kuin mäestä. Katsotaan, miten asia kehittyy.

Mukavaa viikon aloitusta kaikille!

Sanotaan, että ihminen on vanha kun se alkaa muistella nuoruuttaan. Toisaalta, kun lähimuisti iän mukana heikkenee, niin mitäs muuta sitä sitten muistelee kuin nuoruuttaan.
Ilmoita
Niinpä a-mummu, mitä sitä muistelee ellei nuoruuttaan. Nuoruus tuntuu kuitenkin aika kivalta ajalta kaikessa köyhyydessäänkin.

Koulumatkoista sen verran, että ne olivat minulla aina lyhyet, missä asuinkin, kahdessa eri kaupungissa. Mechelininkatu ei ollut vielä 40-luvulla erityisen vilkas. Hitaasta autojen virrasta kertoo, että ratikkakiskojen vieressä päivystävä veljeni ehti merkitä pikku vihkoonsa jokaisen ohiajavan auton rekisterinumeron. Koulumatka Lapinlahden kansakouluun kesti kymmenisen minuuttia - tai olisi kestänyt, ellen usein olisi jäänyt maleksimaan ja tuhrimaan mekkoani Steniuksen kauppapuutarhan multavajoihin. Ne olivat siinä Marian sairaalaa vastapäätä. Mechelininkadun ylämäessä oli salaperäisen ja suljetun näköinen lastenkoti. Lapsia ei näkynyt koskaan ulkona.

Matka tyttönorssiin oli vielä lyhempi, Arkadiankadun kulman ohi ja Sammonkatua ylös. Pikkukaupungin koulutiestä muistan syksyisen omenanhajun, kun vaelsin toiseen tyttölyseooni omakotitalojen ohi. Palattuani viiden vuoden päästä Helsinkiin kuljin suorahkoa reittiä Hietaniemenkatu-Kaivokatu- Hallituskatu (nyk. Yliopistokatu) pitkin yliopistolle.

Olemme ilmeisesti opiskelleet samassa "verstaassa". Useimmat luentoni olivat vanhalla puolella Fabianinkadulla, Porthaniassa pidettiin suuret studia generalia -luennot. Vanhan puolen pikkuluokissa istuttiin mustissa pulpeteissa ahmimassa sen ajan suurten persoonallisuuksien elähdyttävää puhetta. Erikoisen tenhoavia olivat Jouko Hautamäen kumealla äänellä kertomat tarinat suomalaisten muinaisuskosta pyhine pihlajineen ja runoilijaprofessorin, tulenkantajan Lauri Viljasen haaveellisella äänllä, kauas taivaanrantaan katsoen esittämät kuvaukset Aleksis Kivestä. Tenteistä ensimmäisenä vuorossa olivat englannin, saksan ja latinan pro exercitiot joita ilman humanistiset opinnot tyssäsivät alkuunsa. Onneksi olin ollut koulussa hyvä kielissä.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Niinpä a-mummu, mitä sitä muistelee ellei nuoruuttaan. Nuoruus tuntuu kuitenkin aika kivalta ajalta kaikessa köyhyydessäänkin.

Koulumatkoista sen verran, että ne olivat minulla aina lyhyet, missä asuinkin, kahdessa eri kaupungissa. Mechelininkatu ei ollut vielä 40-luvulla erityisen vilkas. Hitaasta autojen virrasta kertoo, että ratikkakiskojen vieressä päivystävä veljeni ehti merkitä pikku vihkoonsa jokaisen ohiajavan auton rekisterinumeron. Koulumatka Lapinlahden kansakouluun kesti kymmenisen minuuttia - tai olisi kestänyt, ellen usein olisi jäänyt maleksimaan ja tuhrimaan mekkoani Steniuksen kauppapuutarhan multavajoihin. Ne olivat siinä Marian sairaalaa vastapäätä. Mechelininkadun ylämäessä oli salaperäisen ja suljetun näköinen lastenkoti. Lapsia ei näkynyt koskaan ulkona.

Matka tyttönorssiin oli vielä lyhempi, Arkadiankadun kulman ohi ja Sammonkatua ylös. Pikkukaupungin koulutiestä muistan syksyisen omenanhajun, kun vaelsin toiseen tyttölyseooni omakotitalojen ohi. Palattuani viiden vuoden päästä Helsinkiin kuljin suorahkoa reittiä Hietaniemenkatu-Kaivokatu- Hallituskatu (nyk. Yliopistokatu) pitkin yliopistolle.

Olemme ilmeisesti opiskelleet samassa "verstaassa". Useimmat luentoni olivat vanhalla puolella Fabianinkadulla, Porthaniassa pidettiin suuret studia generalia -luennot. Vanhan puolen pikkuluokissa istuttiin mustissa pulpeteissa ahmimassa sen ajan suurten persoonallisuuksien elähdyttävää puhetta. Erikoisen tenhoavia olivat Jouko Hautamäen kumealla äänellä kertomat tarinat suomalaisten muinaisuskosta pyhine pihlajineen ja runoilijaprofessorin, tulenkantajan Lauri Viljasen haaveellisella äänllä, kauas taivaanrantaan katsoen esittämät kuvaukset Aleksis Kivestä. Tenteistä ensimmäisenä vuorossa olivat englannin, saksan ja latinan pro exercitiot joita ilman humanistiset opinnot tyssäsivät alkuunsa. Onneksi olin ollut koulussa hyvä kielissä.
Juu, verstas on varmaan sama. Pääaineeni laitos oli Porthanian seitsemännessä kerroksessa. Matikan luennot olivat sen alakerran isossa salissa. Fysiikan laitoksella sitten oli tietysti fyssa ja teoreettinen fyssa.

Minun ei tarvinnut noita pro'ita tehdä. Pääsin kuin koira veräjästä. Kai ne kuitenkin läpi olisivat menneet, minullakin sen verran kielipäätä oli. Kaikkia tenttejä kyllä jännitin ihan sikana. Mutta isoksi osaksi se johtui siitä, että olin viimeisen yön lukija, ja kun kaikkea ei yhdellä kertaa kerinnyt käydä läpi, niin se pisti pöksyt tutisemaan.

Minulla kaikki opettajat olivat enempi totisia torvensoittajia. Vain geofysiikan proffa joskus nauratti, mutta hänkin oli kaukana haaveilijasta. Hän oli jo reilusti yli eläkeiän - tai olikohan proffilla silloin varsinaista eläkeikää, jatkoivat kai siihen saakka kun sijalleen kaatuivat - hajamielinen ja puhui välillä puutaheinää, mutta kun huomasi sen itse, niin totesi vain: "no taas minä puhun kuin keitetystä lampaan päästä". Se nauratti. Mutta silloin ei naurattanut, kun hän ruoti tenttivastauksia. Oli aika pisteliäs puheissaan. Yleisesti oli tiedossa, että miehet saivat hyvän arvosanan helpommin kuin naiset. Ei kuitenkaan ollut mikään miituu-tyyppi.

Oi niitä aikoja!
Ilmoita
amummu kirjoitti:
Juu, verstas on varmaan sama. Pääaineeni laitos oli Porthanian seitsemännessä kerroksessa. Matikan luennot olivat sen alakerran isossa salissa. Fysiikan laitoksella sitten oli tietysti fyssa ja teoreettinen fyssa.

Minun ei tarvinnut noita pro'ita tehdä. Pääsin kuin koira veräjästä. Kai ne kuitenkin läpi olisivat menneet, minullakin sen verran kielipäätä oli. Kaikkia tenttejä kyllä jännitin ihan sikana. Mutta isoksi osaksi se johtui siitä, että olin viimeisen yön lukija, ja kun kaikkea ei yhdellä kertaa kerinnyt käydä läpi, niin se pisti pöksyt tutisemaan.

Minulla kaikki opettajat olivat enempi totisia torvensoittajia. Vain geofysiikan proffa joskus nauratti, mutta hänkin oli kaukana haaveilijasta. Hän oli jo reilusti yli eläkeiän - tai olikohan proffilla silloin varsinaista eläkeikää, jatkoivat kai siihen saakka kun sijalleen kaatuivat - hajamielinen ja puhui välillä puutaheinää, mutta kun huomasi sen itse, niin totesi vain: "no taas minä puhun kuin keitetystä lampaan päästä". Se nauratti. Mutta silloin ei naurattanut, kun hän ruoti tenttivastauksia. Oli aika pisteliäs puheissaan. Yleisesti oli tiedossa, että miehet saivat hyvän arvosanan helpommin kuin naiset. Ei kuitenkaan ollut mikään miituu-tyyppi.

Oi niitä aikoja!
Pitää vielä lisätä edelliseen jorinaani, että koulumaailmakin on aika pieni. Tuolla ylempänä jo kerroin, mitä keskikouluni rakennuksessa nykyään tehdään. Myös lukioni koulutalo tuli vastaani muissa toiminnoissa myöhempinä vuosina. Yliopistoaikoina kyllä jo kävin siellä laskuharjoituksissa, mutta sittemmin jo työelämässä mukana olevan kävin muutamissa tieteellisissä tapahtumissa. Talohan on v:sta 1997 Tieteiden talo.

Hassua, niin vain sekä siipan että siis minunkin koulurakennukset ovat edelleen hienossa käytössä, siipan entinen koulu on nykyään Sibelius-lukio. Olemmekin näköjään olleet sivistyksen edelläkävijöitä;)))
Ilmoita
Kyllä! Ainakin mitä koulurakennuksiin tulee, ne eivät todellakaan mitään purkutaloja olleet, vaan oikeita ikikestäviä monumentteja. Runeberginkadun tyttönorssi on tukevasti pystyssä, samoin mieheni opinahjo Kauppakorkeakoulu siinä vieressä huikeine ornamenttiseinineen.

Kuukausiliitteessä rouva Tellervo Koivisto oli kuvattu 117-vuotiaan Katajanokan asuntonsa ikkunassa. Kyllä kantakaupungissa on ihania taloja. Niitä minun tulee täällä ikävä, ei suinkaan Makkarataloja tai Kampin liikekeskustaa.
Ilmoita
Oliko a-mummu sinun aikanasi vielä tämä rehtorille esittäytyminen? Minun tullessani yliopistoon rehtorina oli Edwin Linkomies, Rooman kirjallisuuden professori, joka oli toiminut pääministerinä jatkosodan aikana ja tuomittu sotasyyllisyydestä vankilaan. Voit uskoa, miten meitä pikku fukseja jännitti jonottaa hänen jäänsinisen katseensa arvioitavaksi.

Muita pelottavia hahmoja olivat vahtimestarit, jotka kyttäsivät naisten vaatetusta. 60-luvulla pitkissä housuissa kulkeminen oli vielä kielletty. Jos tätä sääntöä uhmasi, sai käytävällä pikkupöytänsä ääressä istuvalta vaksilta huomautuksen, että " tämä on yliopisto eikä urheilukenttä".
Ilmoita
Rapu minulle : "Kun nuoriin kuuluu myös "heteromiehiä", joita et "sääli" (vaikka tuskinpa he sääliäsi kaipaavatkaan), niin tarkenna nyt kuitenkin edson, minkälaisia nuoria sinä "tsemppaat?"

Et kai kuitenkin ole pahinta laatua "rasisti?"

Minä : Rapu, juttu on niin, että tavatessani nk. heteromiehen, jos vähänkin antaa aihetta, niin satavarmaan sanon mahdollisimman kovalla äänellä, että lähistökin kuulee, sen verran juonisti, että heterolla rattaan kuluvat, kun koittaa ymmärtää. Juu ja niinku sanottu, sääli on sairautta eli en sääli.

Nuoret, jos ovat olleet heteron vaikutuksenalaisia, niin he myös tarvitsevat opastusta. No ainahan osalla ei ole nystyröitä suotu, olkoot he sitten kymppiluokalla vaikka loppuelämänsä.

Ei sellainen ole rasisti, joka lähettää sillä uppoavalla kumiveneellä ne mulkvistit etsimään onnelaansa. Ilman pelastusliivejä siis. Ja tiedät varsin hyvin, ketkä siihen veneeseen minulta menolipun ovat jo vuosia sitten saaneet.

Älä ny enää vaan sano, että "ei ne tartte multa mitään lippuja" sen peremmin kuinsääliä, vaan keskity toisenlaisiin fiktioihisi
Ilmoita
Maanantai-iltaa kaikille. U on ollut vapaalla tänään, huomenna taas menee töihin. Kaaliloota on uunissa pitkästä aikaa.
Hetero ja homojutut nyt ovat minulla hiukan hakusessa, ketä pitäisi sääliä, ketä ei. Palaan kohta asiaan kun luen jutut, mitkä aihetta liippaavat.
Ilmoita
Luin taas uudelleen näitä hetero-homo-juttuja, enkä tajua mitään.

Esim Edson kirjoittaa:

Minä : Rapu, juttu on niin, että tavatessani nk. heteromiehen, jos vähänkin antaa aihetta, niin satavarmaan sanon mahdollisimman kovalla äänellä, että lähistökin kuulee, sen verran juonisti, että heterolla rattaan kuluvat, kun koittaa ymmärtää. Juu ja niinku sanottu, sääli on sairautta eli en sääli.

Homolla rattaat eivät siis kulu ymmärtämisessä.

Nuoria ymmärrän, olivat sitten homoja taikka heteroita. Jostain syystä pieneen sukuumme ei ole homoja ilmaantunut, mutta nuoruudessa heihin jouduimme tutustumaan töissämme. U sai lähentelyjä miespuolisilta ollessaan kampikallena hotellissa teini-ikäisenä ja minä tehtaassa sain lähentelyä itseäni 3 vuotta vanhemmalta nuorelta naiselta. Puhumattakaan miespuolisilta työntekijöiltä. Metoo oli silloin tuntematon käsite.

Minkäänlaista meteliä ei silloin nostettu, koska emme raiskatuiksi joutuneet. Eikä nyt tulisi monenkymmenen vuoden jälkeen haloota nostaa, niin kuin nyt tapahtuu noiden julkkujen toimesta, koska kärkkyvät isoja korvauksia varakkailta julkuilta, jotka ovat tissejä kouraisseet kenties taikka peffaa taputelleet.

Ihmetyttää aika paljon tuo näyttelijä Pamela Tolakin, joka valitti törkeästä kohtelusta Aku Louhimiehen ohjauksessa, niin nyt on ekasta omasta ohjauksestaan kuvannut leffan, jossa harrastetaan kimppakivaa ja parin vaihtoa. Elokuva ei kovin hyvää arvosanaa saanut, vaan on paremminkin vaivaannuttavaa katsottavaa.
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Hyvin vaatimattomasti erittelin erään ns. heteromiessakin. Täsmällisesti : kaikki, jotka nykyään Euroopassakin hehkuttavat jopa käsimerkein nationaalisia pyrkimyksiä, kotia uskontoa ja isänmaataan. Kertovat, että ennen kaikki oli paremmin. Jatkoa heteromiehistä (ja miksei naisistakin) tulee, jos aihetta.

Jo ajat sitten kannustin ruotsalaisia hen pronominin käyttöön. Täällä taisin olla ainut, mutta onnekseni on muitakin areenoita, joissa viihdyn ja joissa tämäkin asia on helppo ymmärtää.

Mitä tulee käsitykseesi metoosta, niin jätän areenan vapaaksi amummulle, ravulle ja aralle. Sen verran vielä, että joku iskelmätähti, mies, oli aamuteeveessä tänään ja sanoi, että on aina ollut ihmisiä, joilla on jo perseelle taputtelijoista itsestään selvä käsitys, selkärankaan tatuoitu, että täysin sopimatonta käytöstä. Näin on ollut minullakin nuoresta miehestä lähtien.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Hyvin vaatimattomasti erittelin erään ns. heteromiessakin. Täsmällisesti : kaikki, jotka nykyään Euroopassakin hehkuttavat jopa käsimerkein nationaalisia pyrkimyksiä, kotia uskontoa ja isänmaataan. Kertovat, että ennen kaikki oli paremmin. Jatkoa heteromiehistä (ja miksei naisistakin) tulee, jos aihetta.

Jo ajat sitten kannustin ruotsalaisia hen pronominin käyttöön. Täällä taisin olla ainut, mutta onnekseni on muitakin areenoita, joissa viihdyn ja joissa tämäkin asia on helppo ymmärtää.

Mitä tulee käsitykseesi metoosta, niin jätän areenan vapaaksi amummulle, ravulle ja aralle. Sen verran vielä, että joku iskelmätähti, mies, oli aamuteeveessä tänään ja sanoi, että on aina ollut ihmisiä, joilla on jo perseelle taputtelijoista itsestään selvä käsitys, selkärankaan tatuoitu, että täysin sopimatonta käytöstä. Näin on ollut minullakin nuoresta miehestä lähtien.
Lisää

https://yle.fi/uutiset/3-10533230 tämän luetuani luulenpa, että cee, olet jotenkin käsittänyt jotenkin... Varsinkin, kun kerrot elokuvan saaneesta arvostelusta ja että joku ollut vaivautunut elokuvaa katsoessaan. Eli koitat kautta rantain sanoa, että Tola oli ensin turhaan arvioinut Louhimiestä, koska teki tämän oman ohjauksensa. Tekijäporukka ei varmaan juuri piittaa jonkun katsojan vaivaantumisista ja veikkaan, ettei kukaan nosta Tolalle syytettä.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Lisää

https://yle.fi/uutiset/3-10533230 tämän luetuani luulenpa, että cee, olet jotenkin käsittänyt jotenkin... Varsinkin, kun kerrot elokuvan saaneesta arvostelusta ja että joku ollut vaivautunut elokuvaa katsoessaan. Eli koitat kautta rantain sanoa, että Tola oli ensin turhaan arvioinut Louhimiestä, koska teki tämän oman ohjauksensa. Tekijäporukka ei varmaan juuri piittaa jonkun katsojan vaivaantumisista ja veikkaan, ettei kukaan nosta Tolalle syytettä.
Se vaivautunut katsoja oli HS:n elokuva-arvostelija. Itse en ole leffaa nähnyt.

Ei Tola Louhimiestä myöskään lähentelystä syyttänyt, vaan muunlaisesta kovasta, alentavasta kohtelusta. En myöskään usko että Tola syytteitä saa, nayttelijät kertoivat saaneensa hyvää kohtelua ohjaajalta ja oli mukava tehdä tämä leffa.

Paljon kovemmat syytteet on aikanaan saanut ohjausmetodeistaan Jouko Turkka, hän painoi todella alas näyttelijöiden itsetunnon, mutta tämä oli ennen metoota, ja Turkka on jo haudassa, vain elossa olevia syytetään nykyään ja syytteillä pilataan mahdollisia työprojekteja jopa, eli ensin hutkitaan ja vasta sitten tutkitaan. Kovalla kohtelulla ikään kuin saadaan näyttelijöistä vasta se oikea puhti ja asiaanpaneutuminen irti ihan rääkkäämällä henkisesti että ruumiillisesti. Se oli ainakin Turkan metodi.
Ilmoita
Tuosta parinvaihdosta tulee mieleen yksi tapaus. Joskus nuorena meille tuli vahinkosoitto naiselta, joka tuntui olevan seuraa vailla. Hänen seuralaisensa oli tehnyt oharin eikä saapunutkaan, vaikka daami odotti katetun illallispöydän kanssa. Mikäs meillä, lähdettii me kaksi köyhimystä katsomaan, mitä olisi tarjolla. Pieneen katastrofiin se ilta Eirassa päättyi. Pakenimme pää kolmantena jalkana. Myöhemminkin yksi vanhempi pariskunta yritti houkutella meitä "swingeröimään".

Oli Tolan filmi hyvä tai huono, onhan tuollainen kimppakivaryhmä täysin hukkaan tuomittu ajatus. 'Vaivaannuttavalla' kriitikot olivat varmaan tarkoittaneet sitä, että tehty tilanne on kaikille kiusallinen, sekä osallistujille että katsojille.
Ilmoita

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
Jollei tuo Tolan leffa päädy elinaikanani teeveeseen ilmaisille kanaville, niin sitten en sitä tule näkemään. Vasta sitten siitä voisi lausua oman kokemuksensa.

Mulla on leffoista, urheilutapahtumista ja musiikista sellaset olotilat olleet jo parin vuosikymmenen, että en kotokuntaani pidemmälle niitä lähde paikan päälle toljottamaan. Muistaakseni kaksi reissua olen tehnyt ja molemmat yhden miniän "takia" ja kohteliaisuudesta ainoastaan.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Toinen niistä "kohteliaisuusreissuista" oli miniäsi bändin kuunteleminen Hietalahdessa suurten purjelaivojen tapahtumassa muutama vuosi sitten. Se ruotsalainen Götheborg oli sykähdyttävä näky, kuin aito merirosvolaiva Peter Pan -elokuvasta.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Toinen niistä "kohteliaisuusreissuista" oli miniäsi bändin kuunteleminen Hietalahdessa suurten purjelaivojen tapahtumassa muutama vuosi sitten. Se ruotsalainen Götheborg oli sykähdyttävä näky, kuin aito merirosvolaiva Peter Pan -elokuvasta.
Kyllä näin oli.

Mä en muista niistä laivoista mitään. Kuvia otin. Sekin reissu oli liian kiireinen, mutta yhden "merirosvon" muistan, mutta en sitäkään, mistä laivasta oli.
Ilmoita
Huomenta. Se Götheborg on todella upean näköinen laiva. Voisi hyvin luulla, että sitä ohjaa Kapteeni Koukku.

Ulkoilma on nyt harmaantuhnuinen, vettäkin ripeksii harvakseen.
Ilmoita
Ai, että tuli kiukuntäyteinen aamu. Tosin melkein tiesin, että niin käy. Ja paperi-HS:n puuttuminen eteisen lattialta tänä aamuna sen aiheutti. Meillä AsOy:ssä siirryttiin taannoin laatikkojakeluun. Me haluamme kuitenkin aamulehtemme edelleen oven luukusta sisään. Uusi jakeluyhtiö aloitti alueellamme tänään, ja jo reilu kuukausi sitten soitin sinne saadakseni aikaan sopimuksen lehden tulosta suoraan eteisemme lattialle. Minuun luvattiin ottaa yhteyttä ennen tätä päivää po. sopimuksen tekoa varten, mutta mitään ei kuulunut. Ja niinpä piti aamulla käydä lehti itse hakemassa laatikosta - pah!

Puoli aamua onkin jakeluaasiaa hoitaessani (yrittäessäni) mennyt netissä roikkuessa, ja toinen puoli puhelimessa jonottaessani. On se peijoonaa, etteivät asiakaspalveluun voi palkata tarpeeksi ihmisiä; puhelimessa jonotin lähes kymmenen minuuttia, chat-palveluruutu ei ilmaantunut ollenkaan. Uuden jakeluyhtiön tietoja ei löytynyt mistään, että olisin voinut suoraan ottaa siihen yhteyttä. Sinne voi vain jättää soittopyynnön HS:n asiakaspalvelun kautta, kunhan ensin jaksaa jonottaa tuon kymmenen minuuttia (ja maksaa myös jonotuksesta). Scheisse, sanon minä. No, vihdoin sain yhteyden HS:n asiakaspalveluun, joka lupasi hoitaa asian kiireellisenä. Onneksi taltioivat yhteydenotot, ja siellä näkyi, että olin asiaa yrittänyt hoitaa jo kuukausi sitten.

Auroralle. Ei ollut minulla Linkomiehen vastaanottoa verstaalla. - Piti oikein guugeloida, kuka oli rehtorina v. -68, ja hän oli mies, jonka nimi ei sano minulle mitään, en nytkään sitä muista, vaikka vasta vähän aikaa sitten sen katsoin. Linkomiehen sen sijaan varmaan kaikki tiesivät/tietävät. - Jossain rehtorin vastaanotolla kyllä olimme lukukauden alussa, mutt en muista kättelyn kuuluneen kuvioihin; voin tietysti muistaa väärinkin. Sen muistan, että hässäkkä siinä tilassa oli. Olihan paikalla toiseksi suurimman ikäluokan, akateemiseen vapauteen astuvat edustajat;)

Pakko tästä lähteä kaupoille. Mattoja otan kainaloon myös pesulaan vietäväksi. Meillä on eteisessä matot, jotka pitää puhdistaa kemiallisesti. No, pääseväthän sitten taas koirapojat puhtaita mattoja pureksimaan:). Niissä on joku houkuttava juttu, kun aina kun silmä välttää ovat nyhtämässä kuteita loimien seasta.

Hyvää päivää!
Ilmoita
Huomenta!

Harmaa on sää, mutta eipä nyt haittaa. Onneksi ei tarvitse tänään itsekään "kaunistautua", että voisi lähteä tuonne liikenteeseen. Voi olla aivan rauhassa kaiken harmauden keskellä.

Viime sunnuntaina oli kiva tavata tyttärenpojan tyttöystävä. Kyllä oli viehättävä nuori nainen. Oli mukava katsella vastapäätä ruokapöydässä kolmea kaunista ja iloista nuorta ihmistä. He elävät nyt elämässään ihanaa aikaa, kun kaikki mahdollisuudet ovat heille auki, mutta kaikilla nuorillakaan niin ei ole, ja se on surullista.

Näillä "minun nuorillani" opiskelut sujuvat ja he ovat pääsemässä itse valisemalleen alalle. Kukaan noista kolmesta ei "torjunut" mummin utelua mahdollisista "väitöskirjoista" joskus sitten, vaan pitivät mahdollisina niitäkin juttuja. Ei kuitenkaan mitään paineita niistä vielä. Olishan se kiva päästä vielä muutamaan "karonkkaan!"

Huomenna sitten katsellaan taas hienoja juhlia. Jotkut vanhat presidentit ovat sieltä nyt poissa.

Hyvää päivän jatkoa!
Ilmoita
Huomenta.

Huomenna linnassa on tosiaan vain kaksi presidenttiä, kun Ahtisaaret eivät mene sinne, eikä mene Tellervokaan yksin, viime vuonna oli ilman Manua.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Keskipäivää

Jossain lehdessä pari naispoliitikkoa paheksui sitä, että linnan juhlista on tullut puvuilla pröystäilyä. Molemmat kyllä osallistuvat viran puolesta,

Toinen pukeutuu vanhoista kravateista tehtyyn pukuun. On siinäkin mielestäni aikamoista näyttämisen halua - toiseen suuntaan.

Kyllä mieleni pahoitin, ettei Laineen Tuntematonta esitetä tänä itsenäisyyspäivänä. Pitkä traditio katkeaa. Paraati on tänä vuonna Mikkelissä, vanhassa päämajakaupungissa. Cee varmaan katselee, kun siellä marssitaan hänelle tuttuja katuja.

Ravun hauskoista sukujuhlista tuli mieleen, kuinka lehdet ja tv ovat tähän aikaan täynnä mainoksia iloisista jouluseurueista. Mutta kun tarkemmin katsoo, kaikkein vanhin polvi puuttuu. Samoin pienet lapset. Juhlapoppoo on hyvin tasaikäistä. Mummot ja vaarit ovat yhtä nuorekkaita kuin kolmekymppiset, vain jotain harmaata sutaistu miesten päähän "vanhuutta" merkkaamaan.

Sää on aika leuto. Lunta on tullut pari päivää. Aamulla oli korkeat vallit pihatien ja kadun välissä. Äsken kävivät auraamassa. Enää pari viikkoa, niin alkaa valostua siellä etelässäkin. Entinen naapurini M:lasta oli todella tuskastunut pitkään pimeyteen, hän kun muutenkin kärsii pelkotiloista. Onneksi hänellä on iso koira turvanaan.
Ilmoita
Minäkin luin noista kehdesta naispolitiikosta, toinen kok, toinen vas. Kärsivät pröystäilystä ja siitä, miten ulkonäkökeskeiset juhlat ovat. Molemmat nuoria ja hyvännäköisiä. Jos toinen pukeutuu kravatteihin, taatusti saa enemmän huomiota, kuin tavallisen juhlavaan iltapukuun pukeutuneet. Osalla on puusta tehty puku, ainakin Jenni Haukiolla koivusta, hyvä Karlsson tänään HS:ssa, missä ilman lehtiä oleva koivu sanoo vieressään olevalle nuorelle kuuselle, että siskontyttö pääsee huomenna linnaan. Jonkun puku on kuulemma värjätty punajuurella taikka jollain muulla juures/vihanneksella. Luonnostahan ne kaikki väriaineet ennen otettiin, ennen kuin keksittiin synteettiset värit.

Paraatin aina katson, Päämajassa koulunikin aikoinaan kävin, kaikki 8 luokkaa, mutta köksän tunnit olivat seiskalla ja kahdeksannella Urpolan koululla. Aina olin lapsenakin kaikki paraatit katsomassa ja kaikki mahdolliset soittokunnan esitykset Kirkkopuistossa. Siellä oli aina paraateja vähän väliä, esim alokkaiden valmistumiset seuraavaan opinjaksoon, kun tekivät sotilasvalan noin 3 kk:n inttijakson jälkeen.
Ilmoita
Eilen luin Vauva.fi -keskustelupalstalta jonkun aloittaman keskustelun, miksi Suomen itsenäisyyspäivä on kuin olisi hautajaiset. Aloittaja morkkasi, miksi sitä vietetään sotaveteraanien muistamisilla, koska ei Suomi 39-45 itsenäistynyt, vaan paljon aikaisemmmin. Se vain saatiin sotien jälkeen pysymään jotenkin armosta. Jotain tällaista törkeätä hän lausui ja kertoi vielä huomisista linnanjuhlistakin, että siellä pukeudutaan joihinkin puista tehtyihin pukuihin, linna koristellaan jollain sammalilla, käävillä ja jäkälillä ja ruokakin on jotain sodanjälkeistä pula-ajan ruokaa.

Tänään en huomannut enää tuota aloitusta siellä. Minusta on ihmeellistä, että Vauva.fi -sivuilla on niin törkeitä kirjoittajia, että siellä monesti koko keskustelu suljetaan taikka poistetaan kokonaan. Varmaan paljon useammin kuin täällä Suomi.fi:ssä.

Minä itse arvostan Suomen itsenäisyyttä erittäin paljon, ilman isiämme ja isoisiämme emme asuisi täällä, vaan jossain Siperian perukoilla. Oma kommunistiksi mainittu isänikin taisteli Suomen puolesta todella hyvin ja palasi kotiin sodasta kun minä olin 10 päivän ikäinen. Appeni taisteli vielä vuoden 45 alkupuolelle, kenestä en tietenkään mitään tiennyt ennen kuin U:hun tutustuin aikanaan. Siitä alkoi tämä savolaisen ja karjalais-uusmaalaisen liitto, jonka hedelmä ilmaantui maailmaan Hämeessä "af Padas".
Ilmoita
https://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY

Tässä se iltahuuto huomista varten. Aiheellinen ja hienosti esitetty musiikki itsenäisyytemme kunniaksi.
Ilmoita
Terkut pimeän pimeydestä! Jos ei roihuja ja pihavaloja olisi, niin saattaisi huussipolullakin harhautua. On kyllä vielä otsalamppukin apuna.

Kyllä oli kokemus monen kymmenen vuoden, ihmisille tehdyillä ranskiksilla ajelun jälkeen istua parin tunnin matka saksalaisessa traktorissa. Jos olisi tekarit, niin ne olisivat ainakin osiksi pudonneet. Samoin munuaiset olisivat tippuneet housuihin ja maksa lepsahtanut siinä ryskytyksessä. Pehmeä kulku po. merkille (sen suunnittelijoille) on tuntematon asia. Onneksi jo ensi viikolla pääsee taas normaaliin hemmotteluhoitoon;))

Aurora, kyllä (ainakin IS:n ohjelmasivun mukaan) Laineen Tuntematon on Teema&Femman ohjelmassa to klo 12. Luulen, että jos jätettäisiin pois syntyisi kapina. Mekin sitä joka i.p. katselemme. Uudenkin Tuntemattoman olen nähnyt kahdesti pojantyttären kanssa. Sekin on todella hyvä. Painotukset ovat hieman eri kuin Laineen filmissä, mutta tämmöinen Laineen Tuntemattoman fanikin tykkäsi kovasti.

Kyllähän tätä itsenäisyyttä ja sen viettoa moni mollaa, mutta eivät olisi mollaamassa - ja hyödyntämässä sananvapautta - jos sitä isämme ja isoisämme eivät olisi hengellään puolustaneet. Heille siitä kuuluvat ikikiitokset.

Se eilinen valitukseni HS:iin lehden jakelusta toimi nopeasti. Tänä aamuna oli taas lehti eteisen lattialla kuten aiemminkin. Lasku tietysti tulee jossain vaiheessa, mutta pääasia on, ettei tarvitse tuuleen ja tuiskuun lähteä sanomaa hakemaan. On se aamulehti ja sen luku semmoinen asia, että siitä vasta aika lopussa suostun luopumaan. Saas nähdä, kun/jos jossain vaiheessa makaan vaipoissani jossain hoitolaitoksessa - toivottavasti kuitenkin vielä lukemaani ymmärtävänä - niin saanko enää Hesaria luettavakseni, tai edes jonkun sitä minulle lukemaan. Veikkaan että ei onnistu. Aamukahvi ja HS kuuluvat yhteen kuin peppu ja paita. No, se jatkuu niin kauan kuin luoja ja vanhustenhoito suovat.

Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa!
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
https://youtu.be/0g3e1za4D00

Myrsky ja mylväys, en tullut tsiiganneeksi teeman ohjelmistoa. En kuitenkaan ehkä olisi tullut katsoneeksi enää kymmenettä kertaa, mutta tiedän että monille kundiporukoille Laineen versio on traditio ja ainoa oikea. Minä maltan odottaa uudenvuoden alla alkavaa viisiosaista sarjaa uusimmasta Tuntemattomasta. Mukana on kuulemma puolitoista tuntia ylimääräistäkin matskua.

Sen sijaan aloin järjestää kotia joulun varalle. Minulla on muutamia eli satakunta kaikkein traditionaalisimpia kappaleita C-kaseteissani, joihin onneksi minulla on vanha toimiva Thomson-soitin. Jussi Raittiselta löytyy tämä uusperhe balladi.
Ilmoita
Kaksikymmenvuotias Thomson tuntuu valitettavasti lähestyvän matkansa päätä. CD-puoli on sanonut irti soittosopimuksen. Harmi sillä seassa on harvinaisuuksia, joita en ole löytänyt youtuubista. C-kasettipuoli toimii paremmin. Kokeilin rakkaimpia joululauluja: Maiiu Hapuojan Joulun kellot kuuluu hyvin, pientä kohinaa ja pauketta lukuun ottamatta.

Onneksi myös hammaslääkärimme 70-luvulla lahjoittama erikoisuus kuuluu joten kuten: Syd-Amerikanische Weihnacht, jossa luterilainen jouluevankeliumi luetaan lattarien säestyksellä!
Ilmoita
"Valkoisessa talossa syksyllä 1917 Niinistö kertoi isännälleen, että Suomi maksoi velkansa Yhdysvalloille ja oli ainoa naapurimaa, jota Neuvostoliitto ei toisessa maailmansodassa vallannut. Ei ehkä Suomen historian laajin kurssi, mutta ainakin Trump tietää nyt, missä Suomi on." (Saska Saarikoski, HS)

Näissä merkeissä, hyvää itsenäisyyspäivää.

PS "Kun kolmen Baltian maan johtajat vierailivat viime keväänä Valkoisessa talossa, Trumpin on kerrottu Syyttäneen heitä Balkanin sodasta."

Baltia, Balkan, mitä välii...
Ilmoita
13 VASTAUSTA:
Saarikosken kannatas tsekata, koska on valkoinen talo rakennettu ja koska niinistö syntyi.
Ilmoita
Toistaiseksi Baltia jees, mutta ehkä ihan eri syystä kuin sinulla.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Toistaiseksi Baltia jees, mutta ehkä ihan eri syystä kuin sinulla.
Väännän rautalangasta: Trumpille Baltia ja Balkan ovat samaa yhdentekevää Eurooppaa. "Mitä välii" ei ollut oma mielipiteeni, vaan ikään kuin lainasin Trumppia.

Mistä päättelet että Baltia olisi minulle jees sen kummemmin kuin Belgia tai Hollanti? Virossa kyllä miellyttää kielisukulaisuus.

Valkoisen talon rakennusvuosi on täysin irrelevantti. Muutama pressa siellä on jopa opiskellut maantietoa toisin kuin T.

Niinistö lienee suunnilleen sinun ikäisesi. So what?

Koeta nyt tämä ikävä ja turha torstai saada menemään vaikka pöllimetsässä.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Väännän rautalangasta: Trumpille Baltia ja Balkan ovat samaa yhdentekevää Eurooppaa. "Mitä välii" ei ollut oma mielipiteeni, vaan ikään kuin lainasin Trumppia.

Mistä päättelet että Baltia olisi minulle jees sen kummemmin kuin Belgia tai Hollanti? Virossa kyllä miellyttää kielisukulaisuus.

Valkoisen talon rakennusvuosi on täysin irrelevantti. Muutama pressa siellä on jopa opiskellut maantietoa toisin kuin T.

Niinistö lienee suunnilleen sinun ikäisesi. So what?

Koeta nyt tämä ikävä ja turha torstai saada menemään vaikka pöllimetsässä.
""Mitä välii" ei ollut oma mielipiteeni, vaan ikään kuin lainasin Trumppia."

Sit pitäs käyttää lainausmerkkei. Sullehan lainausmerkkien poisjättö on niinku "ikäänkuin" lainaus. Vähän sama, kun joskus toteat, että kerrot vain huumorilla.

Kysyt, että mistä päättelen, että Baltia on jees sinulle. No siitä tietysti, kun asetat Trumpin suuhun "mitä välii" ja vielä ilman niitä lainausmerkkejä eli siis jotenkin välität, vai etkö. Belgiasta ja Hollanista en sinun ole mitään väittänytkään välittäneen.

"Valkoisen talon rakennusvuosi on täysin irrelevantti. Muutama pressa siellä on jopa opiskellut maantietoa toisin kuin T. "

Hei, ootko jo sokeutunut vai vaivaako ainoastaan ...? Postasit 7:25 : ""Valkoisessa talossa syksyllä 1917 Niinistö kertoi isännälleen ..." No jos sinulle ei vuosiluvut mitään meinaa, niin anna olla. Väännän rautalangasta siis : 1917.

Voi vittu mikä ämmä oot. Sä et ees tiedä, mikä pöllimetsä on. Ei tänään mikään ikävä päivä oo, kahdet kisatkin tulossa.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Väännän rautalangasta: Trumpille Baltia ja Balkan ovat samaa yhdentekevää Eurooppaa. "Mitä välii" ei ollut oma mielipiteeni, vaan ikään kuin lainasin Trumppia.

Mistä päättelet että Baltia olisi minulle jees sen kummemmin kuin Belgia tai Hollanti? Virossa kyllä miellyttää kielisukulaisuus.

Valkoisen talon rakennusvuosi on täysin irrelevantti. Muutama pressa siellä on jopa opiskellut maantietoa toisin kuin T.

Niinistö lienee suunnilleen sinun ikäisesi. So what?

Koeta nyt tämä ikävä ja turha torstai saada menemään vaikka pöllimetsässä.
"Virossa kyllä miellyttää kielisukulaisuus."

Mähän sanoin, että meillä on ainakin eri jeessuhde Viroon, yhteen Baltian valtioon. Sulla tuskin on edes kosketuspintaa Baltian muihin valtioihin, joten et niistä maista jeetä voi löytääkään. Ai niin, unohdin sen, että olet voinut lukea niistä jotain.
Ilmoita
Olen käynyt myös Riiassa ja koska matkaoppaamme oli todellinen Baltian tuntija, syntyperältäänkin sikäläinen, opin Latvian historiasta enemmän kuin sinä koppisi ratissa ikinä.

Pitkillä laivamatkoilla ehti todella kuulla luennoitsijalta kaikki tärkeimmät faktat, mitä Virosta, Latviasta ja Liettuastakin tulee tietää.

Koulussa ei noista maista puhuttu mitään, mutta myös äitini ja isäni olivat nuorina tutkijoina 30-luvulla Virossa ja kertoivat kokemuksistaan.

Itse matkailin Viroon perheineni jo 70-luvulla. ja sen jälkeen useasti. Olin paikalla kun Viro vapautui sortajastaan. Laivaliikenne oli katkolla, mutta ehdin palata viimeisellä laivalla Suomeen.

Älä sinä aina epäile muiden kirjoittajien "kosketuspintoja". Meihin naisiin mahtuu kokemusta monelta alalta, myös matkustelusta.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Olen käynyt myös Riiassa ja koska matkaoppaamme oli todellinen Baltian tuntija, syntyperältäänkin sikäläinen, opin Latvian historiasta enemmän kuin sinä koppisi ratissa ikinä.

Pitkillä laivamatkoilla ehti todella kuulla luennoitsijalta kaikki tärkeimmät faktat, mitä Virosta, Latviasta ja Liettuastakin tulee tietää.

Koulussa ei noista maista puhuttu mitään, mutta myös äitini ja isäni olivat nuorina tutkijoina 30-luvulla Virossa ja kertoivat kokemuksistaan.

Itse matkailin Viroon perheineni jo 70-luvulla. ja sen jälkeen useasti. Olin paikalla kun Viro vapautui sortajastaan. Laivaliikenne oli katkolla, mutta ehdin palata viimeisellä laivalla Suomeen.

Älä sinä aina epäile muiden kirjoittajien "kosketuspintoja". Meihin naisiin mahtuu kokemusta monelta alalta, myös matkustelusta.
"Pitkillä laivamatkoilla ehti todella kuulla luennoitsijalta kaikki tärkeimmät faktat, mitä Virosta, Latviasta ja Liettuastakin tulee tietää."

No tuohan on jo melkein historian open suusta saatua varmaa faktaa koko Baltiasta. Ja riittävää sellaista. Turisteille jaettua höpinää.

Mitens sä nyt noin helevetin usein Virossa. Pelkän kielen mieltymyksenkö takia. Ja Riiassako sama juttu, siis kieli ajoi sinnekin. Mä asuin syvällä Lapissa, jotta saa kuunnella eri käsityksiä saamelaisten suusta Suomesta ja muusta. Onneks on digiälylaitteet, että voipi keskustella immeisten kanssa käännösohjelmilla, ettei tartte kuunnella jotain turistiopasta.

Matkustelusta kyllä varmaan riittää teillä kokemuksia, sen uskon, oottehan käynny kait eiffelin juurella ja wiinin konsertoissaki. Ehkä jopa tarkistaneet kellonne siel lontoossa.
Ilmoita
edson kirjoitti:
"Virossa kyllä miellyttää kielisukulaisuus."

Mähän sanoin, että meillä on ainakin eri jeessuhde Viroon, yhteen Baltian valtioon. Sulla tuskin on edes kosketuspintaa Baltian muihin valtioihin, joten et niistä maista jeetä voi löytääkään. Ai niin, unohdin sen, että olet voinut lukea niistä jotain.
Sinähän et arvosta lukemista ja mielellään kieltäisit lapsiltakin äidinkielen tunnit tavallisten ei-digitaalisten oppikirjojen parissa. Koska tässä maassa kuitenkin kaivataan myös ns. lukeneistoa, kuinkas nuorelle kävisi, jos lukutaidon puute estäisi pääsyn yliopistoon, jossa toistaiseksi tentit suoritetaan painetuista kirjoista. Pelkkään digiin suostunut uppiniskainen pikku-edson saisi heittää haaveet lääkäriksi tai insinööriksi tulosta ja hyvästä liksasta, jos eteen paiskattaisi 600-sivuinen opus jo pääsykoevaiheessa.
Ilmoita
edson kirjoitti:
"Pitkillä laivamatkoilla ehti todella kuulla luennoitsijalta kaikki tärkeimmät faktat, mitä Virosta, Latviasta ja Liettuastakin tulee tietää."

No tuohan on jo melkein historian open suusta saatua varmaa faktaa koko Baltiasta. Ja riittävää sellaista. Turisteille jaettua höpinää.

Mitens sä nyt noin helevetin usein Virossa. Pelkän kielen mieltymyksenkö takia. Ja Riiassako sama juttu, siis kieli ajoi sinnekin. Mä asuin syvällä Lapissa, jotta saa kuunnella eri käsityksiä saamelaisten suusta Suomesta ja muusta. Onneks on digiälylaitteet, että voipi keskustella immeisten kanssa käännösohjelmilla, ettei tartte kuunnella jotain turistiopasta.

Matkustelusta kyllä varmaan riittää teillä kokemuksia, sen uskon, oottehan käynny kait eiffelin juurella ja wiinin konsertoissaki. Ehkä jopa tarkistaneet kellonne siel lontoossa.
Miksi usein Virossa? Kävin siellä usein veljeni kanssa, joka tunsi Tallinnan kuin omat taskunsa. Hänellä oli erilaisia koulujen vaihtoprojekteja sikäläisten kanssa. Työmatkalla olin Tallinnan Suomen instituutissa, josta kirjoitin raportin henkilökuntalehteemme. Yksi virolainen isäntämme vei minut, veljen ja tyttäreni syömään Tallinnan ensimmäiseen pizzapaikkaan ja tehdasvierailulle. Ihan tavallisista turistireissuista ei siis ollut kyse. Onko itselläsi paljonkin kontakteja Baltian maihin?

Se luennoitsija laivalla ja oppaana Riiassa oli muuten Erkki Toivanen, jos olet kuullut. Sen matkan tein tuon kuuluisan puhetaidon mestarin ja Euroopan maiden huipputuntijan houkuttamana.
Ilmoita
edson kirjoitti:
""Mitä välii" ei ollut oma mielipiteeni, vaan ikään kuin lainasin Trumppia."

Sit pitäs käyttää lainausmerkkei. Sullehan lainausmerkkien poisjättö on niinku "ikäänkuin" lainaus. Vähän sama, kun joskus toteat, että kerrot vain huumorilla.

Kysyt, että mistä päättelen, että Baltia on jees sinulle. No siitä tietysti, kun asetat Trumpin suuhun "mitä välii" ja vielä ilman niitä lainausmerkkejä eli siis jotenkin välität, vai etkö. Belgiasta ja Hollanista en sinun ole mitään väittänytkään välittäneen.

"Valkoisen talon rakennusvuosi on täysin irrelevantti. Muutama pressa siellä on jopa opiskellut maantietoa toisin kuin T. "

Hei, ootko jo sokeutunut vai vaivaako ainoastaan ...? Postasit 7:25 : ""Valkoisessa talossa syksyllä 1917 Niinistö kertoi isännälleen ..." No jos sinulle ei vuosiluvut mitään meinaa, niin anna olla. Väännän rautalangasta siis : 1917.

Voi vittu mikä ämmä oot. Sä et ees tiedä, mikä pöllimetsä on. Ei tänään mikään ikävä päivä oo, kahdet kisatkin tulossa.
Kyllä minä pienenä maaomistajana pöllimetsän tiedän.

Näiden sinun haukkumisten tahdissa ei millään pysy. Anteeksi että nyt vasta vastasin. Ehdit varmaan kärsiä helvetin tuskia aamupäivästä tähän.

No ei se mitään. Minun tekstini löydät aina vaikka suon silmästä.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Miksi usein Virossa? Kävin siellä usein veljeni kanssa, joka tunsi Tallinnan kuin omat taskunsa. Hänellä oli erilaisia koulujen vaihtoprojekteja sikäläisten kanssa. Työmatkalla olin Tallinnan Suomen instituutissa, josta kirjoitin raportin henkilökuntalehteemme. Yksi virolainen isäntämme vei minut, veljen ja tyttäreni syömään Tallinnan ensimmäiseen pizzapaikkaan ja tehdasvierailulle. Ihan tavallisista turistireissuista ei siis ollut kyse. Onko itselläsi paljonkin kontakteja Baltian maihin?

Se luennoitsija laivalla ja oppaana Riiassa oli muuten Erkki Toivanen, jos olet kuullut. Sen matkan tein tuon kuuluisan puhetaidon mestarin ja Euroopan maiden huipputuntijan houkuttamana.
Lähetään nyt erkki toivasesta. Osaa puhua, olen samaa mieltä. Lauserakenteista ja korriktiudesta taas en virkkaa mitään. Puhukoot toivonen niille jotka haluu kuunnella.

Sitten omia kokemuksia virolaisista. Muutamia hymyjä kaupan kassoilta, kun yritin ennalta opeteltuja lauseita sanoa ja kun pyysin vastauksen hitaasti englanniksi, niin jotain ymmärsinkin. Näin myös leirialueilla ja niiden pitäjien kanssa jutustelua koko Baltiassa, Puolassa .... ja tulee aika, jolloin osaan istahtaa sopivaan paikkaan ja saan juttuseuraa paikallisista. Se vaatii aikaa. Poika on innostunut ja kysyikin, että kuis meni läpi ent. neukkulandian ja harkitsee suunnilleen samantapaista ja osaa kyl paremmin kieliä ku mä. Mä osaan hyvin elekieltä ja keksin myös kaikenlaista. Älä ota kehuna, sillä olen kulkenut eri porukoissa ku sä ja kuullut myös takapenkkiläisten jorinoita.

Juu ja mielenkiintoista myös seurata ihmisten kävelyä ja ilmeitä, elekieltä.

Tsekkasin. 6.12.2018 9:43 ja 9:45 vastaukseni sinulle aiheutti tämän "kirjeenvaihdon" Kumpihan meistä teki härkäsen? Väännän rautalangasta 1917. Toki itselläni on säilynyt mielenkiinto 1917 lisäksi 1918 ja pakoonhiihto sitten 1944. Ja mikä mielenkiintoisinta, uutta historiantutkimusta tulee jatkuvasti. Tarkennuksia ja merkittävää tietoa esimerkiksi Pyövelin sodanjohtotaidoista
Ilmoita
edson kirjoitti:
Lähetään nyt erkki toivasesta. Osaa puhua, olen samaa mieltä. Lauserakenteista ja korriktiudesta taas en virkkaa mitään. Puhukoot toivonen niille jotka haluu kuunnella.

Sitten omia kokemuksia virolaisista. Muutamia hymyjä kaupan kassoilta, kun yritin ennalta opeteltuja lauseita sanoa ja kun pyysin vastauksen hitaasti englanniksi, niin jotain ymmärsinkin. Näin myös leirialueilla ja niiden pitäjien kanssa jutustelua koko Baltiassa, Puolassa .... ja tulee aika, jolloin osaan istahtaa sopivaan paikkaan ja saan juttuseuraa paikallisista. Se vaatii aikaa. Poika on innostunut ja kysyikin, että kuis meni läpi ent. neukkulandian ja harkitsee suunnilleen samantapaista ja osaa kyl paremmin kieliä ku mä. Mä osaan hyvin elekieltä ja keksin myös kaikenlaista. Älä ota kehuna, sillä olen kulkenut eri porukoissa ku sä ja kuullut myös takapenkkiläisten jorinoita.

Juu ja mielenkiintoista myös seurata ihmisten kävelyä ja ilmeitä, elekieltä.

Tsekkasin. 6.12.2018 9:43 ja 9:45 vastaukseni sinulle aiheutti tämän "kirjeenvaihdon" Kumpihan meistä teki härkäsen? Väännän rautalangasta 1917. Toki itselläni on säilynyt mielenkiinto 1917 lisäksi 1918 ja pakoonhiihto sitten 1944. Ja mikä mielenkiintoisinta, uutta historiantutkimusta tulee jatkuvasti. Tarkennuksia ja merkittävää tietoa esimerkiksi Pyövelin sodanjohtotaidoista
"taas en virkkaa mitään"

Sinä teet numeron kirjoitusvirheestä: 1917 piti olla 2017, jota jokainen fiksu minun arvasi tarkoittavan.

Et virkkaa, mutta kudotko?

Enempää en virka sinun saivarteluihisi.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
"taas en virkkaa mitään"

Sinä teet numeron kirjoitusvirheestä: 1917 piti olla 2017, jota jokainen fiksu minun arvasi tarkoittavan.

Et virkkaa, mutta kudotko?

Enempää en virka sinun saivarteluihisi.
Ei toi mikään pikkuvirhe ole tuo sadan vuoden erehdys. Kirjoituksistasi on huokunut Niinistön erinomaisuus ja toivot tietysti, että lyö Kekkosen ennätyksen ja edustaa meille sitä vahvaa johtajaa ajasta ikuisuuteen. Tai siis sinulle.

Virkkasit kuitenkin, vaikka vain vähän. Nypläätkö myös? Ite oon jossain avautunut, että en kudo syömäpuikoilla.
Ilmoita
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!
Ilmoita
Aurinko paistaa kirkkaasti tuolta viherhuoneen lasientakaa ja vie melkein näkyvyyden koneeltani, kun siihen suoraan kohdistuu.

Tänään ei muuta tarvitse tehdä, kuin olla, ja se on hyvä niin.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille täältä SU-Si-alueelta!
Ilmoita
Vittumaista itsenäisyyspäivää kaikille
Ilmoita
Vanhempi tyttäreni soitti juuri äsken, kun olin tullut koneelle ja olin huomannut tuon edsonin "herttaisen" itsenäisyyspäivä toivotuksen. Kerroin hänellekin, että näin "kivasti" suomalainen mies toivottaa naisille itsenäisyyspäivää!

En sano kuitenkaan edsonille, enkä muillekaan miehille, että "kiitos samoin!"

Olkoon tämäkin päivänne "teidän itsenne tapainen!"
Ilmoita
1 VASTAUS:
"Kerroin hänellekin, että näin "kivasti" suomalainen mies toivottaa naisille itsenäisyyspäivää!"

Naisille ?

Luulin, että tämäkin saitti on jokaiselle.
Ilmoita
Ja tervemenoa!
Olikin tarkoitus sanoa, että huono vitsi. Ai se ei ollut vitsi.
Ilmoita
Terveisiä Malmn hautausmaalta. Oli hienoa käydä siellä, kun aurinko paistoi, tuuli oli olematon, ei satanut mitään, maa lievässä kuurassa. Veimme taas neljälle haudalle kynttilät, apen ja anopin haudalle kaksi, koska molemmat olivat itsenäisyyttämme varmistamassa. Anoppi oli lottana. Ruuhkaa ei ollut vielä klo 12 päivällä, mikä oli myös todella hyvä asia.

Huomaan täällä aika kipakkaa sananvaihtoa, vaikka saitti on avoin kaikille, harva mies täällä kirjoittaa, vain kaksi, joten kyllä se vittumaista itsenäisyyspäivää oli vain meille tämän ketjun naisille tarkoitettu Edsonilta, ei hän sitä Alille toivota. Miksiköhän mukavat miehet eivät tänne löydä? Kaipaan Hesarin elämän aikoja, jolloin kirjoittajia oli paljon, niin miehiä kuin naisia. Ei silloinkaan kaikki kivuttomasti sujunut, mutta oli paljon vaihtoehtoja, kenen kanssa vaihtaa mielipiteitä, joko hyväksyviä tai kärkeviä, mikä kenellekin sopi sen hetkiseen ajanvirtaan.

Oi niitä aikoja, ne eivät enää koskaan palaa, todella surullista, onhan meillä kuitenkin vielä aikaa jonkin verran jäljellä.
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Kiitos hautausmaaterveisistä. Minulla ei ole täällä tuttujen hautoja ollenkaan, joten poltan taas vain kynttilöitä parvekkeella. Sisälle olen sytyttänyt kaksi erilaista sähkökynttelikköä.

Mielestäni en ole ollenkaan kipakalla tuulella. Kunhan huvikseni kirjoittelen Viron ja Baltian matkoistani edsonille, joka ei usko että olisin koskaan missään käynytkään.

Sitäpaitsi, eikö tietty määrä kipakkuutta sovikin suomalaiseen luonteeseen? Tuosta edsonin leipälajista, turhasta härnäämisestä, en niinkään tiedä. Jospa se osoittaa vain luonteettomuutta. Ja pitkästymistä, kun on niin veemäinen päivä hänelle.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Kiitos hautausmaaterveisistä. Minulla ei ole täällä tuttujen hautoja ollenkaan, joten poltan taas vain kynttilöitä parvekkeella. Sisälle olen sytyttänyt kaksi erilaista sähkökynttelikköä.

Mielestäni en ole ollenkaan kipakalla tuulella. Kunhan huvikseni kirjoittelen Viron ja Baltian matkoistani edsonille, joka ei usko että olisin koskaan missään käynytkään.

Sitäpaitsi, eikö tietty määrä kipakkuutta sovikin suomalaiseen luonteeseen? Tuosta edsonin leipälajista, turhasta härnäämisestä, en niinkään tiedä. Jospa se osoittaa vain luonteettomuutta. Ja pitkästymistä, kun on niin veemäinen päivä hänelle.
Tietty kipakkuus on tottakai hyvä kirjoittelussa, kunhan se ei pääty suoranaiseen vittumaisuuteen. Tässä Edson paljastaa, että viis veisaa itsenäisyydestämme. Esittää täyttä pasifistia. Ei maailman maiden rajoja ikinä lakkauteta ja että kaikki olisimme yhtä perhettä ja rauhaa rakastavia aatteista ja heimoista piittaamatta. Olisi kyllä aikamoinen ihme nähdä sellainen päivä.

Itse olen Baltiassa matkustellut vain Virossa ja Venäjän Karjalassa useita kertoja. Olen nähnyt moneen kertaan senkin tilan, missä anoppini oli lapsena asunut ja se päärakennus oli poltettu anopin isän toimesta, ettei jäänyt vihollisille. Välirauhan aikana oli anopin isä rakentanut uuden pienen talon tilalle, mikä sitten jäi polttamatta toisen lähdön jälkeen. Tapasimme parina eri vuonna talossa asuvan venäläisnaisen, jolla se mökki oli vuokralla kesäisin. Asui muuten talvet Pietarissa. Viimeisellä kerralla nähdessämme talon ovessa oli munalukko ja naisen pääsy taloon oli estetty. Asui siinä piharakennuksessa, mikä oli sellainen harva lautamaja, koska hänellä ei ollut enää varaa maksaa sen kesäasunnon vuokraa, mikä oli nostettu pilviin. Meille jäi ikuisesti arvoitukseksi, kuka sen tilan omisti sillä hetkellä. Naapurirakkaus oli kaukainen haave silläkin vanhalla ystävällisellä naisella siihen taloon ja tonttiin, mitä oli monet vuodet vuokrannut joltain maansa kansalaiselta, joka ei ollut suomalainen.

Senkin huomasimme matkoillamme, että sinne rakennettiin paljon upeita kesämökkejä ja muitakin asuntoja, mutta ihan ekaksi rakennettiin korkeat aidat ja muurit ennen kuin itse taloa edes rakenneettiin.
Ilmoita
Hei Lila, Alille kans vittumaista itsenäisyyspäivää. Oliko täällä muitakin? Ja seimeen kusta kaikille tasapuolisesti
Ilmoita
Minun on vaikea ymmärtää, mitä kicksejä tuommoisesta törkeilystä kukaan, EAkaan, voi saada. Provoksikin toivotus on ihan onneton valinta.

Meitä(kin) on moneksi, erilaisia ihmisiä, erilaisia mielipiteitä. Siinä juuri homman idea onkin. Mutta täällä tuppaa nykyään vain olemaan se järjestys, että joidenkin mielipiteet, ajatukset, analyysit, tekemiset, jopa elämä ovat erinomaisuudessaan lyömättömiä ja joidenkin toisten - nyt näyttää siltä, että juuri meidän naisten - halveksittavia ja solvattavia. Liekö miituun jatkojalostusta??

Mutta on ollut täälläkin hieno päivä. Teimme pitkän kävelylenkin ja kuuntelimme jään "lauluja". Melkoista musiikkia onkin. Yöllä välillä kuului kuin tykillä olisi ammuttu. Muistan, kun kettis ykkönen pelkäsi sitäkin ääntä. Ukkonen, ammuskelu, jään äänet, työkalujen äänet, kaikkia se ressu pelkäsi.

Meinaan täällä huomenna hyödyntää luppoajan paistamalla pienen kinkun ja 2kg :n annoksen lihapullia. Sunnuntaina kotona tarjoan porukoille jo jouluruokia. Nuorempi poika vaimoineen ja koirineen lähtee taas jouluksi Lappiin. Siellä oma joulupöytänsä heillä tietysti, hieman erilainen kuin meillä, mutta tykkäävät kovasti meidänkin perinjuurin perinteisestä jouluruokarepertuaarista. Siipan kanssa tykkäämme siitä itsekin, ja vain hyvin vähän olenkin siinä mitään muuttanut. No, osin se on laiskuuttakin; kaikki menee vanhasta muistista eikä tarvitse reseptejä lueskella. Paitsi yksi asia pitää aina varmistaa: oliko se 3rkl vehnäjauhoa per 2kg pottuja vai per 1kg pottuja, jos haluaa saada kunnon hämäläistä. Imellys ei synny liian vähällä (eikä liiallakaan) jauhomäärällä. Tottamaar siirapilla tekisi saman, mutta se ei ole sopiva kikka arvokkaan jouluruoan valmistukseen;)

Saas nähdä istuudunko tänään vahtaamaaan ohjelmaa pressan linnasta. Siippa ei moisesta näytelmästä piittaa ja haluaa katsoa jotain muuta. No, minä voin tietsikasta hoitaa katselun. En minäkään koko iltaa meinaa sitä tuijottaa. Linnassa pari tuttua, ja heidät pitää nähdä, lupasivat vilkuttaa kun kamera on sopivasti hollilla, ei kuitenkaan ehkä kättelyn yhteydessä:)

Alkoipa kahvihammasta kolottaa, joten kahvikone porisemaan. Sen jälkeen saatan ottaa pienet tupsluurit ennen kynttilöiden sytyttämistä.

Juhlavaa itsenäisyyspäivän iltaa!
Ilmoita
1 VASTAUS:
Ihan kiksittömästi, eiku kicksittömästi, paskaa jouluu kans
Ilmoita
Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Tulipa vaan katsottua Tuntematon sotila ja kuinkahan mones kerta lienee. Mutta jotenkin se tuntuu kuuluvan itsenäisyyteemme. Kunnioitus isääni kohtaan ja muittenkin siellä olleille niin naisille kuin miehillekkin. Isäni kävi talvisodan ja jatkosodan ja oli varjelus että ehjänä tuli takaisin. Ei hän koskaan paljoakaan kertonut mutta vuosittain tapasi aseveljen jonka kanssa muistelivat menneitä. Serkkuni oli siellä lottana ja kuuluu vielä elävän hyvissä voimissa vaikka yli 90 jo on. Isäni oli jatkosodan aikaan päämajassa ja joitakin kuvia löysin sota-arkiston sivuilta ja siellähän se isäpappa istui. Tuntematonta sotilasta katsoin ihan siitä syystä kun siltä Rokan Antilta sain semmosen jouluhalauksen et ikäni muistan joskus70-luvun alussa. Asui silloin tässä kaupungissa ja oli pukkina Raussin silloisessa kaupassa lapsille karkkia ja isommalle tytölle namu ja halaus. Olin kyllä semmosessa elämän tilanteessa että se halaus tuli tarpeeseen. Kiitos hänelle!
Linnan juhliin tulee "papan pitäjästä" 100 vuotias vai oliko jo vuoden ylikin en muista. Tuleekohan hän alkupäässä tervehtimään sitä pittää katsoa vai lieneekö arvokkaampia veteraaneja ensin tulossa.
Eipä muuta kuin illalla sytytän kynttilät niin isälle kuin kaikille veteraaneille jotka siellä olivat. Kiitollisin mielin heitä muistelen. Ja pittäähän sitä pukuloistoo kahtoo niin pääsee arvostelemaan.
Joten kaikille tasapuolisesti hyvää illanjatkoa!
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Hyvää itsenäisyyspäivää sinulle Akentti. Anoppini ja hänen nuorempi siskonsakin olivat olleet lottana kannaksella, lähinnä muonitusta hoitivat. Olivat ihan nuoria, appikin 19-vuotiaana joutui heti sotaan, kesken varusmiespalveluksen, suoritti 5-vuotisen sodan aikana sekä RUK:n , että yo-kirjoitukset.

Nykylapsille ei tuollaista voisi kuvitellakaan.
Ilmoita
Mukava taas "nähdä" , Akentti, ja hyvää itsenäisyyspäivää sinullekin!

Olemme sukupolvi, jolla vielä jotain kautta kosketus sotiimme, seuraava polvi on jo paljon etäämmällä. Raskaita aikoja silloin elettiin. Ja ihme on, että kaikkien koettelemusten jälkeen niinkin paljon jäi ihmisiä pystyyn, nostamaan tämän maan uuteen nousuun.

Ikimuistoinen kokemus sinulla Rokasta. Hänhän on vanhan Tuntemattoman yksi ihailluimmista roolihahmoista. Mutta niin taitaa olla uusikin Rokka, Eero Aho. Esim. pojantyttäreni saattaisi varmaan pyytää nimmaria, jos sellaiseen tilanteeseen sattuisi, halausta ei varmaan uskaltaisi ajatellakaan, on niin ujo. Minäkin tykkään sekä uudesta että vanhasta Rokasta, vaikka ovat erilaisia. Kummatkin näyttelijät vertaansa vailla.

Nyt naattimaan telkkarin annista ja kynttilöiden loistosta. Meilläkin mökin ikkunalla kaksi niitä on palamassa, vaikka ne eivät kellekään näy. Sisällä niitä nyt itse katselemme.
Ilmoita
amummu kirjoitti:
Mukava taas "nähdä" , Akentti, ja hyvää itsenäisyyspäivää sinullekin!

Olemme sukupolvi, jolla vielä jotain kautta kosketus sotiimme, seuraava polvi on jo paljon etäämmällä. Raskaita aikoja silloin elettiin. Ja ihme on, että kaikkien koettelemusten jälkeen niinkin paljon jäi ihmisiä pystyyn, nostamaan tämän maan uuteen nousuun.

Ikimuistoinen kokemus sinulla Rokasta. Hänhän on vanhan Tuntemattoman yksi ihailluimmista roolihahmoista. Mutta niin taitaa olla uusikin Rokka, Eero Aho. Esim. pojantyttäreni saattaisi varmaan pyytää nimmaria, jos sellaiseen tilanteeseen sattuisi, halausta ei varmaan uskaltaisi ajatellakaan, on niin ujo. Minäkin tykkään sekä uudesta että vanhasta Rokasta, vaikka ovat erilaisia. Kummatkin näyttelijät vertaansa vailla.

Nyt naattimaan telkkarin annista ja kynttilöiden loistosta. Meilläkin mökin ikkunalla kaksi niitä on palamassa, vaikka ne eivät kellekään näy. Sisällä niitä nyt itse katselemme.
"Meilläkin mökin ikkunalla kaksi niitä on palamassa, vaikka ne eivät kellekään näy."

Kiva ku kerroit, nyt mekin tiedetään. Ja kyl jumala on nähnyt ja palkitsee

Ja aivan ylivertaisia nuo "Rokat", filmitaivaan ykkösiä.

Ei muuten seuraavakaan sukupolvi ole tietämätön päiväkäskyistä ja teurastuksista. Yks näyttelijä sen sanoi, että olisi syytä tarkastella, missä tilanteessa suomalainen työläinen eli ja oli, kun kapinaan nousi.
Ilmoita
Kyllä, istuuduin ja vahtasin pari tuntia sitä pukuloistoa. Guzeninan puku oli paras. Ne tuttavamme kyllä vain vilahtivat ohimarssissa, eivätkä ehtineet vilkutella. Ehkä sen tekevät, kun kamera kiertää illan mittaan juhlaväen keskuudessa, mutta minä lopetin nyt katselun, joten jos sieltä vinkkailevat niin en näe. No, ei vais, eivät mitään vinkkaile. Pariskunnasta toinen on sen verran iso kiho, että ei varmasti haksahda esiintymään. Arvokkaasti pitää käyttäytyä.

Akenttikin taisi bongata tuttunsa veteraanien jonosta.

Nyt vielä lasi skumppaa ja sitten punkkaan ja sudokun kimppuun. Kauniita unia itsekullekin!
Ilmoita
0 VASTAUS:

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
https://www.youtube.com/watch?v=lUSOElHjROE ja skumppaa päälle ja seimeen oksentamaan
Ilmoita
Julma maa

Jäädä saat julma maa
kun emme enää nyt
jaksaneet
Meidät saa unohtaa
joe emme tarpeeksi
maksaneet

Ja sit katse 1918 Julmaan maahan ja sen jälkeen vielä katse vanhan rajan ylitykseen ja äitini veljen haudalle kans luon katseen, kun ammuttiin rajalle, kun ei suostunut. Hehkuttakaa te Rokkaanne, minä kusen pyövelin jaloille.

Maa, jossa etsitään suurennuslasilla väärän värisiä ... ja saadaan ihan palkintokin rasismista.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Ihan kuin olisit ainoa, jonka lähipiirissä po. tapahtuma on käynyt. Ja mainitsemasi palkinto sinunkin pitäisi saada. Tosin sinulla muitakin kriteerejä kuin väri.

Jos kertoisin parin oman sukuni ihmisen, toinen oli isäni, sotakokemuksista, niin se olisi heidän rienaamistaan, jos sen tekisin täällä, missä sinä olet halveksimassa ja "kusemassa" kaikkea sitä, mikä ei mahdu sinun surkeaan ymmärrykseesi. Siis en kerro. Saat ihan yksin loistaa täällä kaikessa erinomaisuudessasi!
Ilmoita
amummu kirjoitti:
Ihan kuin olisit ainoa, jonka lähipiirissä po. tapahtuma on käynyt. Ja mainitsemasi palkinto sinunkin pitäisi saada. Tosin sinulla muitakin kriteerejä kuin väri.

Jos kertoisin parin oman sukuni ihmisen, toinen oli isäni, sotakokemuksista, niin se olisi heidän rienaamistaan, jos sen tekisin täällä, missä sinä olet halveksimassa ja "kusemassa" kaikkea sitä, mikä ei mahdu sinun surkeaan ymmärrykseesi. Siis en kerro. Saat ihan yksin loistaa täällä kaikessa erinomaisuudessasi!
Mistä vitun palkinnosta sä lehmä horiset? Et sä oo nuija kuullut suamen maineesta rasistisena valtiona.

Älä ny maailman paras anoppi. Kerro jotain taas miniästäsi. Sä oot sekopää. Kun arkistot aukenevat, sitä enemmän tutkijat saavat uutta tietoa.

Jos sä nuija et tajunnut, että sellainen, joka osasi jopa perustella aikoinaan vanhan rajan ylityksen virheet ja siitä syystä ammuttiin, niin ... oot tavallinen älykääpiö
Ilmoita

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
Teemu Keskisarja Aaamulehti: "8 300 teloitettua punaista ei ole mielestäni mitenkään pöyristyttävä rikos suhteessa toiseen vielä pahempaan. Jos jotkut tänä vuonna tuntevat tarvetta töhriä Mannerheimin patsasta tai virtsata Svinhufvudin haudalle, niin ei teloitusten takia vaan vankileirien kansanmurhan takia siihen on perusteita, Keskisarja sanoi."

Täytyypäs kirjoittaa Keskisarjalle kysymys. Miten hän näkee ne verenvuodatukset, jotka hyökkäyssota aiheutti. Miten näkee Mannerheimin aiheuttamat täysin turhat ruumiit, kun ei osannut enää pakoonjuoksuvaiheessa käskyttää muuta kuin mielivaltaisesti itse. Että tällainen teurastaja suomen merkittävin mies.
Ilmoita
Ammu kysyy :"Liekö miituun jatkojalostusta??"

Sua kait ei kukaan edes pitkällä kepillä, että voit olla ihan rauhassa. Oikein miituun märehtijä tuo ammu.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Hih, voin vain kuvitella, miten kiihkon punaiset läiskät poskillasi yrität pistää tönkkösormesi näpyttelemään kuvittelusi tuotoksia samaan tahtiin kuin niitä tuotoksia surkean rajallisessa mielikuvamaailmassasi syntyy. - Mähän taidan olla ihan muusasi:)))))
Ilmoita
amummu kirjoitti:
Hih, voin vain kuvitella, miten kiihkon punaiset läiskät poskillasi yrität pistää tönkkösormesi näpyttelemään kuvittelusi tuotoksia samaan tahtiin kuin niitä tuotoksia surkean rajallisessa mielikuvamaailmassasi syntyy. - Mähän taidan olla ihan muusasi:)))))
Ammu kuvittelee ...

Jumalauta, miten laaja mielikuvitusmaailma. Muusaksikin itseään kuvittelee, vaikka kelluu tuotostensa laskiämpärissä, mistä jo hajukin kirvoittaa ... mutta raid tapaa
Ilmoita
Olihan ne hienot kemut. Mitään erityisiä asuja ei jäänyt mieleen. Kukahan sen pukuäänestyksen voitti? Veteraanisaleissa minua vähän häiritsi, että presidenttipari joutui seiskoskelemaan vanhusten tuolien takana ja sieltä tervehtimään. Minusta jokaiseen veteraanipöytään olisi voinut varata tyhjät paikat Saulille ja Jennille tai ainakin Jennille. Tai kelle hyvänsä nuoremmalle johdattelemaan keskustelua ja vapauttamaan tunnelmaa. Kunnioitus voi olla myös eristämistä.

Muistan miten viihtyisiä keskustelupiirejä syntyi esim. Sylvi Kekkosen ja naiskirjailijoiden pöytään silloiseen keltaiseen saliin. Jennistä olisi hyvinkin samaan kulturelliin emännöimiseen. Kekkosen aikaan pressa huiteli omia polkujaan vieraiden seassa, ettei vaan olisi ollut peräkamarin ukkoseurojakin, joissa tarjottiin jotain vahvempaa kuin linnan viralliset boolit.
Ilmoita
1 VASTAUS:
" Mitään erityisiä asuja ei jäänyt mieleen"

Älä höpäjä, jäihän. Tuossa alempana heti : "Siihen verrattuna, millaisia riikinkukkoja/kanoja vieraat olivat räikeissä hepenissään."

Kultturelli emännöiminen, joopa. Olis vaan istunut sinne veteraanien kanssa tuo mallinukke, jolla yksi ilme. Toisaalta vakka ja kansi löytäneet toisensa.
Ilmoita
Naisten puvut katsoin sen ajan kun käteltiin, oli ihan hienoja luomuksia ja tänään luin eri lehtien arviointeja, kuka oli linnan kuningatar. Riippuen kuka oli arvostelija, välillä paras puku oli Anna Puulla taikka Jaana Pelkosella. Makujahan on monenlaisia, niistä ei sovi kiistellä. Oli punaista ja keltaista. Osalla vieraista täysin valkoisia pukuja, kuin hääpukuja. Yhdellä oli sentään flamencopuvun mallinen alaosa tehty sanomalehdistä. Ajattelinkin, että jollain olisi ollut vanhoista hesareista tehty puku mutta oli sentään suomenruotsalaisesta lehdistä tehty, ihan upen näköinen puku.

Hieman vaivaannuttavaa oli katsoa Jenni Haukion ja presidentin saleissa vierailua, ei heillä ollut paljoa aikaa niihin veteraaneihin paneutua, aika oli niin lyhyt kullekin salille.

Se yksi veteraani piti hyvän puheen ja lauloi lopuksi laulunkin. Oli palvellut sodassa lentäjänä ja myöhemmin lensi matkustajakoneita. Kertoi kolmesta mieleensäjääneestä lentäjäkaverista, jotka olivat kunnostautuneet myöhemmin eri urheilulajeissa.
Sai Jenniltä halauksen, kun Jenni ensin kysyi saanko halata. Tämä veteraanikin pyysi ensin Saulilta, saanko lainata vaimoanne hetkeksi. Jenni oli ajan tasalla. Veteraanit myös mainitsivat, ettei tuo pukusi kovin näyttävä ole, Jenni myötäili, että ei ole. Vanhojen silmissä hän oli varmaan kuin enkeli, vaatimaton, ilman siipiä tosin. Olen huomannut että vanhemmatkin pitävät väreistä.

Olisin olettanut, että koska puku oli koivusta tehty, siinä olisi ollut hieman rungon harmaita ja tummia sävyjä mukana.
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Minä en ole nähnyt kuin hesarin lyhyen katsauksen linnan juhliin, mutta tästä jouluun asti on jokikinen aikakauslehti täynnä niitä luomuksia arvioitavaksi. Mikä kumman tötterö sillä laulajalla oli toisen rinnan päällä?

Minuakin nauratti tuo veteraanin huomautus näyttävyyden puutteesta Jennin puvussa, ja tottahan se olikin. Siihen verrattuna, millaisia riikinkukkoja/kanoja vieraat olivat räikeissä hepenissään. Kirkkaankeltaiseen tai -vihreään en kuvittelisi juhliin ikinä pukeutuvani. En kyllä valkoiseenkaan. Eikä minua, siks toiseks suuriin gaaloihin kutsutakaan. Nuorena olin mieheni kuoron myötä parissakin pitkän puvun juhlissa, konserttitanssiaisissa. Liehuin lainahöyhenissä, toinen puvuista oli vaaleanpunainen "unelma", toinen mustaa ja ruskeaa samettia, kapea malli joka sopi silloin vielä hoikalle vartalolleni.
Ilmoita
Anna Puun puvun yläosan toinen puoli oli kuin kultainen haarniska. Tiedä sitten, oliko peräti metallia. Itsekin oln kerran hotelli Palacessa itsenäisyyspäivän illanvietossa, ylläni oli pitkä nilkkoihin ylettyvä kapea hame ja hopeanvärinen lurex-yläosa, jossa puserossa oli kapean vyötärön jälkeen runsas pyrstöosa takana, edessä päättyi siihen vyötäröön. Minulla oli lainassa ystäväni minkkiturkki ja sain todella hyvää kohtelua portieereilta. Sieltä oli hyvä näköyhteys pressanlinnan edustalle. Sinne emme tosin juuri ehtineet vilkuilla, kun oli niin hyvät aterioinnit ja tanssiaiset meillä. Tästä on tosin jo kauan, vuosi oli -92. Sen jälkeen en ole Palacessa tanssinut. Muualla kylläkin.
Ilmoita

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmoita

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Tietysti moikkaavat, kun sulla ja kavereillas sama taju(ttomuus!). Kyllä sinut kylällä tosiaan tunnetaan. Ole siitä niiiiiin onnellinen ja ylpeä!
Ilmoita

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
Onneksi se törkyennätyksen tehnyt oksennus poistettiin Porinoista. Jo on tauti pahana, kun enää irtoaa vain vihreää sappea.
Ilmoita
1 VASTAUS:
Vai oksennus. Sellusta väännettiin alin kanssa ja muista vientituotteista.

Muuten, noita oot kohta ihmeissäsi, sillä ...
Ilmoita
Kuvista katselin minäkin tänään, minkälaisia pukuja eilen oli liikkeellä. Telkasta en nähnyt kaikkia. Ennen vanhaan Leena Harkimo ja Kaikkoska (mikä hänen nimensä nyt olikaan, ei juSt muistu mieleen) sävähdyttivät nimenomaan tyylikkäillä mekoillaan. Tällä kertaa sävähdykset olivat enempi heikkoja häivähdyksiä, ainakin omasta mielestäni. Jennilläkin tosiaan vähän liian vaatimaton puku. Mutta rumat ne vaatteilla koreilee, sanottiin ennen. Guzeninan vaate oli minun makuuni, kuten Ril'sin vaatteet yleensäkin. Paitsi itse en omista yhtään, ovat niin turkasen kalliita.

Voi jestas tota EA:ta! Se taitaa kohta seota, kun ei pian enää perässä pysy solvauksineen, kun on niin paljon solvattavaa. Sen kannattais hankkia sihteeri, joka vois sanelusta näpytellä näytölle sitä mukaa kun ukon turjake itse kirjoituksiamme lukee ja "kommentoi", verrattomia viisauksiaan ladellen.

Mutta minälikka pistin kinkun uuniin, vaikka jouluun on vielä aikaa. No, tämä köntti ei ole kuin reilu kaksikiloinen, maistelukappale. Sunnuntaina se menee, kun porukat sen kimppuun pääsevät. Meitä on pöydässä 11 syöjää, joten ei siitä kovin isoja annoksia tule kellekään, etenkin kun vielä uunissa häviää painosta osa. No, muuta sapuskaa on sitten lisäksi, kuten esim. lihapullia, joita kohta käyn duunamaan. Samoin kalaa pistän pöytään. Uutta kokeilen punajuuripaistoksen muodossa. Saa nähdä meneekö kaupaksi. Lapset ei sitä syö, sen tiedän, mutta ainakin naisväelle kelpaa, senkin tiedän. Koiratkin tulevat kemuihin, ja ne saavat ihan omat annokset.

Nyt lähden sotkemaan lihapullataikinaa. Siippa lupasi autella pyörittelyssä ja paistamisessa.

Rauhallista viikonlopun aloittelua!
Ilmoita
Kiitän sydämellisesti roboa, että hän on poistanut myös tältä saitilta täysin asiaankuulumattomia kommentteja. Se tietty osoite riehuu nyt joka puolella loukaten tahallaan kahta naista niin törkyisesti kuin osaa.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Oi kuinka toivonkaan, että hän toteuttaisi sen Leevi& Leavingsin laulun omalla kohdallaan. Jättäisi kuitenkin avokin kyydistä sitä ennen.
Ilmoita
Kiitos aurora5!
Ilmoita
Tapahtui Linnassa taas hieman skandaalejakin, eli Riikka Pakarisen (ent Manner) nykyinen aviomies töni vihreiden Touko Aaltoa rintaan ja tämä horjahti. Siinä läikkyi punaviiniä myös Aallon naisystävän upealle puvulle, samoin väliin menneen Emma Karin puvulle. Sitten Pakarisen mies poistettiin linnasta. Mahtoi olla aviomiehen töpeksintä hallaa vaimonsa uralle, joka nousi kuuluisuuteen ensin Kepun Väyrysen ja sittemmin Sipilän avustajana. Nyt Riikka on nimitetty Panimoliiton puheenjohtajaksi vuoden 2019 alusta. Mahtaa olla miehensä liikaa maistellut panimotuotteita. Kohta varmaan saamme lukea heidän avioerostaan. Sanotaan, että menestyvän miehen takana on nainen, tässä tapauksessa taitaa olla naisen uran haittana mies. Oli mies kuulemma jo puhunut Aallon kanssa ja sopineet riidan, taatusti vaimon määräyksestä ja Aalto ei nosta syytettä. Tässäkin naiset toimivat selvästi sovittelijoina.
Ilmoita
1 VASTAUS:
Aalto lienee ihan fiksu mies, mutta että jos tämä panimonainen on valinnut tuollaisen miehen, niin ei se mikään fiksu voi olla. Joo ja ei se panimonainen todellakaan... keskustan imelää mallasta

Mutta pääasia, vihreät nousee rytinällä
Ilmoita

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmoita
Kun olen nyt lukenut täällä sananvapauttaan vapaasti "oksentaneen" edsonin kirjoituksia meistä naisista, niin en jaksa ymmärtää, miten niin "fiksumies" kuin Whoo, ei näe mitään moitittavaa edsonin myrkkyjen kylvämisestä tänne Elämä-ketjuun? Hän pitää edsonia erittäin fiksuna ja ymmärtää häntä täysin. Jokin ei nyt täsmää?

Katselin tänään tv:stä tuota Ukkola-ohjelmaa. Siinä joku vasemmistolainen nuori mies ja Susanna Koski vaihtoivat mielipiteitä. Koski hymyili koko ajan, kun eilisistä juhlista puhuivat. Tämä nuori mies oli saanut ruokansa eilen leipäjonosta, ja Koski linnan notkuvista herkkupöydistä. Lopussa juontaja antoi molemmille "lahjat!" Koski sai ruisleivän ja tuo leipäjonolainen sai kakun, kun ei eilen ollut saanut kakkua. Mies otti hämmästyneenä sen kakun, mutta nousi heti sohvalta ja sanoi, että tuo kakku kuuluu myös ehdottomasti Koskelle. Antoi sen Koskelle, vaikka Koski ja juontaja yrittivät estää sen "lahjan luovutuksen", mutta mies ei sitä huolinut. Siihen lopetettiin sen jutun näyttäminen.

Siellä olivat myös Halla-aho, Heinäluoma, Mykkänen ja joku vihreiden edustaja (nimeä en muista) keskustelemassa lähinnä tuon Oulun raiskausjutun tiimoilta heränneestä turvapaikanhakijoiden luvasta jäädä maahan. Eipä tuostakaan keskustelusta varmaan ole mitään sen kummempaa tulossa, vaikka Mykkänen oli nyt niin "kauhuissaan" tuosta tapahtumasta - mutta oliko niin paljon, että hallitus kävisi johonkin toimiin. Jahkailuksi se taas vain menee.

Minäpä lähden nyt "jahkailemaan" kirjan henkilöiden kanssa, niin edson saa ivailun aihetta minustakin. Jos hän vaikka unohtaisi välillä amummun ja auroran solvaamisen. Minä en "korvaani lopsauta", sanoo mitä sanoo.

Hyvää yötä!
Ilmoita
1 VASTAUS:
Jokin nyt ei täsmää

Referoit yhden ohjelman eli toistit näkemääsi. Kuitenkin sinut tunnetaan loistavana kommentoijana ja uusien näkökulmien suorastaan näkijänä hösärin palstalla.

Kirjoitat että olen olen oksentanut täällä sananvapauden nimissä naisten niskaan. Kysyn. Onko täällä naisia?

PS. Hitto ku unohin. Koska meet taas laivalle? Ois kiva kuulla matkasta.
Ilmoita
Huomenta!

Täällähän on "rauha maassa", vaikka odotin itseeni kohdistuvaa sanailua.

Ulkona on pimeää, mutta lunta on satanut yöllä. Maa on aivan valkoinen. Tänään täytyy lähteä kauppoihin, vaikka ei oikein huvittaisi. Toivottavasti ei ole kovin liukasta.

Eipä nyt muuta, kuin aloitellaan lauantain viettoa kukin tavoillamme ja tahoillamme!
Ilmoita
Hyvää keskipäivää. Meilläkin oli maa vähän aikaa valkoinen, enää ei ole. On aivan märkää kun kaikki valkoisuus on sulanut.

Käymme kohta kaupoilla, alkuillasta menemme Sipooseen pikkujoulua viettämään sukulaisiin. Pitää paketoida pari pikkulahjaa, kukin sitten ottaa pussista summanmutikassa yhden. Vien sinne myös juustoja ja erilaisia keksejä naposteltavaksi, talo tarjoaa kinkkua, laatikoita ja glögiä. Kukin tuo muita tarjottavia. Viime vuonna meitä oli viitisentoista henkeä.
Ilmoita
3 VASTAUSTA:
Tulin juuri tuolta loskasäästä kotiin. Ei se lumi kauan meilläkään viipynyt.

Hauskaa pikkujouluiltaa Cee koko teidän porukalle!
Ilmoita
Sopiiko sekaan tällanen joulukuun pulisija? Teretän kaikille, en tunne ketään mutta eipä se minua ainakaan haittaa.
Eilen tuli vajaa 10 senttiä lunta, eli oltiin joka sorkka (7) lunta puskemassa sivuun. Iso taloyhtiö, siksi lumet sai kyytiä vajaassa tunnissa. Tänään osa lumista haihtunut taivaan tuuliin, sanoisin.

Hyvää pikkujouluaikaa kaikille!
Ilmoita
Tottakai sopii, tervetuloa! Asumme ilmeisesti samalla leveyspiirillä, koska tännekin on tullut reilusti lunta. Tässä välillä kadut ehtivätkin tulla vaarallisen liukkaiksi liki paljaan jään takia.
Meinasin jo soittaa taloyhtiön huoltomiehille, että miksi hiekoitatte vain katukäytävät, mutta pihatie on hiekoitettu vain siltä osalta, mikä vie parkkipaikalle.

Nyt kuitenkin on oikein hauska talvikeli, jotkut kulkevat jo potkurillakin. Tuolla korvessa ovat koiravaljakkoihmiset täpinöissään; vihdoinkin alkaa se vuoden paras sesonki.

Hyvää pikkujouluaikaa minultakin vanhoille ja uusille ketjulaisille.
Ilmoita
"Taas valkeata joulua, keskellä suurten hankien..."

Noin lauletaan juuri nyt Järviradiossa. Eipä ole lumitöitä tarvinnut täällä tehdä, mutta ei tämä loskakelikään kiva ole.

Minä laitan pian saunan lämpenemään ja nautin kun en ole voinut saunoa pariin viikkoon. Sitä ennen sellainen tunnin puhelu yhden siskon kanssa. Ystävätär lekottelee miehensä kanssa auringossa. Tuntuu että yksi jos toinenkin tuttu on nyt Teneriffalla nauttimassa.

Minä sain tänään postitettua joulukortit. Helpotus. En niitä kyllä kovin paljon lähettänytkään, kun olemme yhteisesti niin sopineet monen kanssa. Tekstaillaan, tai meilaillaan jouluterveiset ja toivotukset.

Niin - tervetuloa minunkin puolestani uudelle kirjoittajalle. Sopiihan tänne, jos meidän seura kelpaa!
Ilmoita
Kiitos paljon pikkujoulun toivotuksista Ravulle ja samoin kaikille täällä kirjoittaville. Tervetuloa uusi pulisija minunkin puolestani. Tulin juuri U:n kanssa kotiin kauppareissulta, ostin säkillisen juustoja keksejä sinne pikkujouluiltaamme, on eri sorttisia sini ja valkohomejuustoja, tuorejuustoja kolmea sorttia millä täytetään keksien ja ruiskuppien kuoppia ja päällyksiä, vähän tuhdimpia juustoja jalopenolla ja muilla kärkeä antamaan, kuten Jyrki Sukula sanoisi. Kyllä siinä kinkkujen ja lootien jälkeen erilaiset purtavat maistuvat glögin ja punkun painikkeena. U saa taas Pommacia kuten kaikki ne, jotka kuskina joutuvat olemaan. Hauskaa siellä kuitenkin aina on, kun sukulaiset tapaavat taas pitkästä aikaa. Joitakin olen nähnyt kyllä viime vuoden jälkeenkin.

Pitääpä laittaa joku punainen joulunauha kaulaan. Punaiset joulupallotkin sopisivat hyvin korviin. mutta en ole teettänyt niihin korvanreikiin sopivia kiinnittimiä. En sentään kehtaa laittaa niitä korvanlehtiin roikkumaan niistä muovilenkeistä, millä ne kuuseen laitetaan.
Ilmoita
Terettäneelle tervetuloa "jalon jengiin", vai olikohan se jalOOn jengiin - luultavasti jälkimmäinen pätee meihin:) Kiva saada uutta verta vanhaa virkistämään! Täällä voi hyvin huilailla lumenluonninkin välissä. Toivottavasti teilläkin on käytössä kevytlapio, joka minulla on aina talvella tuossa ovenpielessä odottamassa sateen varalta. Kevytlapiossa on tukeva varsi, mutta lapio-osassa onkin vain metalliset reunat, keskusta on avoin lumen päästä läpi;).

Tulimme juuri mökiltä. Melkoista loan heittoa se oli tuolla tien päälläkin;). Välillä ei tuulilasista näkynyt mitään, kun joku ohittaja kunnolla heitti sosetta lasille. On yksi maailman paras keksintö nuo viipsottajat eli viipottimet eli tuulilasin pyihkimet. Ei ilman niitä tulisi menosta mitään tämmöisillä keleillä.

"Poroja tuhatkunta, pärskii ja kuopii lunta". Se laulu on varmaan A:n tyttären koirilla nyt korvamatona. Voin vain kuvitella, miten niillä menohalut kasvavat, kun maan peittää pehmoinen, juoksuun houkuttava uusi lumi. Pääsevät koirat oikeaan elementtiinsä.

Meidänkin mökkimaisemiimme ilmaantui hieman valoa, kun tuli mukavasti yön aikana lunta. Eilen illalla jo oli maisema tosi nättinä. Tänään sielläkin sitten tuuli, ja puista alkoi tuo valkea huntu lennellä maahan. Saisi kyllä jouluna lunta olla edes sen verran, että synkkä pimeys ulkonakin pysyisi loitolla. Sisällehän tuikkua ja valoa saa viritettyä jos minkämoista, ja niillä pimeyden karkoitettua.Tietysti valoja laitetaan uloskin, mutta ainakin puolet niiden loistosta hukkuu tuohon märkään pimeyteen.

Tänään pitäisi valmistella huomisia syömisiä. Pieni joulu se on meilläkin. Toisen pojan porukka kun ei ole täällä jouluna, niin saa hän ja vaimonsa harjoitella joulua "äidin/anopin" joulupatojen ääressä. Osan ruoista jo teinkin mökillä, mutta ainakin perunalootan pistän nyt illalla vielä alkuun, jotta saa yön ajan imeltyä. Samoin lanttuboxin teen paistoa vaille valmiiksi. Huomenna sitten paistan. Tykkään, että vaikka kaikki muu sapuska olisi jo jäähtynyttä tarjolle tuotaessa, niin perunalaatikko pitää tuoda pöytään suoraan uunista. No juu, kyllä ne muutkin laatikot lämpiminä ovat parempia, mutta ne voivat olla lämmitettyjä.

Saas nähdä, miten ruokahommieni käy, kun kettikset tulevat kohta illaksi hoitoon. Kaksi riiviötä saa yhdessä aikaan pahaa enemmän kuin viisi yksinään temmeltävää pentua. Siinä toinen usuttaa ja toinen yhtyy leikkiin. Lapset tulevat onneksi myös meille illaksi, kun isällään ja sedällään on sama iltameno. He jaksavat koirien kanssa temuta.

Mutta nyt pitää vielä lähteä kauppaan, ettei huomiseksi jäisi muita ostettavia kuin ne, mitk tänään unohtuivat. Lappu tietysti on, mutta en siihenkään aina kaikkea muista laittaa.

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille ja Ceelle kivoja pikkujouluja!
Ilmoita
1 VASTAUS:
https://youtu.be/cjIG8j_H1us

Sattui niin hassusti, että en voinutkaan kuunnella Lauantain toivottuja levyjä, koska Gigantista ostamani höyhenenkevyt pikkuradio putosi lattialle, ja siinä ikivanhassa dinosaurusradiossa ei ole Yle ykköstä. Tämä Samuli Edelmannin kappale sopii kuitenkin arvoituksellisine sanoineen joulun aikaan - jouluhan on arvoitus, jonka kynttilän liekit luovat. Liekeistä, olivat ne sähköisiä tai aitoja, voi nähdä läpi toiseen parempaan, toivorikkaaseen maailmaan, juuri siihen salaisuuteen.

Tyttären koiralauma on innoissaan, kun pääsee tosi teolla juoksemaan kelkalla lanattuja uria läpi korpien, ja "vapaa-aikoinaan" kirmailemaan mökkimaastossa, joissa niille on ruhtinaallisen suuri aidattu koirametsä ja koirasuo, Tyttären kokeilu viettää sähköttömässä ja vedettömässä metsämökissä koko talvi on toistaiseksi pelkkää riemua. Tulevat kovat kuukaudet osoittavat, kuinka riemukasta. Vanha puuhella Porin Maija on tosi aarre, sen kun aamulla sytyttää pienillä klapeilla, pärjää iltaan asti työpäivän ajan. Koirat viihtyvät lämpöeristetyissä kopeissaan emännän poissa ollessa ja yöt tietysti. Vettä nousee lammesta, styroksikansi pitää avannon auki. Ruokien säilytykseen on omat konstinsa. Valoa on helppo saada ledeistä. Läppärin ja puhelimen lataukset onnistuvat myös erikoislatureilla, en tiedä minkänimisiä ovat kun itse elän aina sähkön varassa.

Käytettynä ostettu moottorikelkka suostui jälleen käynnistymään. Autossa on Webasto, joka antaa tehoa pakkasellakin. Joten ei hätää, puitteet ovat kunnossa. Kunhan ei kuuntele susia vihaavan seudun varoituksia.

Hyvää toista adventtia!
Ilmoita
Hyvää II adventtia täältäkin! Tulimme illalla myöhään kotiin pikkujouluista, oli loskaista ja pimeää, varsinkin Sipoon "korvessa" ennen valtatielle pääsyä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli todella riittävästi, vaikka meitä oli 18 henkilöä. Pikkujoulupaketista minä sain selänpesuharjan pitkällä varrella, että jos U ei ole pesemässä selkääni, yletän tällä ja U sai sellainen "pistoolin", millä saa kynttilään tulen ilman tulitikkujen raapimista. Hassua, että juuri sellaista pyysin U:ta meille ostamaan juuri viime viikolla, mutta sellainen tuli paketissa, josta ei tiennyt keneltä se oli. Juhlissahan paketit otettiin säkistä käsikopelolla, ettei tiennyt mitä käteen osuu. En tykkää raapaistun tulitikun hajusta, siksi meillä on yleensä sytkäri, mutta siitäkin oli juuri kaasu loppunut. Huomasin myös, että pari ihmistä vaihtoi pakettinsa keskenään, oli varmaan saanut omansa.

Kunhan tästä hiukan pimenee laitan taas partsille kaksi tuikkua palamaan. Niille on omat turvalliset lasiset kupit, jotka ovat metallireunuksien sisällä, eivät leviä sieltä kivialustoiltaan mihinkään, palavat noin 4 tuntia.
Ilmoita
14 VASTAUSTA:
Iltapäivää

Minäkin käytän niitä varrellisia sytyttimiä. Ne ovat käteviä jos täytyy kurkottaa vaikkapa maanrajaan saunan uuniin tai ylös korkealla roikkuvaan lasilyhtyyn. Ikävä kyllä ne kestävät vain tietyn ajan ja sitten täytyy ostaa uusi. Niitä näkyy kaupoissa olevan kassan lähellä.

Tänne on tullut lisää lunta. Kuinkahan pääsen aamukahdeksaksi hammaslääkäriin? No täytyy lähteä ajoissa. Eihän sinne ole kilsaakaan matkaa. Se menee vaikka kahlaten. Hammasta purren...

Joulukorttiruljanssi on edelleen kesken. Joka päivä tulee mieleen joku unohtunut kortitettava. Sen punaisen kuoren määräpäivä lähestyy, taitaa olla keskiviikko. Ehtiihän tässä vielä.
Ilmoita
Minullakin on suuhygienistillä käynti 17.12. pivällä. Se minun täytyy vielä etukäteen kysyä, tarvitseeko minun taas syödä varuilta satsi antibiootteja, viime vuonna ei louhinut hammaskiveäni, kun sai kuulla että oli tehty pallolaajennus ja ohituslaikkaukset jalkaani, tänä vuonnahan se pallolaajennus taas uusittiin elokuun lopulla. Tämä siksi, ettei tulisi yhtä turhaa käyntiä, kuten viime vuonna.

Saimme äsken 3 kuvaa eilisestä juhlasta s-postiimme, todella hyvin onnistuneet kuvat, jotka otettiin älykännykällä, joka oli laitettu tripodiin kiinni ja ajastimella, että me kaikki 20 näymme hyvin siinä kuvassa. Meitä oli siis 20, kun sanoin, että meitä oli 18, koska unohdin laskuista U:n ja itseni siitä väkimäärästä. Kuvat ovat todella hyviä verrattuina niihin 70-vuotiskuviin, mitkä saimme U:n serkun synttäreiltä, jotka otettu vapaalla kädellä ja halvemmalla kännyllä tietty. Tripodiin kiinnitetty känny ei huoju, ja valaistuskin oli niin sopiva, ettei salamavalo edes välähtänyt. Otti 15 kuvan sarjan, ilman että edes tiesimme milloin se härpäke kuvasi.
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Minullakin on suuhygienistillä käynti 17.12. pivällä. Se minun täytyy vielä etukäteen kysyä, tarvitseeko minun taas syödä varuilta satsi antibiootteja, viime vuonna ei louhinut hammaskiveäni, kun sai kuulla että oli tehty pallolaajennus ja ohituslaikkaukset jalkaani, tänä vuonnahan se pallolaajennus taas uusittiin elokuun lopulla. Tämä siksi, ettei tulisi yhtä turhaa käyntiä, kuten viime vuonna.

Saimme äsken 3 kuvaa eilisestä juhlasta s-postiimme, todella hyvin onnistuneet kuvat, jotka otettiin älykännykällä, joka oli laitettu tripodiin kiinni ja ajastimella, että me kaikki 20 näymme hyvin siinä kuvassa. Meitä oli siis 20, kun sanoin, että meitä oli 18, koska unohdin laskuista U:n ja itseni siitä väkimäärästä. Kuvat ovat todella hyviä verrattuina niihin 70-vuotiskuviin, mitkä saimme U:n serkun synttäreiltä, jotka otettu vapaalla kädellä ja halvemmalla kännyllä tietty. Tripodiin kiinnitetty känny ei huoju, ja valaistuskin oli niin sopiva, ettei salamavalo edes välähtänyt. Otti 15 kuvan sarjan, ilman että edes tiesimme milloin se härpäke kuvasi.
Linnan juhlissa näkyi tänä vuonna paljon kännykkäkuvaajia. Siellä niitä ei tavallisesti ole näkynyt. Yksityisjuhlat ovat aivan eri asia. Niissä sukulaiset ovat kuvanneet aina, mutta tuolla linnanjuhlissa ainoat kuvaajat ovat olleet yleensä lehti- ja uutiskuvaajia, joiden kameroita ei ole näytetty.

Minä olen paketoinut tänään nuoremman tyttären perheen lahjoja. He lähtevät joulunalusviikolla Vietnamiin ja minne menevätkään. Tulevat sitten ensi vuonna takaisin.

Entinen naapuri seinäntakaa, monen kymmenen vuodenkin takaa ystävä, tulee tiistaina käymään. Hän ei ole tänä aikana, kun olemme tunteneet toisemme, jättänyt yhtä ainutta joulua väliin, ettei olisi käynyt luonani. Meillä oli aikoinaan hauskaa pariskuntina ja perheinä, kun asuimme siellä kolmenperheen rivitalossa. Nyt meidän lapsilla on jo perheet. Tuo ystävätär jäi leskeksi ja minusta tuli muuten vain yksineläjä, mutta kaiken tuon on meidän ystävyys kestänyt.

Huomenna menen käymään Malmilla kaupoissa ja sitten aion vielä leipoa torttuja ja siivoan alakerrassa. Tiistai on sitten seurustelua ja kuulumisten vaihtoa ystävättären kanssa.
Ilmoita
Minäkin laitoin tämän vuoden linnan juhlissa merkille, että monilla naisilla oli siellä kännykät kädessään ja kuvasivat toisiaan. Muistan kun aikoinaan kännykällä kuvaavat olympiakisojen urheilijat marssivat kentälle heiluen kännyköillään joka suuntaan, se kyllä latisti sitä avajaistilsisuutta suuresti. Nyt eivät malta pitää edes linnan juhlissa kännyköitään laukuissaan.

Kotikuvaukset ymmärän.
Ilmoita
Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:
Linnan juhlissa näkyi tänä vuonna paljon kännykkäkuvaajia. Siellä niitä ei tavallisesti ole näkynyt. Yksityisjuhlat ovat aivan eri asia. Niissä sukulaiset ovat kuvanneet aina, mutta tuolla linnanjuhlissa ainoat kuvaajat ovat olleet yleensä lehti- ja uutiskuvaajia, joiden kameroita ei ole näytetty.

Minä olen paketoinut tänään nuoremman tyttären perheen lahjoja. He lähtevät joulunalusviikolla Vietnamiin ja minne menevätkään. Tulevat sitten ensi vuonna takaisin.

Entinen naapuri seinäntakaa, monen kymmenen vuodenkin takaa ystävä, tulee tiistaina käymään. Hän ei ole tänä aikana, kun olemme tunteneet toisemme, jättänyt yhtä ainutta joulua väliin, ettei olisi käynyt luonani. Meillä oli aikoinaan hauskaa pariskuntina ja perheinä, kun asuimme siellä kolmenperheen rivitalossa. Nyt meidän lapsilla on jo perheet. Tuo ystävätär jäi leskeksi ja minusta tuli muuten vain yksineläjä, mutta kaiken tuon on meidän ystävyys kestänyt.

Huomenna menen käymään Malmilla kaupoissa ja sitten aion vielä leipoa torttuja ja siivoan alakerrassa. Tiistai on sitten seurustelua ja kuulumisten vaihtoa ystävättären kanssa.
Minulla on yksi teini-iän ystävätär, jota kaipaisin ja haluaisin tavata edelleen, olimme U, minä, hän ja hänen silloinen poikaystävänsä kuin paidat ja peput monen vuoden ajan, mutta sitten hän yhtäkkiä vaihtoi poikaystävänsä toiseen, tosin samannimiseen etunimeltään, mutta eri kaveriin, joten meidän neljän tiiviit välimme harvenivat olemattomiin vähitellen. Sitten menimme avioon omilla tahoillamme, hän sen uuden kaverinsa kanssa ja kuulin myöhemmin, että heidän lapsensa oli kuollut kohtuun. Myöhemmin olen huomannut, että hän on eronnut jo siitäkin miehestään, on lapseton edelleen. Olemme samanikäisiä. Meillä oli vielä yksi esto, miksi hän katkaisi välit minuun ja se on U. Hän piti U:sta kovastikin, oli jopa ihastunut, mutta heillä oli poliittiset aate-erot, joista eivät toisilleen kertoneet. Minä tiesin. Ja ystävätär kielsi minua kertomasta U:lle hänen kantaansa. U tiesi hänen kantansa joka tapauksessa, ja oli ihmeissään, että hän ei muka olisi tiennyt sitä. Jo se, mitä koulua ystävättäreni kävi paljasti sen U:lle. Ja se ei U:n ja meidän väleihimme vaikuttanut pätkän vertaa oikeasti.

Tämä ystäväni jopa ehdotti, etten menisi U:n kanssa avioon. Tämä oli siis 1959-1965 aikaista ystävyyttämme. En tiedä, voiko politiikka aiheuttaa nykynuorilla tällaista, piilotettua poliittista patoutumaa, joka vaikuttaa näin kovasti, koska emme me mistään politiikasta vaahdonneet.

Tämä tuli mieleeni, kun Rapu kertoi jostain vuosikymmenien takaisesta ystävästään, jota tapaa joka vuosi vähintään kerran. Minäkin tapaisin mielelläni juuri tätä ystävääni, mutta en tiedä edes hänen nykyistä sukunimeään.
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Minullakin on suuhygienistillä käynti 17.12. pivällä. Se minun täytyy vielä etukäteen kysyä, tarvitseeko minun taas syödä varuilta satsi antibiootteja, viime vuonna ei louhinut hammaskiveäni, kun sai kuulla että oli tehty pallolaajennus ja ohituslaikkaukset jalkaani, tänä vuonnahan se pallolaajennus taas uusittiin elokuun lopulla. Tämä siksi, ettei tulisi yhtä turhaa käyntiä, kuten viime vuonna.

Saimme äsken 3 kuvaa eilisestä juhlasta s-postiimme, todella hyvin onnistuneet kuvat, jotka otettiin älykännykällä, joka oli laitettu tripodiin kiinni ja ajastimella, että me kaikki 20 näymme hyvin siinä kuvassa. Meitä oli siis 20, kun sanoin, että meitä oli 18, koska unohdin laskuista U:n ja itseni siitä väkimäärästä. Kuvat ovat todella hyviä verrattuina niihin 70-vuotiskuviin, mitkä saimme U:n serkun synttäreiltä, jotka otettu vapaalla kädellä ja halvemmalla kännyllä tietty. Tripodiin kiinnitetty känny ei huoju, ja valaistuskin oli niin sopiva, ettei salamavalo edes välähtänyt. Otti 15 kuvan sarjan, ilman että edes tiesimme milloin se härpäke kuvasi.
Minun ei olisi pitänyt kertoa täällä hammaslääkärille menostani ja huolestani, miten selviän sinne, jos yöllä sataa lisää lunta niin, että joudun kahlaamaan. Tuolla heti yksi irvileuka kysymään, oliko se niin arvokas tieto, että piti muille kertoa. Ja sain taas kehotuksen "oksentaa seimeen".

Alkaa olla mitta täysi tuota haukkumista. Tietääkö kukaan, miten täältä Suomi 24:stä pääsee eroon ettei tarvitse lukea törkykirjoituksia? Voiko itsensä bannata vai mikä termi on? Vai onko läppärin heitto seinään ainoa ratkaisu?

Ja nyt valmistautumaan ihanaan talviaamuun. Ikkunasta näkyy koskematon hanki. Auramiehet tulevat aikaisintaan yhdeksältä, minun lekuriaikani on kahdeksalta.Tämä on autoilijoiden kaupunki. Kukaan muu ei kulje jalan.

Mukavaa viikkoa teille kuitenkin kaikitenkin.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Minun ei olisi pitänyt kertoa täällä hammaslääkärille menostani ja huolestani, miten selviän sinne, jos yöllä sataa lisää lunta niin, että joudun kahlaamaan. Tuolla heti yksi irvileuka kysymään, oliko se niin arvokas tieto, että piti muille kertoa. Ja sain taas kehotuksen "oksentaa seimeen".

Alkaa olla mitta täysi tuota haukkumista. Tietääkö kukaan, miten täältä Suomi 24:stä pääsee eroon ettei tarvitse lukea törkykirjoituksia? Voiko itsensä bannata vai mikä termi on? Vai onko läppärin heitto seinään ainoa ratkaisu?

Ja nyt valmistautumaan ihanaan talviaamuun. Ikkunasta näkyy koskematon hanki. Auramiehet tulevat aikaisintaan yhdeksältä, minun lekuriaikani on kahdeksalta.Tämä on autoilijoiden kaupunki. Kukaan muu ei kulje jalan.

Mukavaa viikkoa teille kuitenkin kaikitenkin.
Keskity pohtiia ammun kanssa vaikka uusia opetussuunnitelmia, seko.

Tai kuvien näppäilyyn linnassa. Kyl se siitä. Tuohon teillä kaikilla on hyvät edellytykset

"Tietääkö kukaan, miten täältä Suomi 24:stä pääsee eroon ettei tarvitse lukea törkykirjoituksia? "

Ei jumalauta. Nyt on mennyt koulutuksesi hukkaan, jos toi on sun ropleemi. Kokeile lukee jotain muuta. Tää oli ilmainen neuvo. Toisaalta kyl noi tulee sua neuvomaan ja tukemaan, ammu ja rapu ainakin, mutta sil ammul menee ehkä tänään taas aikaa psykojen koulutusohjelmien tukemisiin tai lapsenlapsen lukemaan opettamiseen. Tai miniän haukkumiseen.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Minun ei olisi pitänyt kertoa täällä hammaslääkärille menostani ja huolestani, miten selviän sinne, jos yöllä sataa lisää lunta niin, että joudun kahlaamaan. Tuolla heti yksi irvileuka kysymään, oliko se niin arvokas tieto, että piti muille kertoa. Ja sain taas kehotuksen "oksentaa seimeen".

Alkaa olla mitta täysi tuota haukkumista. Tietääkö kukaan, miten täältä Suomi 24:stä pääsee eroon ettei tarvitse lukea törkykirjoituksia? Voiko itsensä bannata vai mikä termi on? Vai onko läppärin heitto seinään ainoa ratkaisu?

Ja nyt valmistautumaan ihanaan talviaamuun. Ikkunasta näkyy koskematon hanki. Auramiehet tulevat aikaisintaan yhdeksältä, minun lekuriaikani on kahdeksalta.Tämä on autoilijoiden kaupunki. Kukaan muu ei kulje jalan.

Mukavaa viikkoa teille kuitenkin kaikitenkin.
Huomenta!

Älä välitä aurora noista puheista. Minä kävin juuri "visiitillä" tuolla naapuriketjulla ja siellä jatkuu "hirtto-, kaasutuspuheet", nyt ranskalaisille ja mallia oli otettu ammoisista saksanmaantapahtumista. Joten emme ole ainoita "vainottuja" puheidentasolla. Mikähän "mekkala" tuolla toisessa ketjussa nousisi, jos me emme tyytyisi puhumaan vain meidän tavallisesta elämästämme, vaan uhoisimme samalla tavalla kaikenlaisista julmuuksien tekemisistä, milloin kenellekin, kuin tuolla naapurissa puhutaan ja sitä puhetta pidetään siellä aivan normaalina - jopa fiksuuden merkkinä?

Jatketaan me täällä vain näitä meidän elämämme tapahtumien kertomista. Ne ovat sitä parasta elämää itse kullekin.

Toivottavasti matkantekosi hammaslääkärille sujui hyvin, vaikka "hangessa kahlaten?" Minä lähden pian käymään tuolla Malmilla. Ulkona on vielä niin pimeää, ettei näy, onko lunta? Ei taida kyllä olla, koska lumi näkyisi pimeydessäkin valkoisena?

Hyvää viikonalkua kaikille!
Ilmoita
Täytyi tulla korjaamaan tuota luetunymmärtämistäni tuolla naapurissa. Oli niin "sekopuhetta", että piti käydä tarkistamassa, ennen kuin sieltä tulee korjauksia ropisten.

"Italialaisia" siellä nyt ainakin kehoitettiin "hirttäytymään" johonkin makarooniin, tai mihin nyt olikin? Mitähän anteeksi antamatonta italialaiset ovat tehneet tuolle "matkailijalle?"
Ilmoita
Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:
Täytyi tulla korjaamaan tuota luetunymmärtämistäni tuolla naapurissa. Oli niin "sekopuhetta", että piti käydä tarkistamassa, ennen kuin sieltä tulee korjauksia ropisten.

"Italialaisia" siellä nyt ainakin kehoitettiin "hirttäytymään" johonkin makarooniin, tai mihin nyt olikin? Mitähän anteeksi antamatonta italialaiset ovat tehneet tuolle "matkailijalle?"
Koskiko kovasti, jos viiden tähden populistit hirttäytyvät makarooneihinsa? Oot sä ... kuningatar. Kerro taas ku ehit niistä pippaloista laivalla. ne on kivoi

Sulla on aukko ymmärryksessä, musta aukko
Ilmoita
Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:
Huomenta!

Älä välitä aurora noista puheista. Minä kävin juuri "visiitillä" tuolla naapuriketjulla ja siellä jatkuu "hirtto-, kaasutuspuheet", nyt ranskalaisille ja mallia oli otettu ammoisista saksanmaantapahtumista. Joten emme ole ainoita "vainottuja" puheidentasolla. Mikähän "mekkala" tuolla toisessa ketjussa nousisi, jos me emme tyytyisi puhumaan vain meidän tavallisesta elämästämme, vaan uhoisimme samalla tavalla kaikenlaisista julmuuksien tekemisistä, milloin kenellekin, kuin tuolla naapurissa puhutaan ja sitä puhetta pidetään siellä aivan normaalina - jopa fiksuuden merkkinä?

Jatketaan me täällä vain näitä meidän elämämme tapahtumien kertomista. Ne ovat sitä parasta elämää itse kullekin.

Toivottavasti matkantekosi hammaslääkärille sujui hyvin, vaikka "hangessa kahlaten?" Minä lähden pian käymään tuolla Malmilla. Ulkona on vielä niin pimeää, ettei näy, onko lunta? Ei taida kyllä olla, koska lumi näkyisi pimeydessäkin valkoisena?

Hyvää viikonalkua kaikille!
"Mikähän "mekkala" tuolla toisessa ketjussa nousisi, jos me emme tyytyisi puhumaan vain meidän tavallisesta elämästämme "

Voi vittu. Puhu sinäkin vain tavallisesta elämästä, mitä helvettiä sä tuolla käyt edes kurkkimassa.

Hih hih, mekkala teidän kirjoituksistako? Mustasta aukosta valo kadonnut
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Minun ei olisi pitänyt kertoa täällä hammaslääkärille menostani ja huolestani, miten selviän sinne, jos yöllä sataa lisää lunta niin, että joudun kahlaamaan. Tuolla heti yksi irvileuka kysymään, oliko se niin arvokas tieto, että piti muille kertoa. Ja sain taas kehotuksen "oksentaa seimeen".

Alkaa olla mitta täysi tuota haukkumista. Tietääkö kukaan, miten täältä Suomi 24:stä pääsee eroon ettei tarvitse lukea törkykirjoituksia? Voiko itsensä bannata vai mikä termi on? Vai onko läppärin heitto seinään ainoa ratkaisu?

Ja nyt valmistautumaan ihanaan talviaamuun. Ikkunasta näkyy koskematon hanki. Auramiehet tulevat aikaisintaan yhdeksältä, minun lekuriaikani on kahdeksalta.Tämä on autoilijoiden kaupunki. Kukaan muu ei kulje jalan.

Mukavaa viikkoa teille kuitenkin kaikitenkin.
Minusta ei missään nimessä pidä kenenkään lähteä täältä tuon yhden apinanräkäaivoisen otuksen takia. Sitähän hän toivookin, että keskustellaan vain semmoisista asioista, joista hän pähkinöillään luulee ymmärtävänsä jotain. Tyhmyytensä pysyy silloin vähän paremmin piilossa. Luulee ressu olevansa tutkijoidenkin yläpuolella. Todella sekoa. Ottaa kantaa kummassakin ketjussa niin, että kohta sekoaa omiin jalkoihinsa, ja pyörii itsensä ympäri kuin Nalle Puh ihmetellessään Tärpän ja Särpän jättämiä jälkiä. Mitä enemmän kirjoitamme sitä sekaisemmaksi kommenttinsa käyvät, kun hänen on ihan pakko keksiä jotain nasevaa tai ainakin törkeätä meidän kirjoituksiimme. No saapahan päivänsä kuluksi jotain puhdetta.

Tänään pakko minun hoidella kolmekin asiaa, ja se on aika paljon eläkeläiselle. Kohta koirapoikia tuulettamaan, sitten pari hautajaisiin liittyvää järjestelyasiaa ja illemmalla hoitamaan yksi pojan asia, kun ei itse pääse työmatkansa takia. Ja ihmekin tapahtui tänään: miniä pyytää minua vahtimaan lapsia tällä viikolla yhden illan. On hänenkin jo pakko nöyrtyä, kun on kaikkiin, jopa omaan äitiinsä, katkonut yhteydet.

Ilkeä on kyllä koiralenkkikeli tänäänkin. Rapa roiskuu. Tulispa tännekin vähän lunta. Nyt voisin jopa mielelläni heilutella kevytlapiotani jos sillä saisi vähän valoa ympäristöön. Radiossa soi juuri levy "Let it snow" . Vaikka joululauluista tykkäänkin, niin ei oikein joululaulut iske näissä pimeänmärissä maisemissa. Mutta jospa se tästä vielä iloksi muuttuu.

Nyt on ruvettava pistämään töppöstä toisen eteen. Kettikset odottavat jo koivet ristissä.

Näkymisiin!
Ilmoita
Hammaslääkärillä sujui hyvin, kiitos vaan. Yksi reikä paikattiin, toinen jäi maaliskuuhun. Tämänpäiväisen ajan olin varannut jo tammikuussa, mutta pärjännyt, koska ei ollut särkyä.

Terveysaseman mieslekuri oli ihana, hän selosti vaihe vaiheelta työn kulun, kyseli sattuuko ja oliko tuolin asento mukava. Siis täydellinen vastakohta Sörnäisten yksityiselle hammaspuoskarille, joka ei sanonut edes päivää eikä puhua pukahtanut, vaikka kiskoi minulta hampaita suusta, ja lisäksi rokotti isoja summia.

Ennen kuin menen tsekkaamaan, mitä pojanveijarit ovat keksineet, totean enää vain lievästi ihmetellen, eikö edsonin rangaistusasteikko tosiaan tunne pienempiä tuomioita kuin hirttäminen ja hukuttaminen.

Nytkö hän on äitynyt ihan maailmanpoliisiksi? Olen luullut, että hän vastustaa virkavaltaa.
Ilmoita
edson kirjoitti:
Keskity pohtiia ammun kanssa vaikka uusia opetussuunnitelmia, seko.

Tai kuvien näppäilyyn linnassa. Kyl se siitä. Tuohon teillä kaikilla on hyvät edellytykset

"Tietääkö kukaan, miten täältä Suomi 24:stä pääsee eroon ettei tarvitse lukea törkykirjoituksia? "

Ei jumalauta. Nyt on mennyt koulutuksesi hukkaan, jos toi on sun ropleemi. Kokeile lukee jotain muuta. Tää oli ilmainen neuvo. Toisaalta kyl noi tulee sua neuvomaan ja tukemaan, ammu ja rapu ainakin, mutta sil ammul menee ehkä tänään taas aikaa psykojen koulutusohjelmien tukemisiin tai lapsenlapsen lukemaan opettamiseen. Tai miniän haukkumiseen.
No kerro jos tiedät, miten Suomi24:n saa häivytetyksi omalta koneelta. Ei sitä yliopistossa opetettu. Eikä sitä miten häiriköstä pääsee eroon.
Ilmoita
Pyhäiltaa!

Huhhuh, nyt huilattaa. Melkoinen vilske ja melske kävi pikkujoulun tiimoilta. Koirat pitivät huolen, että kuollutta hetkeä ei tullut. Yhden kerran jo astuinkin pienemmän päälle. Se kun on aina jaloissa, eikä sitä huomaa, kun on vielä niin pieni. Äsken laskeutui rauha ja nyt olemme siipan kanssa kahdestaan. Tiskikone jauhaa. Vielä pitäisi tähteet paketoida. Onneksi suurin osa niistä lähti kummankin pojan huusholliin, joten meidän ei tarvitse koko viikkoa syödä tähteitä.

Olipa tänään parikin kirjoitusta digiin vannovien ajamasta trendistä niin tavallisessa elämässä kuin koulumaailmassakin . Ikään kuin digi ratkaisisi kaikki maailman ongelmat . Toinen kirjoitus oli HS:ssa ja toinen SK:ssa. SK:ssa Liisa Keltikangas-Järvinen otti kantaa kouluissa käyttöön otettuun oppilaslähtöiseen opetukseen ja sen yhteyttä oppimiseen. Jo aiemmin (Hs:ssakin) on ollut esillä tutkimus, missä todettiin, että käytössä olevilla opetusmenetelmillä oppimistulokset menevät huonompaan suuntaan. Myös Pisa-raportti, OECD.n selvitykset ja L. Keltikangas-Järvisen tutkimukset osoittavat, että oppilaslähtöisillä opetusmenetelmillä ja digitalisaatiolla on yhteys heikentyneisiin Pisa-tuloksiin. Myös eriarvoistuminen voimistuu. O-P Heinonen se vain norsunluutornistaan toteaa, että hän ei em. uhkakuvia tunnista. No, ehkä ostaa ilmaa kouluihinkin, sitä kun on niin vaikea tunnistaa.

Mutta tutkijat toetavat, että "pedagokiikan ei pitäisi ajaa kehityspsykologian yli, ja nyt niin tapahtuu. Nyt lasta ajatellaan tyhjänä tietokoneena, jonka toiminta riippu pelkästään ohjelmoijan taidosta.". Hyvä, että on tahoja, jotka edes vähän suitsivat tätä idioottimaista yhden ja autuaaksi tekevän uskonnon harhaa.

MInäkin noteerasin tuon hurjan kännyköiden käytön pressan juhlissa. Minusta on aika röyhkeää ja ajattelematonta napsia kuvia oman mielensä mukaan. Itse ainakaan en ottaisi kuvia kuin korkeintaan oman seurani/seurueeni ihmisistä. Vaan nykyäänhän jopa onnettomuuspaikalla ensimmäinen tehtävä jollekin on ottaa kuva tapahtumasta ja jos mahdollista niin uhrista/uhreista. Auttaminen on vasta toisella sijalla. Ääliömäistä.

Rapusella pitkä ystävyyssuhde naapuriin. Meilläkin on yksi pariskunta, aikoinaan tietysti lapsetkin mukana, josta tuli parhaita ystäviämme asuessamme naapuruksina. Nyt tuo ystävyys on kestänyt jo 38v. Luultavasti sen katkaiseekin vain luonnollinen poistuma. Mekin olemme kahta joulua lukuun ottamatta vuorovuosina käyneet toistemme luona aattona klo 12 glögeillä ja vastaanottamassa Turun joulujulistus. Tänä jouluna kuvio toteutuu meillä. Siinä on käytännön hyvä puoli: silloin kun meidän vuoro on glögit laittaa, niin huushollimme klo 12 on joulukunnossa ja saunassa käyty, joten sen jälkeen eikun vain aattoiltaa odottelemaan, jopa päikkäreille ehdimme.

Mutta nyt lähden pakkaamaan lopputähteitä jääkaappiin. Sitten saunaan ja pian sen jälkeen unta palloon. Voisin luulla, että ensi yönä uni maittaa. Vaan sen näkee vasta aamulla.

Mukavia iltapuhteita!
Ilmoita
Pimeätä keskipäivää. Ei uskoisi että kello on 12:05. Kirjoitin illalla 20 joulukorttia ja U vei ne aamulla postilaatikkoon töihin mennessä. Pitäisi vielä toiset 20 ostaa ja kirjoittaa. Hyvästä kynästänikin loppui muste. Kynilläkin on valtavia eroja kirjoitusmukavuudessa. En ole vielä koskaan tehnyt niin, että kirjoittaisin tietokoneella osoitteet ja tulostaisin ne korttiin tai kuoriin.
Ilmoita
Nyt on sitten raijattu kinkkukin kotiin. Se on kolmenkilon luuton juhlakinkku. Kivikylän lihaa. Tavallisesti olen paistanut noin 5 - 6 kilon juhlakinkun, mutta nyt en ostanut tuon suurempaa. Prismassa ja Lidlissä oli paljon porukkaa tänäänkin. Paljon jäi ostoslistani ostoksista seuraavaan kauppareissuun, kun en jaksa aivan mahdottomia taakkoja kantaa tällä oikealla, kipeäsormisella kädelläni. Painavia (liian) ne kassit olivat nytkin kyllä. Miten noita ostoksia joutuu ostamaan noin paljon? Ja vieläpä aivan "välttämättömiä?"

Paistoin yhden pellillisen joulutorttuja. Otin ne juuri uunista ja tuoksu on hyvä, kuten pitää ollakin. En ole vielä maistanut.

Alakerta on imuroitu ja kynttilä on siellä palamassa tunnelman luojana. Menen sinne nyt itsekin.
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Mekin nykyään aina paistamme tuollaisen noin 4 kilon kinkun, koska olemme kahdestaan ja poikamme avovaimonsa kanssa on enää syömässä. Luuton aina meilläkin, kun en ole vuosiin sellaista luullista ostanut, siinähän se liha maksaa vähemmän, kun luu on mukana painossa. En ole hernistäkään itse keittänyt vuosiin, joten A-mummun tavan ymmärrän, hän kun tekee itse vielä herniksen kinkun luista ja isolle porukalle. Ja hänellä on se iso arkkupakastin missä säilöä. Kivikylän tuotteet olen todennut hyviksi, esim heidän lihapullansa, joita joskus ostamme. Toinen hyvä eineslihapullan tekijä on Görans´. Ovat todella maukkaita.

Onko sinulla edes isoilla pyörillä olevaa kauppakassia kun tuollaisia taakkoja kannat julkisissa.
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Mekin nykyään aina paistamme tuollaisen noin 4 kilon kinkun, koska olemme kahdestaan ja poikamme avovaimonsa kanssa on enää syömässä. Luuton aina meilläkin, kun en ole vuosiin sellaista luullista ostanut, siinähän se liha maksaa vähemmän, kun luu on mukana painossa. En ole hernistäkään itse keittänyt vuosiin, joten A-mummun tavan ymmärrän, hän kun tekee itse vielä herniksen kinkun luista ja isolle porukalle. Ja hänellä on se iso arkkupakastin missä säilöä. Kivikylän tuotteet olen todennut hyviksi, esim heidän lihapullansa, joita joskus ostamme. Toinen hyvä eineslihapullan tekijä on Görans´. Ovat todella maukkaita.

Onko sinulla edes isoilla pyörillä olevaa kauppakassia kun tuollaisia taakkoja kannat julkisissa.
Minä olen aina pakastanut osan kinkusta ja tehnyt myös hernekeiton tammikuussa, mutta silloin oli aina ollut tuo puolet suurempi kinkku kuin nyt on.

Ei minulla ole sellaista pyörillä kulkevaa kauppakassia. Hankalalta se näyttää kaupassakin yhdessä ostoskärryjen kanssa ja bussiinkin se on painava nostaa. Meidän linjalla ei kulje matalalattia busseja, eivätkä kuljettajat näytä vaivautuvan laskemaan bussia ala-asentoon, kun ihmiset poistuu bussista, tai nousee siihen. Monet kuljettajat avaa sisäännoustessa vain toisen ovenpuolikkaan, joten näyttää hankalalta nostaa sinne täysinäistä ostoskärryä. Kassien kanssa on helpompi nousta vinottain kyytiin siitä kapeasta aukosta.
Ilmoita
Äsken tapailin mielessäni sen brandyn nimeä, jota 5 cl yhden jääpalan kera sain Sipoossa U:n veljenpojan (myös kummipoikamme) pikkujoulujuhlissa, koska se oli niin hyvää kuin linnunmaito. Linnunmaitoa en tosin ole ikinä juonut. Oli siis hyvää ja ei kirpakkaa taikka muuten hapanta. No piti kysyä se illan isännältä itseltään, sen brandyn nimi on Soberano, espanjalaista sellaista. Taisi olla pelkkää matkoilta ostettua juomaa, koska en sellaista Alkon valikoimasta löytänyt. Voisi jouluksi tuollaisen putelin ostaa mutta en ala mistään ulkomaan verkkokaupasta sitä tilaamaan.

Yleensä en pidä brandyista, mutta tämä oli ilman erillistä vesilasillista vieressä ihan juotavan hyvää ilman irvistystä. Siis suorastaan makeahkoa, vaikka ei ollut mitään äitelää likööriä vaan brandya. Voitti kultaisen pääskysenkin kirkkaasti, tosin, tuskin enää muistan senkään makua, kun siitäkin on niin kauan.
Ilmoita
https://youtu.be/rgc_LRjlbTU

Tämä discokappale tuo mieleen että on sitä joskus paettu kylmyyttä ulkomaillekin.

Enemmän se kuitenkin herättää ikuisen kysymyksen: mihin se veljeni oikein siellä Pattayassa kuoli? Hautajaisiin saatiin vain pieni kullanvärinen buddhalainen ruukku.

Aikoinaan suunnittelin jopa lähteä Thaimaahan selvittämään kuolemaa, vaikka järki sanoi että kuolintodistuksessa mainittu heart attack piti varmasti paikkansa. Mutta sitä edeltävät tapaukset haluaisin tietää.

I see the Devil walking next to me...
Ilmoita
https://youtu.be/tl6u2NASUzU

Oikein odotan Joanna Lumleyn Japani-sarjan uutta jaksoa!
Ilmoita
Tänään on ollut (liiankin) toimelias päivä. Melkein tuli jo hengästys. Kaikennäköisiä asioita on ollut toimitettavana kettislenkin lisäksi. Just äsken vasta kotiuduin, mutta kohta tulee tänne vielä isäkettis hoitoon. Pikku-ukon veivät trimmattavaksi kasvattajansa luokse, koska lauantaina sillä ensimmäinen näyttely ja häntä ja parta laitetaan järjestykseen. Tarkalle meni, että pääsi näyttelyyn: perjantaina täyttää 5kk ja lauantaina on tuo pentunäyttely, jonka alaikäraja on juuri 5kk. Ja voitto on varma. Muita ei siinä sarjassa ole:)

Tänään olen myös kertaillut suomen kielioppia. Pojanpojan kanssa käytiin läpi sijamuotoja ja verbien aikamuotoja ynnä muita kielioppijuttuja. Jännä homma, että itselle aikoinaan nuo asiat olivat päivänselviä melkein kerrasta, mutta poika joutui niitä tankkaamaan pitkään. Ritiramsut ovat näköjään edelleen hyvä keino oppia. Ei sentään tarvinnut opettaa: sisäolento, sisäeronto, sisätulento., jne, vaikka toisaalta suomenkieliset nimet kuvaavat aika hyvin sijan luonnetta. No, en minäkään koskaan niitä koulussa suomeksi joutunut opettelemaan, vaan heti kättelyssä ne piti osata "alkukielellä".

Cee, tuli mieleen, että on (ainakin) toinenkin espanjalainen brandy, joka on myös linnunmaitoa, ja sitä saa Alkosta. Se on Torresin 10-brandy. Ensimmäisen kerran maistoin sitä vuosia - ettei jo kymmeniäkin - sitten madridilaisen hotellin baarissa, missä baarimikko pisti lasin kahvinkeittimen pannun päälle lämpenemään, ja mausta tuli vieläkin pehmeämpää kuin suoraan pullosta lasketeltuna, mikä sekin on jo varsin pehmeätä. Ei siitä kuumaa tehty, vaan n. käden lämpöistä.

Rapunen, kerroit että kuskit eivät laske busseja ala-asentoon, eivätkä avaa ovea täysin auki, vaikka niin voi tehdä. Outoa työntekoa. Nehän ovat turvallisuustekijöitä. Eikös tuommoisesta voi jo esittää nk. haisevan vastalauseen.

Tietämättömyys omaisensa kohtalosta, on varmaan raskas taakka. Kuka tietää, kuinka tarkkaan ja miten vierasmaalaisen kuolinsyy missäkin maassa määritetään. Erään tutun pariskunnan, vielä vanhempiensa kanssa asunut poika aikoinaan lähti oman käden kautta ihan täällä kotimaassa, mutta lopullista kuolinsyytä ei kerrota vanhemmille. Kuulemma hänellä myös joku sairaus, mutta sitäkään eivät vanhemmat saa tietää. Jos hänellä olisi ollut vaimo, niin tälle se olisi kerrottu. Kamalaa vanhempeinkin olla sellaisessa tietämättömyydessä lopun elämänsä ajan. Kummallisia ovat lait.
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Aamuyötä!

Taas neuvon, vaikka Whon mielestä niin ei saisi. Mutta hänestä viis veisaamme. Rapu, pyörällisen kassin saa hyvin nostettua ostoskärryyn niin että pyörät tulevat siihen pienempään osastoon, missä lapset joskus istuvat ja muu osa pystyyn. Entäs eikö busseissa ole enää sitä hitaille poistujille tarkoitettua pysäytysnappia? Muistan kyllä millaisia jääräpäitä ne stadin bussikuskit saattoivat olla. Jos kauppasi olisivat kävelymatkan päässä, suosittelisin kylmästi jotain pyörillä kulkevaa vempelettä kinkun tapaisten taakkojen kuljettamiseen. Eräs kuusikymppinen tuttuni Maunulassa käytti tyhjiä lastenrattaita puutarhapalstalla käydessään. Täällä olemattoman julkisen liikenteen paikkakunnalla saa isoihin marketteihin ajaa sisään jopa sähkömopolla. Ja itse saan todeta keväällä ostamani citypotkurin liikkuvan vahvakumisten pyörien ansiosta lumessakin. No, minusta on muutenkin tullut "häpeämättömästi" vanhus, kun ulkonäkökriteereitä ei ole samassa mitassa kuin edes Maunulassa, muusta Helsingistä puhumattakaan. Varsin vapauttavaa on lähteä pyjamanhousuissa koiraa pissittämään. Mutta sanovathan New Yorkissa olevan yhtä suvaitsevaa väestöä kuin nämä karjalaiset.

a-mummu, ulkoministeriön viestintuoja kertoi minulle, lähimmälle omaiselle (vanhin sisarus), että vainaja oli löydetty hotellihuoneen kylppäristä ja hänessä oli ollut mukiloinnin jälkiä. Rahaa oli taskussa muutamia Suomen markkoja. Veliraukka oli elämänsä loppupuolella joutunut pahaan syöksykierteeseen alkoholin kanssa. Thaimaan viranomaisten ilmoittama heart attack oli varmasti exituksen syy, olemmehan vahvasti sepelvaltimotautista sukua. Itse olen käsittämättömästi säästynyt pahalta äkkikuolemalta toisin kuin molemmat vanhempani. Oisko noilla koiranpahalaisilla, joita olen kymmeniä vuosia kyysannut, osuutta verisuonien terveyteen, tiedä häntä. Nuoremmilta veljiltä on suonia korjailtu jo viisikymppisinä.

Tässä taas kukun valveilla, mutta ei se haittaa; eilen tuli hammaslääkärin jälkeen otettua parin tunnin päikkärit. Eikä huomenna velvollisuuksia ole ketään muuta kuin tuota peiton alta kurkistelevaa olentoa kohtaan. Ihmeellisen helpottavaa olla täällä kaukana kaikesta.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Aamuyötä!

Taas neuvon, vaikka Whon mielestä niin ei saisi. Mutta hänestä viis veisaamme. Rapu, pyörällisen kassin saa hyvin nostettua ostoskärryyn niin että pyörät tulevat siihen pienempään osastoon, missä lapset joskus istuvat ja muu osa pystyyn. Entäs eikö busseissa ole enää sitä hitaille poistujille tarkoitettua pysäytysnappia? Muistan kyllä millaisia jääräpäitä ne stadin bussikuskit saattoivat olla. Jos kauppasi olisivat kävelymatkan päässä, suosittelisin kylmästi jotain pyörillä kulkevaa vempelettä kinkun tapaisten taakkojen kuljettamiseen. Eräs kuusikymppinen tuttuni Maunulassa käytti tyhjiä lastenrattaita puutarhapalstalla käydessään. Täällä olemattoman julkisen liikenteen paikkakunnalla saa isoihin marketteihin ajaa sisään jopa sähkömopolla. Ja itse saan todeta keväällä ostamani citypotkurin liikkuvan vahvakumisten pyörien ansiosta lumessakin. No, minusta on muutenkin tullut "häpeämättömästi" vanhus, kun ulkonäkökriteereitä ei ole samassa mitassa kuin edes Maunulassa, muusta Helsingistä puhumattakaan. Varsin vapauttavaa on lähteä pyjamanhousuissa koiraa pissittämään. Mutta sanovathan New Yorkissa olevan yhtä suvaitsevaa väestöä kuin nämä karjalaiset.

a-mummu, ulkoministeriön viestintuoja kertoi minulle, lähimmälle omaiselle (vanhin sisarus), että vainaja oli löydetty hotellihuoneen kylppäristä ja hänessä oli ollut mukiloinnin jälkiä. Rahaa oli taskussa muutamia Suomen markkoja. Veliraukka oli elämänsä loppupuolella joutunut pahaan syöksykierteeseen alkoholin kanssa. Thaimaan viranomaisten ilmoittama heart attack oli varmasti exituksen syy, olemmehan vahvasti sepelvaltimotautista sukua. Itse olen käsittämättömästi säästynyt pahalta äkkikuolemalta toisin kuin molemmat vanhempani. Oisko noilla koiranpahalaisilla, joita olen kymmeniä vuosia kyysannut, osuutta verisuonien terveyteen, tiedä häntä. Nuoremmilta veljiltä on suonia korjailtu jo viisikymppisinä.

Tässä taas kukun valveilla, mutta ei se haittaa; eilen tuli hammaslääkärin jälkeen otettua parin tunnin päikkärit. Eikä huomenna velvollisuuksia ole ketään muuta kuin tuota peiton alta kurkistelevaa olentoa kohtaan. Ihmeellisen helpottavaa olla täällä kaukana kaikesta.
Huomenta yönvalvojalle ja kaikille muillekin.

Minä nousin jo kuudelta tänään ylös vuoteesta, vaikka yöunet jäivät minullakin aika lyhyiksi. En uskaltanut jäädä vuoteeseen loikoilemaan yhtään, koska uni olisi vienyt herkästi mennessään ja nyt ei passaa kun on vielä kaikenlaista tekemistä, ennen kuin ystävätär tulee.

Tuolla Prisman kärryseinällä lukee, ettei omia pyörällisiä ostoskasseja saa laittaa niihin kaupan kärryihin. Jotkut on työntänyt ne kyllä sinne alatasolle, mutta hankalaa koukkimista sekin on. Mitä tulee noihin bussin oviin, niin kyllä useimmat kuljettajat avaa ne ovet kokonaan, mutta varsinkin pakkasilla monet eivät avaa kuin toisen oven puolikkaan. Onhan näissä myös ne "lastenvaunu" pysäytysnapit hitaampaan poistumiseen, mutta en ole niitä nyt vielä kuitenkaan tarvinnut käyttää. Jos ei tarvitsisi bussia käyttää, vaan kauppa olisi "lähikauppa", niin hankkisin kyllä tuon vedettävän pyörillä liikkuvan kassin.

Hyvää tiistain aloitusta kaikille - kyllä se päivä taas hieman vaalenee tänäänkin, vaikka ei paljon täällä lumettomilla seuduilla.
Ilmoita
Alkuperäinen-Rapu kirjoitti:
Huomenta yönvalvojalle ja kaikille muillekin.

Minä nousin jo kuudelta tänään ylös vuoteesta, vaikka yöunet jäivät minullakin aika lyhyiksi. En uskaltanut jäädä vuoteeseen loikoilemaan yhtään, koska uni olisi vienyt herkästi mennessään ja nyt ei passaa kun on vielä kaikenlaista tekemistä, ennen kuin ystävätär tulee.

Tuolla Prisman kärryseinällä lukee, ettei omia pyörällisiä ostoskasseja saa laittaa niihin kaupan kärryihin. Jotkut on työntänyt ne kyllä sinne alatasolle, mutta hankalaa koukkimista sekin on. Mitä tulee noihin bussin oviin, niin kyllä useimmat kuljettajat avaa ne ovet kokonaan, mutta varsinkin pakkasilla monet eivät avaa kuin toisen oven puolikkaan. Onhan näissä myös ne "lastenvaunu" pysäytysnapit hitaampaan poistumiseen, mutta en ole niitä nyt vielä kuitenkaan tarvinnut käyttää. Jos ei tarvitsisi bussia käyttää, vaan kauppa olisi "lähikauppa", niin hankkisin kyllä tuon vedettävän pyörillä liikkuvan kassin.

Hyvää tiistain aloitusta kaikille - kyllä se päivä taas hieman vaalenee tänäänkin, vaikka ei paljon täällä lumettomilla seuduilla.
Huomenia!

Rapu, selvä sitten, jos kärryjen laitto ostoskieseihin on kielletty. Citymarket sallii sen, mutta S-marketia en ole kokeillut. Joo, stadin bussien oviin tuli minunkin aikanani kaikenlaista kremppaa, Joskus puolet matkasta sujui niin, että ovi ronklasi auki- kiinni, auki-kiinni suuren osan reittiä. Tietylle meille päin menevälle linjalle oli laitettu vanhimmat ja kälyisimmät dösät. Nyttemmin siellä on tapahtumassa sellainen ei-hyvä muutos, että entiseltä lähipysäkiltä ei pääse Hakaniemen ja rautatieaseman suuntaan ollenkaan, vain Itikseen ja Kamppiin. Raahaa siinä sitten painavia pakaaseja junaan.

Käytin sanontaa "minun aikanani", koska uskokaa tai älkää olen asunut täällä jo kaksi ja puoli vuotta, itse en meinaa sitä uskoa.

Tänään on kirjasto- ja apteekkipäivä, vaikka tuntuu että sen verran sinkullakin on pikku puuhaa näin joulun alla, etten kovin paljon ehdi keskittyä lukemaan.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Aamuyötä!

Taas neuvon, vaikka Whon mielestä niin ei saisi. Mutta hänestä viis veisaamme. Rapu, pyörällisen kassin saa hyvin nostettua ostoskärryyn niin että pyörät tulevat siihen pienempään osastoon, missä lapset joskus istuvat ja muu osa pystyyn. Entäs eikö busseissa ole enää sitä hitaille poistujille tarkoitettua pysäytysnappia? Muistan kyllä millaisia jääräpäitä ne stadin bussikuskit saattoivat olla. Jos kauppasi olisivat kävelymatkan päässä, suosittelisin kylmästi jotain pyörillä kulkevaa vempelettä kinkun tapaisten taakkojen kuljettamiseen. Eräs kuusikymppinen tuttuni Maunulassa käytti tyhjiä lastenrattaita puutarhapalstalla käydessään. Täällä olemattoman julkisen liikenteen paikkakunnalla saa isoihin marketteihin ajaa sisään jopa sähkömopolla. Ja itse saan todeta keväällä ostamani citypotkurin liikkuvan vahvakumisten pyörien ansiosta lumessakin. No, minusta on muutenkin tullut "häpeämättömästi" vanhus, kun ulkonäkökriteereitä ei ole samassa mitassa kuin edes Maunulassa, muusta Helsingistä puhumattakaan. Varsin vapauttavaa on lähteä pyjamanhousuissa koiraa pissittämään. Mutta sanovathan New Yorkissa olevan yhtä suvaitsevaa väestöä kuin nämä karjalaiset.

a-mummu, ulkoministeriön viestintuoja kertoi minulle, lähimmälle omaiselle (vanhin sisarus), että vainaja oli löydetty hotellihuoneen kylppäristä ja hänessä oli ollut mukiloinnin jälkiä. Rahaa oli taskussa muutamia Suomen markkoja. Veliraukka oli elämänsä loppupuolella joutunut pahaan syöksykierteeseen alkoholin kanssa. Thaimaan viranomaisten ilmoittama heart attack oli varmasti exituksen syy, olemmehan vahvasti sepelvaltimotautista sukua. Itse olen käsittämättömästi säästynyt pahalta äkkikuolemalta toisin kuin molemmat vanhempani. Oisko noilla koiranpahalaisilla, joita olen kymmeniä vuosia kyysannut, osuutta verisuonien terveyteen, tiedä häntä. Nuoremmilta veljiltä on suonia korjailtu jo viisikymppisinä.

Tässä taas kukun valveilla, mutta ei se haittaa; eilen tuli hammaslääkärin jälkeen otettua parin tunnin päikkärit. Eikä huomenna velvollisuuksia ole ketään muuta kuin tuota peiton alta kurkistelevaa olentoa kohtaan. Ihmeellisen helpottavaa olla täällä kaukana kaikesta.
U:n velikin kuoli vuosikymmeniä sitten Afrikassa, putosi lentokoneella autiomaahan ja löydettiin 5 päivän kuluttua. Oli yksin koneessa. Ruumiinavauksesta ei selvinnyt, miksi putosi, ei siis todettu jotain sairauskohtausta. Ja 5 päivää kuolleenna siinä paahteessa, oli todella vaikea kuulemma mitään selvitäkään. Koneessakaan ei todettu teknistä vikaa. Oli tosin pimeää ja ukonilma, kun putosi, oli lentänyt niin monta tuntia, että varmaan taju mennyt hetkeksi ja siksi syöksyi nokalleen eikä ehtinyt oikaista konetta takaisin ylös.
Hautajaisissa anoppi lähti haudalta pois läheiselle penkille istumaan, kun väitti, ettei hänen poikansa ole tuossa arkussa, asuu varmaan jonkun naisen kanssa siellä Afrikassa (eli siis tällä tavoin vaan päätti kadota vaimonsa elämästä). Kyllä ruumis oli kuitenkin tunnistettu ihan pätevästi lentäjäkaverin toimesta, joka osallistui etsintöihin.
Ilmoita
Aurora puuttui ajan kulkuun. Se on niin totta kuin vain voi olla. Viikko menee vilahduksessa kai monelta tavalliseltakin tallaajalta, mutta kun vuosi alkaa tuntua viikolta, niin jotain mätää on jossain. Nytkin muistan viime joulun kuin eilisen päivän, ja kohtsillään uusi tulossa. Joulukuusen jalkakin on edelleen terassin nurkassa viime joulun jäljiltä, en ikinä "kerinnyt" viedä sitä varastoomme. No, nyt jalka löytyy ilman isompia etsimisiä.

Olen kauhulla vierestä seurannut, kun siippani joutuu hoitamaan taannoin kuolleen sukulaisensa jälkeen perukirjaan tarvittavia selvityksiä. Hänen jäljiltään löytyi kymmenittäin maksamattomia laskuja, joista suurin osa oli hyväntekeväisyysyhteisöjen laskuja ja niitä perineiden firmojen laskuja toinen mokoma. Laskuja oli tuhansia euroja. Vainaja oli myös yksi näitä surkean pienillä eläkkeillä toimeen tulevia - itse asiassa ei siis tullutkaan toimeen - mutta myös erään aatteellisen yhteisön jäsen, mistä oli peräisin tuo "into" kannattaa erilaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Täytyy tästä taas sonnustautua lenkkikuteisiin. Uskon myös, kuten Aurora, että tästä säännöllisestä liikkeelle lähdöstä on terveydellistä hyötyä, ainakin mieleen noilla koirapojilla on valtavan ilahduttava vaikutus. Välillä tietysti rassaavat hermoja pahan tekemisillään ja "kepposillaan", mutta saldo on kuitenkin reilusti plussan puolella.

Hyvää päivää!
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Kyllä a-mummulla kunto nousee varmaan kohisten, kun on tuplasti talutettavia. Minun nykyisen pikkusöpöläiseni tervehdyttävä vaikutus perustuu sen tuottamaan iloon, liikuntavalmentajaksi siitä ei juuri ole. 10 vuotta sitten kuollut staffi ehti juoksuttaa minua henkihieveriin ja sitä ennen poikabokseripari opetti kestokävelijäksi. Lenkit niiden kanssa olivat tyyliin järven ympäri eikä se ihan pieni järvi ollutkaan.

Mainitsemani lähisukulainen jätti myös valtavan sekasotkun perunsa selvittelijöile. Velkaa oli sinne sun tänne. Onneksi oli ottanut henkivakuutuksen. Meille ei ollut antanut etukäteen tästä tietoa, joten jouduimme summassa käymään vakuutuyhtiöt, kunnes yhden kohdalla tärppäsi. Hän ei ollut kuollessaan ihan rutiköyhä, saatavia oli erilaisista firaabelitöistä. Ne menivät suoraan ulosottomiehen taskuun.

Kun yksineläjä kuolee, hän vie hautaan tiedon taloudellisesta tilanteestaan. Olen huolehtinut omastani muuttamalla tänne ainoan perijäni lähelle. Olin jo pitkään ollut huolissani siitä, mitä mentyäni tapahtuu, jätänkö jälkeeni samanlaisen mysteerin kuin veljeni. Nyt tiedämme toistemme asiat suurin piirtein ja missä dokumentteja, kauppakirjoja ym. toinen säilyttää. Omaisen kuolema on jo tarpeeksi suuri suru, ettei siihen enää kaivata hirveätä salapoliisityötä toisen perujen setvimiseksi.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Kyllä a-mummulla kunto nousee varmaan kohisten, kun on tuplasti talutettavia. Minun nykyisen pikkusöpöläiseni tervehdyttävä vaikutus perustuu sen tuottamaan iloon, liikuntavalmentajaksi siitä ei juuri ole. 10 vuotta sitten kuollut staffi ehti juoksuttaa minua henkihieveriin ja sitä ennen poikabokseripari opetti kestokävelijäksi. Lenkit niiden kanssa olivat tyyliin järven ympäri eikä se ihan pieni järvi ollutkaan.

Mainitsemani lähisukulainen jätti myös valtavan sekasotkun perunsa selvittelijöile. Velkaa oli sinne sun tänne. Onneksi oli ottanut henkivakuutuksen. Meille ei ollut antanut etukäteen tästä tietoa, joten jouduimme summassa käymään vakuutuyhtiöt, kunnes yhden kohdalla tärppäsi. Hän ei ollut kuollessaan ihan rutiköyhä, saatavia oli erilaisista firaabelitöistä. Ne menivät suoraan ulosottomiehen taskuun.

Kun yksineläjä kuolee, hän vie hautaan tiedon taloudellisesta tilanteestaan. Olen huolehtinut omastani muuttamalla tänne ainoan perijäni lähelle. Olin jo pitkään ollut huolissani siitä, mitä mentyäni tapahtuu, jätänkö jälkeeni samanlaisen mysteerin kuin veljeni. Nyt tiedämme toistemme asiat suurin piirtein ja missä dokumentteja, kauppakirjoja ym. toinen säilyttää. Omaisen kuolema on jo tarpeeksi suuri suru, ettei siihen enää kaivata hirveätä salapoliisityötä toisen perujen setvimiseksi.
Olet fiksusti toiminut. Appenikin oli niin valveutunut, että antoi pojallensa U:lle koneella kirjoitetun paperin kohta vaimonsa kuoleman jälkeen, mitkä ovat hänen pankin tilinumeronsa, missä asunnon osakekirjat ja muut asiapaperit, mistä kansiosta löytyvät ja mistä kaapista.

Appi oli lisäksi kirjannut pari asiaa kenelle ne tavarat haluaa antaa. Yksi oli oman isänsä muotokuva, jonka haluaa antaa veljensä tyttärelle, mikäli tämä on elossa. Tytär ei ole enää elossa. Samalla hän ilmaisi, että haluaa uurnassa vaimonsa hautaan. Apen vanhemmilla on Malmilla 9 uurnan hauta, mihin appi olisi haudannut vaimonsa, mutta estimme sen, koska anoppi ei halunnut että hänet tuhkataan. Ei halunnut samaan hautaan anoppinsa kanssa, koska anoppi kohteli häntä kuin olisi rikka matolla, yksi syy ettei anoppini osannut ruotsia. Näin anoppini ovelasti halusi arkkuhautauksen ja sen appi sitten hankki, väittäen ettei vaimonsa hänelle koskaan tahdostaan puhunut. No meille puhui. Nyt anoppi on arkussa, ollut jo vuodesta 1996 ja appi hänen kanssaan mutta uurnassa vuodesta 2015.
Ilmoita
On se melkoista hommaa, jos joutuu setvimään jonkun sukulaisen jäämistöä perukirjaa varten, siinä on jo iso työ, mikäli joutuu hankkimaan kaikkien mahdollisten sukulaisten virkatodistukset ja ottamaan huomioon mahdollisten perijöiden osuudet, mikäli jaettavaa jää laskujen jälkeen. Moniltahan jää runsaastikin omaisuutta, joista sitten riidellään, kun löytyy jotain kaukaisia sukulaisia. Onneksi ei maksumieheksi joudu, mikäli ei ole laittanut nimiään joihinkin takuupapereihin.

Voiko muuten hyväntekeväisyysyhteisöjenkin laskuja krävätä? Itse saan joka vuosi kaikenmaailman kortteja kotiin tilaamatta, mutta jos en maksa niitä, ei tule laskua perässä. Eri asia tietysti, jos itse tilaan niitä ja sitten jätän maksamatta.
Ilmoita
5 VASTAUSTA:
Minullekin tulee omalla nimellä erilaisia järjestöjen laskuja. Ei niissä koskaan ole eräpäivää, maksan jos jaksan ja aina vain omavalintaisen pikkusumman sille avoimelle riville.

Veljelläni oli kolme perijää eli me sisarukset. Sen velkasekamelskan takia teetimme perukirjan Elannon hautaustoimiston lakimiehellä.

Ostaessamme täältä mökin, myyjä, vanha leskirouva joutui pyytämään virkatodistukset kaikilta kymmenelta lapseltaan ympäri Eurooppaa. Jotenkin hassua, mutta niin laki määrää.

Parhaillaan on entisellä naapurillani menossa ainoan poikansa pesänselvittely. Siitä ei tunnu tulevan valmista millään, on jouduttu pyytämään verottajalta perukirjalle lisäaikaa parikin kertaa. Sinkkuna olleen miehen asuinpaikkoja ei millään saa selville, niitä on kymmeniä. Keski-Suomessa asuvat alaikäiset lapset tai paremminkin heidän äitinsä ovat täysin yhteistyöhaluttomia. Mikäs, kun ei perintöä ole luvassa euroakaan.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Minullekin tulee omalla nimellä erilaisia järjestöjen laskuja. Ei niissä koskaan ole eräpäivää, maksan jos jaksan ja aina vain omavalintaisen pikkusumman sille avoimelle riville.

Veljelläni oli kolme perijää eli me sisarukset. Sen velkasekamelskan takia teetimme perukirjan Elannon hautaustoimiston lakimiehellä.

Ostaessamme täältä mökin, myyjä, vanha leskirouva joutui pyytämään virkatodistukset kaikilta kymmenelta lapseltaan ympäri Eurooppaa. Jotenkin hassua, mutta niin laki määrää.

Parhaillaan on entisellä naapurillani menossa ainoan poikansa pesänselvittely. Siitä ei tunnu tulevan valmista millään, on jouduttu pyytämään verottajalta perukirjalle lisäaikaa parikin kertaa. Sinkkuna olleen miehen asuinpaikkoja ei millään saa selville, niitä on kymmeniä. Keski-Suomessa asuvat alaikäiset lapset tai paremminkin heidän äitinsä ovat täysin yhteistyöhaluttomia. Mikäs, kun ei perintöä ole luvassa euroakaan.
Tuota se juuri on, tuo pesänselvitysasia. Minulla ja sisarellani oli vain yksi veli, joka oli ikänsä vanhapoika. Asui itseään 9 vuotta vanhemman naisen kanssa varmaan puolet elämästään, veljemme kuoli 49-vuotiaana. Naisystävänsä oli niin hukassa, ettei lähtenyt edes hautajaisiin vaikka haimme hänet kotoaan Kouvolasta, missä aina asuivat. Veljemme haudattiin Mikkeliin isämme kanssa samaan hautaan, 40 vuotta oli väliä heidän hautajaisistaan. Naisystävästä ei ollut myöskään mitään apua perukirjan tekoon. Eivät he mitään omistaneet, ei silti, siksi siskoni ja minä teimme kaikkemme, että veli haudataan kunniallisesti, vaikka ei häneltä perittävää jäänyt ja että me kaksi siskoa emme jää maksumiehiksi omista varoistamme. Niin tapahtuikin. Veljemme varat eivät olisi riittäneet edes hautaan saamiseen. Siksi anoimme sen hautausavustuksen ja saimme. Siitä olen katkera, että tämä veljemme naisystävä hävitti heti veljemme kaikki tavarat kysymättä meiltä mitään, eli äitimme ja isämme ainoa hääkuva oli veljemme hallussa, jonka tämä nainen oli laittanut jätesäkkiin ja vienyt talon roskikseen veljemme henkilökohtaisten tavaroiden mukana. Niitä oli siis melko vähän. Oli melkoisen ääliö naisystävä. Hänkin kyllä kuoli jo kolmen vuoden kuluttua veljemme kuolemasta. Jäi kuorma-auton alle Kouvolassa, muuta en saanut hänen sukulaisiltaan tietää. Hekään eivät löytäneet hänen jäämistöstään isän ja äidin hääkuvaa, vaikka olimme hautajaisisa ja annoin osoitteeni, mihin kuvan voi lähettää, mikäli löytyy. Ei ole löytynyt.
Ilmoita
Tämä vanhin veljeni oli jossain määrin pimittänyt äidin tavaroita sisaruksiltaan, muun muassa rubiinisormuksen oli ilmeisesti myynyt. Veli oli äidin pesänhoitaja. Hän toki eniten äidin luona kävikin, koska oli poikamies ja vähän "lellivauva". Hyvä ettei äiti joutunut näkemään poikansa alennustilaa, vaan pääsi pois sitä ennen.

Valokuvista puheen ollen olin joskus vähän katkera siitä, että kaikki vanhempiemme nuoruusalbumit ovat kahdella veljelläni. Äidillä ja vanhimmalle veljellä oli yhteinen kesähuvila, jonka nuorin veli lunasti haltuunsa noiden omistajien jälkeen. Samainen huvila oli ollut suvun yhteinen kokoontumispaikka, jonka vintillä kuvat olivat ja joita mekin saimme käydä katsomassa. Huvilan vaihtaessa omistajaa meillä oli jo mökkimme toisella paikkakunnalla. Nuorin veli vakuutti, että parempi pitää kuvat yhdessä paikassa. Sain sieltä pihistettyä yhden albumin, toinen veli oli toiminut samoin. Hassua juonittelua, mutta sitähän tapahtuu.
Perhekuvat ovat herkkä asia. Pohjalaiskirjailija Orvokki Aution romaani Valokuvavarkaat kertoo juuri sellaisesta tapauksesta.

Vielä eri asia ovat sitten isälle vanhempieni avioerossa joutuneet tavarat, joista isän uusi vaimo piti tiukasti kiinni niin että isän ja myös vaimon kuoltua jouduimme hätistelemään uuden vaimon pojalta tietoa, missä isän jäämistö sijaitsee. Saimme sitä takaisin pienin erin, esim. arvottomimmat taulut; parhaat on myyty ties minne.

Mutta materiaahan tuo kaikki vain on. Nyt on melkein riesa omista valokuva-albumeista, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Säilytän niitä vain siksi että josko tytär haluaisi vanhemmiten katsella oman äidin ja isän nuoruudenkuvia.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Tämä vanhin veljeni oli jossain määrin pimittänyt äidin tavaroita sisaruksiltaan, muun muassa rubiinisormuksen oli ilmeisesti myynyt. Veli oli äidin pesänhoitaja. Hän toki eniten äidin luona kävikin, koska oli poikamies ja vähän "lellivauva". Hyvä ettei äiti joutunut näkemään poikansa alennustilaa, vaan pääsi pois sitä ennen.

Valokuvista puheen ollen olin joskus vähän katkera siitä, että kaikki vanhempiemme nuoruusalbumit ovat kahdella veljelläni. Äidillä ja vanhimmalle veljellä oli yhteinen kesähuvila, jonka nuorin veli lunasti haltuunsa noiden omistajien jälkeen. Samainen huvila oli ollut suvun yhteinen kokoontumispaikka, jonka vintillä kuvat olivat ja joita mekin saimme käydä katsomassa. Huvilan vaihtaessa omistajaa meillä oli jo mökkimme toisella paikkakunnalla. Nuorin veli vakuutti, että parempi pitää kuvat yhdessä paikassa. Sain sieltä pihistettyä yhden albumin, toinen veli oli toiminut samoin. Hassua juonittelua, mutta sitähän tapahtuu.
Perhekuvat ovat herkkä asia. Pohjalaiskirjailija Orvokki Aution romaani Valokuvavarkaat kertoo juuri sellaisesta tapauksesta.

Vielä eri asia ovat sitten isälle vanhempieni avioerossa joutuneet tavarat, joista isän uusi vaimo piti tiukasti kiinni niin että isän ja myös vaimon kuoltua jouduimme hätistelemään uuden vaimon pojalta tietoa, missä isän jäämistö sijaitsee. Saimme sitä takaisin pienin erin, esim. arvottomimmat taulut; parhaat on myyty ties minne.

Mutta materiaahan tuo kaikki vain on. Nyt on melkein riesa omista valokuva-albumeista, joista kukaan ei ole kiinnostunut. Säilytän niitä vain siksi että josko tytär haluaisi vanhemmiten katsella oman äidin ja isän nuoruudenkuvia.
Kas kummaa, kun ystättäreni, tuo entinen seinänaapuri kertoi tänään täällä, että hän putsaa valokuviaan. Repii ja heittää pois lapsilleen tuntemattomien ihmisten valokuvia, mutta myös omia nuoruuden aikaisia kuvia. "Mitä ne niillä tekee"? hän sanoi. Minä en oikein osaa tehdä tuota, vaikka ehkä olisi syytäkin niin tehdä.

Oli kyllä kiva taas tavata. Hän sanoi minulle (kohtelias) että "sinä se et koskaan muutu. Miten jotkut pysyy aina samannäköisinä?" Minä kun itse ajattelin, että kaikki nämä viimeaikoina kokemani vaikeudet näkyvät jo kasvoiltanikin? Ei kyllä hänkään ollut mielestäni muuttunut "toiseksi." Sama hoikka itsensä oli. Sain kaksi kirjaa joululahjaksi häneltä, mutta en ole kyllä vielä avannut pakettia. Saan häneltä aina kirjoja ja se on ihanaa. Yleensä hän osaa aina tuoda sellaisia, mitä en ole vielä lukenut ja se on ihme, kun luen niin paljon!
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Minullekin tulee omalla nimellä erilaisia järjestöjen laskuja. Ei niissä koskaan ole eräpäivää, maksan jos jaksan ja aina vain omavalintaisen pikkusumman sille avoimelle riville.

Veljelläni oli kolme perijää eli me sisarukset. Sen velkasekamelskan takia teetimme perukirjan Elannon hautaustoimiston lakimiehellä.

Ostaessamme täältä mökin, myyjä, vanha leskirouva joutui pyytämään virkatodistukset kaikilta kymmenelta lapseltaan ympäri Eurooppaa. Jotenkin hassua, mutta niin laki määrää.

Parhaillaan on entisellä naapurillani menossa ainoan poikansa pesänselvittely. Siitä ei tunnu tulevan valmista millään, on jouduttu pyytämään verottajalta perukirjalle lisäaikaa parikin kertaa. Sinkkuna olleen miehen asuinpaikkoja ei millään saa selville, niitä on kymmeniä. Keski-Suomessa asuvat alaikäiset lapset tai paremminkin heidän äitinsä ovat täysin yhteistyöhaluttomia. Mikäs, kun ei perintöä ole luvassa euroakaan.
Totta, leski joutui pyytämään virkatodistukset ympäri Eurooppaa kymmeneltä lapseltaan, koska aikoi myydä mökin, joka oli siis jakamaton pesä tämän aviomiehen kuoleman jälkeen. Niin oli appemmekin kuoleman jälkeen kyse jakamattomasta pesästä anopin kuoleman jälkeen, eli osuuksia ei jaettu silloin. Kun sitten appi halusi myydä asuntonsa ennen omaa kuolemaansa, piti kaikilta lapsilta saada suostumus siihen että tämä myi asuntonsa tietyllä hinnalla eräälle ostajalle, joka halusi todella saada kaikilta suostumuksen siihen hintaan myynnistä, ettei tule myöhemmin riitaa. Saadulla summalla sitten appi osti viimeisimmän asunnon itselleen, missä eli loput seitsemän elinvuottaan. Jälleen oli kaikkien virka- yn todistukset saatava kaikilta seurakunnilta, missä anoppikin oli asunut, Paljastui parin nimen väärinkirjoituksiakin siinä ohessa, kun olivat asuneet välillä Vaasassa ruotsinkielisessä srk:ssa, anopin nimi hiukan väärin, samoin ensimmäisen pojan, joka kuoli jo ennen äitiään. Appi oli välillä kirkkoon kuulumaton, kaikista tahoista piti olla yhtenevät paperit. Ja se aussitytär vielä oma lukunsa.

Nyt tästä viimeisestä souvista on kulunut 3 vuotta, vielä olisi kolme vuotta säilytettävä tuota pareriröykkiötä meillä, ennen kuin voin hävittää suurimman osan niistä.Jos vaikka sattuisivat vielä verotoimistosta ottamaan yhteyttä. Yhden selvityspyynnön sain, lähetin selvityksen, mitään ei sen jälkeen ole kuulunut. Kyse oli apen viimeisen asunnon myyntivoitosta, jota ei itse asiassa ollut, koska perukirjassa asunnon arvoksi määritetään se, mikä siitä myydessä arviolta saadaan, mutta koska otimme arvion kahdesta kiinteistöfirmasta, eroa tuli sen verran, että perukirjaan laitoimme 3 tuhatta pienemmän arvion, siis siitä keskiväliltä. Kun sitten asunnosta saatiin se toisen firman arvio, eli se 3 tonnia isompi summa, sen verran verotettiin perillisiltä perintöveroa. Kun sitten verottajalle paljastui, että myyntivoittoa olisi tullut tuo 3 tonnia, yritti verottaja ottaa lisäveroa, mutta kun selvitin, että apen tilille asunnosta tupsahti lähes 7 tuhatta vähemmän rahaa, koska välittäjän palkkio oli tuo, joten sittenhän te ette ole saamassa mitään lisäveroa myyntivoitosta, kun sitä ei itse asiassa ole. No, eivät saaneet kyllä yhtään palautustakaan veroihinsa.
Myyntivoiton tappiota olisi voitu vähentää apen seuraavista palautuksista vuoteen 2021 asti, mutta kun ei enää ollut, mistä vähentää. Olisi pitänyt olla jotain tuloja, vaikka vuokratuloja taikka osinkotuloja, mutta ei ollut, kun osake myytiin samoin puhelinosake. Nyt olen vapaa tuosta souvista ensimmäistä vuotta.
Ilmoita
Tuo pelkkä virkatodistusten hankkiminen perukirjaa varten on usein melkoinen homma. Äitini jälkeen minäkin niitä metsästin ihan urakalla. Vanhempani olivat lähes nomadeja melkein parikymmentä vuotta, kunnes lopulta sitten Hesaan asetuimme. Toistakymmentä virkatodistusta aikoinaan äidillenikin kuolemansa jälkeen hain, tosin siinä mukana myös hänen sinkkuvuosien vaeltelunsa.

Sitten vielä tosiaan on velkojen ja varojen setviminen. Kyllä näköjään aika monet hyväntekeväisyysjärjestötkin pistävät perintään, jos ei rahoja ala kuulua. Ja kun perintäfirma lähtee leikkiin, niin summat kasvavat lähes eksponentiaalisesti hyvin äkkiä.

Onhan tosiaan täysin vapaaehtoisiakin hyväntekeväisyyskeräyksiä, joihin useimpiin itse en enää mitään laita, aikoinaan kyllä aika moneenkin. Kahta lapsiperheitä ja nuoria auttavaa järjestöä tuen sitten hieman isommasti. Varmaan siipan perinjuurin kiltille ja huonosti asioitaan hallinneelle sukulaiselle on käynyt, kuten minulle joskus takavuosina, että kun yhdelle lupaa jotain puhelimessa, niin "huhu" kiertää, että siitä ja siitä numerosta heruu fyrkkaa, ja puheluita alkaa tulla. Minä kyllä olin sen verran julma, että siihen rumbaan en lähtenyt mukaan, vaikka puheluita tuli alvariinsa. Vaan jos ei osaa sanoa ei, niin huonosti käy, kuten nyt siipan sukulaiselle. Vanhuksia huijataan sillä(kin) keinoin.

Siippa hoidattaa perukirjan oikeusaputoimiston avulla. Lain mukaan perikunta ei vastaa vainajan veloista, paitsi jos perukirjaa ei ole tehty oikein. Kun kyseisen sukulaisen raha-asiat täysin sekaisin, on parempi, että po. dokumentin laatii viranomainen eikä kukaan perikunnasta sekaannu siihen millään tavalla.

Minäkin olen parina päivänä taas mittaillut verenpaineitani, loppuviikon vuositarkastusta varten. Kunnossa näyttävät olevan: pääsääntöisesti alle 120 ja 80. Aluksi ensin hoitajan luona käynti ja sen käynnin perusteella katsotaan lääkärikäynnin tarve. Itse meinaan haluta lääkärille. Pitää saada beetasalpaajat vaihdettua, kun eivät auta silloin, kun sydän alkaa laukata. Nykyiset pillerit onkin määrätty "muljahdusten" hoitoon. Niitä ei enää ole paljon, mutta tuo, yleensä öinen rytyytys on inhottavaa ja lisääntynyt.

Se on kyllä kummastuttavaa, että nyt minuakin "palvelee" jo neljä henkilöä, jos lääkärinkin vastaanotolle menen. Varatessani vuosihuoltoaikaa minua jututti asioistani pitkään ensin joku (omakannan mukaan "asiantuntija") naisihminen, seuraava kohtaaminen silmätysten on siis hoitajan kanssa, ja sitten lääkäri. Ja välissä on vielä labrahoitaja. Vähän tuntuu liialliselta neljän ihmisen ketju yhden eläkeläiseukon käyttöön. Ennen varattiin vain lääkäri. Hän lähetti kokeisiin/kuviin, jne, ja soitti tuloksista. Jos ne vaativat jotain toimia, niin sitten toinen lääkärikäynti.
Ilmoita
Nyt se on tehty! Nimittäin kirjoitin joulukortit. 35 niitä tuli. Kuolleet sukulaiset ovat lisääntyneet sitten viime joulun. Kolme lähti listaltani kuluvana vuonna. Ulkomaille en tänä vuonna pistä kortteja, vaan kirjoitan heille joulukirjeen sähköpostilla. Sen voin tehdä vaikka vasta jouluaattona. Ehkä kuitenkin ensi viikon aikana teen sen.

Äsken keräilin yhteen kasaan tähän mennessä jo hankkimiani joululahjoja. Kaksi lahjaa on kadoksissa, enkä tiedä missä. Joka joulu kyllä jotain kadotan, ja niitä sitten löytyy pitkin vuotta eri paikoista, mihin niitä olen piilotellut. Nämä kaksi olisi löydettävä. Olen luvannut ne "esilahjoiksi" lapsille, koska tarvitsevat niitä viimeistään aattoaamuna. No, ehkä ne hyppäävät jostain kun siivoilen ensi viikolla.

Nyt rentoudun punaviinilasillisen kanssa. Yleensä kirjoitan kortteja valkkarilasillisen säestyksellä, mutta nyt, suljettuani kortit punaiseen kuoreensa korkkasimme italialaisen punkun ahkerointimme kunniaksi; siippa kirjoitti kahteen nimensä, minä kirjoittelin kaikki muut. Mutta käsin(kin) kirjoittaminen on minulle edelleen mieleistä puuhaa. Eli en valita. Etenkään kun palkinto on näin maukas.
Ilmoita
Vielä pakko pistää yksi juttu. Luin juuri netistä, että uusi leffateatteri IMAX näyttää filmejä jopa sadan desibelin melusaasteen säestämänä. Aivan käsittämätöntä toimintaa. Nuoret ihmisethän noissa teattereissa istuu pilaamassa kuuloaan. Minusta se on jo eräänlaista pahoinpitelyä. Kun kuulo kerran menee, se ei enää palaa. Kuka tarvitsee tuollaisia volyymejä missään tilanteessa? Pienemmälläkin melulla elokuvan viesti varmasti menee perille.

Itse en ole enää vuosiin käynyt elokuvissa juuri tuon tolkuttoman melun takia. Onhan aivan absurdia, että elokuviin pitäisi mennä korvatulppien kanssa samoin kuin kevyemmän musan konsertteihin. Kiva, kun joidenkin vuosien päästä monella on kuulo-ongelmia jo nuorena.
Ilmoita
Pistänpä Elämämme päivän tasalle (ei sentään -tasaajalle;). Harmaata on, mutta onneksi aika kuivaa. Ei rapa roisku, ja korainkin tassut ja mahanalukset pysyvät suht siistinä. Kohta niitä taas lähden tuulettamaan.

Tänään on muuten haipakkapäivä. Lasten isä on työmatkalla ja äidillä iltamenoa, joten mummua ja vaaria tarvitaan. Iltapäivä pitää vahtia pojan rästiläksyjen tekoa, laittaa sitten molemmille ruoat. Sitten autetaan tyttöä, jolla tänään jaettavanaan 15:n mainoksen nippu, joista tulee niin iso määrä, etteivät mahdu jakelukärryyn, vaan auto pitää ottaa nyt avuksi. Mainokset pitää tietysti ensin niputtaa ja se on selkää ja sormia rassaava homma. Lattialla pitää kököittää, ei niitä muualla mahdu käsittelemään. No, kolmen hengen voimin se menee aika sutjakasti. Sitten vielä illalla pitää vahtia, että menevät kohtuuajoissa nukkumaan, kun vielä huomenna on kouluaamu. Iltasella lähtevätkin äitinsä ja äidin miesystävän kanssa pohjoiseen laskettelulomalle. Lapset olisivat halunneet jäädä kotiin isän kanssa, mutta se ei äidille käynyt. Ei taida lapsille kovin iloista lomaa tulla.

Tuli yhtäkkiä mieleen, että mitähän sille Websille kuuluu, kun ei mitään kuulu. Onkohan jäänyt jäiden saartamaksi.

Mutta nyt lähden koirahommiin. Toivokasta torstaita!
Ilmoita
Minkähän maan aikaa S24:n kello käy. Kymmenisen minuuttia sitten pistin viestini menemään, eli minun kelloni mukaan 1146. Systeemin kello näyttää 0946?!
Ilmoita
Päivää täältäkin. Olen järjestänyt kahteen kaappiin tilaa, nimittäin ladoin säkillisen Uffaan omia vaatteitani, joita olen kerran tai kaksi tai en kertaakaan päälläni pitänyt. Toiseen laitoin eteisen kaapista vanhoja takkeja, jotka lähtevät jätejoonakseen energian polttoon. Pojanpoika vaimonsa ja pikkuisen kanssa tulevat meille lauantaina, joten sekin kirvoitti tähän hävitysvimmaan, kun ei kaappiin edes vierailijoiden takkeja muuten mahdu. Tämä on ollut tekeillä jo kauan. Lähtevät keskiviikkona, että saamme nauttia heidän seurastaan useamman päivän.

Kellonaikojen heittely saattaa johtua siitäkin, että ylläpito tekee täällä jotain päivitystehtäviä, huomasin ainakin eilen.
Ilmoita
Luin juuri tuosta Tuusniemeläiserakkoveljeksistä, että löytyivät kuolleina kotoaan oltuaan siellä yli viikon ruumiina, paljastui vasta, kun postilaatikkoon tienpuolessa ei mahtunut enää lehtiä. Kukahan heidänkin perunkirjoituksensa tekee ja tietää mitä on missäkin, koska ovat niin erakoituneita olleet ja kaikki sisarukset jo kuolleet, eivätkä halunneet mitään yhteiskunnan apuja. Eivät ihan köyhäkauloja olleet, koska oli iso tila. No, Tuusniemen kunta varmaan tilan saa, mikäli ei ilmesty sisrusten lapsia ja lapsenapsia etuuksiaan vaatimaan oikeudenkäyntien tultua julki.

Vanhempi veli liikuntakyvytön, nuorempi veli häntä hoiti, joka todennäköisesti sai sairauskohtauksen ja kuoli, joten vanhempi veli kuoli vedenpuutteeseen. Eivät edes ikinä kuulemma lääkärissä käyneet, (eli tuskin kanta.fistä heiltä sairaustietoja löytyy, koska eivät mitään lääkkeitäkään syöneet), näin arveltiin lehdessä. Mikäli päättivät itse päivänsä, siitä ei lehdessä kerrota, jos ei epäilyä rikoksesta ole.
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Lisäys vielä, koska kuntaa jo alettiin syyttämään mahdollisesta heitteillejätöstä, niin sieltä sanottiin, että jos ihminen ei halua apua, vaikka sitä tarjotaan, niin pitäisi pyytää jo poliisilta apua, että saadaan pakosti auttaa. Sitä tarvetta ei vielä tuntunut olevan. Olivathan he vasta 73 ja 77 iältään ja se 73-vuotias hoiti isoveljeään viimeiset 10 vuotta.
Ilmoita
En ole lukenut tapauksesta, mutta valtio perii. Kunta voi hakea valtionkonttorilta perintöä.

Kuolleena kotonaan virumisen ennätys taitaa olla sillä ns. Maunulan muumiolla. Kuusi vuotta mies ehti olla vainajana stadin asunnossa. Siitä kirjoitettiin aikanaan paljon. Irtonaista elämää viettäneen, perhesuhteensa katkaisseen miehen oli sossu elättänyt ja maksoi kaikki kulut hänen kuoltuaankin. Postia ei tullut kuin ilmaislehtiä ja niitä olikin eteinen täynnä, kun hänet löydettiin. Taisi olla että juuri postinkantaja alkoi epäillä jotain.

Jotenkin huoneiston lämpötila oli ollut sellainen, että kroppa oli päässyt kuivumaan. Naapurien vaihtuvuus oli ilmeisesti ollut suuri. Kukaan ei kaivannut. Kaipa sossu tai valtio hoiti perut viran puolesta.

Kuusi kesää ja talvea minäkin kuljettelin koiria siitä ohi. Talon päädyssä kasvoi tuuhea kuusi. Ihan vasta kuulin, että puiston kaikki puut oli kaadettu, ei tietenkään tuon muumion takia, vaan jostain yhtä järjettömästä syystä, mitä nyt kaupunki keksii tehdä.

Lähden kohta vanhalle työväentalolle kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien tutustumisjuhlaan, jossa musisoidaan ja nautitaan itämaista kasvisruokaa. Ilmainen juhla on sopivan lähellä kotiani. Naapuri kutsui mukaan. Ihana naapuri että huolehtii.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
En ole lukenut tapauksesta, mutta valtio perii. Kunta voi hakea valtionkonttorilta perintöä.

Kuolleena kotonaan virumisen ennätys taitaa olla sillä ns. Maunulan muumiolla. Kuusi vuotta mies ehti olla vainajana stadin asunnossa. Siitä kirjoitettiin aikanaan paljon. Irtonaista elämää viettäneen, perhesuhteensa katkaisseen miehen oli sossu elättänyt ja maksoi kaikki kulut hänen kuoltuaankin. Postia ei tullut kuin ilmaislehtiä ja niitä olikin eteinen täynnä, kun hänet löydettiin. Taisi olla että juuri postinkantaja alkoi epäillä jotain.

Jotenkin huoneiston lämpötila oli ollut sellainen, että kroppa oli päässyt kuivumaan. Naapurien vaihtuvuus oli ilmeisesti ollut suuri. Kukaan ei kaivannut. Kaipa sossu tai valtio hoiti perut viran puolesta.

Kuusi kesää ja talvea minäkin kuljettelin koiria siitä ohi. Talon päädyssä kasvoi tuuhea kuusi. Ihan vasta kuulin, että puiston kaikki puut oli kaadettu, ei tietenkään tuon muumion takia, vaan jostain yhtä järjettömästä syystä, mitä nyt kaupunki keksii tehdä.

Lähden kohta vanhalle työväentalolle kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien tutustumisjuhlaan, jossa musisoidaan ja nautitaan itämaista kasvisruokaa. Ilmainen juhla on sopivan lähellä kotiani. Naapuri kutsui mukaan. Ihana naapuri että huolehtii.
Muistan hyvin tuon Maunulan muumiotapauksen. Taisi olla kuivakka mies, kun ei haju levinnyt muihin asuntoihin. Siellä kalmo oli muumiona maannut sängyssään, kela taikka sossu maksanut vuokran koko tuon ajan ja kukaan ei häntä kaivannut. Asunnossa oli varmaan vain yksi ovi rappuun, koska kuuden vuoden ilmaisjakelut mahtuivat koko ajan putoamaan eteisen lattialle. Siksi varsinkin ihmeellistä, ettei haju levinnyt rappuun tai muihin asuntoihin.

Sinulla on varmaan mukavaa siellä tutustumisjuhlassa, sinä kielitaitoisena voit siellä keskustella vaikka tulijat eivät vielä hyvin suomea osaisi.
Ilmoita
Oli se vilkas juhla, kun pienet kikkarapäät vilistivät kirkuen ympäri salia. Täkäläisiä naisia oli iso poppoo vieraista huolehtimassa, me naapurin kanssa vaan seurattiin ohjelmaa. Ruoka oli ilmaista, mutta sai antaa vapaaehtoismaksun jos halusi. Oli venäläistä kasviskeittoa, itämaista pasteijaa ja jälkkäriksi supisuomalaiset kakkukahvit vaniljakastikkeen kera.

Kyllä hajua aluksi oli esiintynyt, mutta kai siinä vaihteessa just naapurit olivat vaihtuneet. Asunto oli lisäksi ylimmässä kerroksessa kulmassa ja ikkuna auki kesät talvet. Yksi ovi rappuun luultavasti oli, joten lehdillä oli tilaa levittäytyä eteiseen. Paksu kerros niitä oli ollut.

Olen asunut aina vanhanpuoleisissa taloissa, joissa rappuun on ollut vain yksi ovi. Täällä "uudessa" 80-luvun talossa on tuplat. Ovet eristävät ääntä niin hyvin, että portaiden askelääniä ei kuulu. Koira aina säikähtää, kun postiluukku kolahtaa ilman ennakkovaroitusta. Samoin äskettäin uusitut ikkunat ovat täysin äänitiiviit. Vaikka asun pääkadun varrella, liikenteen melua ei juuri kuulu.

Toinen koiran säikähdyksen aihe on uusi leivänpaahtimeni. Se on iso, musta ja tekninen, mutta kun leivät ovat ruskistuneet, se räpsähtää pahalla äänellä. Jos koira on silloin syömässä, se "hyppää ilmaan" ja palaa kupilleen vasta kun musta kauhistus on vaiennut.
Ilmoita
Nyt on taas ilta ja rauha. Lasten kanssa ollaan oltu iltapäivästä saakka. Sitä ennen minä vähän aikaan vahdin koiriakin lenkin jälkeen, kun jo ulkona haastoivat riitaa. Ihan kamalalta kuullostaa, kun ne iskevät hampaansa toistensa kurkkuun ja vonkuvat tuskissaan. Tai eipä kai se oikeasti niin tuskaisaa ole, kuuluu kai leikkiin. Mutt jäin kuitenkin vähäksi aikaa nähdäkseni rauhoittuvatko vai ottavatko toisensa hengiltä. Yläkerran aidan taakse jäivät perääni kuikuilemaan.

Meiän eka kettis ei ollut tottunut postiluukun kolahdukseen, ja niin alkuun yökylässä meillä ollessaan nosti ihan hirveän mekkalan sanoman tullessa. Ekoina kertoina meillekin melkein tuli lusikallinen pöksyyn, kun siihen huutoon heräsimme, mutta sitten totuimme ja vähin erin tottui kettiskin. Näistä pennuista nuoremmasta en tiedä, kun ei ole ollut vielä yötä, mutta isäkettis ei sanonut mitään, kun lehti putosi eteisen lattialle. MIkä aivan ihmeellistä minusta.

Mahtavia äänieristyksiä kyllä nykyään on. Ja hyvä että on. Esim. liikenteen kuunteleminen tunnista toiseen vuorokauden ympäri varmaan rassaa. Meidän huusholliin liikenne kuuluu aika vaimeana, mutta tuolta messualueelta, kun kolataan kiviä ja metallia, kuuluu välillä melkoinen möyke. Ja kun ne peijoonat alkavat työt jo kuudelta, niin siihen kyllä heräämme, kun meillä aina makkarissa ainakin toinen ikkuna auki. Happi ja viileys ovat hyvien unien edellytys. Eikä sekään aina toimi. Kun ei saa unta, niin ei saa unta. Vaikka olisi kuinka hiljaista.

Avitettiin poikaa historian tutkielman kanssa. Samat on jo kutosluokkalaisella (meidän aikaan opparin kakkoset!) vaatimukset kuin aikoinaan yliopistossa: sisällysluettelo ja lähdeluettelo pitää laatia, samoin yhteenveto. Myös mind map kuuluu tutkielmaan. Viisaita heistä luultavasti tulee, vaikka iso osa noista jutuista tehdäänkin ihan paperille, pieni osa kuitenkin koulun omaan verkkoon.

Hiljaa, hiljaa ilta on, taivas tummeneepi... eli iltapuhteille. Kauniita unia!
Ilmoita
1 VASTAUS:
"Kun ei saa unta, niin ei saa unta. Vaikka olisi kuinka hiljaista."

Minä olen nyt kolmatta yötä peräkkäin valvomassa. Olen säästellyt viimeistä Imovane-pakkausta mahdollisimman pitkälle. Täkäläinen terveyskeskuslääkäri nimittäin kiinnitti huomiota Helsingin lääkäreiden anteliaisiin nukahtamislääkemääriin ja supisti määrää huomattavasti. Pelkäävät kai, että tulen riippuvaiseksi. Mitään ei merkinnyt se että kerroin käyttäneeni tätä "hirmuvaarallista bentsoa" vuosikausia annosta lisäämättä. Puolet 7,5 mg tabusta on riittänyt ja riittäisi edelleen. Ihmettelen, ketä hyödyttää jos ikäiseni ihminen valvoo itsensä pyörryksiin. Se ainoa kerta, kun onnettomasti kaaduin täällä toissa kesänä, laskettiin unilääkkeen syyksi, vaikka todellinen syy keikaukseen oli yksi pirun kanto silloin vielä tuntemattomalla öisellä huussipolulla ja mahdollisesti pari lasillista valkoviiniä.

Viime yönä yritin turruttaa itseäni television Estradi-kanavaa tuijottamalla. Ymmärtääkseni tuon kanavan tarkotus on hypnotisoida rauhallisella maisemakuvalla, mutta jos näkyy pelkkää matalaa pusikkoa ja kivinen merenranta, alkaa pelkästään viluttaa.

No joo, jospa eläkeläisten ET-lehti antaisi unen lämpimien neuleiden ja piparkakkujen kuvilla.
Ilmoita
Aamupäivää

Onnistuinpa nukahtamaan heti koiran aamukäytön jälkeen. nyt pärjään päikkäreihin asti. Vuorokausirytmini on mielenkiintoinen eli nurinkurinen. Hoitaja tuolla terkkarissa väläyttikin jostain unikoulusta, mutta sitä ei ole paikkakunnalle tällä erää saatu. Näin vajaalla nukkumisella ei kyllä mitään suurtekoja tehdä eikä mahtijuhlia järjestetä, mutta onneksi ei tarvitsekaan.

Onpa hauskoja luomuksia hesarin piparitalokilpailussa.
Ilmoita
Sisareni käyttää unettomuuteen silloin tällöin myös puolikkaan jotain pilleriä. Lääkäri oli hänellekin pitänyt saarnan riippuvuudesta. Sisareni on 78v. Hän kyllä oli suutuksissaan pitänyt vastaluennon (ent. opettaja) lääkärille (nuori "märkäkorvainen" kandipoika) vanhan ihmisen elämästä ja vaivojen monimuotoisuudesta, ja kokemastaan unettomuuden vaikutuksesta niihin. Lääkäri oli sitten kyllä jatkanut reseptiä jo vuosia voimassa olleen ohjeen mukaiseksi. Samoin hammashoitaja - suuhygienisti kai hienolta nimeltään - oli paasannut siskolle hampaiden hoidosta. Sisarellani on kaikki hampaat suussaan omia, ei mitään isoja hoitoja tai toimenpiteitä vielä, ainoat toimenpiteet ikinä ovat paikkaukset.

Itse en vielä ole uni- tai nukahtamislääkkeisiin turvautunut. Minulla on niistä huonoja kokemuksia, tosin jo vuosien takaa. Ei, ei syntynyt riippuvuutta, mutta seuraava päivä unilääkkeellä nukutun yön jälkeen oli kuin krapulapäivä. Varmaan po. lääkkeet paljon parantuneet, ja meinaankin puhua niistä lekurin kanssa kun seuraavan kerran vastaanotolleen menen. Valvominen stressaa: yöt on tuskaisia ja päivät menevät väsyneenä "haukan persieen". Tuovat elävästi mieleen työvuosien yövuorot ja niiden jälkeinen olotila. Enkä työelämää enää niin välittäisi muistella.

Nyt vuositarkastuksen hoitaja-osioon!
Mukavaa päivää kaikille!
Ilmoita
1 VASTAUS:
No sittenpä olen sisaresi kohtalotoveri ja ikätoveri. Se vuosia käyttämäni Imovanen puolikas ei ole aiheuttanut seuraavan päivän krapulaa, vaan pelkän miellyttävän olon. Käytin sitä jo työssä ollessa ja silti ryntäsin seitsemäksi "aamuvuoroon", aamuihminen kun olen.

Kyllä minulle "unilääkkeeksi" viskikin sopisi, mutta annoksen kanssa oltava tarkkana. Tunnettu psykiatri-runoilija kertoi kumoavansa joka ilta ison lasin punkkua. Se taas ei sovi vatsahapoilleni. Olut taas herättää juoksemaan vessassa pitkin aamuyötä.

Todella ihailen ihmisiä, jotka nukkuvat hyvin. Entinen naapurini on menettänyt poikansa ja jokunen vuosi sitä ennen miehensä, mutta nukkuu kuin tukki heti kun painaa päänsä tyynyyn. Hänelle toki suon unen antaman korvaamattoman lohdun. Samoin tyttäreni on hyvä nukkuja, simahtaa työ- ja koiratäyteisen päivän jälkeen yhdeksältä ja koisaa yhdeksän tuntia. Siellä yksinäisessä metsämökissä valvominen liian pirullista olisikin.

Huonounisuus on tullut minulle äidin perintönä. Hän usein soitti ja kertoi valvoneensa koko aamuyön. Minä hölmö en vielä silloin nelissäkymmenissä tajunnut yövalvomisesta pätkääkään, vaan annoin älyttömiä neuvoja miten hänen unettomina öinä pitäisi vain viihdyttää itseään esim. lukemalla. Ikään kuin aamuyön tunnit olisivat olleet jotain kivaa vapaa-aikaa vain. En tajunnut, että ei vanha ihminen ole valvoessaan virkeän väärti; kroppa ja silmätkin tuntuvat olevan unessa, kauhea väsymys painaa, mutta ylivirkeä mieli ei anna armoa. Nyt kun itse koen noita suden hetkiä viikoittain, ymmärrän äitiparkaanikin paremmin. Äidillä oli lisäksi vaivanaan jatkuva päänsärky, minulla ei ole sitäkään syytä valvomiseeni.

No tässäpä sitä unettomuushistoriaa tulikin. Toivottavasti osuu sen Partonen-nimisen gurun silmiin.
Ilmoita
Unettomuutta minäkin poden nykyään silloin tällöin, olen illanvirkku ja kun klo 00 tai 0.30 menen sänkyyn, jos en nukahda heti valvon kolmeen tai neljään, kuulen kun lehti kolahtaa postiluukusta, jota U nousee lukemaan viideltä. Vasta sen jälkeen nukahdan ja uni maittaa yhdeksään, taikka jopa kymmeneen. Nyt, viimeisimmän kellonsiirron jälkeen olen aivan out ulalla ja tipitörppö. Jospa se taas jossain vaiheessa tasoittuu.

Onneksi tänään soitin suuhygiestini ajanvaraajalle, kysyäkseni, pitääkö minun ensi maanantaina ennen hänelle tuloaan syödä antibiootteja. Ajan sain jo viime vuonna. Viime vuonna tein hukkakäynnin sen takia, etten ollut syönyt , koska eivät tienneet näistä operaatioista ja haavojeni hoidosta mitä oli jatkunut koko vuoden ajan. Nyt vain ajattelin kysyä, syönkö sitä Kefeksiniä, jota viimekin vuonna söin luvan kanssa, kun aikani myöhennettiin viikolla ja minulla oli tuota antibioottia jäljellä. Nyt sain kuulla, että koska minulle oli tehty uusi pallolaajennus elokuussa, josta on siis vain alle 4 kk aikaa, niin hammaskiveäkään ei voi poistaa, ennen kuin on puoli vuotta kulunut. Ei siinä antibioottienkaan suojaan uskalleta luottaa. Onneksi älysin kysyä, enkä tehnyt taas turhaa reissua Itikseen, kuten viime vuonna. Kaikkea sitä ihmisen pitääkin tietää ennen kaikkia mahdollisia pikkuoperaatiotakin. Ajatellen, että en olisi niinkään valveutunut, kun vielä olen, olisin mennyt sinne mitään puhumatta ja louhituttanut kivet ja silti jäänyt henkiin ilman bakteerien aiheuttamaa verenmyrkytystä.
Ilmoita
Karsea robo täällä nykyään, sata kuvaa pitää ruksata ennen kuin uskoo.

Tänään, kun katsoin netistä jotain Oralin sivuja, rävähti ruudulle Chromen mainos, jossa väitettiin, että vastaamalla neljään kysymykseen chromen käytöstä, vastasin niihin ja sitten käskettiin täpätä sitä palkintoa, jossa saisin kalliin älypuhelimen pikkurahalla, olikohan vitonen. Sitten hälytyskellot soivat, tähän se vastailuni päättyi ja poistuin sivuilta, tyhjensin jopa selaimeni saman tien. Vaikutti ihan asialliselta chromen sivulta. Joku toinenkin juttu oli tänään, miten aidon tuntuisilla sivuilla ihmisiä jymäytetään.
Ilmoita
No minähän haksahdin tuohon Chromen puhelinhoukutukseen. Vitosen hävisin, muuten selvisin säikähdyksellä.

Tänä itsenäisyyspäivänä ovikelloa rimputettiin. Huusin oven läpi, että en osta mitään. Rapusta kuului miehen yskintää. Tunnistin äänestä saman tyypin joka vuosi sitten onnistui rihkaman myynnin varjolla kerjäämään minulta lautasellisen pikkukolikoita.

Näihin yrityksiin verrattuna tapaukset, joissa mummoilta ryövätään kymmeniä tonneja, ovat pikkusälää. Eipä minulta sellasia ryöstösaaliita irtoaisikaan.
Ilmoita
1 VASTAUS:
Kuinkahan moni tuohonkin on tänään haksahtanut. Se mainos tuli minulle ensimmäisen kerran. Lävähti suoraan ruudulle. Heti soivat hälytyskellot, kun ikään kuin vain klikkaamalla sitä kuvaa, mikä oli palkintona tarjolla saisin sen vastattuani niihin neljään kysymykseen ja käskettiin pitää kiirettä, koska niitä oli vain yksi enää jaossa. Montakohan viitosta tänään saivat.

Kun muutama päivä sitten olin Columbuksessa katsomassa kortteja, tuli viereeni nainen, joka kertoi olisiko antaa rahaa, kun on paljon laskuja kotona maksamatta ja ruokaakin pitäisi saada. Sanoin vain, että on omiakin autettavia ihan tarpeeksi. Pariin järjestöön kotona verkkopankilla maksoin saamistani joulukorteista ja niitäkin lähetin eteenpäin postimerkit ostettuani. LIsää kortteja ostin, koska kaikki saamani kortit eivät ole mieluisia kuvitukseltaan.
Ilmoita
Vanhojen ihmisten ryövääminen alkaa olla semmoista luokkaa jo, että kaikki jotka kiinni siitä saadaan pitäisi karkoittaa Siperiaan. Tänään itse sain omasta ruokakaupastani tarjouksen, jonka ajattelin käyttää hyväkseni, mutta varmuudeksi soitin kauppaan, ja siellä kerrottiin, että tarjous on ihan aito.

Minä en saanut mitään Chromen tarjousta. Tosin C:a käytänkin max kerran kuussa, joten en ehkä ole edes potentiaalinen uhri. Viime talvena joskus sain tarjouksen ostaa iPhonen eurolla, tarjoajana oli (muka) Bauhaus, josta olimme juuri ennen sitä ostaneet jotain. Silloinkin soitin Bauhausiin ja kysyin, onko heillä po. tarjous voimassa. Vastaus oli, että ei ole. Eli huijaus kyseessä. Ja tosiaan, nuo huijaajien julkaisemien sivujen lay outit ovat hyvin tarkkoja kopioita käytettyjen firmojen sivuista. Ei ole ihme, että moni menee lankaan.

Nyt pitäisi mennä huomisia hautajaisvaatteita tarkistelemaan. Paitsi ei niissä niin ihmeitä tarkistelemisia ole: mustat housut, mustavalkoinen jakku ja mustat kengät, vaatteet pientä silitystä vaatteet. Lapsenlapset, jotka edesmenneen tapasivat joka joulu, olivat suruissaan, etteivät pääse osallistumaan. Aika erikoista, luulisin, että sen ikäiset kommentoivat noin. Toisaalta, kaikkina elämänsä jouluina tuo täti oli heidän aatossaan mukana, ja varmaan siitä joku jälki muistiin jäänyt.

Nyt saunaan. Sitten elokuvaa telkasta katsomaan, Ylpeys ja ennakkoluulo. Iltoja!!
Ilmoita
1 VASTAUS:
Minä käytän etupäässä chromea ja myös IE11, mutta se ei avaa kaikkia kuvia enää. On minulla Firefoxikin, jota myös jonkin verran käytän.
Ilmoita
Tulikettu on minullakin yhtenä selaimena, mutta sitä tulee käytettyä aika vähän, kun oletusarvona explorer; helppo homma, ei tarvitse vaivautua ylimääräisiin näppäilyihin. Laiskuus on tullut minulle aina vain tärkeämmäksi toimintaperusteeksi.

Tänään, kun olin vuositarkastushoitajan vastaanotolla, missä hän kyseli kaikki ruokailutapanikin, kerroin, että aamupalalla syön leivän, jossa päällä - aina - 12%nen sulatejuustoviipale + joku leikkeleviipale ja jotain rehua. Hän kysyi, miksen laita leivälle juuston sijaan jotain kasvirasvalevitettä, että se olisi terveellisempää, niin kerroin, että tuo juustoviipale on monta tointa vähemmällä saatavilla leivälle kuin ottaa rasvapurkki kaapista, avata se, kaapia veitsellä levitettä ja levittää se leivälle. Juustoviipaleen saa parilla, kolmella käden liikkeellä leivän päälle; helppo homma.

Laiskuus on todellakin tullut yhdeksi elementiksi omassa syömisessäni. Kaiken pitää olla helposti saatavilla ja valmistettavissa. Äitini, loppuun saakka kattoi pöydän itselleen kauniisti. Minulta ei varmaan enää kauan vie, kun jo syön suoraan kattilasta, tietsikka tai joku lehti nokkani edessä. Suunta on jo näkyvissä.

Nyt pitää pistää telkasta joku muu kanava kuin A-talk, minkä toimittaja ynähtelee kaiken aikaan keskustelun sekaan jo niin rasittavassa määrin, että ei jaksa kuunnella sitä.

Kauniita unia!
Ilmoita
Aamupäivää. Lehdessä luki, että puhlimen avulla firmat pystyvät paikantamaan, missä liikun. Tänäkin aamuna puhelimeni soi kaksi eri kertaa, molemmat eri numerosta, joihin en vastannut. Tiesivätköhän siis, että olen kotona, vaikka en vastannut. Sama tällä koneella ollessani, kun klikkaan jonkun sivun, tulee heti alalaitaan, saako minun sijaintini paikantaa. Vastaan ei. Kyllä ne kuitenkin tietävät, mitä katselen, eilenkin etsin teema-lautasia ja lasten öljyväriliituja, niin heti ilmestyi sivun reunoille niiden mainoksia.
Ilmoita
Huomenta

Aamulla oli liikkeellä hauskoja miehiä. Kun vekslasin potkuriani kaupan seunustalla, yksi ennätti kysymään, aionko ajaa mersuni kauppaan sisälle. Seuraava huumorveikko oli ovella vastassa, antoi minulle liioitellun kohteliaasti kumartaen tietä ja sanoi: "Tervetuloa edullisille ostoksille!" Miehen ilme oli mainio, aivan kuin hän oikeasti olisi ollut joku kaupan sisäänheittäjä. Kääntyessään mies lisäsi: "Se oli vitsi".

Citymarket onkin täällä kalleimman kaupan maineessa, S-market kakkosena ja Lidl se mistä säästäväinen väki ostaa.

Minullekin puhelin soi usein, mutta ne ovat lehtikauppiaita, joista en millään eston laitolla tunnu pääsevän eroon. Tarkistan Kukasoitti-sivulta numeron ja sieltä ne ahkerimmat myyjät löytyvätkin.

Kun etsin halpaa printteriä, seuraavina päivinä sivustat olivat täynnä näiden vekottimien mainoksia. Kyllä ne tietää, mitä ihminen kaipaa...
Ilmoita
1 VASTAUS:
Appenikin oli huumorimies, kun hän kulki rollaattorilla, hän nimitti sen Harley Parkinsoniksi. Vaimonsa sairasti Parkinsonia, jolla ei ollut koskaan rollaattoria, viimeiset kaksi vuottaan istui pyörätuolissa, koska mursi lonkkansa. Eka lonkka murtui kotitalonsa pihalla roskapussia viedessä, minä takia joutui Koskelaan pitkäaikaishoitoon. Siellä ollessaan mursi vielä toisen lonkkansa ja se oli hänellä lopun alku. Oli pyytänyt päästä vessaan ja sitähän heille harvoin suotiin, sillä kertaa pääsi ja sitten unohdettiin sinne hakematta pois, joten itse yritti päästä huonoin seurauksin. Toisenkin lonkan murtumisen jälkeen ei ollut aikomustakaan viedä leikkaukseen, joten anoppi kärsi siellä vuoteessa kovia kipuja, joihin appi sitten puuttui.

Minun äidilleni ei edes rollaattori olisi auttanut, koska MS-tauti vei jalat niin heikoksi, ettei pystynyt kävelemään edes sellaisen laitteen avulla, jossa henkilö kävelee sellaisen kehikon sisällä, kehikon reunat kainaloiden alta, alla rullat. Silläkin vempeleellä äiti meni pitkin seiniä, kun jalat eivät yhtään pitäneet kulkemisen onnistumista. Oli se surkeata. Nyt on siihenkin lääkitys jo parempaa kuin silloin jolloin äitini 51-vuotiaana kuoli vuonna 1969.
Ilmoita
Onpa tänään ollut mitään tekemätön päivä. Olen vain lukenut sanomia, eilisiä ja tämänpäiväisiä, keräillyt luettuja lehtiä koppaan lehtiroskikseen vietäväksi ja jotain tuusannut keittiössä. Mutta siihen on jäänyt.

Eilen olimme niissä hautajaisissa. Ihan kaunis tilaisuus, jossa tapasimme myös siipan veljenpojat, joita viimeksi näimme heitä eskari-ikäisinä. Nyt ovat jo kolmenkympin molemmin puolin. Siipan edesmennyt sisar teki eläissään semmoista myyrän työtä, että kaikkien sisarusten välit menivät poikki, samoin kahden sisaruksen välit vanhempiinsa, omat suhteensa vanhempiinsa toimivat hyvin, tarkoitushakuisesti.

Nyt on sitten jäljellä melkoinen paperisota siipalla. Joka pöydällä on eri kategorioihin järjestettyjä aanelosia, lippuja ja lappuja, jotka pitää käydä läpi, tallettaa relevantit ja tuhota loput. Ja niitä todella on paljon. Esitin toivomuksen, että ainakin ruokapöytä saataisiin joulukäyttöön. No, saa nähdä, miten toivomus toteutuu. Nyt tarvittaisiin sitä kotitonttua.

Eilen suunnittelin tänään tekeväni joulutorttuja, mutta vielä en ole päässyt puusta pitkään. Enkä tiedä pääsenkökään. Mitä vanhemmaksi tulen sitä varmemmin tarvitsen jonkinasteisen inspiraation tekemisiin. Ja leipomiseen sitä tarvitsen eritoten. Pakko on tietysti hyvä draiving foos, mutta niitä pakkojakin tulee enää niin kovin harvoin. Jos on tulossa (tuttuja) vieraita, niin silloin se toimii. Eikä nyt vielä ole sitä pakkoa. Ensi viikonloppuna se iskee, kun lapset tulevat lomareisultaan ja ovat siinä kolme päivää isänsä kanssa. Tilasivat torttuja, koska tykkäävät niistä kovasti. Nyt on saatavilla gluteenitonta taikinaankin, joten tyttökin pääsee niillä herkuttelemaan.

Jahas, siippa tuli kaupasta. Nyt sitten kahvia valumaan. Saatavilla sen kanssa on kaupan tuoretta pullaa. Hyvää iltaa kaikille!
Ilmoita
https://youtu.be/BQnF5aRNQF4

Nyt kun täällä tuntuu olevan tilaa, soitan entisten nuorten sävellahjan innoittamana tämän, vielä entisempään aikaan sijoittuvan levyn, jonka sain valita, kun perheellemme ostettiin ensimmäinen levysoitin. Se oli vuotta 1956. Ei kuitenkaan Muskan "se oli vuotta kuskytkuus, tuli rokki, siit on ikuisuus", vaan oikein hempeää rakkausromantiikkaa.

Tyttären kanssa katseltiin vanhoja valokuvia meidän entisistä kesämökkimaisemista. Siellä sijaitsi sahalaitos joka minun aikanani oli jo aika ränsistynyt ja poissa toiminnasta. Oli siellä jäljellä lautatapuleita, joissa voi kiipeillä. Oli myös ruostunut pätkä rautatietä ja siihen kuuluvat pikkuvaunut joita pystyi käsivoimin liikuttelemaan. Sahan orsilla oli jännä taituroida, putous olisi ollut useamman metrin, mutta ei se ollut mitään kaupungin talojen katoilla kiipeilyn rinnalla.

Ja ne vihreä niityt avautuivat ympärillä, ja suuri järvi kimmelsi. Oikea lasten paratiisi.

Taaspa lankesin turhanpäiväisiin muisteloihin. Mutta eikö jouluna saa olla vähän hempeämielinen?
Ilmoita
Greenfields - menneitä muistellen!

Mekin, nuorempi tyttäreni ja minä, hieman "hempeilimme" entisaikoja muistellen tänään, tosin eniten minun lapsuuteni muistoja, mitkä ovat tyttärelle outoja, mutta häntä ne kiehtoivat "outoudellaan", kun nykyisin ihmiset, suvut seurustelee hyvin usein vain naputellen näppäimiä. Kerroin nimittäin, kun lukemisesta puhuimme (mehän luemme kyllä kaikki), että minun lapsuudessani illalla kaikki kokoontuivat yhteen ja joku luki ääneen, se tapahtui vuoronperään, tai joku "vanhus" kertoi tarinoita omasta nuoruudestaan ja elämästään. Tyttären mielestä se oli hyvin kiehtovaa!

Meillä meni eilen kivasti tyttärenpojan (8v.) kanssa. Hän luki yhden ison, jättikrja Aku Ankan, täällä ollessaan kokonaan. Minä luin siitä pari juttua hänelle vuoteessa iltalukemisena. Se on meillä kaikilla tapa, vaikka lapset osaavat itse lukea.

Sitten tuli taas vanha tapa esiin, kun kävin minäkin nukkumaan. Aikoinaan odotin aina yöllä valvoen joko miestäni kotiin, tai lapsia sitten, kun he menivät jo omia menojaan. En pystynyt nukkumaan ennen kuin kuulin oven kolahtavan ja tiesin lapseni olevan turvassa kotona. Samoin mieheni, vaikka olinkin mukamas "nukkuvinani." En kertonut, että valvoin ja odotin, koska se olisi tuntunut heistä ahdistavalta.

Eilen siis, kun kävin nukkumaan ja poika nukkui tyytyväisenä seinän takana, uni katosi ja kävin miettimään, että miten se tytär pääsee tänne (hän tuli yöllä nimittäin tänne, että ei tarvitse hakea poikaa sitten eri reissulla). Mieleen tuli taas kaikenlaisia ajatuksia, mitä voisi sattua ja saako taksia näin joulun alla, ynnä muuta? En saanut unta, ennen kuin ulko-ovi kolahti ja olin varma, että se oli tytär, eikä aikainen Hesari? En kertonut tyttärelle että valvoin ja odotin häntä kotiin. Hänellä oli ollut oikeus olla huoletta työkavereidensa kanssa pikkujoulua viettämässä. Hän oli kyllä kertonut, että tulee yöksi tänne äidin luokse ja se oli "huvittanut" hieman kavereita!

Nyt olen saunonut ja täytyy lähteä föönaamaan hiukset ennen kuin kuivuvat kokonaan!

Mukavaa lauantaita kaikille!
Ilmoita
Aurora, Green Fields, juuri tuon kvartetin laulamana on yksi nuoruuden aikaisista lempipiiseistäni. Toinen saman yhtyeen yhtä ihana kipale on The Green Leaves of Summer, jonka lauloivat elokuvassa Alamo. Kumpienkin sanat osaan edelleenkin ulkoa. Kun niitä joskus - kuulisko edes kertaa vuodessa - radiosta kuulee, sydämessä ailahtaa lämpimästi. Nykyään ei tuollaista stemmalaulua kevyen musan puolella harrasteta, eikä vastaavia sovituksia kyetä tekemään. Tai ehkä kyetäänkin, mutta semmoinen, kaunis korvia hivelevä musisointi, ei mene kaupaksi. Räimettä pitää olla.

Kiva kuulla, että laisiani valvojia on muitakin. Minäkään en aikoinaan koskaan nukkunut ennen kuin "lauma" oli kotona. Kun pojat tulivat menoikään, niin tehtiin sopimus, että kun/jos jonnekin yöksi jäävät, niin pitää ilmoittaa, vaikka keskellä yötä. Usein tiesivät yöpoissaolonsa jo etukäteen, mutta joskus sitten soittivatkin, vaikka silloin ei kännyköitä edes ollut, lankapuhelimia vain ja puhelinkioskeja. Samoin aikoinaan - nyt voisi ehkä jo sanoa: muinoin - siippani joutui paljon viettämään iltoja asiakkaiden kanssa, eikä minun nukkumisestani tullut mitään ennen kuin ovi kävi. Ovatkohan kaikki äidit ja vaimot näin pönttöjä!;).

Nyt melkein kädestä pitäen kiittelen itseäni, kun vihdoin sain laitettua ulos yhden valoasetelman. Lamppuketju ja pajuinen "kuusi" ovat odotelleet virittämistä verannalla varmaan jo kaksi viikkoa, mutta aina se vain on jäänyt. Mikä lie puuska nyt iskenyt. Vaan hitsin kylmä oli ulkona, kädet kontassa noita lamppuja laittelin. No, nyt voinkin taas rauhassa, hyvällä omalla tunnolla lämmitellä sohvan uumenissa.

Tänään tulee telkasta aika nuukasti ohjelmaa. Eilen pistin tallennukseen elokuvan, jonka piti katsomani samoin Vera Stanhopen En jaksanut pysytellä hereillä. Jos en muuta keksi, niin katson toisen niistä. Tosin tänään tulee Westön valitsema italialainen elokuva Teemalta. Tykkään W:n kirjoista, joten elokuvakin saattaa olla minun makuuni.
Ilmoita
Olipa hyvä, että älysin katsoa ohjelman Westöstä ennen hänen valitsemaansa elokuvaa. Ohjelma vangitsi meikäläisen. Eikä pienin syy kiinnostukseen ollut se, että W on hesalainen, mitä minäkin olin neljännesvuosisadan. On myös aivan mahtavaa kuunnella puhetta, joka ei ole ninkuttelua ja totattelua, vaan selkeätä, hyvää suomea. Vaikka äidinkielensä on ruotsi, tai ehkäpä juuri siksi.

Katsoin po. elokuvaakin puolet. Alkoi taas nukuttaa, ja totesin, että huomenna tallennuksesta saan irti enemmän, kun olen taas virkeä - tai ainakin toivon olevani. Mutta jo siitä ajasta, mitä elokuvaa kerkisin katsoa kävi selvästi ilmi, mitä W tarkoitti, kun sanoi, että elokuva on syvästi vaikuttanut hänen tapaansa kertoa tarinoita. Elokuvasta se tuli esille aivan selvästi, kun on lukenut hänen kirjojaan. Mietin itse, miten sellaisen yhteyden kuvaisin sanoilla, mutta kun ei ole kirjallisia taitoja, niin en osaa. Ihanaa, että on ihmisiä, joilla lahjoja, joilla rikastuttavat meitä "lahjattomiakin". No, lahjoja on tietysti meilläkin, mutta ehkä toisenlaisia.

Ärsyttää, kun usein elokuva, joita haluaisin katsoa tulee niin myöhään, etten pysy hereillä. Ja puoliunessa ei kaikki mene perille. - Nyt hyvää yötä jokaiikalle!
Ilmoita
Iltapäivä on jo taas, vaikka en ole saanut aikaiseksi tehtyä tänään(kään) juuri mitään.

Menenpä pian lämmittämään ruokaani, koska nälkä tulee laiskanakin. Sitten aion kyllä paketoida nuo viimeisimmät paperia odottavat joulupaketit.

Minäkin kuuntelin tuon Westön haastattelun, mutta elokuvaa en jäänyt katselemaan. Olen lukenut muutamia Westön kirjoittamia kirjoja. Nyt sain tyttäreltäni lainaksi Merikirjan ja silmäilin sitä eilen, mutta ei ole mikään minun kirjani lukunautinnoltaan. Sen on kirjoittanut norjalainen toimittaja ja kirjailija Morten A. Stroksnes (s. 1965) ja Norjassa se on ollut valtaisa menestys, sekä kahminut palkintoja kasapäin. Kirjan oikeudet on myyty 24 maahan.

Mutta ei vain ole minun "makuuni", luen sen kuitenkin, mutta vain "silmäillen."

Täälläkin on muuten nyt maa valkoisena!
Ilmoita
Westön haastattelu ei tuonut mielestäni mitään erityisen uutta, ei hänen henkilökuvaansa eikä varsinkaan vuoden 1918 tapahtumiin. Itse sain hyvin "valkoisen" kouluopetuksen eli aihetta ei kosketeltu ollenkaan, mutta noista sotasurmista luin jo Sillanpään Hurskaasta kurjuudesta teini-ikäisenä. Vuonna 1919 ilmestyneeseen romaaniin tartuin ensi kädessä kiinnostuneena isoäitini kotiseudun Hämeenkyrön historiasta ja sen jälkeen olen lukenut useasti tuon torpparikuvauksen, jossa hyvin inhimillisesti kerrotaan, kuinka syytön pieni ihminen, tässä tapauksessa torppari Toivolan Juha, joutuu kuolemallaan sovittamaan sen, että kuului yhteiskunnan köyhään luokkaan.

Westöstä kirjailijana pidän hyvin paljon ja oikein odotan hänen jokaista romaaniaan. Isän nimeen ei tehnyt yhtä säväyttävää vaikutusta kuitenkaan kuin vaikkapa Leijat ja Kangastus'38.

Kansalaissodasta luin jo 60-luvulla myös Hannu Salaman kirjoista ja Linnan Pohjantähdestä. Oman äitini ennen kuolemaansa 80-luvulla kirjoittamat muistelmat avasivat sukukohtaisen näkökulman julmuuksiin. Äidin veli, enoni oli punapäällikkö, joka vankeuden ja kunniansa menettämisen jälkeen jatkoi aatteensa toteuttamista loikkaamalla rajan yli. Venäjällä häntä ei suinkaan vastaanotettu kukkasin vaan luodein. Siitäkin on sanottu, että päälliköt pettivät alaisensa karkaamalla, mutta oma kärsimyksensä heilläkin oli kestettävänään.
Ilmoita
Areenasta katsomani haastattelu ei ollutkaan televisiossa äskettäin esitetty, vaan Arkistovieraana -sarjan juttu viime tammikuulta. Mutta oli mikä oli, mukava heppu jota katselee mielellään.

Vanhoista italialaisista elokuvista muistan Polkupyörävarkaan ja Milanon ihmeen, Fellinin Rooman (paras!) ja Veijarit (tai Vetelykset), aivan hurmaavan leffan kolmekymppisistä mammanpojista. Sitten oli tietysti Silvia Mangano (vai Anna Magnani) Katkerassa riisissä ja Sophia Loren Kahdessa naisessa.
Ilmoita
Joo, noi vanhat italialaiset oli/on ihania. Olkoonkin, että usein ne ovat hirveän meluisia, mutta se kuuluu kulttuuriin. Nuorina käytiin aika paljonkin leffoissa ja 60-luvulla italialaistakin tuli katsottua. Telkkarissa tuli myös niitä vanhoja, joita on välillä vieläkin uusittu. Katkera riisi ja Kaksi naista jääneet hyvin mieleen. Samoin sitten uudemmat (joita kävimme ihan leffateatterissa ktsomassa), Antonionin elokuvat Kuume ja Yö. NIissä myös musiikki vetosi minuun. Minan "Kuume" on vieläkin upeata kuunneltavaa. Samoin moni Minan muukin levy. Sääli vain, että niitä(kään) ei koskaan enää kuule. Pitääpä varmaan taas jossain välissä yrittää Puhelinlankoja pitkin esittää toivomus.

Siippa on koko päivän tuskaillut tätinsä perukirja-asioiden kanssa. On käynyt ilmi, että häntä on monet tahot vedättäneet ihan törkeällä tavalla. Eräs henkilö on kahden vuoden aikana saanut tädiltä rahaa tuhottomasti. Siippa on nyt käynyt ko. ajalta tiliotteet läpi, ja rahaa tuolle samalle nimelle on täti pistänyt parhaimmillaan kymmenen kertaa kuukaudessa. Ei ole ihme, että joutui pyytämään veljenpojaltaan apua. Oma eläke ei enää riittänyt. Tiedossa kyllä oli, että täti "haluaa auttaa", ja siipan antamat rahat olisivatkin menneet eteenpäin samantien, eikä tädin omaan elämiseen. Myös eräs lehtiyhtiö on netonnut huimasti; yhdessä kuussa kuusi lehtimaksua. Siippa ja tädin yksi ystävätär yrittivät kesällä saada häntä holhoukseen, mutta lääkäri ei löytänyt syytä. Ei voi ymmärtää, minkälaisiin vedätyksiin vanhukset joutuvat. Törkeitä hyväksi käyttäjiä on. Miten ne saisi vastuuseen.

Nyt saunaan. Leppoisaa pyhäiltaa!
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
"Ihan leffateatterissa katsomassa"

Huomenta!

Niinpä niin, juuri leffateatterit joita 40-50-60-luvulla oli liki joka korttelissa, kirkastivat minullakin sodanjälkeistä muuten köyhää telkkaritonta lapsuutta, kirjastojen ohella.

Yksinomaan Töölöstä, kotoa lyhyen matkan päästä, muistuvat mieleen Museokadun merenpuoleisessa päässä oleva pieni Mikki, jossa näyteltiin Westernejä. Puupenkit vain kolisivat kiljuvan lapsilauman "kerätessä hauleja" valkokankaalta.

Ihan eka leffaelämykseni oli Disneyn Lumikki Ritzissä: lapsilauma huusi kauhusta, kun paha äitipuoli myrkkyomena kädessä tuntui hyökkäävän suoraan katsomoon. Vaikutelma oli yhtä todellinen kuin kuuluu olleen leffapioneerien Lumieren veljesten junalla, jonka katsojat uskoivat puksuttavan raiteilta päälle.

Ritzissä siinä Eliten talossa oli muuten peilikatto, oma ihmeensä sekin. Kuten leffateatterien muukin koristeellisuus, klassiset pylväät, ornamentit ym. Ylempänä Runeberginkadulla sijaitseva Adlon oli erityisen tyylikäs laatufilmien esittäjä. Tullinpuomin talossa Sininen kuu oli paikallaan vielä 80-luvulla, koska kävimme tyttären kanssa katsomassa siellä West Side Storyn.

Noista italialaisista a-mummun mainitsema Antonionin Yö oli kaikessa neorealismissaan meikäläiselle jo liian kulturelli: paljon tyhjää valkoista seinää, joita henkilöt ( Virna Lisi?) hienostuneesti tuijottelivat.

Fellinin Roomassa taas oli kaiken ylipursuvan kreisihuumorin ohella yksi mykistävimmistä kohtauksista koko leffafriikin urallani. Kun Roomaan kaivetaan tunnelia metroa varten, jostain porauksen aukosta tulee vastaan huikea näky: kammioita täynnä ihmisenkokoisia freskoja, seinämaalauksia. Siinä kaivajien silmien edessä hahmot alkavat mystisesti haalistua ja kadota. Porausaukosta tuulahtava ilmavirta on näille tuhatvuotisessa rauhassa levänneille taideaarteille liikaa.

Toivotan hyvää joulunalusviikkoa kaikille. Nytko SE jo tulee. Apua. Meikäläinen täällä vain haaveilee omiaan.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
"Ihan leffateatterissa katsomassa"

Huomenta!

Niinpä niin, juuri leffateatterit joita 40-50-60-luvulla oli liki joka korttelissa, kirkastivat minullakin sodanjälkeistä muuten köyhää telkkaritonta lapsuutta, kirjastojen ohella.

Yksinomaan Töölöstä, kotoa lyhyen matkan päästä, muistuvat mieleen Museokadun merenpuoleisessa päässä oleva pieni Mikki, jossa näyteltiin Westernejä. Puupenkit vain kolisivat kiljuvan lapsilauman "kerätessä hauleja" valkokankaalta.

Ihan eka leffaelämykseni oli Disneyn Lumikki Ritzissä: lapsilauma huusi kauhusta, kun paha äitipuoli myrkkyomena kädessä tuntui hyökkäävän suoraan katsomoon. Vaikutelma oli yhtä todellinen kuin kuuluu olleen leffapioneerien Lumieren veljesten junalla, jonka katsojat uskoivat puksuttavan raiteilta päälle.

Ritzissä siinä Eliten talossa oli muuten peilikatto, oma ihmeensä sekin. Kuten leffateatterien muukin koristeellisuus, klassiset pylväät, ornamentit ym. Ylempänä Runeberginkadulla sijaitseva Adlon oli erityisen tyylikäs laatufilmien esittäjä. Tullinpuomin talossa Sininen kuu oli paikallaan vielä 80-luvulla, koska kävimme tyttären kanssa katsomassa siellä West Side Storyn.

Noista italialaisista a-mummun mainitsema Antonionin Yö oli kaikessa neorealismissaan meikäläiselle jo liian kulturelli: paljon tyhjää valkoista seinää, joita henkilöt ( Virna Lisi?) hienostuneesti tuijottelivat.

Fellinin Roomassa taas oli kaiken ylipursuvan kreisihuumorin ohella yksi mykistävimmistä kohtauksista koko leffafriikin urallani. Kun Roomaan kaivetaan tunnelia metroa varten, jostain porauksen aukosta tulee vastaan huikea näky: kammioita täynnä ihmisenkokoisia freskoja, seinämaalauksia. Siinä kaivajien silmien edessä hahmot alkavat mystisesti haalistua ja kadota. Porausaukosta tuulahtava ilmavirta on näille tuhatvuotisessa rauhassa levänneille taideaarteille liikaa.

Toivotan hyvää joulunalusviikkoa kaikille. Nytko SE jo tulee. Apua. Meikäläinen täällä vain haaveilee omiaan.
Yksi verbin monikkomuoto oli tälle tekstille liikaa, heh, vaikka kuinka yrittää oikolukea. Mikin jälkeen piti sanoa melkein yhtä pienestä Astrasta jotain luonteenomaista. No, siitä kadunpätkästä veivät ne portaat Temppeliaukiolle.
Ilmoita
Päivää taas... huhuu, ei näy ketään.

Tämähän on melkein kuin Tyyntä ja myrskyä -ketjuissa, joissa pidin pitkiä aikoja yksinpuhelua.

Tikusta asiaa. Olen äskettäin kokeillut muutamaa ennen tuntematonta ruokavalmistetta.

Maapähkinälevite. Suklaaton versio. Piti olla luomua mutta eikös siinäkin lainehdi kookosöljy. Muuta käyttöä en keksi kuin levitteenä paahtiksen päällä. Onneksi ostin pienimmän purkin.

Nyhtökaurapyörykät. Nyhtis on kai hyvinkin suosiossa. Lanttulaatikon kanssa mukiinmenevää, mutta kastikkeen vaatii. Lihan mehevyys puuttuu, joten miksi rääkätä itseään kuivilla palleroilla.

Viikunahillo. Pieni kallis purkki. Makeisiin leivonnaisiin "hillosilmäksi". Ite hetelmä sopii maultaan juustojen kanssa. Lähinnä tuli popsittua suoraan purkista suuhun.

Hauskoja jouluvalmisteluja!
Ilmoita
Hyvää keskipäivää. Maa on tullut valkoiseksi, joten ulkona näyttää todella talviselta. Minulla on ollut niin kiireistä viikonlopulla, että ei koneelle ehdi, kun kotimme on ollut pieni majatalo, jossa riittää koko ajan puuhaa, ruoanlaittoa, koneen täyttöä ja tyhjennystä, kun on ruokasouvia ja kahvinkeittoa. Eilenkin 7 hengelle. Nyt lähtivät kauppaan hankkimaan lisää purtavaa, lähinnä maidot, leivät ja limsat lopuillaan. Ruokaa on niin paljon, ettei se kesken lopu.

Täytekakunkin tein, onneksi siitä on enää neljännes jäljellä. Kohta U vie heidät Sealifeen, pieni tarvitsee koko ajan tekemistä, siellä on kuulemma lasten hiekkalaatikkokin. Pikkuinen on kova puhumaan, on valtava kyselykausi meneillään.
Ilmoita
Nyt kun ovat Sea Lifessa laitoin rikottuja ohraryynejä turpoamaan A-piimään tunniksi, sitten lisään siihen neljänviljan hiutaleita sekä riisihiutaleita, suolaa, vähän ruokasoodaa, kaksi kananmunaa ja 2 dl ruokakermaa, sitten voidellulle pellille 225 asteeseen noin 30-40 minuutiksi. Sitten on tuollaista ruokaisaa pannaria voin kanssa, voisi olla vaikka munavoita sen kanssa. On sellainen ryynirieska savolaisittain, ei ole siis sellainen leipämäinen, niin kuin rieska on muualla päin suomenniemeä.

Kun olimme pentuja, isäpuoli toi aina markkinoilta ohrarieskaa ja viipurinrinkeliä, mikä oli sellainen mutkikas pullalenkki. Se oli aina meillä herkkupäivä. Nyt kun muistelen niitä, se ohrarieska on aina pysynyt minulla lempimakuna, mutta se viipurinrinkeli oli itse asiassa aika mautonta ja hötöä.
Ilmoita
Täällä ihmiset ostavat paljon ihan tavallisia vesirinkeleitä. Syövät niitä "pullana" kahvin kanssa. Minäkin teen usein peltirieskaa, mutta kyllä se Tampereen rieväkin hyvältä maistuu.

Voi surku, mikä tsäkä Hgin naapurinrouvalla. Hän on pitkin syksyä manaillut pimeyttä, ja nyt kun lunta lopulta tuli, eikös rouva liukastunut heti ekana aamuna kotirapun edessä. Nyt on oikeasta kädestä kaksi sormea paketissa. Eilen illalla oli järjestänyt isot bileet talon väelle, nyt saavat muut passata häntä. Talossa on ihana piiri vanhempia sinkkunaisia, jotka huolehtivat toisistaan.
Ilmoita
Näyttääpä/kuullostaapa herkulliselta tuon Ceen rieska. Siitä on vuosikymmenet kun rieskaa itse olen tehnyt siipan mummin reseptin mukaan. Ohraa siinäkin oli ja piimää, mutta ei mitään hiutaleita. Taisi ohran lisäksi olla tavallisia vehnäjauhoja, kermaa ei kuitenkaan. Kerma kyllä tekee syömisestä kuin syömisestä herkkua. Pistänpä tuon ohjeesi talteen ja kokeilen joskus.

Teillä Cee on nyt jo ollut joulu kun olette saaneet nauttia pienen seurasta. Ja tietysti isompienkin. Kyllä se on pieni lapsi, joka sen joulun tekee. Niin kauan kuin joulun taika on lapsen tähtisilmissä, niin se tulee aikuisenkin sydämeen. Omien ja lastenlastemme kanssa olemme sen saaneet kokea. Se aika on ohi, mutta joku pieni joulun häivähdys välillä vielä on näkynyt pojan lasten silmissä, kun joulusta on puhuttu. Mutta sekin peittyy hyvin nopeasti surusilmäisyyteen; joulu ei enää ole sama nyt, kun perhe on hajonnut. Sitä tyttö on surrut koko syksyn. Hän on oikea jouluihminen.

Tänään kävin minäkin tutkailemassa, mikä on meininki isossa kauppakeskuksessa. Oli pieni pakko, kun pari lahjaksi aikomaani tavaraa sai lähimmillään sieltä ja lahjan saajat lähdössä ylihuomenna pohjoiseen. Siellä en kyllä kauan viihtynyt: lahjat hyllystä kassalle, siitä kassiin ja takaisin kotinurkille; täällä on paljon rauhallisempi meno. Ruokakauppa kyllä oli jo aika vilkas, kun sinne kolmen maissa tungin. Takavuosina aina ostin jouluruoat yhtenä päivänä, ja kantaminen oli ihan tolkutonta. Nyt olen käynyt kaupassa vähän väliä ja aina otan mukaan jotain joulujuttuja, niin sujuu ketterämmin sekin homma. Ei tarvitse hiki päässä retuuttaa. Tosin nyt on siippakin vapaalla jalalla, joten apu on lähellä. Kun hän oli työelämässä, niin suunnilleen ihan kaikki jäi minun hoidettavakseni.

Huvitti, kun tuolla toisaalla Who runossaan on sitä mieltä, että joulu on naisten juttu. Oma siippani on aina ollut vähän samoilla aalloilla, mutta kummasti vain esim. jouluruoat maistuvat oikein hyvin. Äsken juuri kysyi, jotta kai joulupöydässä on sit taas sienisalaattia. Onhan sitä. Eikä se kuusen alla joulukonjamiinikaan ihan pahalle maistu;)))

Auraaminen on ihan peukutettava juttu paitsi juuri tuon kaatumisriskin takia. Auran jäljet ovat usein niin jäisen sileät, että tosi tarkkana saa olla, miten niillä astuu ja jalkansa asettaa. Kaatumista minäkin pelkään. Vain pari kertaa olen viimeisen kymmenen vuoden aikana kaatunut jäisellä alustalla, mutta säikähdyksellä selvinnyt. Kolmas kerta voi olla jo pahempi. Viime kaatumisesta on jo vuosia, eikä rutiineja siis ole muodostunut. Pitäisi kai mennä pojan oppiin. Hän osaa sen homman vaikka unissaan. On harrastanut lajia, jossa mm. opetellaan kaatumisia kaikenlaisista asennoista lähtien. Ei kyllä ole Loirin mantteljn perijä:)

Vaan nyt lähden tekemään joululeipiä. Siinäkin olen pitänyt taukoa monta, monta vuotta. Nyt jostain pätkähti päähäni, että tänä jouluna pitää olla omatekemää leipää. Ostin ainekset, piimät, siirapit, mausteet ja ne pitää nyt sitten pistää koneeseen pyörimään. - Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.
Ilmoita
https://youtu.be/H_nDOZA8Bvc

Olen alkanut aikani kuluksi (että minullakin olisi joulutouhua) tutkia C-kasettivarastoani, olisiko niistä hyvin kuuluvia Thomson-soittimessani. Ja yllätys yllätys, jotkut soivat oikein hyvin, joissakin taas omituinen pauhu hukuttaa koko äänen. Aloitan Mikon kotiseutukappaleesta.

Pääsenkohän tuhkana Vantaaseen vai Pielisjokeen vai mahdollsesti Lieksanjokeen, upeita virtoja kaikki. Mutta enhän sitä itse päätä, toivomuksen vain voin esittää.

Jatkuu...
Ilmoita
https://youtu.be/z82ZLRmy9SA

Tämä siksi, että olen tavallaan itsekin "Vorssan likka", viettänyt kymmeniä kesiä sillä seudulla ja kokenut tuonkinlaisen asian, eli pienen kiihkeän rakkauden selviten siitä hengissä ilman tuomenkukkamyrkytystä.

Jatkuu...
Ilmoita
https://youtu.be/QCh4XYzMj-I

Ja koukkaus kauas taaksepäin, pikkukaupungin luistinradalle. Toisena vaihtoehtona olisi ollut Rosemary Clooney ja Mambo italiano. Onkohan nykyään luisteluradoilla musiikkia?

Ainakaan Hietaniemen Väiskillä ei ollut 40-luvulla, mutta luikkarikopeissa oli kamiinat, sitä tärkeemmät monituntisen skrinnaamisen lämmikkeeksi.

Jatkuu...
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Väiskillä minäkin joskus kävin luistelemassa niinä vuosina, kun asuimme Temppelikallion kupeessa. Runski oli kyllä pääpaikkani, mutta yksi kaverini asui Mechelininkadulla ja tykkäsi enempi Väiskistä.

Oli se hyistä hommaa silloin se luistelu, mutta ei kylmää paljon ajatellut, kun oli kivaa. Välillä lämmiteltiin käsiä ja varpaita pukukopissa ja eikun taas jäälle. Paljain päinkin kylmässä oltiin, kun piti esittää kovaa kimulia. Parasta kyllä oli silloin, kun musiikki säesti luistelua. Johanneksen kentällä niin oli aika usein. Siellä kävin myös silloin tällöin joidenkin luokkakavereiden kanssa.

Alatalon musaa en koskaan ole kokenut omakseni, mutta kyllä sitä kuultiin aika paljon, jopa kotibileissä. Hauskojahan monet kipaleensa olivat. "Mä maalaispoika oon" oli yksi bileitten suosikkipiisi. Malin veljeksetkin ovat jääneet minulle aika vieraiksi. "Runkomäen iltamat" tuttu, mutta muita kipaleita en ihan äkkiä muista, jos joku kysyisi. Varmaan kyllä sitten muistuisi, jos niitä alkaisin soitella vaikka YT:stä.

Olen aina digannut enempi ulkomaista kevyttä, paitsi kotimainen lautarankabändimusa aikoinaan oli kyllä mieleen. Danny and Islanders tietysti kärjessä, Dannystä tykkään vieläkin, niistä vanhoista: Tuuliviiri, East Virginia, Vähän ennen kyyneleitä, Hiljainen kitara, jne. Laila Kinnunen genressään oli ja on edelleen yksi suosikkini. Hänellä oli uskomattoman kaunis ääni. - Oi niitä aikoja, silloin aika huolettomia!

Mites tää taas muljahti vanhoihin! Aurora innoitti.
Ilmoita
Huomenta

En minäkään muuten noista Malin veljeksistä paitsi että olen suuri Visotski-fani ja minulla on häneltä säkkikaupalla sekä alkuperäisiä että suomalaisia versioita C- ja CD-muodossa. Myös Marina Vladya, venäläisen trubaduurin rakastettua. Ja tykkäsin toki Runkomäen iltamistakin, koska pyöräilin tyttösenä usein Runkomäelle tanssimaan. Ja taas maailma on pieni: erään kerran satuin sinne ulkohuusin eteiseen puuteroimaan vierekkäin Laila Kinnusen kanssa Kaksi samanikäistä ja -kokoista tummahiuksista neitosta, mutta vain toinen enää "puuteroi"näillä elämän back stageilla.

Erityinen Mikko-fani en myöskään ole, pidän tasan kahdesta hänen kappaleestaan, toinen tuo Kiiminkijoki ja toinen traagissävyisen Ajolähtö-elokuvan tunnussävelmä, oliko nimeltään Isänmaan toivot. Rallit ovat toki hauskoja, niistä kiitos myös sanoittaja Harri Rinteelle. "Heitä mummo seinään, niin se roikkuu siinä vaikka kynsillään."

Dannylle olen sanonut kädestä päivää firman pikkujouluissa vanhan Intercontinental-hotellin ballroomissa vuonna keppi ja kivi. Hiljaiseen kitaraan liittyy erityisiä muistoja. "Mies viety on yön mustan mukaan, hiljaa soittaen kitarallaan."

Iloisia jouluvalmisteluja joka iikalle. Eilen sain yhden kirjalahjan ostettua ja sukat ostettu jo aikaisemmin eli vauhti kiihtyy täälläkin...
Ilmoita
Hyvää päivää Elämään!
Aika rientää ettei kohta mukana pysy. Kaikenlaista touhua piisaa. Viikonloppuna laitoin papalle valmisteluja joulua varten ja nyt täällä kaupungissa. Moppasin lattiat ja vaihdoin matot viimeinkin. Puoltoista vuotta ollut kesät talvet vaaleet matot kun oon niin laiskimus että en oo saanut inspiraatiota vaihtoon mutta nyt on sitten punaiset joulumatot lattialla.
Sitten minulla on uniikki joulupuu parvekkeella. Hain papan risusavotasta keskenkasvuisen haavan ja koristelin sen ja eipä oo yhtään hassumman näkönen. Voi sanoa ettei neulasia tipu. ja latvatähti kiiltelöö kuin paremmassakin puussa. Lehdessä joku "guru" sanoi ettei pitäs hiilinieluja kaataa niin paljon ja mainitsi myös ettei muovikuustakaan pitäs hankkia. Aika vielä tulee jolloin kielletään koko joulu.
Tänään myös leivoin ässiä kun niitä on lapsuudestani ajoista ollut joka joulu ja tein hedelmäkakun jota piti jo maistaa ja oli kyllä hyvän makunen. Huomenissa tulee pojan porukka käymään joten voi olla että on kakusta rippeet jälellä. Tyttärelle myös lähetin tekstin että koska ennättää tulla pikkusen muistamispussukan hakemaan.
Eilen kävin labrassa ja tulos tuli illalla jo kännyyn. Tänään sitten jo hoitaja soitti ja sanoi että raameissa ollaan. Ei hätää eikä tarvii lääkitystä lisätä mainitsi myös että jos jotain ilmaantuu niitä soittele . Mikä lie eilen ollut kun tulin kaupunkireissulta melkein oksensin ja oli niin huono olo että lepäilin koko illan enkä pannut tikkua ristiin. Kait se kuuluu tähän ikään nää tämmöset huonot olot. Tänään taas olen voimissain kuin ennenvanhaan.
Lapsuusystävä savonmailta lähetti paketin joka sisälsi kotiseutulehden jossa kerrottiin muualle muuttaneista. Kovasti oli tuttuja jotka muilla mailla vierahilla asustavat. En tiennytkään että serkkuni oli 6o-luvulla muuttanut Kanadaan ja nyt hänen tyttärensä oli käynyt sukuansa tapaamassa. Hänen isänsä äiti oli isäni sisko ja mainitsi myös enonsa mutta eipä maininnut isääni ollenkaan. Liekö kuullut miten isän veljet olivat kärmeissään kun pappa oli testamentannut talon hänelle. Pappa eli pitkän elämän poikansa huushollissa. Ei tarvinnut kunnaliskotiin mennä. Veljekset oli niin vihoissaan että vasta isän hautajaisiin tulivat ja kävihän myös setä vihkiäisissäni. Poikansa eli serkkuni kävi kyllä katsomassa minua kun jäin yksin mutta eipä muu suku paljon muuta kuin kävivät kysymässä että kuinka kauan jaksan. Jaksoinhan minä mutta ei se herkkua ollut. Toinen "tyttöserkku" on kotopitäjän palvelutalossa 92v. Hän on A.Pentikin äitipuoli joka kirjoituksessa mainittiin.
Jo taas innostuin ihan liikoja kirjoittamaan mutta kun alakuun piäsöö ettei taho osata lopettoo! KIrjoitan vielä jouluntoivotuksen tässä ennenkuin lähen pukkijuhliin papan luo.
HÄmärtyvää rauhallista iltaa itekullekkin kansalaiselle!
Ilmoita
Aamupäivää!

Vielä pari päivää ja käännymme kohti valoa. Talvipäivän seisaus on ylihuomenna! Siis tästä se iloksi vielä muuttuu. Lisäksi vasta satanut lumi ja joulun kynttilämeri auttavat alkumatkalla. Eipä aikaakaan, kun jo räystäät tippuu, katuojat juoksee ja ruoho kasvaa silmissä.

Mutta sitä ennen on vielä "muutamia" hommia. Pari lahjaakin pitäisi vielä taikoa. Aattokuvio on meillä nyt ihan ennen kokematon: menemme pojan naisystävän ja hänen lastensa luokse aattoillaksi, syömme siellä ja halukkaat saunovat. Siipan kanssa saunomme kyllä kotona, heti aattoaamuna herättyämme. Olen luvannut hommata konservatiiviset syömiset, eli teen perinteiset laatikot ja paistan pienen kinkun.

Akentin kuusi olisi kiva nähdä. Varmaan oiva ratkaisu. Minä olen jo pidempään tuuminut kiinteillä koristeilla koristettua tekokuusta, jonka sitten Nuuttina vain taittelisin komeron perälle talteen seuraavaa joulua odottamaan. Siippa ei asiasta ole innostunut, ja lapsetkin tykkäävät oikeasta kuusesta. Tykkäänhän minäkin, mutta se homma, mikä sen pois laittamisessa on, on aika työläs. Neulasia löytyy vielä juhannussiivouksessakin:) - no, kyllä joulun ja jussin välissäkin ainakin pari kertaa siivoan, mutta neulasia löytyy silti.

Lapsenlapsemme ovat tänä jouluna äitinsä luona. Meille 14 vuoteen ensimmäinen joulu, kun emme ole heidän kanssaan. Kovin haikeaa se on meille. Vielä haikeampaa pojallemme. Emme muuten tähän aattojärjestelyyn olisikaan lähteneet, mutta pojalleme siinä on mukana tueksi vähän entistä: me. Lapsillaankin on uusi joulukuvio, johon he eivät haluaisi osallistua; mukana on nyt äidin uusi miesystävä, jota kumpikaan ei ainakaan vielä hyväksy. Toivottavasti jonain päivänä sen tekevät, koska kaikkien elämä helpottuisi sen myötä.

Kohta tulevat koirapojat joulutervehdykselle. Lähtevät iltapäivällä ajelemaan kohti Lappia. Siellä onkin aivan ihanat joulumaisemat. Sain siellä jo oleilevalta pojan anopilta kuvan mökin pihapiiristä. Melkein kyyneleet kirvoitti se ihanan kaunis talvimaisema. On siellä kettiksilläkin hauskaa. Isompi on kyllä jo Lapin talven kokenut vuosi sitten, mutta pennulle voi olla hetkeksi ihmettelemistä. Siellä kumpikin joutuvat tarhamajoitukseen;(. Isäkettis on siinä jo konkari, mutta pikku-ukolla vasta vain yksi tarhayö harjoittelua. Tarhaa on pikkupakko käyttää po. perheen yhden jäsenen pahan allergian takia. Mutta kivaahan koirilla tarhassakin on. Saa mennä ulos haukkumaan aina kun siitä päästä puristaa. Poroja kuulemma pyörii usein mökin pihapiirissä ja ne käyvät koiriakin tölläämässä verkon toisella puolen. Puolin ja toisin ihmettelyä.

Leppoisaa päivää joulukiireistä huolimatta!
Ilmoita
2 VASTAUSTA:
Huomenta

Onkin viisasta pitää koirat tarhassa, poromiehet eivät oikein katso vapaana juoksevia etelän koiria hyvällä.

Ovatko lapsenlapsesi nyt monta päivää äitinsä ja miesystävän luona joulua viettämässä?Aika pitkä piina jos niin on. Tai sitten tapahtuu joulun ihme: lapset pärjäävätkin isäpuolen kanssa. Toivotaan, että niin käy.

Minä en ihan tajua tuota joulusta tehtyä numeroa. Seurustelin jokin vuosi sitten erään jo hyvinkin aikuisen miehen kanssa, jonka oli pakko mennä poikansa perheeseen koko joulunpyhiksi, vaikka asuvat samalla paikkakunnalla. Kieltäydyin kunniasta, vaikka minutkin oli -pitkin hampain - sinne kutsuttu. Koira on aina ollut hyvä tekosyy jättäytyä pois tuollaisista. Mutta samalla hokasin, ettei ollut tuo poikansa lieassa kulkeva "pässi"minua varten.

Hesarissa oli hauska juttu yksinäisten joulusta, joka tuntuu olevan ratkaisematon ongelma ainakin niille jotka eivät ole yksin. Samaa vanhaa säälittelyä, mutta yksi kohta pomppasi esiin. Herätettiin kysymys, tuntisiko joku menestyvä nuori uraohjus olonsa mukavaksi noissa vähävaraisten armeliaisuusjuhlissa, vaikka perheetön sinkku onkin. Ei varmaan, eikä tuntisi tämmöinen eläkeläinenkään, joka sentään pystyy ostamaan omat kinkkunsa. Korkeintaan olisin nuorempana voinut hyvin mennä tekemään voileipiä ja auttamaan tarjoilussa Messuhallin köyhien juhlaan, mutta sinne oli vapaaehtoisia tyrkyllä liiankin kanssa.

Nyt sentään on jossain määrin alettu tinkiä joulun suljetusta pyhyydestä. Siitä merkkinä stadin julkinen liikenne, joka kulkee aattonakin iltamyöhään. Entisaikaan oli vaikea kutsua jouluvieraita, kun nämä eivät päässeet yöllä omiin koteihinsa. Samaan terveeseen suuntaan on menty siinä, että ravintoloita ja baareja on alettu pitää auki joulunakin. Ettei se raatajaäiti vallan uuvu huushollitaakkansa alle, voi suvun kesken kerääntyä vaikka hotelliin viettämään joulua - äitikin pääsee valmiiseen pöytään.
Ilmoita
Minä ja sisareni hyväksyimme uuden isämme vähitellen, koska isämme kuoli niin nuorena, emme edes kunnolla muistaneet, että hän oli edes olemassa, itsekin olin alle 4 ja sisareni juuri 2 täyttänyt, veljemme oli lähes 9. On se eri asia eronneiden parien lapsilla varmaan, kun on elossa oleva isä hyväksyä se uusi isä. Omaa uusioisäämme kutsuimme myöhemmin ihan isä-nimikkeellä. Äiti ja tämä uusi isämme vihittiin 1952 olympiavuonna, kun isämme kuoli 1948 heinäkuun viimeisenä päivänä. Emme ole siis kokeneet avioerolapsuutta. Jotain vailla olimme joka tapauksessa monen vuoden ajan. Sitä olen monesti pohtinut siskoni kanssa. Veljeni ei hyväksynyt uutta isäämme koskaan, hän oli oman tiensä kulkija.
Ilmoita
Lapissa kyllä poromiehet surutta ampuvat irrallaan juoksevan koiran. Miniän vanhempien koira karkasi kerran noissa maisemissa ja oli hävyksissä kolme päivää. Olivat jo varmoja, että luoti on löytänyt maaliinsa. Mutta koira tuli kuin tulikin takaisin. Ajurina oli lähtenyt jonkun elukan perään, mutta löysi sitten kotiin. Kuulemma makasi puolitoista vuorokautta kopissaan, välillä vain kävi pikaisesti nostamassa koipea ja söi ahmien ruokansa.

Kyllähän joulun vietto on tosiaan muuttunut, ja ihan hyvään suuntaan. Itsekin olen kovin kaavoihini kangistunut, ja tämä uusi kuvio voi tehdä ihan hyvääkin. Toisaalta, kun kyökkihommiin kuitenkin osallistun, niin toisen huushollissa ei suju niin kuin omassa. Mutta eiköhän tuokin asia hoidu. Naisen poikia, jotka paljon nuorempia kuin lapsenlapsemme, olen kyllä tavannut vain kerran, joten siinä kohdassa on jonkin kokoinen kysymysmerkki.

Kyllä minäkin joulun eteen aina olen paljon tehnyt, mutta en lue sitä raatamiseksi, saanhan itsekin siitä paljon. Nykyään kaikki on mennyt niin tasaiseksi arjeksi. Päivät ovat toistensa kaltaisia, ero pyhän ja arjen välillä on olematon. Minä tykkään pyhistä, tykkäsin työvuosinakin. Tavallista pyhää ei meilläkään sen kummemmin vietetä, työvuosina sentään nukuttiin pitkään, ja jotain vähän parempaa ruokaa olen aina pruukannut tehdä. Mutta juhlapyhiä olemme viettäneet, ja niin kauan kuin minulla peukalo heiluu niin tehdään vastedeskin. Elämähän ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista vaan välillä sen pitää olla juhlaakin:)

Ensimmäistä työnantajaani palvellessani työpaikkani, lentoasema suljettiin jouluaattona jo paljon ennen iltakuutta. Onni olikin aaton iltavuoro, joka niin ollen kesti vain pari, kolme tuntia. Joulupäivänä koko laitos oli kiinni. Siinä oli joulun tuntua; arkenahan tehtiin töitä H24. Työnantaja ja palveluidemme käyttäjät toimittivat jouluherkkuja, joita oli aina niin paljon, että niitä riitti työntekijöille jaettavaksi ja kotiin vietäväksi Sitten sekin muuttui, kun matkustus ei enää sietänyt taukoja, ja tehtiin samat työt oli pyhä tai arki.

Kohta tulevat miniä ja poika hakemaan koirapoikiaan ja lähtevät matkaan. Kukas minua nyt vie kävelylle! Heti kun pitää pari päivää taukoa lenkkeilyssä, niin kyllä ruppi huutaa kankeuttaan, jalat ennen kaikkea. Ja jalkojen hyvin toimiminenhan on yksi oleellinen tekijä kaatumisen välttelyssä. Eilen meinasin mennä nurin oopperareissulla, huvikeskuksen liukkareissa, kun astuin liian huolettomasti portaalle, sen reunalle. Onneksi selvisin säikähdyksellä.

Pysyilkää pystyssä!
Ilmoita
4 VASTAUSTA:
Kyllä minäkin pyhistä tykkään. On joulussa jokin semmoinen juhlan tuntu, jota ei ole muulloin. Jotain sitä häärää ihan omaksi ilokseen, tempautuu mukaan yleiseen riehaan ja toivotteluun.

Ruoissa olen kyllä karsinut kaiken millä on taipumus jäädä jääkaapin perukoille kuivumaan. Esim. lanttulaatikko ei kuulu minun ja tyttäreni jouluun, kinkkukin vain minun osaltani ja sitähän saa viipaleina kaupasta. Toisaalta ihan tuoksun vuoksi voisi ostaa jonkun lihapalan, kaslerin tai muun uunipaistin.

Hillosipuli on pakkoperinne lapsuudesta, tytär vaatii jopa säilykeparsaa muistellen sitä aina olleen joulupöydässä. Sekahedelmäkiisselin keitin äsken, samoin riisipuuron. Söin siitä puolet ja panin toisen puolen pakkaseen aattoaamua odottamaan. Silliä täytyy olla, mutta koska sen joudun yksin syömään, yksi fileepakkaus riittää. Maksapasteijan ja aladoobin heivaan suosiolla, ne kelpaavat vain minulle ja vain yhden kerran; inhoan vähääkään vanhentuneita lihajalosteita. Nyt aion syyllistyä myös rosollin ostamiseen kaupasta, samalta ne aina maistuvat kuitenkin.

Mitähän teen tuon marketin glögipakkauksen kanssa? Tulisiko siitä juhlavampaa hieman terästettynä. Tytärhän on aina autolla että mitään kovin hulvattomia "juominkeja" ei ole odotettavissa.

Nyt on kyllä hengenvaarallista liikkua ulkona. Täällä varsinkin hiekottamattomien ajoteiden ylittäminen on pelottavaa, vaikka on liukuesteet ja kaikki. Mutta eikun matkaan, sanoi mummo lumessa.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Kyllä minäkin pyhistä tykkään. On joulussa jokin semmoinen juhlan tuntu, jota ei ole muulloin. Jotain sitä häärää ihan omaksi ilokseen, tempautuu mukaan yleiseen riehaan ja toivotteluun.

Ruoissa olen kyllä karsinut kaiken millä on taipumus jäädä jääkaapin perukoille kuivumaan. Esim. lanttulaatikko ei kuulu minun ja tyttäreni jouluun, kinkkukin vain minun osaltani ja sitähän saa viipaleina kaupasta. Toisaalta ihan tuoksun vuoksi voisi ostaa jonkun lihapalan, kaslerin tai muun uunipaistin.

Hillosipuli on pakkoperinne lapsuudesta, tytär vaatii jopa säilykeparsaa muistellen sitä aina olleen joulupöydässä. Sekahedelmäkiisselin keitin äsken, samoin riisipuuron. Söin siitä puolet ja panin toisen puolen pakkaseen aattoaamua odottamaan. Silliä täytyy olla, mutta koska sen joudun yksin syömään, yksi fileepakkaus riittää. Maksapasteijan ja aladoobin heivaan suosiolla, ne kelpaavat vain minulle ja vain yhden kerran; inhoan vähääkään vanhentuneita lihajalosteita. Nyt aion syyllistyä myös rosollin ostamiseen kaupasta, samalta ne aina maistuvat kuitenkin.

Mitähän teen tuon marketin glögipakkauksen kanssa? Tulisiko siitä juhlavampaa hieman terästettynä. Tytärhän on aina autolla että mitään kovin hulvattomia "juominkeja" ei ole odotettavissa.

Nyt on kyllä hengenvaarallista liikkua ulkona. Täällä varsinkin hiekottamattomien ajoteiden ylittäminen on pelottavaa, vaikka on liukuesteet ja kaikki. Mutta eikun matkaan, sanoi mummo lumessa.
Kyllä siihen glögiin jotain tujua täytyy lorauttaa, ei se muuten maistu miltään. On pelkkää imellosta. Tyttärelle vain ilman terästystä, mikäli ei jää yöksi luoksesi. Taikka yksi vajaa tuju ja sen jälkeen pari tuntia seurustelua, kyllä se verestä haihtuu siinä ajassa.

Itse en ole koskaan rosollista kiinnostunut, varsinkaan jos siinä on silliä. U rakastaa esim lasimestarin silliä, minä en. Punajuuri kyllä kelpaa minullekin, ne pienet pyöreät lasipurkissa.
Ilmoita
aurora5 kirjoitti:
Kyllä minäkin pyhistä tykkään. On joulussa jokin semmoinen juhlan tuntu, jota ei ole muulloin. Jotain sitä häärää ihan omaksi ilokseen, tempautuu mukaan yleiseen riehaan ja toivotteluun.

Ruoissa olen kyllä karsinut kaiken millä on taipumus jäädä jääkaapin perukoille kuivumaan. Esim. lanttulaatikko ei kuulu minun ja tyttäreni jouluun, kinkkukin vain minun osaltani ja sitähän saa viipaleina kaupasta. Toisaalta ihan tuoksun vuoksi voisi ostaa jonkun lihapalan, kaslerin tai muun uunipaistin.

Hillosipuli on pakkoperinne lapsuudesta, tytär vaatii jopa säilykeparsaa muistellen sitä aina olleen joulupöydässä. Sekahedelmäkiisselin keitin äsken, samoin riisipuuron. Söin siitä puolet ja panin toisen puolen pakkaseen aattoaamua odottamaan. Silliä täytyy olla, mutta koska sen joudun yksin syömään, yksi fileepakkaus riittää. Maksapasteijan ja aladoobin heivaan suosiolla, ne kelpaavat vain minulle ja vain yhden kerran; inhoan vähääkään vanhentuneita lihajalosteita. Nyt aion syyllistyä myös rosollin ostamiseen kaupasta, samalta ne aina maistuvat kuitenkin.

Mitähän teen tuon marketin glögipakkauksen kanssa? Tulisiko siitä juhlavampaa hieman terästettynä. Tytärhän on aina autolla että mitään kovin hulvattomia "juominkeja" ei ole odotettavissa.

Nyt on kyllä hengenvaarallista liikkua ulkona. Täällä varsinkin hiekottamattomien ajoteiden ylittäminen on pelottavaa, vaikka on liukuesteet ja kaikki. Mutta eikun matkaan, sanoi mummo lumessa.
Serkkuni avovaimo soitti pari iltaa sitten, että hän kaatui kadulla niin pahasti, että nenä on mustana, kolme hammasta ehkä irtoamassa ja polvet, sekä nilkat mustana, oli ollut viikon Malmin sairaalassakin vammojensa takia. Että hänelle sitten sattuukin. Pari vuotta sitten kaatui rapuissa ja oli käsi kantositeessä kun tapasimme Vuokin terkkarissa. Itse vältyn näiltä kun U käy meillä melkein yksin kauppareissut. Välttelen liukkailla kulkemista, vaikka toisaalta kyllä pitäisi liikkua enemmän, etten kalkkeudu aivan totaalisesti tänne kämppäämme, jonka jälkeen taas ensi vuonna mahdollnen pallolaajennus vasempaan jalkaan. On se aika omituinen tilanne, että syön kolmea eri verenpainelääkettä, mutta samalla poden huonoa verenkiertoa vasemmassa jalassa. kaipa se huono verenkierto siirtyy kohta oikeaankin jalkaan?
Ilmoita
Cee-Lila kirjoitti:
Kyllä siihen glögiin jotain tujua täytyy lorauttaa, ei se muuten maistu miltään. On pelkkää imellosta. Tyttärelle vain ilman terästystä, mikäli ei jää yöksi luoksesi. Taikka yksi vajaa tuju ja sen jälkeen pari tuntia seurustelua, kyllä se verestä haihtuu siinä ajassa.

Itse en ole koskaan rosollista kiinnostunut, varsinkaan jos siinä on silliä. U rakastaa esim lasimestarin silliä, minä en. Punajuuri kyllä kelpaa minullekin, ne pienet pyöreät lasipurkissa.
Tyttären vierailuajat ovat erikoisia, tulee aamupäivällä ja lähtee pian syötyä takaisin koiriaan hoitamaan. Minut sentään käyttää autolla ostoksilla sitä ennen. Yöksi hän ei voi jäädä, sillä koirille päivärutiinit ovat erittäin tärkeitä, kuten ruokinnat oikeaan aikaan. Kotiinpaluu on viisasta tehdä päivänvalossa, sillä loppumatka siitä neljästäkymmenestä kilsasta on aikamoista sykeröä ja kinttupolkua, suorastaan vaarallista ajaa pimeällä.

Se "kaatunut naapurini" oli sittenkin selvinnyt lähes säikähdyksellä. Nyrjähtäneen sormen oli terkkarilääkäri nykäissyt paikalleen.
Ilmoita
Minä pärjäisin joulun lanttulaatikolla, sen kanssa parilla kinkkusiivulla, sillillä ja rosollilla. Lipeäkala olisi suurin herkkuni, mutta sitä en voi laittaa kotona sen hajun takia. Unelmani joskus nuorempana oli lähteä jouluksi Lappiin, lumen keskelle mökkiin, kirja yhdessä , kinkku ja lipeäkala toisessa kainalossa. - No, joo. Unelmia täytyy olla niin kuin Juttakin aikoinaan hehkutti.

Meillä on myös ylimääräisistä jouluruuista luovuttu. Esim. aikoinaan tein siipalle makaronilaatikkoa (siis ilman jauhelihaa), itse en sitä syönyt. Samoin aladobit, pasteijat ja muut sen sorttiset eivät kuulu meidän pöytään. Niitä oli aina siippani perheen pöydässä. Kalapuolikin on kutistunut, kun minä olen lähes ainut syöjä. Graavilohta ja jotain savukalaa on ollut usein, mutta en tiedä, viitsinkö tänä jouluna savustukseen ryhtyä. Sisareltani saan joka joulu valkosipulisilakoita, mutta ne eivät koskaan ehdi joulupöytään asti, kun syön sen purkillisen lähes yhdellä istumalla yhtenä iltana, ja se on yleensä aatonaatto. Jälkkäreitä meillä ei joulunakaan ole muuta kuin hedelmäsalaatti ja jätski. En ole jälkkäri-ihminen, eikä oikein kukaan muukaan perheestäni. Sanotaan kyllä että pieni jälkkäriannos olisi terveellistä.

Tänään en ole saanut vielä mitään muuta aikaan kuin käynyt ruokakaupassa. Koirat olivat täällä muutaman tunnin eikä niiden aikana voi oikein tehdä mitään, kun ovat aina pahanteossa heti kun silmä välttää. Tänään, niiden kuonon eteen lattialle minulta valahti avatusta maapähkinäpussista läjä pähkinöitä. Kyllä kelpasi niillekin. Aika monta kerkisivät syödä ennen kuin sain kerättyä pois pudonneet. En ole kuullut, että koirillekin pähkinät kelpaavat. Toivottavasti eivät saa matkalla ripulia. Semmoisenkin ovat po. koirien omistajat kokeneet juuri joulumatkalla pohjoiseen, ensimmäisen kettiksensä kanssa. Oli kuulemma autossa melkoiset kaasut. Uskon hyvin.

Nyt lähden vääntämään porkkana- ja lanttuolootia. Siinä se ilta rattoisasti meneekin.

Rattoisaa iltaa muillekin!
Ilmoita
Hyvää keskiviikkoiltapäivää kaikille. En ole vielä ehtinyt lukea kirjoituksianne, mutta ilmoitan nyt, että lapsenlapsemme perhe lähti takaisin Sjoelle ennen kolmea iltapäivällä ja ovat jo kotonaan nyt, IC oli ollut myöhässä 25 minuuttia, vaikka lähti ajallaan täältä. Matka IC:lla on alle kolme tuntia, heillä on aina paikkaliput lasten leikkivaunussa.

Oli kyllä aivan ihanaa touhuta lapsenlapsenlapsemme kanssa, on hän niin touhukas pikkutyttö. Riemu ratkesi kun ostin hänelle värityskirjoja ja erilaisia kyniä, millä värittää kuvia ja nyt uskalsin antaa käyttöönsä pari lootaa isänsä ja tätinsä lapsuusajan leluja, nyt kun on kohta 3 v, eikä tunge kaikkia pikku nippeleitä suuhunsa. Sieltä löytyi vaikka minkälaista vempainta. Välillä sai vanhempiensa kanssa tehtyä pihallemme jopa pienen lumiukon, jolle annoin porkkananenän pussistamme. Pian vastapäisen talon hiukan isommat tytöt tekivät oman lumiukon, joka oli isompi.

Nyt on kämppämme palannut normaaliin päiväjärjestykseen.
Ilmoita
1 VASTAUS:
Iltapäivätoivotus jäi tuohon alkuun, vaikka on jo ilta. Alkuteksti jäi siihen, kun aloimme järjestämään kämppäämme taas normiasumiseen, eli purimme olkkarin majatalon, pesin lakanat koneesa, imuroimme jne. Nyt ovat vuodesohvat taas istuttavissa.
Ilmoita
On teillä ,Cee, ollut melkoinen rumba. Mutta ihanaa varmaan on ollut pienen kanssa. Hyvä ilmaisu: olkkarin majatalo. Joskus edellisessä kämpässä meilläkin semmoinen oli, kun ei noita neliöitä silloin niin viljalti ollut. Ei niitä nytkään hirveästi ole, ainakaan kun vertaa nykyisiin vaatimuksiin, mutta onpa riittäneet pienen vierasjoukon majoittamiseen. Lapsenlapsetkin ovat saaneet ruhtinaalliset tilat kumpikin omassa huoneessaan. Vauvana kyllä nukkuivat vuorotellen meidän makkarissa matkasängyssään.

Minulla kohta porkkana- ja lanttuboxit valmiina uuniin. Lanttulootaa ei kyllä ehkä jää joulupöytään. Siitä tuli taas niin hyvää, että maistelu raakana jo tietää, mitä tuleman pitää: kauppaan ostamaan lisäksi "äitien tekemää". Onneksi ei vielä kinkku ole paistettuna. Muuten viiltäisinkin siitä lemmakkeita, laittaisin lanttuboxin kanssa samalle lautaselle, koristelisin sinappihunnulla ja söisin. Isäni pruukasi usein sanoa, että tulispa joulu, sais yölläkin syyä. En ihmettele, kyllä jouluruoat melkoisia herkkuja ovatkin. Vaikka possun syönti on kai nyt sitten syntien pahimmasta päästä. Sanotaan mitä sanotaan, mutta kyllä kinkku kerran vuodessa on oikein hyvää.

En muutenkaan ymmärrä jouluruokien tuunausvimmaa. Niitähän syödään kerran vuodessa, ja se vanha resepti niissä on juuri "se juttu". En minä ainakaan kerkiä niihin kyllästyä parin joulunpyhän aikana. Uusinta kun on vasta vuoden päästä, niin vanhaan tapaan tehdyt ruoat ovat aina maistuvia. Minä en kyllästy, mutta kaipa jotkut niin tekevät. Toisaalta ruoan tuunaus on muotia; mikään ei saisi olla entiseen malliin.
Ilmoita
Huomenta kaikille!

Pimeää on vielä tähän aikaan aamua, vaikka nyt on ulkona kyllä lumipeite maassa.

Minulla on kinkku uunissa hiljalleen kypsymässä. Uunin lämpö on 125 astetta, joten rauhassa saa oleilla vaikka koneella.

Aamiaisen olen jo ehtinyt syödä ja Hesarin lukea. Paperi Hesarissa oli tänään pelkkiä vanhoja juttuja. Eilisiä ja toissapäiväisiä.

Täytyy nyt käydä miettimään, mitä tänään olisi "viisainta" tehdä tuon kinkunpaiston lisäksi? Huomenna on tehtävä reissu Malmille. Olen päättänyt ostaa kotiin kimpun ruusuja taas, joulukukkien lisäksi. Katselin eilen tv:stä presidenttiparin saamia joululahjoja ja sielläkin oli pari nippua vaaleanpunaisia ruusuja lahjojen joukossa. Olin ajatellut, että ostan valkoisia ruusuja, kun joulutähdet ovat punaisia, mutta kauniilta nuo vaaleanpunaisetkin näyttivät. Täytyy katsoa sitten huomenna, mitä väriä löytyy? Täytyy hemmotella itse itseään!

Hyvää ja tunteikasta torstaita kaikille!
Ilmoita