Luulin että oma suku oli perseestä, mutta kun tapasin mieheni... Kuinka väärässä olinkaan?

Olen kihloissa yläaste rakkaani kanssa, asumme yhdessä ja olemme pian menossa naimisiin. Jo heti kun aloimme seurustella sukuni otti hänet heti sukuun mukaan. Sukuni on normaalisti aina rautakanki perseessä, mutta suurimmat mulkut ovat onneksi jo parin metrin maan syvyydessä. Luulin aina, että oma suku oli se masentava. Minulla on todella pieni suku ja emme ole sukurakkaita. Joten mieheni mukaan ottaminen noin kivuttomasti oli iloinen yllätys.

Ihmettelin heti seurustelun alussa, miksei mieheni halunnut esitellä minua mitenkään sukulaisilleen tai kertoa minun olevan hänen tyttöystävänsä (paitsi äidilleen, koska kävin hänen luonaan/hän tuli luokseni joka viikonloppu [Meillä oli etäsuhde opiskelu paikkojen eroamisen takia ja matkaa oli n.120km]). Ajattelin vain tämän olevan stressiä, koska mieheni vanhemmat olivat eronneet aika kuumissa tuntemuksissa ennen hänen syntymäänsä.Syyt ovat tänäpäivänäkin hieman hämärät.
Noh kuitenkin. Sain tietää useamman kuukauden seurustelun jälkeen, että miehelläni oli 2 sisarusta (veli ja sisko). Olin vähän ällistynyt, koska en tiennyt heidän olemassa olostaan, vaikka olin mieheni tienyt jo muutaman vuoden entuudestaan. Syy tähän taas oli se, että (vanhin) veli oli 11v vanhempi ja sisko 9v vanhempi, kuin mieheni.

Mieheni suku on suoraan sanottuna tyhmä ja itsekäs. Tulevat appivanhempani eivät halua olla tekemississä vanhempieni kanssa, vaikka vanhempani ovat kutsuneet heidät kylään ym. Myös meiheni isän naisystävä vihaa minua yli kaiken, koska olen kuulemma "paremman näköinen kun hän..? Myös muut mieheni sukulaiset ovat tehneet ohareita jos on pyydetty juhliin ym. Viimeisin: Mieheni serkku setä kihlattu(miehen suvussa ei mennä naimisiin asti eli ikikihlat ovat normaaleja): "Joo me ei voida tulla tehdän kihlajaisiin, koska menemme helsinkiin shoppailemaan!". Myös mieheni isoisä kertoi miehelleni, ettei hän saa kihlautua kanssani, koska olin hänen ensimmäinen tyttöystävä. "Älä ota sitä akkaa, meressä on niin paljon parempia kaloja!".

Keraan kävi näin: mieheni äiti sanoi pojalleen perjantai iltana ilta9: "Huomenna me lähdetään ammu 6 satamaan! Mennään juhlimaan mun ja pappas yhteisiä synttäreitä!" Muuten kiva, mutta tästä ei tiedetty etukäteen ja minua ei sinne oltu kutsuttu mukaan [olimme tässä kohtaa olleet yhdessä jo 1,5h ja risat]. Minä sain kunnian olla "talovahti". Olin raivoissani, koska laivalle oltiin kutsuttu sukulaisia jotka olivat "niin ärsyttäviä ja kamalia ihmisiä" mieheni äidin mukaan. Minä jäin kilttinä heidän "vahdiksi" ja sain tekstin mieheltäni: "Btw. tää on sit 23h risteily, et nähään sunnuntaina". Hänen äitinsä ei jättänyt minulle edes jääkaappiin mitään syötävää ja olettaa minun vahtian yksin koko taloa, eikä minulla ollut mitään pankkikorttia ym. rahaa mukanani. Soitin äitini apuun ja hän ajoi 1,5h jotta en kuolisi sinne. Vietin koko ajan sielä YKSIN ja alue missä he asuivat ei ollut se paras mahdollinen perhe alue. paljon rikollisuutta ja vanhoja ihmisiä. Mieheni soitti minulle Tuhkolmasta noin yhdeltä yllä, kysyäkseen että: "kuinka minulla menee ja toivottavasti minulla on kivaa"! >:( Sanoin etten ollut hirveän tyytyväinen, enkä haluaisi viettää viikonloppuani näin. Samassa kuulin toisen naisen ääntä taustalla ja kävi ilmi, että se oli hänen siskonsa. Sisko vaati, että saa jutella kanssani ensimmäisen kerran. Juttelimme n.5min ihan ok kunnes hän sanoi toiselta puolelta puhelinta: "Olen feministi ja voin kuulla, että sinäkin olet". Vastasin: " Feminsiti? En minä nyt tiedä. En ole miettinyt mitään sellaista". Ja voi paska... Hän kilahti ihan täysin ja löi luurin korvaani. Laiva tapahtuma tapahtui toukokuussa. Samana kesänä kesä- ja heinäkuussa hän lähetti minulle watshappin kautta uhkaavia viestejä ja haukkui minua "valehtelevaksi horoksi" ja kuinka "minun kuuluisi kuolla" jne. Mieheni 18-vuotis syntymäpäivillä hän ei edes puhnut tai katsonut minua päin. Hän kehui vaan kuinka laiha hän on ja haukkui plus kokoisia ihmisiä [minä olen plus kokoinen]. Mutta suurin syy miksi en voi sietää häntä on se, että kun menimme kihloihin sinä elokuussa pidimme vuoden päästä siitä kihlajaiset ja emme kutusneet mieheni äitiä ym. sukulaisia sinne, koska hänen äitinsä aina siirsi päivää, mutta lopulta kyllästyimme ja totsesimme "ehkä hän ei vaan halua tulla". Äidille tämä ei ollut ongelma, mutta hänen tyttärelleen se oli! Hän tuli ja haukkui minut pystyyn instagram tililläni! Sain viestejä ystäviltäni, jotka olivat nähneet ne huorittelut ja haukkumiset. Kertaakaan tämä leidi ei ole pahoitellut mitään tekoaan. Nyt sisko vaatii, että maksamme lentolipun Dublinista ja hotellit, että hän pääsee veljensä häihin! He eivät ole vielä tänäpäivänäkään tekemisissä, hän kutsuu minua vieläkin huoraksi ja stalkaa netissä, sekä tuleva anoppi painostaa.
Olenko hirveä jos harkitsen ainakin miehen siskon jättämistä häiden ulkopuolelle? Olemme jo harkinneet karata naimisiin miehen sukulaisten takia. (On hirveää ajatella, etemme voi saada uenlmiemme häitä) Olenko nyt ihna kohtuuton?